Vapaa Sana, July 24, 1937

              I
i t
IH
ii
'X f sfiRR r liidi
' )}H)
fcifiita
~V£
t
:xävää5
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
INDEHNOINT INNIH-CANA-DIA- N
NEWPAPIR
ftatartfa? kf Tse ' aaa Press
LfaiM4 Trt Oal
EINO UNHOLA Prtiltftnt
VAINO MALMIVUORI Butlners
Manaoer i
REYNOLO PEHKONEN Ed
CMef
Prlvate sddress o( Prmident:
4 Scho St Toronto Ont
Business and Edltorlal DepartroenU!
260 Spsdins - Toronto Ont
PHONE WA 7721
selviä
ilmaantuu
siksi
Inu
Mussolinista
vähemmän kirkon
kun
vät
selränä edessä
että maiden
Itfifrt4 s-c- M-d-tl mtttr luukBi mutta elkst j rj tärkelm-lanut- rr lr- - 112 t the OMice
TitmtTt ottiwa Ont missä asiossa samanlalet— siksi
rai la faaa4a molemmat vaativat samaa SL S Ä ' SMiÄ j d T0Bavan- -
1% Var HTB TS ti M!br sasoai~rirai lkaainselnksiJa IitaglianhaluJdaan mkyoönstroTlloinnsaavana
Vapa Sana ia the advertlstng
medium amon the Finnish pple in idta kontrollia
espedally In tte Provlnce of Slksl k&htal0 määrännyt nämä
Ontario ___ maat aina olemaan epävarmoja ys-täviä
—————=—= :
ja oleellisia vihollisia
I
Viijakato lännellä palkata
Tämän viljasato Canadan tuenkin syvällinen avautuu uudel-liEM-JJ- d
supHtuu rleni-mpää- n vakaTamman jännityksen tulles-thk- ä
koskaan aikaisemmin viime glnä ykgl täde ernustaes-tie- n
aikana Muuttamien laotettavien kasainvälisiä
arvioijien tulee ole-- „Kun rogvot riJtautuvatf Ithellise-tnaa- n
40 prosenttia taval- - „ mlehfna mahdollisuSksia- - kuu
liscsta sadotta Syynä tämän vuoti- - uu vanha g-yla-sku
Muiden sanan-ke- n
katoon samoinkuin edellisiinkin talkuJen Iai]ia se on totu Ja epatäy- -
vuoden aikana olleisiin' WUneJL varkaat Ja rea
katoihin on suurimmaksi osaksi ääre-lö- n
kuivuus joka on estänjt viljan-kasvun
jo kunnossa
olleesaa maassa
oleville farmareille
tulevaisuus alkaa näyttämään toivot-tomalta
VjosI vuoden jälkeen uusiin-tuva
kuivuus sen lisiksi pintamul-la- n
kulkeutuminen palkasta toiseen
on saattanut aikaan tilanteen Jota ei
korjata antamalla farmareille näillä
alueilla suoranaista niukkaa avustus
ta perheittensä elatjkseksl Tarvl
taan jotain sjurempaa kauemman
kantavaa suunnitelmaa maiden saat
1amis£(sl kasvukuntoon takaisin Aa- -
hullltJkset ja
lohallitus yhdesnä voisivat mtunitel'
lii Ja panna toimeen
kastelujärjestelmän ja tähän tarkol- -
tt-ksee- n käytetyt v-ar-at
varmasti saa
iflUlln Jtkus takaisin väestön pläs
t4 takaisin Jaloilleen maan alettua
antamaan taaudn entisiä runsaita
taloja
Sanotaan olevan hyvin eplvsrnua
(ttä kauan kuivuudesta kärsineet a-lu- eet
koskaan tulevat kasvattamaan
viljan Jos näin on alanlaltn niin
parhain keino olisi muuUaa nämä
karJAnUlturatkst eKel eteläisen
preerian maista anneta muodostua
erämaita Tämän el silti Urvltseisl
merkitä sitä ttä länsi Canada lak-kaisi
olemasta sauri silla
lelU on ) häkin miljoonia eekereitA
vUJanvilJebksven kelpaavaa maata
matta nämä maat ovat kauempana
Khjoisessa Jo?a aina on nittämlin
asti kosteutta Farmarien muuttami-sen
telasta thJolseen tulisi maksa-maan
suuria sammia mutta sekin oll-e- l
kaiketi rrempl katoalueen farma-lelll- e
Ja koko maalle kuin
Ja työn hakkaaminen sellaisilla
l-aiko-illa
jossa kato kumminkin vie
kaikW työn talokset
