1953-10-24-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
43 — VoL X V m vtiosikeria
i^ttaatäina,lokalamn 24 päivänä. 1953
ekkeri-markiisi saikin
lyt ranteisiinsa
•Markiisi 0'Reilly'', joka markiisi du
evasin kuuluisissa tanssiaisissa Biar-issa
viime viikolla joutui riitaan
goslavian entisen kuninkaan Pietarin
ssa, ohitti maanantaina. Espanjan ja
nskan välisen rajan puettuna salinaan
-TOrmuun, joka hänellä oli tanssiai-
-3 — sekä käsirautoihin.
•Kotitekoinen" niarkiisi, kerskaileva
Ojalainen, ^ joka yäittää olevansa
lantilainen ruhtinas" luovutettiin Es-ian
poliisille ranskalaisten, virano-
"ten katsottua hieman lähemmin hä-passiaan.
Se oli kirjoitettu nimelle
ario Valcarcel Kohly, Calle, Sacramen-
?ta, Madridista. •
Sj-ynä Ranskan poliisin puuttumiseen
iaanoli se seikka, että ••marldisi'V jo-lienee
tullut Ranskaan laittomasti,
eutui maanantaina Bayonnen piis-luo
pukeutuneena espanjalaisen up-ia
asetakkiin, jota konsti jenglanti-laskuvarjohyppääjän:
tunnus-erkki.
Asuun kuului .lisäksi vj^^
tstrväen miekka, jota "naarkiisi" heitteli
uHkaavasti. Piispaa: asunnossa
Sulkeutui pieneen huoheeseen, mtit-poliisit
pakottivat hänet pistooleilla
'en antautumaan vieden hänet kuultavaksi.
Tällöin hän sditti>Ie-
Espanjan korkeinunan oikeuden
najaja, irlantilainen ruhtinas ja es-jalainen
aatelismies. Poliisi oli kui-'
sitä mieltä, ettei Ranska tunte-t
itseään kovinkaan imarrelluksi tä-laatuisen
"ruhtmaan" vierailusta.
Kuti)halvmntunut viime sodan veteraani Alexander Attderson Torontosta anci ve-teräanika^
innolta ajnm. saadakseen rakennetuksi kodin, er hän uskonut, että se
tapahtuisi niin joutuisasti. Muutaman päivän kuluttua ancmuksensu hyväksymisestä
alkoivat veteraanihallinnon työläiset rakentaa Andersonien kotia ja tyytyväisinä
hymyilevät Andersonit kuvassamtrte.
KUULUISA VIIPURIN RINKELI
8 miljoonaa sormenpää-
"jeä tallessa
Tuskin missään maassa on vielä pääs-
' niin pitkälle, että sormenjälkien ot-
• en kansalaisilta olisi yhtä välttä-töntä
kuin heidän merkitsemisensä
enkikirjoihin. Kaukana tästä "ihan-ei
kuitenkaan olla Amerikassa,
oska maan oikeusministeriön alaisen
Jiranalaitoksen, surullisen kuuluisan
Bl.n kortistoissa on y l i 128 miljoonaa
nnenjälkeä.
^^erikkalaiset itse laskevat, että
i3tä on yli 100 mUjoonaa sellaisten,
tka eivät ole eivätkä luultavasti tule
pernaankaan rikollisia. 43 miljoonaa
nnenjälkeä on otettu sotUailta ja valli
virkailijoilta, 8 - miljoonaa sota-geata
ja ulkomaalaisUta — j a huoltava
määrä tavallisilta ihmisiltä,
^likäli demokraattinen yhteiskunta-
" säilyttäminen on kysymyksessä,
moinen perusteellisuus vähän liiaUi-en.
Vanhan Viipurin perinteisiin kuuluu
erityisesti Viipurin rinkeli, joka oli kuuluisa
kaikkialla Suomessa ja tunnettiin
muissakin maissa. Viipurin pamauksen
ohella se oli niitä muistoja, jotka hyvin
tunnettiin myös varsinaisena kansan
keskuudessa. Viipurin rinkeli on niin
vanha, että se periytyy suunnilleen samoilta
ajoilta kuin Knut Possen kuuluisa
tempaus, mutta rinkelin synnystä ei
tiedetä läheskään niin paljon kuin historia
tietää kertoa Possen aikaansaamasta
tarunomaisesta tapahtumasta.
