0138b |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-- iL 4"Vflj(S i NYT ON iutarhavalineiden aika jfkkiVM r) Kkkla haluamianne vaimeita" puuUrha '"' 1 rersas istutuksine seka mono Siemenille cvat ' -wRfh'i"i1ty' Jmahdollisimman kohttfuiiiimai PuuUrhavälinettä käam käyttöön - ttul-i-lapio'- 1'- kylvö-välineit- ä ym _ _ 5C kukin IsM "- -' p_uut&rna nan_Ri uja i iLrvtua cuuta _ _ _ £? kukin i tiriiM v- - "_--- ' '' 14 tuum "EVtntui" rucnoieiKKaaja Hrta 5740 -- -- --j " Ruohon Koicooja 7Se Koko-ku- mi kaateluletku fti-- 1 hdstyi Ja kiinnityskappalineen Hinta $3&5 Pyönva kaitelurutsku u T Ruohonemenia ekriiniiti ruohca varten 45c F£Un " - Cl- - nauna LkClU "BUIcn k— vv - „ vintoÄ nurmikkoa puutarhaa Ja taimia varten Ljrm paketeitta lSe P- - Lsin pkttnM WC P- - sakki 175 : Pn Vr Hamer avustaa teitä tarpeittenne valinnassa COCHRANEDUNLOP HARDWARE LIMITED rhain St — Sudbury Ont iän Thomas vieraile- - issa Europan maissa nitltaaan pari xriikkoa Nuvo$toliitotsa hän nyt en tuiuttuma$a Ruotain oloihin tutit et oe sosialisti tuskin edes raadikaal?' ku& Ttccas Amerikan osia- - xheta tidokas viimeksi käy- - }rt!'!tinavaallssa on käy-ELTOt- na Ja oleskeli äsket-- TiU:c!es$ Han on tullut Ui Jccte hän oli tehnjt pi- - : kivalta saadakseen plnnal- - läiijluen silta mitä komnri-- iikaaasaareec ja nyt hä-- li-icTsdia-an on hätlMtää iiii MilaUuJs piiU--e Ruotsin J-V-ta( wUUiu IMUACUA7MJBICU UI1U' ici Norcaii Thomag ha-- E't!elläan lausua kkltyk-- tlenoo Sxialdtmokraten joka hatattlljt Tämä on mV i "'i niin suuresta maasta I tlluu raäe nalioakaflTi ki terran t&n kuitenkin kat-- 'ua anoa että hän alell nusilleen sellaisU kuin oli kaki: toisaalla cli parempaa HuoLcmpaa Mutu aans I T kuitenkin cH SX E tl cJ el Cli taloiee myöskin vapauden a Thoniasin tukka alkaa har-- =:tta hänen nuorekkaassa UTOtsvaan ole m:tään 1 a silellui ajetuilU ameri- - ivolllaan on edelleenkin Jt piirteet Jo ennakoit aa !#o presidentinvaalissa el i:—m iidioiijmmjn vainutta ' Iiitau Ho iii- - - li-- - -v-- cf nuillka BCB- - LtHsa tulee käymään kotka täiä L :P3tfiile kiviröykkiö tnf& -- v~ V tl- - _!____ f Jll!- - __ " — kit - :i- - cii n tl — Sitä ei tietystikään kukaan oi sanoa lausui Thomas Roosevelt ei varmastikaan asetu ehdokkaaksi koi- - mattaa kertaa eikä siten riko tähän asti sarkymätöntä amerikalaista pe rinnettä uutta palloa riippua siitä m"nkälaIsU ehdokkalu asetetaan Kokonaan mahdotonta el ole tekään että saadaan nähdä uuden puolueen osallUtumlnen vaaliin nimittäin työ-väen puolue Joka rakentuu uuteen aramattlyhdistysjärjestöön CIO:hon keskisen lännen edistysmielisiin faT- - marelhin Ja VVIsconsinln La Follette-puolueesee- n Mutta ennen vuotta 1940 voi tapahtoa paljonkin Siihen mennessä voi puhjeta sot Ja Arne- - rikakin voi sotkeutua tähän seka melskaan Edelleen voi uusi pula-kausi syntyä kautta maailman sillä nykyiset suhdanteet eivät rakennu kllnteälle pohjall e — Slutta Amerikassahan on todet- - tarisa edistymistä? — Tosin ajat ovat parantuneet mutU el voida Ikuisesti lainata va-roja valtion menoja varten Kerran syntyy kestämätön epäsuhde talojen Ja menojen välillä ja kuinka silloin käy? Vielä on 7—9 miljoonaa työ-töntä Joka suhteellisesti katsoen on enemmän kuin edellisen korkeasuh danteen afkana Eniten on tjöttö-mi-ä kaalusköyhälistön keskuudessa sillä uudet kirjanpitokoneet ovat ä 4m wmu lasui uio-- i -- __i fea ii ti„ u- -- nentaneei tyoounwi Paljon on t)ot- - tömli myöskin rakennusteollUuuden alalla Joka vasta viime aikoina on ptULssyt klynlJin Samoin on työn pu tetu erinäisillä teollisuusaloilla Nou-sukausi Joka Johtuu varusteluista on Käykää Sieiessa 8 fiv VANHAANMAAHAN via Uldit Ntw VftHtlajU BREMEN EUROPA "' mtkutakaa tunnetuilla matkutUjalalvsilia AKIA t DXVTICHL AND t ' -- -H"iinicjackaxakltaelaMrltlmaleaaasjmMsrtaleEratilaliiasnmajma puHnsriatlalvH' r - iiigja nua Mkallisasiamits uni H'A"MHIURGGAEMRMEMANCALNLOYLDINE iialrlvilaal —--_ VMuMmnrttra VAiaalpec KESKIVIIKKONA KE3XKUUM a-P- wik-- JUN£ 2 lisiksi vmitkln ontto — Mtä tapahtuu jcs korkeasua dacne talttuu — Siilein käy llhrtA telati1l Ei ele l-tternii- Mfi ! -- # i rtka ei olisi altis escm tasclMaln tar-tunnalle Tosin ei tdia eiintyraään kuten icitit vaan päinvastoin nii-den vtustajaa sillä Eropan olot pe!ottvt mutta tällainen Järjestel-mä Oii£iT1 kuftrctin in—tuntt u 1171 kahdutumalla vapaus Ja jolkta kan- - mtä J — Eikö ssialUtiten plue voi puolustajaa? — Niin ten pitäisi nrotu tl f aa onohtaa tttä puolue ti voi Amenkos-- a kasvaa tamalla Uv alla kuin esim