- ' ir
Kun rosvot riitelevät
Hitler Ja Mussolini eivät enää kat-sele
Espanjan kysymystä aivan sa-rral- la
tavalla SakslaUten hhtallijain
myös sanotaan my)vän aseita Ethl
cpUn "kapinallisille- - lou
kataan Saksaa puhuvassa VVicnisjä
Ohsj helppo yliarvioida näiden uutis-ten
merkitystä mutta vMäkn htl- -
poropa en Jittil niiden merkitjri ko
konaan huomaamatta
On että ernenunin tai myö-hemmin
erimielisyyksiä
niiden kahden fasctstlaen matn välille
—ei etUl natsit kallistuvat uus-pakanuud- en
kamalle taas entl-ses- U
ateistista on tuli-- :
enemmiln pyhta
! kiltti poika ei siksi että saksalaiset
ovat filosofilla romantlsteja taas
l italialaiset pltf käytännölliset pää-määrät
silmänsä ei-kä
siksi näiden välillä
I cliai ideologisia ui luonnelaadullisia
eroavaisuuksia tai muitakaan eroava'- -
I'oit
orat
farrtia kun
fr Maata ' "
fceH i
Ealkan!n Ja läheisen
Canada on
'
Italialaisia
Erkaantuminen ei näytä vielä suu-relta
Se voidaan vielä diplo-maattisella
värnlsf-all- A Mutta se on
vuoden ja
kuin
vuo- - Ja on
uhteita
mukaan viljasato
ainoastaan 0n
kahdeksan Riideiköötpä
heikentyneet-s- ä
KulvuusaliieeUa
ja
vlkkomaakuntlen Hlt
laajakantoisen
maat
vilja-aitt- a
siemenvil-jojen
vot kuinka paljon tahansa rehelliset
eivät saa oikeutta taivaasta tulevana
mannana Heidin on hankittava a
Rosvojen riita antaa heille vain hank-klmlsmahdolllsuu- den
Mutta sekin on
jo paljon
Tieteeflbiä paloja
Viisauden hampaat eivät tavallisesti
Ilmesty ennenkuin henkilö on 17 vuo-den
ikäinen
Yli tuhat kaupunkia Yhdysvalloissa
on ottanut käytäntöön keinaja kau-pungin
veden tarkastamiseksi pois-taakseen
vedestä vatenm'eliset hajut
ja maJt
Tavalllstn kotikärpäsen manlmat
manat hautovat poikaset noin kahdek-tass- a
tai yhdeksässä tunnissa Jos
lämpö on suotul-- a — noin "i-S-O astet-ta
F
Saksalaisissa radioissa sokeita var-ten
en asema-ateikk- o merkitty Brall-leklrjalmll- la
heljolttaakseen asemain
löytämlftä
Neuvostoliitto tuottaa kultaa mel-kein
jhtä paljon kuin KteU-Afrik- a
Jos p-ykol- oplt haluavat tutkia eläin-mielt- ä
sen yksinkertaisimmassa muo-dossaan
heidän täjtyy tutkia pienen
lientä protoplasmaa eli alkulimaa
Krä brittiläinen tiedemies on huo- -
tnannat että kokron nähden pienillä
ihmisillä on suurempi pää ja aivot
kalu pitkillä Ihmisillä
Skorpioonlt ovat tolmivimpia yön
aikaan
Vuohenkaalin (lettuc-- ) maldonkal
Laista nestettä käyttivät entiet roo
malaiset kaunottaret kesakkojen
poistamiseen ihostaan- -
Maneetit (JelllUh) eivät näytä ko-vinkaan
maukkailta mutta niitä syö-vät
kumminkin valaskalat Ja turskat
Frään laskelman mukaan yli miljoo-nan
yhdysvaltalaista änkyttää puhues
saan
Eräs tiedemies sanoo että yli 7 pro
senttiä maaliman ruokatarpeista on
pilaantuvaa
—T A F liiton Sudburyn yhdistyk
sen kokous pidetään ensi maanantai-na
W p alkaen kello 9 tp J- - Seppä
län asunnolla 1T Spruce St Sudbury
Tärkeät asiat mm edustajain valin-t- a
liittokokoukseen
Egyptiläiset muinaistutkljat ovat
löytäneet Hermopoliksessa suuren
maanalainen kaapunrin joka on pinta-alallaa-n
noin 10 eekkeriä tnli ry
hien IMs-lintuje- n ja apinoiden muu-miolta
oli haudattuna ja missä Thot-Jumala- a
kuunjumalaa palveltiin
TTLATKAA
Vapa Sana !