Viipurin rinkelin varhaisimpia vaiheita
tunnetaan yleisesti vain sen verran,'
että voidaan päätellä sen olevan
Viipurin luostarikauden perintöä. Vanhassa
katolisessa Viipurissa nauttivat
luostariveljet ravinnokseen pitkän ja
rasittavan paaston jälkeen näitä maukkaita
vehnäleipiä maidon ohella. Ateriansa
aikana munkit toimittivat luosta-rikammioissaan
erityisiä uskonnollisia
menoja rukouksineen ja muine hartauk-sineen.
Näiiiä hurskaat miehet olivat
koko vanhassa Torkkelin kaupungissa
ainoat, jotka tunsivat Viipurin rinkelin
tekotavan ja valmistusohjeen.
Viipurin rinkelin valmistaminen tuli
aikoinaan luostariveljesten yksinoikeu-vaikutusta
sielunkin tilaan, koska se oli
siunattu leipä.
Kun Viipurin rinkeliä ei enää kuulunut
yksistään luostarimuurien salaperäisyyteen,
se ilmaantui nibtinaitten ja
muiden korkeasukuisten henkilöitten
ruokapöytään ja pian siitä ..tuli myös
rikkaitten porvarien herkku. Rinkelin
valmistustaito säilyi kuitenkin edelleen
yhden ainoan suvun salaisuutena. Luonnollista
kuitenkin oli, että. moni mun
3a'itti päästä rinkelin valmistussalaisuu-desta
selville, mutta kukaan ei siinä onnistunut.
Sen tekotaito oli periytynyt
eräälle viipurilaiselle suvulle siten, että
yksi suvun jäsenistä oli kuulunut luostarin
viimeisiin veljiin, ja tämä oli sitten
opettanut taidon suvun muille jäsenille.
Asianomainen itse oli luostarissa
valmistanut rinkeleitä ja oli siten
hyvin perillä niiden vahnistustavasta.
Rinkeleistä tuli pian varsin yleinen
juhlapöytien herkku, joka oli hy^'in kysyttyä
muuallakin kuin Viipurissa. Sen
ensimmäinen vaikutusvaltainen suosija
oli itse kreivi Pietari Brahe. Hän antoi
määräyksen, että Viipurin rinkeleitä,
maan herkullisimpia leivoksia, oli hankittava
Turun akatemian juhlallisiin
vihkiäisiin kesällä 1640, jolloin Viipurin
rinkeliin tutustuivat ensi kerran akate-
X
o
o
o
o
olisi parantaa
^«tsissäJdn
skitsin maatatoustyöntekijäin sih-on
toimittanut tutkimuksen
^ t a sikäläisessä maataloudessa ja
ukseii mukaan oli navettahenki-keskimäärämen
työaika 12
^ 9 minuuttia päivässä, muiden
2 '"Öristen maataloustyöntekijäin 12
y J2 naispuolisten 11 t, 48 min.
^Paapärvien määrä osoittautui hy-deksi
ja pysyi sellaisena varsin pitkät
ajat Kun luostarit sitten joutuivat mian oppineet ja jalosukuiset herrat,
puutteeseen, ne ryhtyivät' myymään TT«H.nVo«n„n<r?„ r
rinkeleitään siunattuna leipänä seura-
•kuntalaisUle ja muulle ympäristölle.
Rinkelistä tuli sitten suosittu vehnäleipä,
jolla oli ruumiin ravinnon ohella
vin vähäiseksi, esimerkiksi navettahen-kilökunhalla
oli kokonaan vapaata vain
keskimäärin yksi päivä kuukaudessa.
Maatalouden työolojen saattaminen
tyydyttävälle kannalle näkyy olevan
kaikkialla vaikeasti toteutettava asia.