täällä Ruysisa suunnilleen lumipal-losta suureksi valutekijäksl Ameri-kansa kiinn!tt£ä hjoratota varsinai-sesti presidentinvaalt mutta ro-luee- n tart7 ! uuri Jotta Ola o!t oT niahdoljuujla aalissa Joj saataisiin vaha ammatillinen JtrJeMö {ohjaksi on mahdollista että edistymktn tapthuisl noam-nii- n kuin Lkiin tcitiaau toivca — Onko ll cikea mies like-rraa- n tällaisen pohjan — LeU ti ole fOslaUsti tuskin edes ttn reriaattecn mukalseu pääteiksi ehdotetaan vaan entinen republikaani Helsingin tie tulee tlemaan n:o Ja mutta hänellä luonne jokaisessa siihen llittyää Hennaa-Jck- a mitä tahtoo U en us!raa tulee tämän pjnaisen numeron tttä voihessa siltä pitkä- - piakkoin tr In suirtkkln io matka ret- - SUCIIESTi 'Päätiejärjestelraä 'teyksttn on rlstevk- - SlXOmeSta lähtenyt ref-JH- n nimi Ja ntml Samalla Labradorun "n ottaa saInvallntn klttUärjcteimh joka Prof Välno Trnrer Ja pari m'ta] miestä en Suomesta toukok 25 prä Labradoriin tutklmumitkalle on p--of Tanntr antanut seuraaat mielenkiintoiset tiedot: on Pohj-AmeTik- an sijaitseva melkoisen laaja niemimaa-alu- e Jenka pinta-al- a on 1S milj nello-k-m Mutta ihmiset eivät siellä pahein häiritse sillä varsinais-ten asukkaiden luku on n SO Sen lisäksi en niemimaan eteläosiin pt-rus-ttttu-- hin teoUlsujslaitoksiin aettu-nu- t asutmaan Jokin määrä valkoihoi-sia Maan alkuasukkaat ovat montac-neintlaanej- a Jotka osituin vanhaa ranskan kieltä sekä eskimol-ta jotka p-hu- vat Jonkinlaista vanhaa englantia Heidän kulttuurinsa on suunnilleen paollpaimentoasteella Maa on jaettu pyynltialuetsUn joissa kyläkokous määrää kullekin ryhmälle oman osuutensa — MlelenklictoisU oc että muuta-ma v:osi tltttn Ilmestyneen niitä Koillis oloja käsittelevän kir-jan EtlostakFtt muistJtUvat täjdelli-set- l Suomen eräiden pohjoisosien o-- loja ennen sivistyksen maanteiden ym taloa Tavat Ja käsi-ty- kt ovat ne ovat ällyneet aina 1600-luvul- U saakka Matkani tarkoituksena en koettaa kolttalappalalsten ja eskimoiden ai-kaisempaa yhtejttä ei rodullisu mut ta todennäköistä kulttuuriyhteyttä Moni seikka vittaa slhen että on ol-lut yhteys navan vmpärillä aina Skan- - labradoriin asti mutta maan kohoaminen Ja vajoaminen on sittemmin tämän yhteyden Niinpä harpoujnit ja eräät muut Pet-samossa tavatuvat välineet Jollaisia on mjö mm Tthutsken niemimaal-la ovat ilmeisesti kulttuuri-lainoj- a Petiamossa on tavattu myös Mati-vuonos- sa samantapaisia esuin-kuopp- U kuin eskimot käyttävät Ale-J-teil- lä Ja jollaisia on löydetty myös TshutskJen Ja Jaman niemiffitalla ja todennäköisesti nltä olki myös Poh-pols-Siperia- sa ellei sitliä olisi niin paljon turvetta — Tätä varhaisU Navan ympäris-töjen )hte)ttä on koetettu twllsua mutta toistaLeVsl puuUuu tksaktisia tietoja Ketktnl urkoituksena on Jaori niitä selvittämällä Jää-kauden Jälkeisiä merenpinnan liikun-toja mLUli maan muoto ei ole peit-tänyt kjo esiintymiä Jos cim olisi tKi san talau matkalta melkein tyhjin toimin MatU jTiteOävä on Jo-ka tapauksessa Emmehän yrittämät-tä Ja kokeilemana slsl aikaan ml-td- n Rukiicnuamnie oumme pari intiaania Ja eskimoa Ja aiomme tuok-ra- U Eattle Harboria kuunarin v av f - Iäinen kuollut Kilpeläisen oH ollut hoidetUvaM ± hJoaaa oli hln tjöakennelirt Keailjh-- tiön Viljo Kilfflaf-t-l Jäi luremaan vai-mo itki ljkuta ytiä-- Ja totertyilrl HAAPAMÄEN RAOAN RAKENNUSTYÖT Porin— lUaptnän rajan raken-SUftMts- ä on tällä hetkellä kaikkiaan ammattltyomlestä IT5 rtratyö- - a 4 hevasraiea Maluitta- - koen että tällä ratarakennuXselln en Mhän nrrml taivihtiim t Wall VlVl'r filfliml- ' — "" ' - I ki&an )ll 1 00 Joista lOnltun raken m aikoutuuut kuoleman käytän-töön Suomessakin N Killionkomitea Jenka mietintö valmistui Jo vuosia sitten ehdotti iräät Juonten tel-t-l sellteltälkl Jotka kauttaaltaan varis-tettaisiin määrätyillä numerrllla Nyt on -- a näistä silloin sujnnltelluhta teUtä valmltunut taikka Juuri al-mtstuma-va Iätlet a-ru£tett- avlk punaisin merkein muut altlon tlt itiln l'ui Turjn— ladikaall 1 on voimakas tietää kottaaa hänen lllttcnta olemaan merkintä kthittjfi siitä on paapatkKaan tamcn tie saa numeron I Tämä nu-- rcero tulee slU olemaan hautta kekj maan clna Jäämeren suti Tärkeänä täydennyksenä on mvo mainittava että kuhunkin tlenris- - tuVe kilpi Jossa pitäjän kikunta tarkoitus kävtäntoim kan- - o-- llhttnyt Matkasta Labrador koll-llsoca- sa puhuvat Canadan varsinaisen ranhoja selvittää liniiftviajiiA särktnjt vanhoja hankkia aratoa FORIN— nykyisällä rännille soittaa rr--hln kaupankiin taikka k) !tän milloinkin