Vapaa Sana, February 05, 1936

              Wf 4U±Lj
Wr
IvmS KfyrymCKONA HELICK 8 P — WED TO S TH NO 10 w
VAfAASAKA
(Fre PrtM)
tadapeaiant Plaaisb Ntsrssaper
PabUsbad trarr Wedneday aod 8
tsrday at tht Vapa Sana Preia In
Toronto Ont by Rsynold Pehkonen
Md A Mäkinen
PHONE VA- - 7721
260 Spadlsa Ave„ Toronto Ont
Sobscription ratea In Canada and
United 8ta te
Per Year 275
Slx Menthe 150
Four Montha 100
Three Montha 75
Subscriptlon ratei In othe Count-rle- a
Per Year 375
Ix Montha 200
Retistered as secondxlass maltcr
Jannaiy th 1932 at the Post Office I
Department Ottawa
Manager Väinö Malmivuori
Edltor Reynold Pehkonen
Laillistettua
rosvousta
Yhdysvaltain maanvlljelyssihteeri
Wallace on ollut pahalla päällä ja
radion välityksellä levitetyssä julki-sessa
lausunrossaan kutsunut "suu
rimmaksi laillistetuksi rosvouksekri
Yhdysvaltain historiassa"1 sitä pää-töstä
jolla korkein oikeus myönsi
kahdensadan miljoonan dollarin vc-ropalautuk- scn
Ja hän todistelee tätä väitettään
mm seuraavilla sattuvilla eslmcr
keillä: Hoosac mylly-yhtiö- n Jutussa
antamalla päätöksellä korkein oikeus
Julisti valmlstusveron perustuslain
vastaiseksi Illä perusteella että hal-litukselta
el ole oikeuttaa verottaa
jotakin ihmisryhmää toisen ryhmän
hyväksi Mutta siltä huolimatta sama
oikeus myöntää nyt pienelle tuottc-Jaryhmill- te
kaksisataa miljoonaa dol-laria
Jotka miljoonat on kerätty toi-selta
ja paljon suuremmalta kulutta-Jäi- n
ryhmältä Osoittaessaan tämän
laillistetun rosvouksen mlttasuteitn
sanoo Wallace että puuvillayhtiCt
parhaimpana llikevuotmaan vuonna
1929 Ilmoittivat puhtaat voittonsa cl-Ic- en
J 50000000 mutta nyt tällä yh-dellä
päätöksellä näille samoille yh-tiöille
palautetaan $31000000 Jonka
tumman rc ovat Jo perineet tavaran
hintojen muodossa kuluttajilta Jau-homyllyt
ilmoittivat vuonna 1M3
voittonsa ncln Kahdeksikymmeneksi
mlljouakd dollariksi mutta nyt heille
korkeimman oikeuden päätöksellä
yhdellä kertaa palautetaan Ihan I-lmaiseksi
$67000000 Lihanpakkaus
laitokset Ilmoittivat myö&kin voit
tonaa vuonna 1°29 o'leen $20000000
mutta nyt hclllekir yhdellä kertaa
annetaan $51000000 Yhden suurim-man
pakkauslaltokton voitot viimei
vuonna olivat $11000000 Ja jos puo
let tästä summasta tuli sianlihan
pakkauksesta niin heidän voittonsa
HU oli noin $7000000 mutta nyt
heille Juuri sianlihan pakkauksen
valmlstusvcroja palautettiin yhdellä
kertaa S13 000000 Ja t"m& korkeim-ma- n
oikeuden päätös c vielä rajoitu
tähän vaan tämän saman tcorirn
mukaan tullaan vnatitnnan ja korkein
oikeus vr maan mytskln tulee myön-tämään
veropalautuirsla roln biljoo-nan
dollarin arvosta Ja hän Jatkaa
että on häpeäksi kun n!ktiJ11ir '
tclsku--allJs- M cll-e- u
Kf-ityks-en
MussoMn ohjelmaa
ei ole olemassakaan
Kun muudan ranskalainen mainitsi tuosta ohjelmasta