Kiin Viipuri Uudenkaupungin rauhassa
V. 1721 isonvihan seurauksena
menetettiin Venäjälle, kuuliiisa Viipurin
rinkeli tuli hyvin suosituksi myös
venäläisen ylhäisön taholla. Sen mainitaan
hienolla maullaan herättäneen
suurta ihastusta ja ihmettelyä. Viipurin
rinkelin silloisten ihailijain,joukossa
oli koko keisarillinen hovi ja niin oli
asianlaita sitten myöhemminkin- Venäjän
keisarien ja suuriruhtinaitten palatsiin
rakennettiin oikein leipomo Viipu-
OaOBGR 1953 «
s M r W T P S . . . . I 2 3
4 5*6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 ir
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31 I - - •
NIMIPÄIVIÄ
25—Sttnnantai . . . . . . . . . . , . sointu
2&r-Mtonantai . . . . . . . . . Aznaada
.2T--Tiistal . . . . . . . . . . . . . . . , . , aclU
^»^Keskiviikko Simo
2ShT>Torstal . . , , . . . . . . . . . . . . JCXrmas
o
o
o
30—perjantai
31>—Laiuantai Artturi
Vanhojenpoikien kongressi
pidettiin HoUannissä • • >
Maailman ensimmäineri A^anhojenpoi-kien-
kongressi pidettiin äskettäin Gre-venbichtin
kaupungissa 'Hollannissa.
Ikäneidot oli kutsuttu samaan kongressiin,
ja koolla oli 700 naimatonta miestä
ja naista useista eri maista ja kaikista
ikäluokista, aina erääseen 79-vuo-tiaaseen
saakka.
Pienessä kaupungissa vallitsi karnevaalitunnelma.
Kaupunki oli koristeltu
värillisin lyhdyin ja soittokunta soitti
kongressilaulua "Maailman vanhatpo-jat,
liittykää yhteen'. Kongressi kesti
kolme päivää. Lopuksi A^alittiin "ikäneitojen
kuningatar". .
Vanha kaupunki löydetty > >
meren pohjasta '
Mustan meren itärannikolla esijaitse-van
Sukhumin luota on löydetty merenpohjasta
marmorikorkokuvaj jonka ar*
keologit las^tevat olevan yli 2,000 vuotta
vanhan, sekä vanhojen kaupunki-muurien
jätteitä.
Istuvaa naista, jolla on pieni potka:
sylissään, esittävän korkokuvan ja
muiden löytöjen uskotaan olevan *Dios-kuriaksen
kaupungin jäännöksiä.
rin rinkelin valmistamista varten, ja
viipurilainen Maria Kontunen, joka
tunsi rinkelin tekotaidon, kutsuttiin jopa
keisarm käskystä valmistamaan niitä!
hoviväelle ja hovin vieraille. Näin tehtiin
erikoisesti suurten juhlien lähestyessä.
Muulloinkin oli Maria Kqntusen
kahdesti kuussa lähettävä Viipurista
riittävän suuri rinkelilähetys hovin tarpeisiin.
Maria Kontusen tytär, Saara
Kontunen, joka meni avioliittoon erään
Herman Löppösen kanssa, peri äitinsä
ammattitaidon rinkelinteossa, ja siitäi
lähtien oli tämä taito Löppösten hallussa.
Maria Kontusen rinkeliliike perustettiin
Viipuriin jo vuoden 1780 vaiheilla
ja säilyi suvulla Löppösten nimellä aina
nykyisen vuosisadan alkupuolelle. Sen
tuotteet palkittiin usein sekä kotimaassa
että ulkomailla. Monet ranskalaiset,
saksalaiset ja englantilaiset, jotka olivat
Viipurissa päässeet rinkelin makuun,
puhuivat siitä aikoinaan hyvin ylistävästi.
Sekä Ruotsissa että yenäjällä
Viipurin rinkeli oli hyvin suosittu. V i i meisten
sotien seurauksena joutui V i i purin
rinkeleitä valmistavia liikkeitä
siirtymään eri tahoille Suomea, ja nämä
valmistavat rinkeleitä edelleen m.
m. pääkaupungissa.