tullaan Suomenkieltä osaamaton ulkomaa- - laintnkin haaMaa siis vain tienumerol-ta nimi- - ja päpalkkakylttejä sejraa-mail- a pää-t- ä vaivatta niille palkka kunnille Jjlhln hän ryrkll Canadian Pacific Lin jan huvimatka Suo-meen Canadian Pacific linjan JärJesUmä huvimatka Suomeen on Un vuonna s&Anut suuren osanoton Canadasta Matkueeseen kuuluvat m m Suo- - men pääkonsuli Ja rouva AJ Jalka-nen sekä alempana mainitut henkilöt: MontreallsU: — Mia K Valkeapää Miss H Syrj&lälcen Miss A Mart-tlne- n Miss V Vuorimies Mrs S Hautala Mrs Aino Koljonen Mlas Nanny Jahnaon Mrs Mandi Laine Miss Alli VlrUnen Miss H Ukko Mrs Martta Hirvonen Miss Helien Hanla Mr Taimela Mr Taimela Miss Taimela Miss Fainy Suomkien Miss Hilda SuhotHa Miss Elma Pih-lajaniemi Miaa H Turtlaknen M ra Päätalo Misa Määttänen Misa Xaski Torontosta ja muualta Ontariosta: Miss Ida Määttänen Miss Alli Mal-kamä- kl Mias Unda Vainio Miss Ma-ri- a Pehkonen Mr Tyyne Potinkara Mr Väinö Ptisjpancn Mr S Pakarinen Mrs Elina Ojanen Mrs Aino Bask Mrs E Pynnönen Master Pynnö-nen Mia K Saario Mr Aarne Pih-laja Mr J Vahvaselkä Mr John Honkonen Mr Isak Rinnemäkl Mrs Suomela Miss Suomela Mrs Lisa Caasman M laa Marjorie Cassman Master Jstelvin Caismaa Mr Eric Filppula Mr Filppula Miss Filppu-la Mrs Ellen Freema Mrs Arni Tuisku Mrs Impi Enni Mrs Anna Suominen Mrs Hilda Miettinen Master Rolf Miettinen Mrs Aino Trudjian Mrs Tanner Mrs Tyyne Annula Master AnnalU Viitasaari ym Mr N1AV Pitkänen Mr Pitkänen ja Master Aimo Pitkänen Länsi OanadasU: Mr JS Haga Mr Aaro Maaseli Mr M Söderholm Mrs Mr Nic Isaacscn Mr Isaaeaon Miss Siiri Huttunen Matkueea JohUjan aeuraa Mr Axel J Hergeir Canadian Pacific lk-ija- n suomalalaen osaston holUJa Helsinkiin aatL Iankaikkinen kello keksitty Ik-Ukku-jan keksijät ovat hjvin t esittivät he alinomaa uusia suun-nit elmiaan Jotk tähän asti ovat JAä- - vv l nnä kuoli kAEraLedJtUjait uloksettomlksl MutU nyt näyt-- vn KllBeläintn kttenaan Kemissä ttä kuitenkin sf4ä kuin oum iau- - kujan arvoitu Jollain Uvalla -- lvln- Tornien sairaaaasa Ja Jenkin verran cu tervthdyttyiä palannut kotllcva Jv- - Monirjotlsten kokeilujen Jälkeen L sitten Ikillbestl kuoli en er&in sveitsiläisen kellcepSn J Kemissä Parliil-s- a onrliUnnt vai- - Kllläinen cli yatjrtn Katterin ivnr T pU JK-- Vr l&2-31lm- isiaa kello Joka käy ilman mitään r keli hän Työväen Akat-miai- sa Uolrranlisäystä jollei nyt limpotl-- I edukuntavaais hänt va-'ja- n vaibtdua laskKa sUalseksl Sillä iVtiTn pohjolsesu vaalipiiriltä jatkuva lämpötilan vaihtelu on uuden 'Saldei edustajana eduskuntaan -'- kellon Kellon käyttö- - iröväenlilkkeeMä Klfläinen toimi kone-äton- a on U-muoto- !nen elouo-- Bkuea tctalnunsa monelle peaa sisälUvänä putki Jossa on kaa- - v E1M- - kaaa sUakal l- - liikkuva etoa iVr-lnki- n laoxmön vaihtelu muitta elohopean korkeutta putket Ja Umi taaa vuo- - rottaan työntää rnlntaä Joka ham-manmekanlstn- ln arolla on yhdistetty kelien ieterilaJlteislin Yhden Cel-sius äiteen UmporaU-tel- u riittää pi-tämään UyniJsä kellolaitetta tilden päivän ajan Kun lämpötila vuorv kauden kulaesa aina vuihtele on si! tämä kuikVIen kelloseppien iki--auh- a paiuaaisunl nyttemmin saa-itcttav- a toJdllsuus Joku aika sit- - on Steltslssä Ja valmistettukin itV-- n tntuAt tapaturmaa Söderholm elmaan Tätä keksintöä oltanee yllakin syjlU pitfil uudenaikaisena JaurlnVokelluna koska arrinko Juuri Lntaa sille olnulähten Ikiliikkuja -- olne tuskin ra'ä lahcnnnakl lo-pullisessa ratkalsssatn k in miu tä män keli laitti en keksiminen on Rva Simpsonin morsiuspuku Ura Valll Simpson en valinnat kalky hääanisttena lirisin hie noimmista muotiliikkeistä Pariisilai nen muotiliike Madame Shlaparelll on suunnitellut tnorsiuspuvjn Jonka Vlndsorin herttuakin Jo on Lähnyt Ihiku on sinistä silkkiä mallltaan mi-tä yksinkertaisin Slnlntn on ra Slmpicnln lempi ärl Jonka hän sa-ao- o t :ottavan hänelle onnea Lainaus "Punaisesta Karjalasta' Vilkalstaktmme plklpaln dlkUUu-1- ainekirjoituksessa" " i rimaan Neuvitolllton oloihin on Uv detuva että siellä kalkista khuml- - slsta huolimatta ainakin Neuvosto-Karjal- a elm salraanholdoKsa oi laan melko alkeellisella kannalla Mil-lä tavoin lääkärit suhuutu vat heiltä apa hakeviin siltä kerfoo Joku K Seine "luraltssa Karjalasta'' seu laavan surkean taiauksen: -- eyrckraattl lääkärinä Kontupohjassa maaliskuun 25 päi-vänä ti''a ollessaan sairastui ra- - kennusouolen stahanonilalnn tov Emil Arkko Työtovt-nide- n keholtuk- - ta lähti tovi Arkko sairaalaan läfiViiHn n nua saadakseen