V-'!Sn4Uti''il-laf)
SATURDAY JULY HA — LAUANTAINA HE11MÄK F
-- 9 4laäniäääääääääääääääääääT iSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSB ?- -' A3 # aBBH ' iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiB - %7 - $mfr lii' iijHbBbrBbBbaHaaababaabaababaabaababaSbjjKMaBa"aaaaTHibii
PaV A']bbbbbBIIbbbbH bbbKVIbH ? v X'bbHbVbbb1
f kBBBBr BBBBBBBbT BBBBP' LBBLbLbLbV
bbbbV ~ II '
I Jm- - fe f l
Mahatma Gandhilla yhäkin vaikutusvaltaa
lontoossa uskotaan Mahatma Gandhi oli vastuun-alainen
All-India- n Conpress-puoluee- n tekemään päätök-seen
cttaa vastaan hallitnsvastau vaikkapa se on fäättäräs-- U
kieltääntynyt lahtien käin se voitti viime
helmikuun vaaleissa pakinajuttuja
Weil me nyt olemme kesälaitamll
la IJihtiessä liikkeemme "herra Jee
nimittäin manatseri Malmivuori
tolvxtti meille hyvää kalaonnea Hu
masimme että hänen toivotuksestaan
olikin apua Emme nimittäin olleet
kannolla päässeet perille kun pop
simme silmät k Hellään poskeemme
hyvämakuista rautua
Eikä sen kalastuksessa tarvinnut
muuta kuin sanoa eriän sudbarj laisen
ravintolan edeskäyvälle että "paistet
tua lohta"
Sillä hyvä Lohta tuli Ja maistui hy
ville Eikä tarvinnut matoparkaa
kiusata yrittämällä pujottaa sitä
koukkuun syötiksi el kiskoa veneen
airoista Ikenet lnrissä el vilustua
kylmällä järven selällä — el sanalla
sanoen nähdä mitään muuta vaivaa
kuin pulittaa taskustaan kolmekym-mentä
senttiä
Olimme sangen Iloissamme hyvästä
kalaonnesta ja lausummekin kiitok-semme
manaiserillemme kalalykyn
toivotuksista
'Muuten täällä "luojan vihreillä lai-tumilla'
'tuntua elämä pitkästä aikaa
leppoiselta ja mukavalta Sivistyneen
aikakautemme Jalankalkijaln suurim-pia
vihollista autoja el täällä tarvit-se
pelätä niinkuin semmoisessakin
suurkaupungissa kuin Torontossa jos
sa täytyy joka hetki kaduilla kulkies
saan olla silmät joka puolella vaani-massa
ettei kavala autoilija jolta Jot-kut
nimittävät "autoljatltjoiksi" pää-se
maslinoineen ruhjomaan maallisen
kropan sisusvärkkejä sekahin
Täällä el oikeastaan tarvitse pelätä
muuta kuin skunkkia eli hajunäätää
Se on semmoinen kaveri näissä kcr-pikämpis- sä
jonka kanssa täytyy pitää
välit tovina Muuten se voi sujauttaa
tulemaan sellaista ootekolonkla että
saaja haisee vielä seitsemän vuotta
kuolemansa jälkeenkin
Muuten näiUä salomailla touhuava
skonkkl on paljon helpommin käsitel-tävä
sekä suhteellisesti vaarattomam-pi
sivistyneen maailman kauhuk-si
Ilmaantunut skonkkl Jota myöskin
kommunistiksi kutsutaan Viimeksi-mainitun
kanssa el pärjää jautaskaan
jos sitä alkaa ystävällisyydellä kohte
lemaan Se on semmoinen elävä joka
laskee "hajuvetensä" Juuri sen ma-jaan
Joka sitä paraimmln kohtelee
Metsänelävä siis siinäkin suhteessa
on paljon lupsakampl Mutta niinpä
kämppämme ympäriKä asustava