heitettiin hänet Italiassa vankilaan
Ruotsin Sociil-Demokratenll- le kir- - sesta o'l tanssittava pola sodassa
Joittaa Bertil Gibson Pariisista el ' Sota on sitäpaitsi parasta lääkettä
tä Mussolini kulkee yhä nopeammin maailmalle anovat fasclstlt Ja nat-häviötä- än
kohti samalla kun hän sit
Johtaa maansa taloudelliseen perika
toon Myös hän vertailee toisiinsa
mitä Mussolini on luvannut Ja mitä
hän on tehnyt
Hänen v 1919 esittämänsä ohjcl
man rnsuiuuncan i""'~~ —v- -
taan perustavaa kansankokousta
oka Italian osalta edeltää DCrUStA
vaa kansainvälistä kansalliskokousta
ja joka jyrkästi muuttaisi yhteiskun
nan taloudelliset Ja poliittiset olot
El saa esiintyä edes Italian eikä isän-maan
nimeä Ohjelman toisessa koh-dassa
vaaditaan italialaisen tasaval
lan Julistamista hallitusvallan Jaka- -
Mussolinista
vuonna
kimpussaan
väkeä
maa- - diktatuurit menestyvät Hitlerin
kunnille kunnille Ja kansan su- - "Ta'3!eiuanl" el siinä esiintyvien
turvaamista yleisellä ranskalalsvasta'stn lausuntojen Joh-äänioikeud- elta Senaatti valtiollinen dosta sellaisenaan lukea Uans-polii- si
Ja yleinen asevelvollisuus kassa ja kaksi käännöstä tätä kirjaa
mikä
hänet
Mutta
nl'den
sl lausunto- - yhdlst 0n ?le'lä silst I "Kymmenen Ruotsin
mis-J- a taatta- - mikä Gdbbelsin pyhää' tehdastuot teista
ja sanaa el lukea Rans- -
olisi tuot kassa Ja Jos liehiUely osuuskaupat 50 pro-tamatto- mat
tulot olisi yh- - kanssa Jatkuu niin el kuin
uudel- - j saata olla lukea "Tals- - elon kenkier Ja vpateta varain vähit
leen Järjestettävä osuustolmlnnun
pohjalle ja työläisille olisi annettava
voitto-osuu- s Ohjelman viimeisessä
eli 14 :ssä pykälässä vaaditaan kan-sain
vd Iistä politiikkaa Joka perus-tuu
kansojen Ja nii-den
riippumattomuuteen kansojen lii-tossa
Tästä ohjelmasta cl ole enää mli
eaan ja„ijena„ muiia_ M-ussoim_i onKin_
mestari muuttamaan muotoaan Tri-polin
sodan aikana hän kirjoitti sitä
vaataan paloklrjoituksla Joissa hän
pahalsimpana kaikista
raivosi Imperialismia vastaan
Miten häntä varoitetuinkaan Abys- -
sinlan kysymyksessä Amerikkalai-nen
geoloogl joka oli ollut Abyssi-ntass- a
10 vuotta sähkötti Mussoli-nille
että sota vaatisi pitkän ajan Ja
että cl aopirl italialaiselle
siirtolaisuudelle Ja suurlähettiläs ja
Orardl poliittisesti varoitti häntä
IiOntoosta Mutta Mussolini oli oman
vyyhtinsä vanki kurjuus jo-ka
oli Johtanut valtlovarojen tuhlauk- -
mltään lisätä Ristiriita on todella
huutava sillä tämä oikeuden varjolla
korkeimman tuomioistuimen
siollisilla luvalla nyt harjoitettava
kan$an varojen rosvous voittaa to
della kaiken mitä he ennen ovat
harjoittaneet yksityisinä yrittclljöinl
Ja vapaina liikcmiehmK He itsekään
a —--iiK ~ - r j j„- i- --
™u a cncmmanKin mua ne ovet tä
vamlstunTroina maksaneet koon-neet
kansalta korotettujen tavarnn
hintojen muodossa eivätkä he lupaa
