Vapaa Sana, August 09, 1945

              Mjfct ]
9
4
fl iijwbi"wi k m m m i m MM HmnmmiHwtif 'II illlflll jsupiifmMlU1' im%mnimiiHmin"um'mfmitH
VU2 TORSTAINA ELOKUUN 9 P — THURSDAV AUGUST NOM- -i
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent FlnnUh-Cinadla- n
Nevvspaper
Publlihed every Tueiday Thurt-da-y
and Saturday by The Vapaa
Sana Preai Llmted Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldent
VXINO MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltor
Privati Address of Preiident:
4 Sorto St Toronto Ont
Butineas and Editorial
Department:
19 Huron St Toronto 2 B
Phone WA 7721
Regntered at econd-clat- a matter
January 19th 1932 at the Pot
Office Department Ottawa Ont
Subtcriptlon ratet In Canada and
United Statea: Per Year 375 Slx
Monthi $200 Three Month $100
In other Countrlea: Per Year $500
Slx Month $250
Demokratiaa eri
muodoissa
Uusi Suomi kirjoitti viime tou-kokuun
26 päivänä:
Ruotsalainen kommunisti tri
Per Meurllng on käynyt Helsin
gissä antamassa lisän demokra-tiasta
käytyyn keskusteluun pitä-- j
maila torstaina ValtiotlPteellises-- j
sa yhdistyksessä esitelmän Neu-vostoliiton
demokratiasta Esitel-mä
on sanomalehtlselostuksesta
päätellen ollut varsin mielenkiin-toinen
Neuvostoliiton valtiolli-sesta
Järjestysmuodosta meillä el
todellakaan ole ollut paljoakaan
tarkkoja tietoja Tri Meurllngln
esitelmä on sitä epäilemättä va-laissut
kunhan vain pitää mie-lessä
hänen poliittisen uskontun-nustuksensa
Ja sen vaikutuksen
hänen edellytyksiinsä aivlolda eri-laisia
valtiollisia Järjestelmiä
Tri Meurllngln esitelmä vahvis-ti
ensi sijassa sitä muutenkin saa-tua
käsitystä että Neuvostoliitos-sa
toteutettu demokratia eroaa
huomattavastikin siitä mitä de-mokratialla
sen niin sanoaksem-me
klassillisessa muodossa meillä
Ja muissa pohjoismaissa totutulla
tavalla on ymmärretty Lllcl näin
olisi asianlaita niin el tarvittai-sikaan
todisteluja Neuvostoliiton
demokratian puolesta Tämä en
Itse asiassa varsin ymmärrettä-vää
Niissä Länsl-Euroop- an mais-sa
samoinkuin pohjoismaissa
Joissa nykyinen demoKraattinm
Järjestelmä on vuosisataisen ke-hityksen
tulos demokratia on ch-mllUs- estl
kasvanut Ja liittynyt
kansojen muuhun kehltvkseen
Venäjällä ci vuoteen 1917 asti pu-huttu
mistään demokratiasta
Kansanedustuslaitoksen perusta-minen
1905 el olennaisesti muut-tanut
hallintojärjestelmän Itseva-ltaista
luonnetta koska valtakun-nanduum- a
el koskaan saanut mi-tään
tosiasiallista Ja politiikkaan
vaikuttavaa merkitystä kansan-tahdo- n
ilmaisijana Vasta vallan-kumouksen
Jälkeen Neuvostoliiton
perustuslaki on saanut nykyiset
piirteensä mutta sekaan el ole f
mikään ehdoton Ja kertakaikkl- -
nen vaan historiallinen litiiiä
niinkuin esitelmöitsijä huomautti
viittaamalla niihin eroavaisuuk-siin
Jolta on olemassa vuoden
1924 leniniläisen perustuslain Ja
nykyisen 1936 laaditun stalinilai-sen
perustuslain välillä Että Neu-vostoliiton
valtiollinen Järjestel-mä
on hyvin vastannut oman