PäästT- - ään sairaalaan oli hän niin kovissa tukkivia ettei Jaksanut pyslys py-syä Sairaan v akava stA tilasta huo-limatta lääkäri Mlhallova el ottanut potilasta vastaan sillä tov A rkolia M ollut numeroa Salraa sai liman lääkärin apua pnMua sairaalasta Maaliskuun 26 patvana sairaan oli yhä vakavampi hän el voinut enää liikkua omin voimin Tällöin talraan vaimo meni sairaalaan ja pvysl kotiapua Sairaalasta vastat-tiin: "Lääkärin voitte saada huomen na" Kun Arkon vaimo sai tietaa ei tä lääkäri fiomanov lähtee asuntoi hin potllalU tarkastamaan meni hän Itomanovln luo Jo pyysi että lääkä-ri pistäytyisi myöskin heidän asun-nossaan Ja samalla hän osoitti Ro-manovl- lle miehensä vakavan sairau-den Arkon vaimolle lääkäri Roma-no- v sanoi etU hän tulee Jon sattuu siellä liln liikkumaan ja jos alkaa jää Vasta 26 p maaliskuuta kello yhden Jälkeen sai tov Arkko ensi-avun ja kello 6 Ulalla tuli lääkäri joka antoi pistoksia Iasarin apu tuli liian mjöhään pistokset eivät enää auttaneH — soslallM laelle ra-kennust- ölle uskollinen sjdän Lakka-si sykkimästä" SurkeilU tuntuvat olot Ehkäpä sai-raanhoito varslnaUlssa keskuksissa on paremmalla kannalla ja lääkärejä-kin riittävästi mutta kyllä syrjäseu-duilla kansalla on ähisemlstä Vaikka eihän Kontupohja mikään syrjäseutu olekaan Kalpa sitä nx-llläkl- n UälU kansan-valta lsLsa oloissa on pmiUeiU Jos toisiakin mutta tuskinpa mltaän voi-daan noin Ikävää uutUU kertoa kulo KontJpohjasU Arabialaista viitautia Mies joka el tiedä mitään tlkä tie-dä sitä etU hän ei tiedä on hullj karU häntä Mies Joka on tleUmätön ja tietää Siemen-vilja-a Ruoho-siemen- iä 6-jjnr- aln ohraa Kauraa Buckwhcat kevät-vJjna- a her- - neitä Virnaa Timothy AUikc itatteUuja Ja Jto maailman pieivi Kansaneaustaja Viljo KilpeWltoJw pelkäämiä Viiymättömi pnpl- -t Alflff PujiUr-- iniitiniiit tmm„ u ha-sicme- mi - käyttövoimana The Edward Grmin Co Sudbury Ont ♦♦♦s IM ELM STRKET W ON S en että hän el tiedä on tlella lie-- Umälönj opeta häntä SIVU 11 les Joka tietää mutta el tiedä ilta että hln tietää njkkuj herätä häntä Mlea Joka Vtää Ja tietää myöskin ien että nyt on korkea aika hank ki Vapaa Sana on llsa seuraa häntä KtHKEFKLLKHIN LKMrillTTU Juuri kuolleen Jotin D Rockefelleriii lempljuttu oli eläissään: "Oletteko kuullut kahdesta skot-lantilaisesta Jotka hukkuivat Lomon-d- ii Janeen?" -- En" "l?anpn rutulllstc Kumpikin löi kuusi ptnscil vetoa siltä että hän ol olla eilen alla kuaemmla kuin toinen! Laulaja SÄtelhtimo valitti jstäväl- - lecn kuinka eräs arvostelija oli hauk kunut hänet pataluhaksi -- Alä sinä siltä väiltä"' lohdutti ystävä Hänellä el ole mitään omaa mielipidettä hM vain lörrottelff mitä muut puhuvat Koulun opettaja tapasi rouva Ktar-Ula- n kadulla "Teidän poikanne on taasen klrjolt-ta- ut oikein huonon aineen Sanokaa miihellenne etu hänen polkansi tulee päivä päivältä hlt tyhmeni-mäks- l" Rouva Kaarlela: "Vai niin- - onko minun mieheni lls taas häntä autU- - tnut [fmsil Sudbury Ont Keakiv j Torat Keaäk 2-- 3 p Randolph Scott — Blnnle Barnes — Bruce Cabot kuvassa "Viimeinen Mohicaani" a George Arilta — R"e ""y" ' "Toiminnan MU" Perj ja Lauant Keaäk 4--5 p Prtston Foster — Jean Mulr — Virginia VVtldter j kuvassa ] "PUpaihkojon HyWS" MATKUSTAKAA ClIsalVal lafNMEEN MESTA 1'usltla ikpIiU Ja nykyalkalilUa inoollorlUlvclll ATOM" Ja rilsiliKI (KC6prtihamK kautta) 3:t luokka Suomeen $10350—18950 odett Mhlaa aearaaai vaarat Nw laesitatai Kcaäkuun 2 ja 24 p Heinäkuun 4 ja 17 p VIHI JlHANNt MtiVIMATKA B4TOR1' laivalta New Yarfctota Keaäk 8 aapaa Hvlalahlla hUk ia Mr A Vuorinen Matkia Johtaja Saaraan HMalaa New lar-- klla elahaaa a VllmrMmmAt matkurturmuktvuu-J- l Avarat tllM kalkklaJt roh-Jolvtnaln- rn ruoka Huvmarfalata pai vrlurkunsaa Puhtaua J ya4lvllll-rr- n palvelu Valtamarlmatka ai-TitMarl- aan I vk Ja KeOpnlumlAaa U erfoomalat-- t yhlrydH Suomeen lAhf-mpl- l tlrtoja aalamlthllti taik-k- a uoraB ml GDYNIMMERICA LINC Maatreal aa T WlaaVaar It TaMMta Oat A aa I K Wala Maa OM Mala tirsat MaMfaa N I t'ar Walr t AH I arteff Bltt Plaabtsg A Heatlag Peltityö urakoita KalkenlaLfia kesdtusllinrnltya ja etiitnnl-tyOt- a 9 H HMPMK Paa UM — Beaca Street CDSDET ONT I '♦ "Kuluttajat" Restaurant 8UDBCBY ONT PARHAIN JA NTKTAIKAISrN RUOKAILUPAIKKA KAUPUNGISSA — Y8TAVALLINEN PALVELUS KOHTUULLISET HINNAT — — — — Avola kalkille — — ACKI KELLO PUOU KUUDESTA AAMULLA KELLO 12 YOILA ss rtfffffffffffTTTTflJlHfff m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, June 02, 1937 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1937-06-02 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7000361 |