eikä kerkein oikeus ole heitä edes
velvoittanut tätä nyt saamaansa vc- -
ropahulusta
vaan tulevat he pistämään koko tä
män summ?Ji pohjattoman taskut I ja
I hnsa Sitä Jos miUiän voidaan siis
toOclla kutsua rosvoukK -
s:ksi
MARXIN ARVOTEORIAN
ARVOSTELUA
t Kirjoitti
(Jatkoa cdell numerosta) '
yilsnon Ja voiton tiyljy alati
vähentyä konraikakaudelta
Seuraava englanninkielinen lainaus
i on van Marxin Kolmannesta Paä -
omateoksesta kuuluen seunuuastl
ow ve nave uiat u is one or
i the laws of caoitallst that
v- -Ä w™ w4u1" _ '"- - raiy1utIi jmJ gon- - '
( Sequently as compared to the total
— - "" -- " - -
ri-tirii- don kulutta- - tCapiU1 ! rnmcdiat" rfuU l% luoiujain haUiu!jca väthat rate of urpH:s-valu- c at
lna-- laSor-cxplolUatl- on ex- -
TäUilspä ""l coattau": ms ™?ecan cf average rate of proft i shal!
— tr --&7rz5Z3i&i'?s ~rs~xttV££:-3izxzTzzZ-£:f
Mutta Ital'arsa el sovi kuiskata-kaa- n
v:n 1919 Niin teki
eräs ranskalainen Virne ja
kaikkialla läsnäoleva urkkija hä- -
ne™n iji~„ r_„Ku—ur trlanskatlaainMenn -- - W ä
—-- _
__ _ Mussolini houkutellut puo- - Va'kki
lelleen pahenri hän asiaansa
mlsta
Ja
erenlstmden
saa
oli- -
paljon että hän sa tutustua Italialai-seen
vankilaan kekcmus saat-toi
epäilemään Italian sivistys
hlstorslll-t- a tehtävää Afrikassa
valheen valtakunnissahan
tcluani" erslmmäiren painoksen teks- -
tln mukaan
Ja Jo
tuotetaan
Saksassa saa ja
Hanskan
otettava sellaisten
olisi saettua
Ja suo
sen
oen
nroduetion
oli
luuiaiu paiaavat m malssa
kertovat että olot maassa Ruotsin v&Mvrt ovat
jatkuvasti
nm laaui ovi lunurauit uouvcn l H r italialaisille He kerjäävät rahoja
kun kä-v vhft vaikeammaksi saada I -- — -- -
mitään Italiasta kun ei tule matkaili
Jolta Ja kun viennin
levittää hätää Kukaan ulkomailla ei
voi kontrolloida monia tiotoja suu-rista
Italiassa erit-täinkin
Turinissa ja Milanoaaa am- -
muttuine Ja kasarmci-- '
neen vannaa on ouei enaa
kysellä suuresti uutl- -
ala Abrsinlasta vaan uutisia roh I
Jols-Italias- ta maan I
HU- -
jauicii inuitn icnnKua iiaii&nuaeu ia
varain boikotti on varmasti paras
pakottaa Italian vallanpitäjät
järkiinsä
Italia kulkee joka tapauksessa tu-livuoren
purkausta kohti mutta tais-telu
käy hyvin ankaraksi
sillä fasctatit aavistavat kohtalonsa
Niiden monien huhujen joukossa
maassa miehestä mieheen kierte-lee
on viimeisin se että Mussolini
viime hetkessä välttyi marraskuun 11
pnä eräiden
Jotka tahtoivat täten rai-vata
tietä Italian
pelastamista varten Mussolini el ole i
varma el yöllä eikä
oman
vartioi sadat salapoliisit ia soti
laat Joita vuorostaan mitä
vartioidaan
Parhaimpia tuntijoita
ranskalahcn Griaule on osoittanut
että tfhän mennessä italialaiset el- -
fkuttaln
ja maa kdyhtjy siinä että
voitonkaan iälkeen ei 1ää
kuin myydä Abyssinta
nBiarnuie jorna Kapitalistit