maan oloissa tarkoistaan sitä]
salta Juuri Neuvostoliiton valtiol-liselle
Järjestelmälle
Kun meikäläiset kommunistit
puhuvat ihannedemokratlastaan
llttavat he mielellään demokratia
sanan eteen pieniä määräyksiä
Puhutaan sentralisoidusta keski-tetystä
demokratiasta sosiaali-sesta
demokratiasta tjöväende-mokratlas- ta
tai kansandemokra
tiasta Kalkki tämä osoittaa että
i
siitä mitä demokratialla yleensä)
1 on totuttu ymmärtämään Puuttu-- j
matta tähän kysymykseen sen pi-- I
temmältl on vain syytä viitata c- -'
rääseen demokratian olennaiseen
i tunnusmerkkiin Josta ruotsalai-nen
puhujakin mainitsi Hän sa-noi
että demokratioissa kukin
puolue pyrkii enemmistöön toteut-taakseen
ohjelmaansa Ja lisäksi
että neuvostojärjestelmässä yksi
puolue on saavuttanut ehdotto-man
enemmistön Alvan niin
Englannissa konservatiivit olivat
enemmistönä Ruotsissa taas sos-ialidemokraatit
Ruotsissa muut
puolutet yrittävät volmalnsa mu-kaan
syöstä sosialidemokraatit
vallasta Se kuuluu parlamentaar-isen
demokratian pelisääntöihin
Valtaan päässeen puolueen on
sallittava kilpailijoilleen täysi toi-mintavapaus
Ja näille mahdolli-suus
kerätä oman ohjemansa taak-se
kannattajia Eliel se näin tee
Jos se enemmistönä ollen pyrkii
yksin määräämään antamatta
toisten äänen päästä kuuluville
syntyy olotila Jota kutsutaan
yhden puolueen diktatuuriksi Sel-lainen
syntyi Saksassa kun nat-sit
käyttivät saavuttamaansa e-nemmlst-öasemaa
hyväksi tuhotak-seen
kalkki muut Sellaista eivät
tee Englannin konservatiivit ei
vätkä Ruotsin sosialidemokraatit
koska ne ovat demokraattisia puo-lueita
Ja koska niissä maissa val-litsee
demokratia
Nykyisenä demokratia-sana- n
korkeasuhdanteen aikana käsite-hämmennyks- en
vaara on ilmeinen
Mutta on parasta pitää mielessä
että jokainen kansa toteuttaa de-mokratiansa
oman valtiollisen a-Jatusta- pansa
Ja historiallisen ke-hityksensä
luomien edellytyksien
mukaisella tavalla Niin tapahtuu
myös meillä Meidän demokrati-amme
arvosteleminen kuuluu ny-kyisin
hyvään tapaan Mahdolli-sesti
siinä onkin esiintynyt Jolta-kin
kauneusvirheitä Joiden asial-linen
tunnustaminen Ja korjaami-nen
on kyllä palkallaan Mutta or
kuitenkin muistettava että kii-vaimmat
demoratlamme arvoste-lijat
ovat nllta Jotka käsittävät
demokratian toisin kuin mitä sil-la
pohjoismaissa Ja yleensä van-hoissa
demokraattisissa maissa
ymmärretään
Kuten nyt Jo tiedetään työväen-puolue
kukisti konservatiivit En?-lannl- n
vaaleissa
Sudbury Ont
Kansalllsseuran ylimääräinen Jäse-nistön
kokous on huomenillalla I per-jantaina
Vello M Kokouksessa on
paljon tärkeitä alolta keskusteltava-h- a
mm haalin vesi- - Ja viemärijoh-doista
sekä keskuslämmityksen Jär-Jestämtses- tä
tehdään räätokset U-rakkatarjou-kset
ovat silloin kuulta-vana
Jolloin Jäenlstö saa tehdä pää-töksen
korjauksen suhteen Johto-kunta
toivoo Jäsenistön saapuvan
suurilukuisena kokoukseen päättä
mään jhteisestä asiasta
L'n11li'iirin Venllllhiat OVSt
osoittaa Neuvostoliiton nyt käy- - Suomlranna'na unnuntalna t k 19 p