Description
Title | 0138b |
OCR text | -- iL 4"Vflj(S i NYT ON iutarhavalineiden aika jfkkiVM r) Kkkla haluamianne vaimeita" puuUrha '"' 1 rersas istutuksine seka mono Siemenille cvat ' -wRfh'i"i1ty' Jmahdollisimman kohttfuiiiimai PuuUrhavälinettä käam käyttöön - ttul-i-lapio'- 1'- kylvö-välineit- ä ym _ _ 5C kukin IsM "- -' p_uut&rna nan_Ri uja i iLrvtua cuuta _ _ _ £? kukin i tiriiM v- - "_--- ' '' 14 tuum "EVtntui" rucnoieiKKaaja Hrta 5740 -- -- --j " Ruohon Koicooja 7Se Koko-ku- mi kaateluletku fti-- 1 hdstyi Ja kiinnityskappalineen Hinta $3&5 Pyönva kaitelurutsku u T Ruohonemenia ekriiniiti ruohca varten 45c F£Un " - Cl- - nauna LkClU "BUIcn k— vv - „ vintoÄ nurmikkoa puutarhaa Ja taimia varten Ljrm paketeitta lSe P- - Lsin pkttnM WC P- - sakki 175 : Pn Vr Hamer avustaa teitä tarpeittenne valinnassa COCHRANEDUNLOP HARDWARE LIMITED rhain St — Sudbury Ont iän Thomas vieraile- - issa Europan maissa nitltaaan pari xriikkoa Nuvo$toliitotsa hän nyt en tuiuttuma$a Ruotain oloihin tutit et oe sosialisti tuskin edes raadikaal?' ku& Ttccas Amerikan osia- - xheta tidokas viimeksi käy- - }rt!'!tinavaallssa on käy-ELTOt- na Ja oleskeli äsket-- TiU:c!es$ Han on tullut Ui Jccte hän oli tehnjt pi- - : kivalta saadakseen plnnal- - läiijluen silta mitä komnri-- iikaaasaareec ja nyt hä-- li-icTsdia-an on hätlMtää iiii MilaUuJs piiU--e Ruotsin J-V-ta( wUUiu IMUACUA7MJBICU UI1U' ici Norcaii Thomag ha-- E't!elläan lausua kkltyk-- tlenoo Sxialdtmokraten joka hatattlljt Tämä on mV i "'i niin suuresta maasta I tlluu raäe nalioakaflTi ki terran t&n kuitenkin kat-- 'ua anoa että hän alell nusilleen sellaisU kuin oli kaki: toisaalla cli parempaa HuoLcmpaa Mutu aans I T kuitenkin cH SX E tl cJ el Cli taloiee myöskin vapauden a Thoniasin tukka alkaa har-- =:tta hänen nuorekkaassa UTOtsvaan ole m:tään 1 a silellui ajetuilU ameri- - ivolllaan on edelleenkin Jt piirteet Jo ennakoit aa !#o presidentinvaalissa el i:—m iidioiijmmjn vainutta ' Iiitau Ho iii- - - li-- - -v-- cf nuillka BCB- - LtHsa tulee käymään kotka täiä L :P3tfiile kiviröykkiö tnf& -- v~ V tl- - _!____ f Jll!- - __ " — kit - :i- - cii n tl — Sitä ei tietystikään kukaan oi sanoa lausui Thomas Roosevelt ei varmastikaan asetu ehdokkaaksi koi- - mattaa kertaa eikä siten riko tähän asti sarkymätöntä amerikalaista pe rinnettä uutta palloa riippua siitä m"nkälaIsU ehdokkalu asetetaan Kokonaan mahdotonta el ole tekään että saadaan nähdä uuden puolueen osallUtumlnen vaaliin nimittäin työ-väen puolue Joka rakentuu uuteen aramattlyhdistysjärjestöön CIO:hon keskisen lännen edistysmielisiin faT- - marelhin Ja VVIsconsinln La Follette-puolueesee- n Mutta ennen vuotta 1940 voi tapahtoa paljonkin Siihen mennessä voi puhjeta sot Ja Arne- - rikakin voi sotkeutua tähän seka melskaan Edelleen voi uusi pula-kausi syntyä kautta maailman sillä nykyiset suhdanteet eivät rakennu kllnteälle pohjall e — Slutta Amerikassahan on todet- - tarisa edistymistä? — Tosin ajat ovat parantuneet mutU el voida Ikuisesti lainata va-roja valtion menoja varten Kerran syntyy kestämätön epäsuhde talojen Ja menojen välillä ja kuinka silloin käy? Vielä on 7—9 miljoonaa työ-töntä Joka suhteellisesti katsoen on enemmän kuin edellisen korkeasuh danteen afkana Eniten on tjöttö-mi-ä kaalusköyhälistön keskuudessa sillä uudet kirjanpitokoneet ovat ä 4m wmu lasui uio-- i -- __i fea ii ti„ u- -- nentaneei tyoounwi Paljon on t)ot- - tömli myöskin rakennusteollUuuden alalla Joka vasta viime aikoina on ptULssyt klynlJin Samoin on työn pu tetu erinäisillä teollisuusaloilla Nou-sukausi Joka Johtuu varusteluista on Käykää Sieiessa 8 fiv VANHAANMAAHAN via Uldit Ntw VftHtlajU BREMEN EUROPA "' mtkutakaa tunnetuilla matkutUjalalvsilia AKIA t DXVTICHL AND t ' -- -H"iinicjackaxakltaelaMrltlmaleaaasjmMsrtaleEratilaliiasnmajma puHnsriatlalvH' r - iiigja nua Mkallisasiamits uni H'A"MHIURGGAEMRMEMANCALNLOYLDINE iialrlvilaal —--_ VMuMmnrttra VAiaalpec KESKIVIIKKONA KE3XKUUM a-P- wik-- JUN£ 2 lisiksi vmitkln ontto — Mtä tapahtuu jcs korkeasua dacne talttuu — Siilein käy llhrtA telati1l Ei ele l-tternii- Mfi ! -- # i rtka ei olisi altis escm tasclMaln tar-tunnalle Tosin ei tdia eiintyraään kuten icitit vaan päinvastoin nii-den vtustajaa sillä Eropan olot pe!ottvt mutta tällainen Järjestel-mä Oii£iT1 kuftrctin in—tuntt u 1171 kahdutumalla vapaus Ja jolkta kan- - mtä J — Eikö ssialUtiten plue voi puolustajaa? — Niin ten pitäisi nrotu tl f aa