Nykyisin kuulee ainakin pääkaupungissa
puhuttavaan Viipurin rinkilästä,
jossa muodossa nimen saattaa tavata
erinäisissä julkaisuissakin. Kuitenkaan
ei ole mitään syytä lähteä muuttamaan
tämän keskiajalta perityvän leipomotuotteen
nimeä toiseen muotoon, vaan
ayrmettakoon sen pysyä edelleen perinteellisenä
Viipurin rinkelinä.
AARNE RAHUNBNT SKissä.
4- %i
t %
i
\
I
* 1
^1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 24, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-10-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531024 |
Description
| Title | 1953-10-24-01 |
| OCR text |
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
43 — VoL X V m vtiosikeria
i^ttaatäina,lokalamn 24 päivänä. 1953
ekkeri-markiisi saikin
lyt ranteisiinsa
•Markiisi 0'Reilly'', joka markiisi du
evasin kuuluisissa tanssiaisissa Biar-issa
viime viikolla joutui riitaan
goslavian entisen kuninkaan Pietarin
ssa, ohitti maanantaina. Espanjan ja
nskan välisen rajan puettuna salinaan
-TOrmuun, joka hänellä oli tanssiai-
-3 — sekä käsirautoihin.
•Kotitekoinen" niarkiisi, kerskaileva
Ojalainen, ^ joka yäittää olevansa
lantilainen ruhtinas" luovutettiin Es-ian
poliisille ranskalaisten, virano-
"ten katsottua hieman lähemmin hä-passiaan.
Se oli kirjoitettu nimelle
ario Valcarcel Kohly, Calle, Sacramen-
?ta, Madridista. •
Sj-ynä Ranskan poliisin puuttumiseen
iaanoli se seikka, että ••marldisi'V jo-lienee
tullut Ranskaan laittomasti,
eutui maanantaina Bayonnen piis-luo
pukeutuneena espanjalaisen up-ia
asetakkiin, jota konsti jenglanti-laskuvarjohyppääjän:
tunnus-erkki.
Asuun kuului .lisäksi vj^^
tstrväen miekka, jota "naarkiisi" heitteli
uHkaavasti. Piispaa: asunnossa
Sulkeutui pieneen huoheeseen, mtit-poliisit
pakottivat hänet pistooleilla
'en antautumaan vieden hänet kuultavaksi.
Tällöin hän sditti>Ie-
Espanjan korkeinunan oikeuden
najaja, irlantilainen ruhtinas ja es-jalainen
aatelismies. Poliisi oli kui-'
sitä mieltä, ettei Ranska tunte-t
itseään kovinkaan imarrelluksi tä-laatuisen
"ruhtmaan" vierailusta.
Kuti)halvmntunut viime sodan veteraani Alexander Attderson Torontosta anci ve-teräanika^
innolta ajnm. saadakseen rakennetuksi kodin, er hän uskonut, että se
tapahtuisi niin joutuisasti. Muutaman päivän kuluttua ancmuksensu hyväksymisestä
alkoivat veteraanihallinnon työläiset rakentaa Andersonien kotia ja tyytyväisinä
hymyilevät Andersonit kuvassamtrte.
KUULUISA VIIPURIN RINKELI
8 miljoonaa sormenpää-
"jeä tallessa
Tuskin missään maassa on vielä pääs-
' niin pitkälle, että sormenjälkien ot-
• en kansalaisilta olisi yhtä välttä-töntä
kuin heidän merkitsemisensä
enkikirjoihin. Kaukana tästä "ihan-ei
kuitenkaan olla Amerikassa,
oska maan oikeusministeriön alaisen
Jiranalaitoksen, surullisen kuuluisan
Bl.n kortistoissa on y l i 128 miljoonaa
nnenjälkeä.
^^erikkalaiset itse laskevat, että
i3tä on yli 100 mUjoonaa sellaisten,
tka eivät ole eivätkä luultavasti tule
pernaankaan rikollisia. 43 miljoonaa
nnenjälkeä on otettu sotUailta ja valli
virkailijoilta, 8 - miljoonaa sota-geata
ja ulkomaalaisUta — j a huoltava
määrä tavallisilta ihmisiltä,
^likäli demokraattinen yhteiskunta-
" säilyttäminen on kysymyksessä,
moinen perusteellisuus vähän liiaUi-en.