dvssä sodassa osoittamaa kestä- - ohjelman ym suhteen myöhemmin
vvvttä ja voimaa Josta ansio -- Martella" esitetään var-jutel- ma JoIn Merkatkaa muistiin sunnuntai
mastl kuuluu huomattavalta o-- 1
19 p ei0kuuta 1915 — Jesserl
IfeiaiaHKmJBTZXjtjVjLaS ''' 'ii Mk2iaiaiaWA-aEASa0ra- H aVtflfaHiHPaia AtaAflHsmIK"l BmG rt &0!i£fmSBM
sHK- - 2iMilMLiaHiaHR!a9vvLvrä-- i '' j?r '5SiÖ
"Alasimen piillä" —
Pakinajuttuja
Suomen valtiollisen poliisin
päällikkönä kommunisti
Sunnien Sosialidemokraatin pa-kinoitsija
Muste-Maala- ri veiste-lee
siitä seuraavaan tapaan:
— Mitä nyt sanotte kun kom-munistisen
puolueen puheenjoh-taja
Aimo Aaltonen on mennyt
"ohranan palvelukseen" oikein
apulaispäälliköksi? kyselivät meil-tä
ellen eräät immeiset
Mlta siihen muuta vastasi kuin
että niin muuttuu maailma
Ja vallin se muuttuu niin nope-assa
tahdissa ettei sivustakatte- -
Ilja oikein tahdo pysyä kärryillä
Jo kuukausia on kommunlatl-lehdlss- ä
näkynyt vähän vallä se-lostuksia
kokouksista joissa on
Jyrkässä sävyssä vaadittu valtiol-lisen
poliisin lakkauttamista
Viimeksi viime viikolla Ilmesty-nyt
"Kommunisti" kertoi kommu-nistipuolueen
Anttolsteu osaston
kuukausikokouksessaan hyväksy-neen
Julkilausuman Jossa mm
sanotaan että "valtiollinen polii-si
on lakkautettava"
Ja nyt sitten kommunistisen
puolueen puheenjohtaja loikkasi
samaisen poliisin apulaispäälli-köksi
Lie siinä noilla kokouksen värk-kääjll- lä
silmien pyörittelyä ker-rakseen
Olisipa tapahtunut niin että
sosialidemokraattisen puolueen pu-heenjohtaja
olisi mennyt valtiol-lisen
poliisin päälliköksi niin Jo-pas
olisi ponsitehtallljaln taholta
reväisty vaatteet halki ja huudet-tu
maailmalle että haa katUi-ka- a
siinä sen näette että sosia-lidemokraattinen
puolue on "oh-ranan
apulaltos" Ja sen puheen-johtaja
"petturi" ynnä "ohranan
kätyri"
Varsin tuttu titteli kaikille van-hemman
polven sosialidemokraa-teille
1920 luvulla oU sangen yleistä
että kun Jossakin kokouksessa Jo-ku
sosialidemokraatti puhui kom-munisteja
vastaan niin Joku kom-munisti
huusi puhujaa tarkoittaen
"ohranan kätyri"
Niin myis sai moni sosialide-mokraattinen
sanomalehtimies
kirjoituksistaan samalta tahol-ta
samanlaisen "kunniamainin-nan"
Kuitenkin mikäli tvovaen ta-holta
todellisuudessa oli miehiä
valtiollisen poliisin palveluksessa
tai apureina olivat ne yleensä
Juuri — kommunistien leiristä
Tuollaisia tapauksia tuli tode-tuksi
useita
Tulkoon tässä kerrotuksi yksi
Parlkjmmcntä vuotta sitten pi-tivät
kommunistit Turun työväen-talon
eräässä kokoushuoneessa
piiriä käsittävän salaisen neu-vottelukokouksen
Muutamia palvia myöhemmin
saatiin paikkakunnan kokoomus-lehdes- tä
lukea kokouksesta yksi-tyiskohtainen
selostus Jossa mai-nittiin
nimeltä kokouksen virkai-lijat
Ja puheenvuoron käyttäjä
Kun tunsimme useita kokouk-sessa
olleilta utelimme heiltä jo-kaiselta
Josko tiesivät kuka heis-tä
on se "ohranan kätyri" Joka
toimitti selostuksen kokoomus-lehtee- n
Jokainen pudisteli päätään lau-sui