onohtaa tttä puolue ti voi Amenkos-- a kasvaa tamalla Uv alla kuin esim täällä Ruysisa suunnilleen lumipal-losta suureksi valutekijäksl Ameri-kansa kiinn!tt£ä hjoratota varsinai-sesti presidentinvaalt mutta ro-luee- n tart7 ! uuri Jotta Ola o!t oT niahdoljuujla aalissa Joj saataisiin vaha ammatillinen JtrJeMö {ohjaksi on mahdollista että edistymktn tapthuisl noam-nii- n kuin Lkiin tcitiaau toivca — Onko ll cikea mies like-rraa- n tällaisen pohjan — LeU ti ole fOslaUsti tuskin edes ttn reriaattecn mukalseu pääteiksi ehdotetaan vaan entinen republikaani Helsingin tie tulee tlemaan n:o Ja mutta hänellä luonne jokaisessa siihen llittyää Hennaa-Jck- a mitä tahtoo U en us!raa tulee tämän pjnaisen numeron tttä voihessa siltä pitkä- - piakkoin tr In suirtkkln io matka ret- - SUCIIESTi 'Päätiejärjestelraä 'teyksttn on rlstevk- - SlXOmeSta lähtenyt ref-JH- n nimi Ja ntml Samalla Labradorun "n ottaa saInvallntn klttUärjcteimh joka Prof Välno Trnrer Ja pari m'ta] miestä en Suomesta toukok 25 prä Labradoriin tutklmumitkalle on p--of Tanntr antanut seuraaat mielenkiintoiset tiedot: on Pohj-AmeTik- an sijaitseva melkoisen laaja niemimaa-alu- e Jenka pinta-al- a on 1S milj nello-k-m Mutta ihmiset eivät siellä pahein häiritse sillä varsinais-ten asukkaiden luku on n SO Sen lisäksi en niemimaan eteläosiin pt-rus-ttttu-- hin teoUlsujslaitoksiin aettu-nu- t asutmaan Jokin määrä valkoihoi-sia Maan alkuasukkaat ovat montac-neintlaanej- a Jotka osituin vanhaa ranskan kieltä sekä eskimol-ta jotka p-hu- vat Jonkinlaista vanhaa englantia Heidän kulttuurinsa on suunnilleen paollpaimentoasteella Maa on jaettu pyynltialuetsUn joissa kyläkokous määrää kullekin ryhmälle oman osuutensa — MlelenklictoisU oc että muuta-ma v:osi tltttn Ilmestyneen niitä Koillis oloja käsittelevän kir-jan EtlostakFtt muistJtUvat täjdelli-set- l Suomen eräiden pohjoisosien o-- loja ennen sivistyksen maanteiden ym taloa Tavat Ja käsi-ty- kt ovat ne ovat ällyneet aina 1600-luvul- U saakka Matkani tarkoituksena en koettaa kolttalappalalsten ja eskimoiden ai-kaisempaa yhtejttä ei rodullisu mut ta todennäköistä kulttuuriyhteyttä Moni seikka vittaa slhen että on ol-lut yhteys navan vmpärillä aina Skan- - labradoriin asti mutta maan kohoaminen Ja vajoaminen on sittemmin tämän yhteyden Niinpä harpoujnit ja eräät muut Pet-samossa tavatuvat välineet Jollaisia on mjö mm Tthutsken niemimaal-la ovat ilmeisesti kulttuuri-lainoj- a Petiamossa on tavattu myös Mati-vuonos- sa samantapaisia esuin-kuopp- U kuin eskimot käyttävät Ale-J-teil- lä Ja jollaisia on löydetty myös TshutskJen Ja Jaman niemiffitalla ja todennäköisesti nltä olki myös Poh-pols-Siperia- sa ellei sitliä olisi niin paljon turvetta — Tätä varhaisU Navan ympäris-töjen )hte)ttä on koetettu twllsua mutta toistaLeVsl puuUuu tksaktisia tietoja Ketktnl urkoituksena on Jaori niitä selvittämällä Jää-kauden Jälkeisiä merenpinnan liikun-toja mLUli maan muoto ei ole peit-tänyt kjo esiintymiä Jos cim olisi tKi san talau matkalta melkein tyhjin toimin MatU jTiteOävä on Jo-ka tapauksessa Emmehän yrittämät-tä Ja kokeilemana slsl aikaan ml-td- n Rukiicnuamnie oumme pari intiaania Ja eskimoa Ja aiomme tuok-ra- U Eattle Harboria kuunarin v av f - Iäinen kuollut Kilpeläisen oH ollut hoidetUvaM ± hJoaaa oli hln tjöakennelirt Keailjh-- tiön Viljo Kilfflaf-t-l Jäi luremaan vai-mo itki ljkuta ytiä-- Ja totertyilrl HAAPAMÄEN RAOAN RAKENNUSTYÖT Porin— lUaptnän rajan raken-SUftMts- ä on tällä hetkellä kaikkiaan ammattltyomlestä IT5 rtratyö- - a 4 hevasraiea Maluitta- - koen että tällä ratarakennuXselln en Mhän nrrml taivihtiim t Wall VlVl'r filfliml- ' — "" ' - I ki&an )ll 1 00 Joista lOnltun raken m aikoutuuut kuoleman käytän-töön Suomessakin N Killionkomitea Jenka mietintö valmistui Jo vuosia sitten ehdotti iräät Juonten tel-t-l sellteltälkl Jotka kauttaaltaan varis-tettaisiin määrätyillä numerrllla Nyt on -- a näistä silloin sujnnltelluhta teUtä valmltunut taikka Juuri al-mtstuma-va Iätlet a-ru£tett- avlk punaisin merkein muut altlon tlt itiln l'ui Turjn— ladikaall 1 on voimakas tietää kottaaa hänen lllttcnta olemaan merkintä kthittjfi siitä on paapatkKaan tamcn tie saa numeron I Tämä nu-- rcero tulee slU olemaan hautta kekj maan clna Jäämeren suti Tärkeänä täydennyksenä on mvo mainittava että kuhunkin tlenris- - tuVe kilpi Jossa pitäjän kikunta tarkoitus kävtäntoim kan- - o-- llhttnyt Matkasta Labrador koll-llsoca- sa puhuvat Canadan varsinaisen ranhoja selvittää liniiftviajiiA särktnjt vanhoja hankkia aratoa FORIN— nykyisällä