skonkkl el käytäkään hajukonstiaan
miJhun kuin tt'epuolustukseen kun
sivistyneen maailman sk?nkM sensi-jaan
oikein hakemalla hakee tilai-suuksia
missä saisi käyttää keljuni-pa- a
minäänsä toisen tahraamiseen
Eipä nyt sitten muuta tällä kertaa
Jokainen tlentenkm muistaa että
Keski-Ontarlos- sa Long Laken rar-mershaalil- la
on ne suuret maakunta-Jahta- t
elokuun 1 ja 2 päivinä Niissä
tavataan! Ohjelma kuulua tulevan
ensiluokkaista
Kiviperan Pekka
NattilaUkomentoa
Eräs saksalainen lääkäri kertoi äs
kettäin eräälle skacdinavlalalselle
naishenkilölle että eri hänen mies
puolinen tuttavansa oli olhit vuoden
päivät kihloissa ja aikoi mennä nai-misiin
Asianomaiset kutsuttiin äk
kiä valtion avlolilttotolmlstoon Ja sal
vat siellä vastata saneen yktviskoh- -
täisiin kysymyksiin Jonkin ajan ku-luttaa
Ilmoitettiin toimistosta että he
elvit saaneet mennä avioliittoon kes
kenään nainen oli viittä sentti-metriä
pitempi k il n mies Oli muka
syytä olettaa että lapsista el tulisi
tarpeeksi terveitä Sellaista on saksa-lainen
perlntölllryysoppl v 1&37
„3: kww$r--' irtiifr&iH
24
että
liitä aina
sus'
kuin
Syy
Venäläiset Siperian
iUmeteona
etsimään
Ensi vuonna aikovat venäläiset lä-hettää
tieteellisen retkikunnan Sipe-riaan
etjimään jättlläismeteoria jon-ka
tiedetään sinne padonneen kes&k
CO pnä 1908 Tämä jättiläismöhkäle
jonka putoamisen synnyttämä Ilma-virta
kaas 1 puita tuhansien neliö-kilometrien
alalta on pysynyt näihin
saakka tietymättömissä 6e putosi
nlmlttjyr Tungaskanjn kTfetlörolen
erämaiden keskelle seutuun minne
ihmiset harvoin yrlto&vätkään tun-keutua
Suurimman osan raotta Jään
Ja lumen peitossa olevalle alueelle
missä vain villieläimet kuljeksivat ei
ole näihin saakka mikään retkikun-ta
lähtenyt perinpohjin tjtkimaan n
kolmekymmentä vuotta sitten tapahtu-neen
JättUilsmulIistuksen jälkiä Tie-detään
vain että seudulla on SO met-rin
läpimittaisia kraatereita ja että
alueen keskustasta metsää on pala-nut
laajalta alueelta
Mitä ovat meteorit? Tietosanakirj-amme
sanoo jksinkertalsesti että ne
ovat taivaasta maan päälle pudon
neita kiviä Ne puotoavat avaruudes
ta maan ilmakehään saunnatonta
vauhtia — en laskettu niiden nopeu
den olevan 12—72 km sekunnissa —
ja ne näkyvät Ihmissilmille tulipallot
ra joiden väri ja voimakkuus saat
taa niiden lyhyenä putoamlsalkana
uuresti muuttua Meteorien pudo
tessa ilman vastus ja kitka ku-ame- n
taa voimakkaasti niiden pintaa saat
taen sen hehkumaan ja siten alheut
tamaan valoilmiöt
El tiedetä vieläkään varmaudella
mistä meteorit ovat peräisin mutta
useimmiten niiden katsotaan olevan
peräisin meidän aurinkokuntamme
ulkopuolella olevista avaruuksista N
1000 meteoorikivestä on otettu tai
teen o ia mutta niissä el ole ollJt
mitään sellaisia aineksia Joita ei ta