epäilevänsä sitä tai sitä mut-ta
kukaan ei tiennyt varmasti mi-tään
Ja niin sitten oli muodostunut
tilanne Jossa "ehdottomasti luo-tettavat"
kommunistit epäilivät
kukin toinen toistaan Ja epäile-vät
kai vielä tänäkin päivänä sil
lä tietääksemme eivät he lopulta-kaan
päässeet selville kuka Jou- -
St Loult Star-Time- s
kosta oli se "musta lammas"
I Hovioikeuksissa käsitellyissä lu-kuisissa
kommunlstijutulssa pal-jastui
myös että Joku omasta
Joukosta oli toiminut ilmianta-jana
I Kuinka sai valtiollinen poliisi
Luultavastlkln sillä tavalla et-tä
paljastettuaan Jonkun osuu-den
salaiseen toimintaan lupasi
I olla asettamatta häntä syyttec-jsee- n
siinä tapauksessa jos hän
I suostui tekemään palveluksia po-- i
liisille
I Ja Jotkut suostuivat siihen toi-Iml- vat
edelleen kommunistien Jou-kossa
"luotettavina" kommunls- -
teinä ja antoivat tietoja kaverlen- -
- lllr nllnlllnIU 1lle11n
On selvää että valtiollinen po-liisi
tuon takia tuli kommunistien
keskuudessa erittäin vihatuksi
Eikä sitä rakastettu sosialide-mokraattienkaan
taholta silla
kokemus osoitti että valtiollinen
poliisi toimi perin yksipuolisesti:
näki yleensä vain vasemmalle
mutta oikea silmä oli ummessa
Esim lapualaisten riehumiskau-ten- ä
se tuntui tietävän perin vä-hän
lapualaisten törkeän rikolli-sista
puuhailuista
Nyt on sitten maailma muuttu-nut
siinä määrin että kommu-nistipuolueen
puheenjohtaja on
oikein Julkisesti mennyt "ohra-nan
palvelukseen"
Se on yllättävä Juuri sentäh-de- n että kuten kerrottu kommu-nistiset
järjestöt kuukausikaupalla
ovat Jatkuvasti tehneet päätök-siä
Joissa on vaadittu koko val-tiollisen
poliisin lakkauttamista
On mielenkiintoista seurata Jat-ketaanko
tuollaisten päätösten te-koa
edelleenkin vai heiteUank-- j
nyt tiiyskuperkelkka Ja ruvetaan
tekemään ponsia Joissa sanotaan
että kalkkien kunnon proletaa-rien
Ja demokraattien on tuetta-va
"ohranaa" valtiollista polii-sia
Tällä asialla on kuitenkin va-kava
puolensakin Suomen sisä-ministeri- nä Moskovan määräyk-sestä
on kommunisti Yrjö Leino
kuten sisäministerin palkalla kal-kissa
Venäjän "vaikutuspiirissä
olevissa maissa on kommunisti Ia
valtiollinen poliisi Suomessa kuu-ilu- u Yrjö Leinon komennuksen a-lais- eksi
Kun tämän käsitämme ihml-Isill- ä
on valkeat ajat Sucmessx
Kommunistien arvosteleminen voi
täten helposti muuttua valtiori-kokseksi
Suomessa — majestettl-rlkoksek- sl
kuten ennen tsaarlval-la- n aikana Jos niin käy Muste- -
Maalarikin saa olla varuillaan
j Sosialidemokraatit luonnollisesti
ovat ensimmäisiä kommunistien
rikollisten luettelossa sitten va-paamieliset
kansalaiset Ja lopuk-si
vasta taantumukselliset Ja fas-clsm- lln kallistuvat Ovathan vi-imeksimainitut
Jokatapauksessa to-taltaäriv-eljlä
Beaver Lake Ont
Osuutolmlntaväen plknekkl pide-tään
sunnuntaina tämän elokuun 12
päivä alkaen kello 11 a p P Salmi-sen
kesähuvilalla Vermllllon-Joe- n
rannalla Pelataan blnpoa Ja ampuma-kilpailu
on myöskin Sitten pitäisi