rännille soittaa rr--hln kaupankiin taikka k) !tän milloinkin tullaan Suomenkieltä osaamaton ulkomaa- - laintnkin haaMaa siis vain tienumerol-ta nimi- - ja päpalkkakylttejä sejraa-mail- a pää-t- ä vaivatta niille palkka kunnille Jjlhln hän ryrkll Canadian Pacific Lin jan huvimatka Suo-meen Canadian Pacific linjan JärJesUmä huvimatka Suomeen on Un vuonna s&Anut suuren osanoton Canadasta Matkueeseen kuuluvat m m Suo- - men pääkonsuli Ja rouva AJ Jalka-nen sekä alempana mainitut henkilöt: MontreallsU: — Mia K Valkeapää Miss H Syrj&lälcen Miss A Mart-tlne- n Miss V Vuorimies Mrs S Hautala Mrs Aino Koljonen Mlas Nanny Jahnaon Mrs Mandi Laine Miss Alli VlrUnen Miss H Ukko Mrs Martta Hirvonen Miss Helien Hanla Mr Taimela Mr Taimela Miss Taimela Miss Fainy Suomkien Miss Hilda SuhotHa Miss Elma Pih-lajaniemi Miaa H Turtlaknen M ra Päätalo Misa Määttänen Misa Xaski Torontosta ja muualta Ontariosta: Miss Ida Määttänen Miss Alli Mal-kamä- kl Mias Unda Vainio Miss Ma-ri- a Pehkonen Mr Tyyne Potinkara Mr Väinö Ptisjpancn Mr S Pakarinen Mrs Elina Ojanen Mrs Aino Bask Mrs E Pynnönen Master Pynnö-nen Mia K Saario Mr Aarne Pih-laja Mr J Vahvaselkä Mr John Honkonen Mr Isak Rinnemäkl Mrs Suomela Miss Suomela Mrs Lisa Caasman M laa Marjorie Cassman Master Jstelvin Caismaa Mr Eric Filppula Mr Filppula Miss Filppu-la Mrs Ellen Freema Mrs Arni Tuisku Mrs Impi Enni Mrs Anna Suominen Mrs Hilda Miettinen Master Rolf Miettinen Mrs Aino Trudjian Mrs Tanner Mrs Tyyne Annula Master AnnalU Viitasaari ym Mr N1AV Pitkänen Mr Pitkänen ja Master Aimo Pitkänen Länsi OanadasU: Mr JS Haga Mr Aaro Maaseli Mr M Söderholm Mrs Mr Nic Isaacscn Mr Isaaeaon Miss Siiri Huttunen Matkueea JohUjan aeuraa Mr Axel J Hergeir Canadian Pacific lk-ija- n suomalalaen osaston holUJa Helsinkiin aatL Iankaikkinen kello keksitty Ik-Ukku-jan keksijät ovat hjvin t esittivät he alinomaa uusia suun-nit elmiaan Jotk tähän asti ovat JAä- - vv l nnä kuoli kAEraLedJtUjait uloksettomlksl MutU nyt näyt-- vn KllBeläintn kttenaan Kemissä ttä kuitenkin sf4ä kuin oum iau- - kujan arvoitu Jollain Uvalla -- lvln- Tornien sairaaaasa Ja Jenkin verran cu tervthdyttyiä palannut kotllcva Jv- - Monirjotlsten kokeilujen Jälkeen L sitten Ikillbestl kuoli en er&in sveitsiläisen kellcepSn J Kemissä Parliil-s- a onrliUnnt vai- - Kllläinen cli yatjrtn Katterin ivnr T pU JK-- Vr l&2-31lm- isiaa kello Joka käy ilman mitään r keli hän Työväen Akat-miai- sa Uolrranlisäystä jollei nyt limpotl-- I edukuntavaais hänt va-'ja- n vaibtdua laskKa sUalseksl Sillä iVtiTn pohjolsesu vaalipiiriltä jatkuva lämpötilan vaihtelu on uuden 'Saldei edustajana eduskuntaan -'- kellon Kellon käyttö- - iröväenlilkkeeMä Klfläinen toimi kone-äton- a on U-muoto- !nen elouo-- Bkuea tctalnunsa monelle peaa sisälUvänä putki Jossa on kaa- - v E1M- - kaaa sUakal l- - liikkuva etoa iVr-lnki- n laoxmön vaihtelu muitta elohopean korkeutta putket Ja Umi taaa vuo- - rottaan työntää rnlntaä Joka ham-manmekanlstn- ln arolla on yhdistetty kelien ieterilaJlteislin Yhden Cel-sius äiteen UmporaU-tel- u riittää pi-tämään UyniJsä kellolaitetta tilden päivän ajan Kun lämpötila vuorv kauden kulaesa aina vuihtele on si! tämä kuikVIen kelloseppien iki--auh- a paiuaaisunl nyttemmin saa-itcttav- a toJdllsuus Joku aika sit- - on Steltslssä Ja valmistettukin itV-- n tntuAt tapaturmaa Söderholm elmaan Tätä keksintöä oltanee yllakin syjlU pitfil uudenaikaisena JaurlnVokelluna koska arrinko Juuri Lntaa sille olnulähten Ikiliikkuja -- olne tuskin ra'ä lahcnnnakl lo-pullisessa ratkalsssatn k in miu tä män keli laitti en keksiminen on Rva Simpsonin morsiuspuku Ura Valll Simpson en valinnat kalky hääanisttena lirisin hie noimmista muotiliikkeistä Pariisilai nen muotiliike Madame Shlaparelll on suunnitellut tnorsiuspuvjn Jonka Vlndsorin herttuakin Jo on Lähnyt Ihiku on sinistä silkkiä mallltaan mi-tä yksinkertaisin Slnlntn on ra Slmpicnln lempi ärl Jonka hän sa-ao- o t :ottavan hänelle onnea Lainaus "Punaisesta Karjalasta' Vilkalstaktmme plklpaln dlkUUu-1- ainekirjoituksessa" " i rimaan Neuvitolllton oloihin on Uv detuva että siellä kalkista khuml- - slsta huolimatta ainakin Neuvosto-Karjal- a elm salraanholdoKsa oi laan melko alkeellisella kannalla Mil-lä tavoin lääkärit suhuutu vat heiltä apa hakeviin siltä kerfoo Joku K Seine "luraltssa Karjalasta'' seu laavan surkean taiauksen: -- eyrckraattl lääkärinä Kontupohjassa maaliskuun 25 päi-vänä ti''a ollessaan sairastui ra- - kennusouolen stahanonilalnn tov Emil Arkko Työtovt-nide- n