valtaisi maassakin Useimmiten ne
ovat kivi- - tai rautamalmeja Joitten
alkutlnelm trvataan aljminlumln
kalkkia hiiltä rautaa magnesiumia
nikkeliä fosforia Ja rikkiä Onpa
niistä tavattu pieniä määriä antimo
nia arsenikkia klooria kromia ku
paria mangaania tinaa hopeaa kai
taa Ja paltlnaakin
Suomessa on nähty putoavan Ja
saatu talteen meteorikivlä V 1S13
Savitaipaleella (meteori oli särkynyt
useihin siroihin Joista raskain pai
noin M3 pr) r 1SS9 meren Jäälle
Porvoon pitäjään ( meren pohjasta
löydetyt sirpaleet painoivat yhteen
sä 3: k? suurin niistä M ks) v
1901 Huittisten kirkonkylän pudon
nut (painoi 14 k) v lfc2 Jaakki-man
pKäjään pudonnut josta talteen
saadut osat painoivat 45 kp ja v
1910 Mikkeliin pudonnut Jonka kak
si talteen saatua osaa painoivat K
k
Vaaliman aurin tunnettu meteo-riitti
on pudonnut Jo esihistoriallise-na
aikana Amerikkaan Arizonaan
jossa se on padotessaan kalvanut
maahan puclentolsta kilometrin läpi-mittaisen
kuopan Ja Josta sen osasia
on kalvetpj esiin n sadan metrin sy-vyydestä
— Ajatelkaapa millaisen tu-hon
tuollainen "ammas" aiheuttaisi
jos se putoaisi Jonkin suurkaupungin
kohdalle?
Timminmn mrilmkaitd
jat saaneet tuomion
Kti mieri tuomittu vankilaan
Tiistaina taomitiin Tlmminsin po-:ilsblkeu-df?
a
tankilatuomklhln nel-jä
miestä Jctka olivat olleet Johta-massa
noin tuhanteen nousevan väki-Jokc- n
hjokk£ys:'i kaapunfelntaloa
vastaan vaatien kolmen länneltä tul-leen
laulajan Irtipäästämistä kaup-paan
vankilasta Io'lis!en oli käy-tettävä
kyynelksasua veslletkaja Ja
Upuleitaan vgkljtutfcn hajoIttamiV
sessa Tuomitut miehet olivat: Wil- -
iara Gulka Ja Joseph Roy Jotka sai- -
at 3 kuukauden tuomien M Floabet
Mark RIcher Jotka salat kuukauden
tuomien Julistaessaan tuomiota tuo
nuri sanoi että miehet saavat olla
cnnellisla ettei yhtään kuollut mella-kansa
Hän sanoi että mitä tähän maa
han tulee niin täällä et tulla kärsi- -
3uän roskajoukon valtaa
Suomalainen löydetty
kuolleena kämpästään
Luultavasti tehnyt Itsemurhan
Viime tilstai-iltan- a löydettiin suo
malainen 40-vuoti-as Albert Juusola
''impästään kuolleena Jausolan as-tellaan
olleen kuolleena ainakin 12
tuntia kun hänen ystävänsä Matti
Lehto löysi hänet Lehtoa oli alkanut
hmetttää kun Juusolaa ei ollut nä
kynyt useaan tuntiin ja mentyään
luusolan kämpälle löysi hän ystävän
ii i'äi pois ammuttuna Juusolan us
kotaan tehneen itenuihan Hänen
perheensä on parhaillaan vierailulla
Suomessa Juusolan kämppä sijaitsee
rksinäisellä paikalla noin neljä mailia
luoteiseen Skeadln kylästä
Leniniä leski tuominnut Bu- -
harinin vankilaan
TUKHOLMA — Lontoosta Sosiall- -
demokratenllle saapuneen sähkösano
man mukaan on Neuvostoliiton kom
muietlpuolueen tuomioistuin jonka
paheenjontajana on toiminut Leninin
leski Krupskaja tuominnut Buhari