syöUmän oikein kalatnojakkaa —
jot kala el sattuisi muuttumaan li-haksi
plknekklpälväni niinkuin on
joskus käynyt
Osuustoiminta-klub- i on ainoa kan- -
j Sudbury-Lon- g
Lake Ont
Taas on suurta tulossa Sudburyn
I seudun suomalaisten nähtäväksi Ja
kuultavaksi sillä ensi sunnuntain tie--I
noissa on ne Voiman kymmenottelu- -
mestaruuskilpailut Ja uintikilpailut
joissa seutumme urheilijat mittelevät
olmlaan ja samalla saadaan selville
kuka on "urheilukuningas" ken on
se Joka kykenee ottamaan tuon mant-telin
harteilleen? Näissä kilpailuissa
aloitetaan samalla myöskin neljäs
vuosikerta kilpailemaan City Dalrvn
maljaa Joka on nyt Ed Kallion hal-lussa
ja hänellä siltä kaksi voittoa
Ja tarkoittaa se sitä että jos hän
kykenee saavuttamaan nyt alkavalla
vuodella voiton niin Jääpl tuo komea
maljakko hänelle Ikiomaksi
Kilpailut aloitetaan lauantaina 11
p:n illalla Tämä sentähden että
kymmenottelua el sääntöjen mukaan
saa suorittaa yhtenä päivänä
Sunnuntaina kilpaillaan myöskin
poikien kilpailut eri lajeissa Ja sar-joissa
Ja sitten on Matti Kannakon
Ja Jussi Jokelan haastama viestin-Juoks- u
2x250 m Ja he lupaavat ostaa
olttajllIeen pullakahvit' Mutta kil-pailijoitten
ikä täytyy olla )hteenlas-kettun- a
vähintäin 100 vuotta Matti
Kannakon Vhltefishlstä kai Jokai-nen
tuntee sillä hän on saanut juok-su
treenauksensa postinkuljettajana
(autolla) Mutta Jussi Jokelaa Toron-tosta
ei monikaan täälläpäin tunne
siis sanottakoon hänestä että hän on
entinen lumlkenkä maratoonari ja en-tinen
suurjuoksija Joten jos Juosta-va
matka olli edes kymmenen kilo-metriä
miestä kohden niin tukinpa
kukaan heitä pystyisi täällä voitta-maan
Mutta kun kysymys on vain
kentän ympärijuoksusta niin olenpa
varma että Mäkinen (vanhempi)
hankkii itselleen sellaisen kaverin
että noille edellämainitsemilleni kuu-luisille
juoksijoille saadaan täällä
näytettyä kengänpohjia — Kuulin
kautta rantain eräältä sellaiselta
mieheltä Joka tuntee Matti Mänt lah-den
että eiköhän se Mattikin tuo
"tiimin" kilpasille Mene Ja tiedä
mitä kaikkia kuuluisuuksia tuohon
kilpailuun osalllstuukaan mutta o-len- pa
melkein varmakin että "nätin-Kiila- "
eivät Kannakko ja Jokela tuos-ta
kilpailusta suoriudu niin hyviä kun
lienevätkin
Sitten siellä käydään ankara kamp-pailu
nuolen- - Ja renkaanheltossa ko-measta
kiertopalkinnosta — Näihin
urheilukilpailuihin osallistuvat kalkki
seutumme parhaat urh liljat Joten
Jokalen kannattaa viettää klintola
Jännä-päiv- ä kilpailujen Ja kaiken
muun näkemisen sekä kuulemisen
parissa — Mainostaja
Sault Ste Marie Ont
Elokuun 3 päivän illalla vietettiin
hauska hetki Mr Ja Mrs Eero Jussi-lan
Vcdlsa laulettiin ja puhe oli
Kasteen Sakrnme:tn t£rkeyi1e-t- ä
ramalli kertaa saatettiin kaksi lasti
Pvhäfin Katteeseen VVilfied Eriö
Mr Ja Mrs Kero Jussilan poika synt
lokak 12 p 1914 M)o Irma Ann Ma-rie
Mr Ja Mrs Olavi Itvalan tytär
ryntynyt Jouluk 9 p 1910 Torontossa
Kummit olivat Mr Ja Mrs Vilho Ahl-gren
Jumala siunatkoon lapsia ja
vanhempia!