astaan voivat käyttää hyväkseen
maan laloulelhsia
Rein
siee latcr iin-h-y does mani ' _ _ _ lUM-i- i in an auoiiue lorni
rather as a tendency a
fall) Thls progre&sive ten-dency
of average of proilt
to Is therefore- — rrvlm—1lai expression of capitalist
for fact that the social produc
tivity or labor in
( nnt uvit v h
J ' uemonsin_-- j_ies a- i icasi it is uie
nature cf the pro j
Joutuvat näin huutavaan rls- - Its development carries ith it a n-'ra- te of profit may not fall tem-tlrllta- ai
taloudfllisten ♦osioslaln vh- -
'laUvc derrease of as corn- - poranly for rcasons it
ifviH- - — "wv
Min ni 24S- - l- a- a the Msthe
'" tuskin
oli
fall
the
Thln
inat
of
ititatMaHI
seat
poliittisista levoUo
muukslsta taloustila- -
teestä oppilaiden ja
sellaisista me
nee Egypti eteenplin lausutaan
Egyptian lehdessä
Egyptissä on nyt toiminnasta
osuuskuntaa Joiden yhteinen Jäsen-määrä
on ja maksettu pää
maatalousosuirskunnat
nluJmuodostavatkin eneni
itsemääräämisoikeutta
oma 1M000 puntaa 03a c
suus kunnista on
tia Ja Vii- -
memainttuja on useampiakin Niinpä
on osuuskunnilla
oma Sen
on toiminnassa kolme eri keskusjär
jestöä välittävät markkinoille
hedelmll Ja vihanreksla Myöskin on
Joka välittää kulut
' talille „„ Ja toinen 1
ira „ v
mlstön Egyptin
Järjestöistä on viimeaikoina perus-tott- u
useita puhtaasti
järjestöjä jopa
lausuu tunnettu ta
lousmics ja kirjailija Stuart Chase
loka hillattain vieraili ulkomailla
0u„„ti vBlr„fl ShkX
k vastaan Yksi trusti iäiir-- n on loutvnut antamaan
- sen jamecn un otuuaioimm- -
poistettava takavarikoitu Sitä prosenttia
mukaan on osuustci-v- a
Osakeyhtiö- - m'nral!lslxa
lopetettava Ja yksityiset tekevät noin
saksalaisille- -
Tuotanto kaan
solldarisuuteen
sosialisteista
Abyss'nla
jakamaan kuluttajille
laillistetuksi
farmareiden
KaKKi joiKa S]cuidlnavIpn
huonone--
kyen-y- at Varmimpana merk-'ne- et talstcPrnaan
pysähtyminen
Fotilaskapinoista
poltettulne
mutia
väärennettyjä
aloudellisesta
slvistyk-elllses- tä keskuksesta
tapa
maassa
Joi-ta
kruununprinssille
hiigcst?än
Abysslnian
muuta
mahdollisuutta
mahdollisuuksia
pro-gressl- ve
productionl
mode
other
Egypti
mkkeetti
Huolimatta
epavanrasU
kapinoista
osuustoimintaliike
Gazettl-nlmises- sä
huomattavan
maatalousosuuskur
keskusjärjestöjä
sipulirkasvattajaln
keskusjärjestönsä
keskusjärjegtö
S"petroleumltuotteita CSTST"
osu"stoim)nnalliaista
kulutuscsuus-toiminnallisi- a
osuus-tolminrallls- ia
tuotantolaitoksiakin
Osuustoiminnan saavu-tukset
Ruotsissa
tälsjakeli!Sta"
lamppukprtellla
uskonnonvapato
pörssikcinottelu tuotantolaitoksissa
ruokatarpel-telskunrall- e
isamedegreeof
menestyksellisesti
aatelisupseencn murha-yritykseltä
taväki ryhtynyt tuottamaan JaGyl"rgln kirjoitus päinvastoin pal- -
vällttämsnn niitä tuotteita Joita Ja" en säälittävän kohtalon Jon-trust- it