oin joka pari kaukautta on ollut van
gittuna 5 vuodeksi vankeuteen
(Nikolai Buharin oli pitkän aikaa
yki siltä Vikeaoppisia" kommunisti
johtajia Joiden nimessä kommunistit
kautta maailman sättivät työväenliik
keen veteraaneja "pelureiksi" ja Jos
miksi Hän oli myös Nikolai Leninin
persoonallinen tuttava ja yllämainit-tua
viiden vuoden tuomiota on pidet-tävä
armotuomiona maassa jossa ta-vallisesta
tapaturmastakin ammu
taan kuinka paljon hyväns äih--
mlsparkoja joilla el ole onnea me
nettää henkeään tapaturmassa)
Max Adler kuollut
Prahan Sozialdemokrat kertoo vii-me
tietonaan lyhyesti että tunnettu
itävaltalainen sosialistinen tiedemies
Max Adler on kuolla Wienissä ke-ä-kuu- n
viime päivinä
Max Adler oli aikamme huomatta-vimpia
sosialistisia tledamlehiä Ja
suurimpia lilosoflsla ajattelijota Hä-ne- n
elämäntyönään oli marxilaisuu-den
filosofinen syventäminen Ja hä
nen kuoleman-- a merkitsee sanoma-tonta
menestystä tieteelliselle sosia-lismille
Adlerin huomattavampia teoksia
ovat: "Kausaaliisuus Ja tarkoituken-mukaisuu- s tieteestä taisteltaessa"
"Lisiä" sosialijmin hetken historiaan"
Marx ajattelijana' "Materialinen his-toriankäsitys"
"Yhteiskunnan arvoi-tus"
Suomeksi on hänen teoksiaan
käännetty "Karl Marxin elämäntyö"
Ja "Uusia ihmisiä" Keskl-Europass- a hän oli tunnettu ahkerana luennoitsi-jana
Politiikkaan hän osallistui vä-hä- n sitä lyhyttä alkaa lukuunottamat-ta
Jolloin hän oli Ala-Itävalla- n maa-päivie- n
edustaja
Kuulani isku ja painokone
Joakus on näyttänyt tiltä että tu-hovälineet
kehittyvät nopeammin Ja
tehokkaammin kuin aivistysvälineet
Mutta niin ei sentäln asianlaita ole
Brovvningln konekivääri eli kuula-ruisk- u
joka tiettävästi on nopein
nurtuivaltne miu tähän asti on kek-sitty
kykenee sylkemään piipustaan
31000 kuulaa tunnissa mutta nooeln
Ja uuslaikalsin sanomalehden naino- -
kone sylkee kidastaan samassa ajassa
60000 kappaletta nykyaikaista sano
malehteä Niin etu palnokcne on kak-si
kertaa niin nopea kum kuularuisku Mutu sitten jäi taas kyseenalal- -
Yndeksän maata en sxtunut ra- -
aUk1 ' mJrt " P1
Jclttamjun valaanpyynnin mauutBlksi t°'ne virtana tulevat sanoma-luukausl- k
vuedessa estääkseen va- -
Uldet 0VKt WtyJnelU Usein
laskalojen tä-Umis-j- n sukupuuttoon" jnVaUJ'mfcUlfeT- t maaperää kuularuis-UU- t sa-r- en - pyydystyken joLdosu
wW-X-X- -
J£lUi
Amerikat
elintaso
Brocklnps Icttit:tjt i
Ua laaiaa rtu '
ta nrri _ „ i! jioin ka - amerikalaisesu elin w '
toällma änhyvienlinhutoäläelnlinenv rcii-!- -' „' "
m n '— mioa-- s
-- - uuitm jonu-- j t-- 'pehmosta lnrtltuutU tatu- -- tuloksena esittää „tt
on 12 miljoonaa Mrhi ' M
ctn-tl- a Lt - 'JV
7" "" yeeniaka
niistäkin puolet ioi„
Knouunseontaphuahneteennaidednolllahrrjnai_T„'
siesta niin voivat he kirttii r--
koko perhettä kohden 1