Elokuun 12 p on suomenkielinen
Jumalanpalvelus kello S 111 Seurakun-tamm- e
suuret Juhlat lähestyvät Hen-kilöitä
on toimimassa Juhlien mer-keissä
On myös seurakunnan toivo-mus
saada pappila maksetuksi juhlien
ylite) dessä Tähän pyvdetään kalk-kien
ystävällistä osanottoa' Juhliim-me
tulee past John Yrttimaa Mon-trealista
Juhlapuhujaksi Lausumine
past Yrttimaan tervetulleeksi kes-kuuteemme
Tämä tilaisuus on vii-meinen
sunnuntai allekirjoittaneelle
Siis Järjestäkää asiat siten että kai-kin
voitte olla läsnä kaikissa tilai-suuksissa
Seurakuntanne voi olla pi-temmän
alkaa Ilman parpla On tar-peellista
käydä nyt Sanan ääreen!
Seuratkaa läheisesti lehtiä tulevan
Juhlan ohjelmasta joka julkaistaan
pian — A M Karjala
sanvaltaa kannattava järjestö paikka
kunnalla — Tervetuloa'
Toivo Nurmen Ja K Saaren väli-nen
riita loppui murhaan kuten leh-distössä
on mainittu Nuo mainitut
naapurukset riitelivät samoin kuin
näytelmässä 'Junula Ja Tanula' Hell-iä
myöskin oli rajalla kaksi aitaa sa-moin
kuin Junulalla ja Tanulalla Jos
naapurukset eivät sovi raja-aidast- a
että kumman pään kumpikin tekee
niin mahdottomalta tuntuu että he
voisivat sopia mistään muustakaan
Se kuitenkin Joka tarttuu aseeseen
ottaakseen toiselta hengen tekee
suuren rikoksen josta seuraa
Rudolf Holsti
kuollut
Kuoli Californliiu vlm-perjantaillt- mi
Raivaaja oli saanut viio i4Ud„ aamuna Palo Allosia Uif
van sähkösanoman: 'T !lf R
"
Holsti kuoli elokuun S pvtaa S
7 illalla Tyynenmeren rannikon l
kaa — Mrs Okerman
läsTäoht SuHomolesstisa oliS syntyut jy paisti lukaku
1SS1 kihlakunnantuomarin Severiä Holstin ja tämän puoli n Ilml J
öin poikana Hän tuli yltoppiUaktt"
1901 Ja filosofian tohtoilksi isn
Holstin elämäntyö oli monIpu(„st
Hheännä ejsaiinktiyrijaitlliejdaenmaiehseeknäa väli' 4 opetta-ä-- '
Vv 1909--11 ja 191- 2- 191"? ht-joltt-i tieteellisiä tutklnukia Le- -
toossa Ja oli Lontoossa ollessaan H
slngin Sanomien kirjeenvaihtajaa
Aikaisemmin hän oli HämetUres
toimittajana Ja "Lahden Lebiea
päätoimittajana
Toht Holstin diplomaattinen w
on harvinaisen laaja Vv 1918 ja 1S1) hän oli Suomen diplomaattisena edot-tajan- a
I-onto-ossa
ja viimeksi mainit-tun-a vuonna Suomen valtuutena e-dust-aja Pariisin rauhankonferenssi
ta Samana vuonna hänet nimitettiin
Suomen ulkoasiainministeriksi Akil-semmi- n Joulukuussa 1918 toht H lsti
Järjesti 1mtoossa Amerikan silLia
ellntarvediktaattorln Herbert Hoove-rl- n kanssa elintarpeiden kuljetuksen