keholtuk- - ta lähti tovi Arkko sairaalaan läfiViiHn n nua saadakseen PäästT- - ään sairaalaan oli hän niin kovissa tukkivia ettei Jaksanut pyslys py-syä Sairaan v akava stA tilasta huo-limatta lääkäri Mlhallova el ottanut potilasta vastaan sillä tov A rkolia M ollut numeroa Salraa sai liman lääkärin apua pnMua sairaalasta Maaliskuun 26 patvana sairaan oli yhä vakavampi hän el voinut enää liikkua omin voimin Tällöin talraan vaimo meni sairaalaan ja pvysl kotiapua Sairaalasta vastat-tiin: "Lääkärin voitte saada huomen na" Kun Arkon vaimo sai tietaa ei tä lääkäri fiomanov lähtee asuntoi hin potllalU tarkastamaan meni hän Itomanovln luo Jo pyysi että lääkä-ri pistäytyisi myöskin heidän asun-nossaan Ja samalla hän osoitti Ro-manovl- lle miehensä vakavan sairau-den Arkon vaimolle lääkäri Roma-no- v sanoi etU hän tulee Jon sattuu siellä liln liikkumaan ja jos alkaa jää Vasta 26 p maaliskuuta kello yhden Jälkeen sai tov Arkko ensi-avun ja kello 6 Ulalla tuli lääkäri joka antoi pistoksia Iasarin apu tuli liian mjöhään pistokset eivät enää auttaneH — soslallM laelle ra-kennust- ölle uskollinen sjdän Lakka-si sykkimästä" SurkeilU tuntuvat olot Ehkäpä sai-raanhoito varslnaUlssa keskuksissa on paremmalla kannalla ja lääkärejä-kin riittävästi mutta kyllä syrjäseu-duilla kansalla on ähisemlstä Vaikka eihän Kontupohja mikään syrjäseutu olekaan Kalpa sitä nx-llläkl- n UälU kansan-valta lsLsa oloissa on pmiUeiU Jos toisiakin mutta tuskinpa mltaän voi-daan noin Ikävää uutUU kertoa kulo KontJpohjasU Arabialaista viitautia Mies joka el tiedä mitään tlkä tie-dä sitä etU hän ei tiedä on hullj karU häntä Mies Joka on tleUmätön ja tietää Siemen-vilja-a Ruoho-siemen- iä 6-jjnr- aln ohraa Kauraa Buckwhcat kevät-vJjna- a her- - neitä Virnaa Timothy AUikc itatteUuja Ja Jto maailman pieivi Kansaneaustaja Viljo KilpeWltoJw pelkäämiä Viiymättömi pnpl- -t Alflff PujiUr-- iniitiniiit tmm„ u ha-sicme- mi - käyttövoimana The Edward Grmin Co Sudbury Ont ♦♦♦s IM ELM STRKET W ON S en että hän el tiedä on tlella lie-- Umälönj opeta häntä SIVU 11 les Joka tietää mutta el tiedä ilta että hln tietää njkkuj herätä häntä Mlea Joka Vtää Ja tietää myöskin ien että nyt on korkea aika hank ki Vapaa Sana on llsa seuraa häntä KtHKEFKLLKHIN LKMrillTTU Juuri kuolleen Jotin D Rockefelleriii lempljuttu oli eläissään: "Oletteko kuullut kahdesta skot-lantilaisesta Jotka hukkuivat Lomon-d- ii Janeen?" -- En" "l?anpn rutulllstc Kumpikin löi kuusi ptnscil vetoa siltä että hän ol olla eilen alla kuaemmla kuin toinen! Laulaja SÄtelhtimo valitti jstäväl- - lecn kuinka eräs arvostelija oli hauk kunut hänet pataluhaksi -- Alä sinä siltä väiltä"' lohdutti ystävä Hänellä el ole mitään omaa mielipidettä hM vain lörrottelff mitä muut puhuvat Koulun opettaja tapasi rouva Ktar-Ula- n kadulla "Teidän poikanne on taasen klrjolt-ta- ut oikein huonon aineen Sanokaa miihellenne etu hänen polkansi tulee päivä päivältä hlt tyhmeni-mäks- l" Rouva Kaarlela: "Vai niin- - onko minun mieheni lls taas häntä autU- - tnut [fmsil Sudbury Ont Keakiv j Torat Keaäk 2-- 3 p Randolph Scott — Blnnle Barnes — Bruce Cabot kuvassa "Viimeinen Mohicaani" a George Arilta — R"e ""y" ' "Toiminnan MU" Perj ja Lauant Keaäk 4--5 p Prtston Foster — Jean Mulr — Virginia VVtldter j kuvassa ] "PUpaihkojon HyWS" MATKUSTAKAA ClIsalVal lafNMEEN MESTA 1'usltla ikpIiU Ja nykyalkalilUa inoollorlUlvclll ATOM" Ja rilsiliKI (KC6prtihamK kautta) 3:t luokka Suomeen $10350—18950 odett Mhlaa aearaaai vaarat Nw laesitatai Kcaäkuun 2 ja 24 p Heinäkuun 4 ja 17 p VIHI JlHANNt MtiVIMATKA B4TOR1' laivalta New Yarfctota Keaäk 8 aapaa Hvlalahlla hUk ia Mr A Vuorinen Matkia Johtaja Saaraan HMalaa New lar-- klla elahaaa a VllmrMmmAt matkurturmuktvuu-J- l Avarat tllM kalkklaJt roh-Jolvtnaln- rn ruoka Huvmarfalata pai vrlurkunsaa Puhtaua J ya4lvllll-rr- n palvelu Valtamarlmatka ai-TitMarl- aan I vk Ja KeOpnlumlAaa U erfoomalat-- t yhlrydH Suomeen lAhf-mpl- l tlrtoja aalamlthllti taik-k- a uoraB ml GDYNIMMERICA LINC Maatreal aa T WlaaVaar It TaMMta Oat A aa I K Wala Maa OM Mala tirsat MaMfaa N I t'ar Walr t AH I arteff Bltt Plaabtsg A Heatlag Peltityö urakoita KalkenlaLfia kesdtusllinrnltya ja etiitnnl-tyOt- a 9 H HMPMK Paa UM — Beaca Street CDSDET ONT I '♦ "Kuluttajat" Restaurant 8UDBCBY ONT PARHAIN JA NTKTAIKAISrN RUOKAILUPAIKKA KAUPUNGISSA — Y8TAVALLINEN PALVELUS KOHTUULLISET HINNAT — — — — Avola kalkille — — ACKI KELLO PUOU KUUDESTA AAMULLA KELLO 12 YOILA ss rtfffffffffffTTTTflJlHfff m |
Tags
Comments
Post a Comment for 0138b