Vanhan Viipurin perinteisiin kuuluu
erityisesti Viipurin rinkeli, joka oli kuuluisa
kaikkialla Suomessa ja tunnettiin
muissakin maissa. Viipurin pamauksen
ohella se oli niitä muistoja, jotka hyvin
tunnettiin myös varsinaisena kansan
keskuudessa. Viipurin rinkeli on niin
vanha, että se periytyy suunnilleen samoilta
ajoilta kuin Knut Possen kuuluisa
tempaus, mutta rinkelin synnystä ei
tiedetä läheskään niin paljon kuin historia
tietää kertoa Possen aikaansaamasta
tarunomaisesta tapahtumasta.
Viipurin rinkelin varhaisimpia vaiheita
tunnetaan yleisesti vain sen verran,'
että voidaan päätellä sen olevan
Viipurin luostarikauden perintöä. Vanhassa
katolisessa Viipurissa nauttivat
luostariveljet ravinnokseen pitkän ja
rasittavan paaston jälkeen näitä maukkaita
vehnäleipiä maidon ohella. Ateriansa
aikana munkit toimittivat luosta-rikammioissaan
erityisiä uskonnollisia
menoja rukouksineen ja muine hartauk-sineen.
Näiiiä hurskaat miehet olivat
koko vanhassa Torkkelin kaupungissa
ainoat, jotka tunsivat Viipurin rinkelin
tekotavan ja valmistusohjeen.
Viipurin rinkelin valmistaminen tuli
aikoinaan luostariveljesten yksinoikeu-vaikutusta
sielunkin tilaan, koska se oli
siunattu leipä.
Kun Viipurin rinkeliä ei enää kuulunut
yksistään luostarimuurien salaperäisyyteen,
se ilmaantui nibtinaitten ja
muiden korkeasukuisten henkilöitten
ruokapöytään ja pian siitä ..tuli myös
rikkaitten porvarien herkku. Rinkelin
valmistustaito säilyi kuitenkin edelleen
yhden ainoan suvun salaisuutena. Luonnollista
kuitenkin oli, että. moni mun
3a'itti päästä rinkelin valmistussalaisuu-desta
selville, mutta kukaan ei siinä onnistunut.
Sen tekotaito oli periytynyt
eräälle viipurilaiselle suvulle siten, että
yksi suvun jäsenistä oli kuulunut luostarin
viimeisiin veljiin, ja tämä oli sitten
opettanut taidon suvun muille jäsenille.
Asianomainen itse oli luostarissa
valmistanut rinkeleitä ja oli siten
hyvin perillä niiden vahnistustavasta.
Rinkeleistä tuli pian varsin yleinen
juhlapöytien herkku, joka oli hy^'in kysyttyä
muuallakin kuin Viipurissa. Sen
ensimmäinen vaikutusvaltainen suosija
oli itse kreivi Pietari Brahe. Hän antoi
määräyksen, että Viipurin rinkeleitä,
maan herkullisimpia leivoksia, oli hankittava
Turun akatemian juhlallisiin
vihkiäisiin kesällä 1640, jolloin Viipurin
rinkeliin tutustuivat ensi kerran akate-
X
o
o
o
o
olisi parantaa
^«tsissäJdn
skitsin maatatoustyöntekijäin sih-on
toimittanut tutkimuksen
^ t a sikäläisessä maataloudessa ja
ukseii mukaan oli navettahenki-keskimäärämen
työaika 12
^ 9 minuuttia päivässä, muiden
2 '"Öristen maataloustyöntekijäin 12
y J2 naispuolisten 11 t, 48 min.
^Paapärvien määrä osoittautui hy-deksi
ja pysyi sellaisena varsin pitkät
ajat Kun luostarit sitten joutuivat mian oppineet ja jalosukuiset herrat,
puutteeseen, ne ryhtyivät' myymään TT«H.nVo«n„n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-24-01