alkalsemm'n tuottivat Ja Jo' Ka alaiseksi Gylling parka neuvosto- -
hln niillä oli monopoli Osuustoimln- -
nan aralla on Ruotsissa kyetty mur-tamaan
trustien valta jota el Arne- -
rikaMa 0c m„olnkRan onn9tuttu te
kemän trustlvastaicllR lacllla
Osuustoimintaliikkeen ansioksi
urek8 onkln uetUva
ctta Ruj)tflln agukkallla on t kor
k elmtaa0 kun mlssaän muusfa
Europan maassa ylittäen tässä suh-teessa
jo Amerikankin"
Saavat takaisin itsehallinto-oikeutens- a
Itävallasta saapuneiden tietojen
mukaan on Itävallan maatalousml-nistr- i
tri Strobl antanut C3uuskaup-pai- n
keskusjärjestölle kiinteän lu-pauksen
siltä että Itävallan osuus- -
tukkukaupan Ja samalla myös koko
Itävallan orius kauppaliikkeen itse- -
halllntaoikjus palautetaan vielä tä- -
män Kuten Jte
taan osuus tukkukeuppa ja sen mu-(n- a
valtion valvonnan alclseksi Itävai- -
ole
tri
sitten
Tässä Gyl-Iässä- än
ole
an-olst- a että
( on t
on kuin'
mlärln
sille
aino
Wm
thls
rate
"
rreasinp
--ariable But
muis-ta
676
67607
nILn
Suurin
lisiksi
Jotka
penxsi
o'lsi
senttiä
Italian
osaksl
vuoden aikana mu:
här
tuottanut tuloksiakLn Tultuaan
lemmin kjitsutuk! kallituksrrn mnn
talousministerinä hän sai yhä pa
tilaisuuden toimia osuuskauf
ualilkkeer pa- -
t ed labor Jncorporatcd n
lv consumed nnvliirtlnTi K '
lollews portion of hving labor'
unpalcl and reprcsenta sur-plus-va- lu
slso be
on the decreasc to the volume and
value of inveated capital
that the of maas of
surplus-valu- e to of the In-vest- ed total capital forms the rate of
profit th's rate must fall contlnuous- -
ly" — Capital III Karl Marx
page
re te of sinks not be-cau- se
the laborer Is less cxplolted
but because less labor is employcd
In proportion to the capital
in general" — Capital p 288
Edclläolcvlssa
lainauksissa Marx painostaa sitä
seikkaa että kapitalistisen tuotan- -
ncn syiden Ja seurausten lait valt- -
tämättä Ihmistyön suh- -
teelliseen vähenemiseen muuhun pää
eli tuotantolaitoksiin ja luon- -
nunvojm_r-- _ n verrattuna öuta on se
välttämätön etU Usäanon
uuvu™ iu rt nutjsny oii-- w Biuuvi pjiKu s- -
to glvc evpresslon teettain vähenemään elävä Ui
0 ™te ot -r- plus-value rilstyö lisäan-o- a
by a fallng rate cf average profit 'Syystä kun lisäarvo v?- -
Since tnass cf employed heree täytyy l:ap'tal'stlen voiton
labor 'J -- tl"ually on the dcclme mydKln supistua JatkuvasU sitämu- -
comparcd to the mass of materlaliz kaa kui koneita pan- -
li MHHM—lriTWT4 O —
9 f jk
?#%&%$ TEA
Uuion herkullista
Pakinajuttuja
on
GjllinjjjonMtten saanut
r poÄsati Iivanan
vilttitossua
Llnjalehdestä luimme Juuri entisen
Karjalan diktaattorin Edward Gyl-Hng- in
kirjoituksen jeka on päivätty
Moskovaaaa tammikuun 16 pnä
Luimme kirjoituksen suurella mie
lenkiinnolla ja antaumuksella ja tu-limme
että Gylling
parka on joutunut Moskovassa nuo-lasema- an