Yhdysvalloista Suomeen Hankklei-saa- n Suomen Itsenäisyydelle tunnu-stuksen
Suur-Britannial- ta Yhdytval
loilta Italialta Ja Japanilta seka m-onilta
muilta mailta toht Hohti su-oritti
suuren tvön
Kirjailijana toht Holsti kä)ttl teki
suomea että englantia
Jo niin aikaisin kuin 1907 hän Ju-lkaisi
kirjan "Aseellisesta rauhasta"
Ja myöhemmin vv 1912 Ja 1913 Jä-rjestyksenään
englanninkieliset ki-rjat
"Some Superstltlous Customs td
nellef In Prlmltlve Warfare" Ja "The
rielatlon of Var to the Origin of the
State" Vv 1914 Ja 1915 hänen kyni-stään
Ilmestyi "Maailmansota" su-omenkielinen
kirja
Toht Holsti kuului lukuisiin tietee-llisiin
yhdistyksiin el ainoastaan kot-imaassaan
vaan mvös ulkomailla N-ykyisin
hän luennoi kansainvälisesti
politiikasta Leland Stanford vliopls-toss- a
Palo Altossa Calif Kuulemieni-m- e
mukaan hänellä oli työn alaisena
Joku suurempi kansainvälisiä asioita
koskeva kirjateos
Toht Holsti oli Suomen edustajaa
Kansainliitossa kaiken sen aikaa knn
tuo tähän nykyiseen maailmansotaan
sortunut liitto toimi enimmän li-kaa
liiton neuvoston Jäsenenä
Miehet Jotka tuntevat Holstin työn
sanovat että hänessä Suomi menetti
yhden huomatulmpla valtiomiehisin
ja dlplomaattejaan
HägK ja Anderson juoksiut
Lontoossa
Lontoo — Ruotsalaiset juoks-ijat
Gunder Hagg Ja Arne Ande-rson
Jäivät paljon Jälkeen maaC-manennatyksist- äan
maanantaina
mutta ihastuttivat he 52000 ka-tselijaa
englantilais-arreriicalai-sls- sa
urheilukilpailuissa 'jssa Y-hdysvaltain
armeijan ioukkue t
tl yhdellä pisteellä
Hägg Juoksi kahden rru-i- n Kii-kan
ajassa 9006 Ja Saavutti
ten uuden Brltanr-a- n
f-- v i
sen (entinen 9 038' uuta n
hän päassvt lahellek
manennatjstaan joka O
Anderson voltti mai-aja- lla --
As-
4038 Heinak n l"f
Uagg Juoksi mailin a --
Sitä
a 4
ennen maatlm w -- "1
Andersonin nlmia J1
Anderson voitti kuuli- - :i tn-Iäise- n
Juoksijan Syd W :-- 24
Jaardilla
Pehmeä rata Ja ko?t a -- -
vat syyni siihen että - -- t j-
-"
huonoiksi
Ruotsalaisten piste t ctetr
lukuun Joukkuekilpai u
Amerikan armeija s-- ♦oh
2--
- ti-10- 5
Tiritnnninn arme p
tettd Britannian an- - --f #
95 pistettä Ja brittiläiset ~
mat 94 pistettä „
VH Brown kotoisin va~
dlsta Ja Torontosta &z
nadan armeijaa voitti pK- -#
pyn tuloksella 22 Jalkaa 11 ♦
maa
VIISAS LUKABI - Minä en saa poikaa ottaa
lääkettä herra tohtori W-- "
nun pitäisi tehd'
-- uj: - Kaatakaa se lasiin Ja kieltäkää iunU V f
maita siihen