kcssa henkilöä kohden s£
a jtiivapaivaieen ractiv
maan kuuiuu vaan leä t!l 1
runo la -1- 1n-A %
--—" " neaeiinät J l i-- J muai lnmisea teneydJ mättömiä vitamiineja lisJ vintoaineet ovat heille saira--J ifsa i-arm- art joXa kun-ai- i teitään hedelmiä ka-n- v'
Ja voita Uunlfllle kalutetu
irUiiUKsejia aada taottua
dyksl saa myydä tuotta
paljon pienemmälle kuktu
lakita puaa ne itte
Vastakohdaksi tili ii tuutti Yhdysvaltojen 23 je&a
eaniaan aan kokosm:
puhdasu voittoa eli viiiäi"
Jtäänijeteeetn JakunhanoklkivianteetvatVsia!ktsiiaj--
'
liset muk& uud--t toin kynang
joonaa dollaria Simi
aavat valvaU piätaäa mi]
taa nämä kjmmenen lljoun ria että ne tuottaisivat ii ja kasvaisivat vuosi vaadeltiju
remmaksl Namat kynunetej i taa dollaria oli ryöstett tm
deltatolsta mlljoonalu ptrtetU
ka eivät olleet tilaJsuudessi
saamaan kunnollisu la t
ravintoa asunnoUu ia Huimi
vuuksista puhumattakaan
Yhdysvaluin kauDakosk
Joka edellä esitetyt valaisu i raikeät esimerkit eslttii j
Otaksakaamme että lordetiiLi
kln uasi ennen tantematon cui
eläisi ennen tuntematon UiatJ
hyvin pieni prosentti osaa irJ
ta olisi koonnut itselleen krtJ
vintoaineet vaatteet seii ii
det ja toisilla rakennutusut tä
elintarpeita Ja muita nnäan
tunanslksl vuosiksi samaa i
kan suurin 03a tämän mau et
vatmoisu Ja lapsista kirsiitij
kein välttamättomirttiieiiltla M
aineiden Ja muiden elictarpetl
tetU Mitä me sanoisimme? b
me kutsuisi sitä järjettöcttsij
telmäksl
Juuri tällainen ihmeellinen:
Amerika jossa monpoHoikesbJ
rustetut muutamat hamt I
tlonit omistavat kaikki tirt
tuottantoalat määräävät yM:
kalkkien tuottplitec varticll
tanlrtpn hinnat i mTVitit I
haltuunsa täydellisen kontrolli
kln koko Jakosysteemissä siteti
taen yhä enemmän elicai
psantimahriolllannl-cl- a vbi
miltä Amorikan kansalaisilU-- i
ta kuin vielnen amerikatott 1
so el ole olemassa vaan et w
- _ toisistaan jyrxasu eroa '1 --jois- ta
toisilla tasoilla '#'
klon vJlMömöttnnllen flilti-- 1
puutteessa Ja totfilla tasaö '
VflM ttiä an-£mm- at ndäSfTk
lrotrt -- tl1it-i42 J
ylellisyydessä elävät him 'J
vät myöskin tämän kurjssfr'
A"i van suuren enemmisiu —
heille aikojen kuluessa nu
monopolioikeuksiensa
nen en amerikalalnen eli-'- 4
Kuinka kauan ihminea
Yleensä on uskottu etti ft
nen on päässyt 25 vuoden
hän o ruumliUisetU ap
nvt la hänen kasvamiset
palUi mahdolUsesti vau5
tlvln Innoin KUUIUJ '
nlan JnstltuuUn antropokosj
HrdUcka on kuinUnkan w- -
toisU mlelU Han on "-s- uuren
määrän mittaa'5'
4an Wlt tX Vt hit
etU ihmisen kasvaniTSs
niin nuoren kuin tanaa —
tu vaan Jatkuu se
vuoden Ikään J etU
HM-lrlmA- ttS vaao _— ' -- tavi i-nificai-ses
tuuman Mahlaapa f t kauden vuoairers'" c
tiukkaa lihaa
Ki-lva-a Jtl iM4
on kävtetty kokellaur
!„ la s33
eteirazssa mt"' —
n:ä UnkarisU EUctx