'Iivanan rllttltossua useam-man
kuin yhden kerran pelastuak
seen edes Jonkinlaisiin aledettäviin
oloihin "työläisten Isänmaassa"
Kieltäytyminen kai merkinnyt
matkna niille kuuraisille Jäämeren
karkoituspaikollle
Linjalehdet se'eeraavat nyt Gyl-ling- ln
kirjoituksen alku-lauseella
että mainittu kirjoitus
muka paljastaa eitl pakanalliset
suomalaiset lehdet' nimittäin el-kommunst-seti—
i ovat valehdelleet
turkkilainen ia että siinä Kar--
alan venälälatyttlmlaessä ei ole mi
tään perää
Mutta asla onkin sillä tavalla että
msjWjfivwpiaan on Joutunut
Moskovan valtiaiden toimesta
tanssftttteto -- kuInMätkyäijaä Ja kir-joitutetaan
artfltkelclta Unjalehdlllc
Joiasalj-oetctaa- if maalata musta val-toiaeK- fL rdmltÄn että Karjalassa
ci mukJv:pahtJkan mitään
GyPlnj- - kjrjoituksessaan
jonka hän on Joutunut lykkäämään
pakkoyallÄri alalfteria että Karjalen
vastauraujisiin vfrkapalkkoinln Ja
toimiin päässyt tunkeutumaan
Suomen ohranan agentteja Hän se-littä- ft rttä tuollaisia agentteja en
Karjalaan vainottuina suoma
laisina Ja edel-leen
hän selittää että Karjalan halli-tus
on huomannut asiantilan mutta
ollut heikko sitä korjaamoan
Gylling puhun suoraa pötyä Mali-dollis- eti tuollainen sclitvs menee
täydestä hyvin
sille kommunistelMe mutta sellaiset
jotka vähänkin seuraavat aikaansa
eivät ota Gyllirgin kirjoitusta muu- -
pakosta leper
seksi
(ma hallittu Gylling sentään tiesi
on pirusti hranan agentteja
virastoissa ja luottotoimlssa mutta
nykyinen venäläinen hallitus ci niitä
löydä mistään
Mc jokainen UcdS-rjn- e minkälainen
naan Ja tuotanto yleensä tehostuu
Lisäarvoa rj voida' verrata tuotettui-hin
rikkankslin
Vaikkakin lisäarvo
ilmenee tuotteissa eli tuotetuissa rik-kauksissa
el lisäarvoa Ja tuotettuja
rikkauksja pidä kositaan sekoittaa
toisiinsa Tässä monet tekevät pahan
erehdyksen sekoittamalla ne toisiin
Kutei _ _ mauilttu r „muodostu_u_ Iina _„„ arvo työllisen 'lisätyöstä' Ja kum-mankin
suuruus jnagnltuuttl on yh-denlainen
-- yksi Ja sama Lisäarvo
siis punnitaan ja mitataan yksino-maan
lisätyön aikamäärällä tunnit
tain jne Kakat tuntia lisätyötä ki-teyttää
kaksi tuntia lisäarvoa sillä
ajalla-- tuotettuihin tuotteisiin vs
liitämättä vähääkään aiitä kuinka
paljon tuotteita tuli Neljä tuntia
lisätyötä alneeUlstuttaa neljä tuntia
lisäarvo eli juuri kaksi kertaa c nmmäi kuin edellisessa tapauksessa ' Huolimitta siitä vaikka tämän
Jän tunnin aikana koneilla olisi tuo- -
ieuu na Kertaa enemmän tuotteita
Tuotannon tehostuessa työ tuli sata
kertaa tuottavammaksi (tavarain
paljouden suhteen) mutta lisäan-o- a
tuli ainoastaan kaksi kertaa entinen
mHärä (kocka ramanpituinen tvöpU- - vä antaa aina keskhno'scsU sanan
normaallsissakln oloissa hänlKana koko orouskauppalllkc epäsuosionsa korjaami
ankarlni-'ml- n
lan kaphatapahtumien yhteydessä Ensiksikin pyydljr1510 huomauttaa
Silloin hallitus nimitti tukkukaupan j rttä tuhin menrteaaa el tletälik-johtoo- n Strob'in joten hänen teli-semnio-_Karjal-assa
paljastettu yhtään
tavakseen tuli valvoa osuuskauppa-- 1 ohranan zrgenttfit Cyllingln
liikettä valfon puolesta teh- - karkbtalnisen jälkeen vaikka
or tarmokkaasti toimi- - llng sanoo niitä Karjalaan tulleen
vat siellä voittaneet juuri mltäär nut osuuskauppaliikkeen ltsehallin-- 1 oikein Joe Gyllingin Juttu
mainitsemisen ja Ita- -' lo-oikcud- cn paiouttamiseksi Kun pitöhl palkkansa rIin nykj-ine-n Kar-ilan
sen vuctal tdytj valmistautua hän samalla nauttinut hallitukstr jalan veiälänen komento olisi vie-tuhlaam- aan satoja lilrc-- 1 luottamusta hänen toimintansa läkin heikompi Gyllingin jchtti
not
DUl
touard
fall htit
the
progresslvely
cspitalist
teorit
3lt
remman
itsehallinto-oikeude- n
lauttnmlskst
produetlvc- -
mpin rt
tat
which ia
must contlnually
the Seeing
proportion the
the value
by
249
"The profit
employed
111
englanninkielisissä
pakolttavat
oman
seuraus
iv-fen-ai
umuKa
-- velopment koska
the "- - alnoastasn luo
suhteellisesti
the liVng
immr
huomaamaan
olisi
lukijoilleen
kuin
Häntä
etestaa
oli
tullut
ltommunlstclnakin
hyvin ykSlnkcrtai
kuin- - syntyneenä
että
marksilalnen
nel
Joutut)lelynä
miljaardeja
käytäntöen
ikohUlo seuraa Venäjällä vakoon
jalaspa ei ole vielä luettu piiky '
knSuuenutleeyimlileiayiiaon Jlauloegmkiuoiointieaankin ohnriaintäaa"m' ii
Tahtooko thmS cinn --j
vakoojaa Kajalassa on alettu ruai:J
lumann jouaKin loisella nintEi taikka heille annetran -- aln ystitvi' Imen käsky painua hiivattiin Kina laa vakoMcmasta? Eihän toki £
set temput ne on voimassa rcu
ayy on cuna eiia punc suomalaiy
vakoojien joukkomittakaavassa Kr
jalaan tunkeutumisesta on pejtyi % tilliä oinoastaan tahdotaan peina
pääkysymys — Karjalan veniBaijf
inininen
Väitteen onttous Gyllingin hall-ituksen
heikkoudesta näihin agenttei-hi- n nähden ilmene koko kirjoituk
sessa Ajatelkaapa esim että tänre
Kanadaan vaikka tämä ei olekaa
mikään diktatuurimaa eikä tätiu'
Joka kulmassa seiso asestettu sou mies taikka joka nurkassa nälvs
salaisen poliisin sgenttl tulisi u3&
maalaisia sanokaamme yhdysTaKi
aurfa vakoojia
_
luievan OntariooKnuvJiatelkpaaainmumvaen nIhitritl
kenlalsiln virkoihin harjolttamai:
valtlopetoksellista toimintaa vierar
vallan hyväksi Hepburnln hanta
tietäisi että tuo Ja tuo on urkki1
Mitä se tekisi? Antaisiko uikkljr
olla siinä Ja raapisi korvallista'
yehttdäysvkaalttsaolaispeathennouhsrtaanatovathpäaikäirva'' K1
mättömlä kun Ihan tämän Hepbur- - f
nin hallituksen virkoihin työntyvitl
i-i-ka panisi tikkua ristiin niiden pol
Umlseksl El sitä el Henburn telo
sl Hän cl olisi Gylling Hän lähe'-- täisi pullin Ja nappalri urkkijan kiij
nl olipa se sitten missä virassa l-ihansa
E'kä Hepburnln tarvitse!
lähteä Ottavaan Itkuvirsiä vcis&'
maan kuten Gyllingin MosJcoraaa
Eikä rl'W tavalla ole tehnyt Gyl
lingin hallituskaan Karjalassa Jos
olisi huomannut suomalaisia vako-ojia
siellä niin niille olisi tullut "La
pistä noutajat" Mutta kenkä p""-laaki-n
siltä Karjalan suomenkielc:
kysymykrcstä Suomenkieli ei olt
"suuren Johtajamme" kieltä ei ma-ailmanvallankumouksen
kieltä Mt
suomalaiset pidämme sitä koko kau-niina
kielenä mutta venäläiset piti- vät sitä "shuhnlcn" kielenä jolla fi
ole tilaa val'ankimouk3en emämaar-s- a
Suomenkieltä ovat venäläiset s-- na
viharncet he vihasivat itä si-lloinkin
kun Suomi o'l suuriruhti
naanmaa Silloin yritettiin venälä
lyttää Suomea Ei onnistuttu Yri
tettiin punaista pienempää palaa vt-nftlälsty- ttää
Viipurin lääni Ei tullut
mitään Mahdollisesti olisi venäläis-tyttämine- n
pantu pakolla toimee:
jos taarlvaltakunta olisi pyyitf
maailmankodan pyörteissä Mutta
kaatui Ja siihen kaatui unelma
menkiei?n hävittämiscEtä maa-- ?
naita
Stalin ei voi vcnäläistyttaä i
arvomäärän)
Kun tämä käsitetään niin voldaa
myös käsittää miksi Marxin an-ot-ria-n
mukaan kapitalistien voiton Uj--
tyy alati supistua eli suhtcelUseiti
vähentyä sikäli kuin koneita ja Uyt- -
tÖ-oim- la pannaan käytäntöön jotks j
aiheuttavat suhteellista elävän ihmu- -
työn vähenemistä Juuri siltä ))
Marxin arvoteorian lukaan kapit
listit ovat pakoltetut turvautumaani
työpäivän pitkittämiseen voidakseen
sillä tavalla korvata työläisten Iuk-- -
määrän vähenemlaen lonka koneet!
ovat aiheuttaneet
SiUcelllnen llaäarao
Voidakseen mvvdä tavaroita '
mollia hinnoilla (tai alhaiseroml-- 1
kun toisetkin Ja tehdä mahdolUsi-- 1
man paljon voittoa ovat kapluUssJ
pakoltetut alentamaan tuotantoKs--
tannukala panemalla kenex olmia ty
Iäisten Ulalle Tuotteiden ano l
laskee niinpä työvoimankin Tj5a"l
nen kykeree nyt vähemmässä aja"
tuottamaan palkkensa ja entistä i
rempl osa työpäivästä muodostu- -
saajaksi eli kapitalisteille Jääv- -
lisäarvoksi joka tuotteisiin on O"
prosessissa oleellistcttu Kone tK- -
'epäsuorasti suurentaa lisäaikaa M?5"
tallstcllle JoU kutsutaan suht'
ek- -i lisan-k- si