Vapaa Sana, June 22, 1946

              -- TT-
„T T T
i
M
ENS1MXINEN OSA K V
Sydämellinen tervehdys suomalaisten kulttuurijuhlille Timminsissäl
„ m -- - - s
c p a - -
RefUtered a 2 md
c!m raattar Jan
19th 1932 at
Ottawa Ont
NO 72 — 1946
~ "" —"""s 1 n I ImS
l ia t KKL
H aw
HR '
awa—— muni i
Kuva
tvl -
i—w—— iiiiiiiiiiiiiiiiii ma
Meidän on ajassa mentävä noin 30
uo'a taaksepäin eli vuoteen 1915
Silloin valmlMul suomalaisten enl-malie- n
haali Tlmmlnslln
stta ennen oi' kokoonnuttu kslt is-t- n
asuntoihin
Samana vuonna sitten valittiin
lianne Tammi näytelmaseuran Joh-- 1
ajaksi ja he yhdessä Jusl Hahdon
larusa perustivat ensimalsen suo-malaisen
torvisoittokunnan jonka
Mjenla on vHä nytkin tänä pahana
useampia elossa Muutama vuosi
mjohemmln liannee Tammen muu-tettua
pois paikkakunnalta hänen
tilalleen tuli Hjalmar Hamarl soitto-kunsa- n
JohtaJakl Ja hänen aika-naan
perustettiin enslmalnen suoma-lainen
laulukuoro Tlminlnsltn H
Hämärin Jälkien toimi Johtajana Vai-no
Valo alni siihen saakka kunnes
tuli eroavaisuuksia poliittisissa mieli-piteissä
t)ovaen aatteessa Jonka
seurauksena suomalainen silloinen
haalltolmlnta hajaantui kahtia Ja sen
mukana laulukuoro myöskin seka tor-lsoittoku- nta
hajaantui kokonaan el-ia
sn Jälkeen ole meillä Timmtnsis-s- ä
r]uUtan suomalaisilla soittokun-taa
Orketem on kllä ollut Jotka
' va pitänee: huolta suomalasten
tanssimusiikista sekä avutaneet oh-leimahtamis-sa
sekä muissakin huo- -
Maailman tanahtumat v 1930'
Tstesälla olivat kulkeneet peloit-tavl- n
entein eteenpäin Ja sellaisis-sa
merkeissä ettei mlssaan maan-äärissä
voitu katsoa tulvalsuuteen
aloisln tolverlkkaln mieliin Varsin
kin pienten kansojen Jotka olivat
maatlcteelllsestl Isojen naapurina
1 ponnistettava viimeiseen tar-mon
pisaraan asti ctta voisi sai- -
ttaä puolueettomuutensa siinä
s-uurvatta-ot-telussa
Jonka kaikki
vaistomaisesti kauhulla ajatellen
tiesivät tulevaksi
Niitten pienten Joukossa oli
meidän rakas synnyinmaamme
Suomi Se koetti valttaa sodan
kalkin keinoin vedoten ihmisyy-teen
oikeuteen tehtyihin lupauk-siin
sopimuksiin Ja pienuuteensa
seka ystäviinsä Joita se oli itsenäi-syytensä
aikana saanut lännessä
Kuitenkin kaikki vilpittömät yri
tykset eivät voineet slta pelastaa
suuren naapurin paällehyokkäyr
est t~ e„„™isMt hat5 tun-- 1
syyttä oikeutta omaa helmoaan j
kunniassa eikä ole ollut vaunu
Juudaksen tasoin omaa
sisariansa
jeasiicaaa Kmoyeo-uiiaviautnionasaissmmuuioameTaauu VAPAA SANA
TORONTO —
il?L—
—
ON
mattavimmlssa tilaisuuksissa Vuon-Mu- t
SUOMALAISEN YHTENAISTYSVAEN
£{Mtäi
LLLLHHtfjakLLLLLLLLHLhVafKLLHKiJl
:v-flfVaW-
3
titimmmummmmtmmmtimtmtttKmKKfi
Timmins
Historiikkia Timminsin Suomalaisten
Musiikkiharrastuksista
MOTTO: SOITTO SURUISTA TEHTY MUREHISTA MUOVAELTU
na l21 teki Tlmmlnln kaupungin ' pallulhln kuoromme otti osaa So Por-enilannlnklelr- en
torvisoittokunta kll-- 1 oiplnen suomalaisten avustamana
Timminsin Suomen
toiminnasta j
pailumatkan Torontoon kansallisiin
maatalousnäyttely ihin Josa matkassa
oli myöskin mukana suomalaisen
soittokunnan jäsentä Suomalaisia on-kin
aina kuulunut ueampia mainit-tuu- n
soittokuntaan Ja olleet h) In p-iettyjä
vaatimattoman
sekä täsmällisyyteni vuoksi Sitten
Vun oli Jouduttu pois silloisesta haa-listamme
etkä ollut varoja alkaa ra-kentaa
uuttakaan haalla ei meikä-lilste- n
laulu- - Ja soitto-harrastuks- et
kuitenkaan kuolleet Saatiin vuok-rattua
kansallisuuden haa-!l- s
Ja siten perustettiin taasen laulu-kuoloki- n
Saatiin kuoron Johtajaksi
K H)ämaa joka nytkin Unä päivä-r- a
on kuoromme väsymätön Ja uh-tautuv- a
Johtaja
Vuol 19lft oli kuoromme hlstorlas-- a
meikkluiol Silloin nimittäin Jär-jestettiin
kw talli kolmipäiväiset
kansainväliset laulu Ja solttokllpal- -
taani Vaikka Timminsissa viimei
sensuksen mukaan onkin kan-saalslam- me
vain 774 henkilöä Joka
lukumäärä on pitkät ajat ollut o
apullleen melkein sama" niin loy- -i
tyy heidän Joukostaan seliatsiaKm
Jotka hylkivät entista Isänmaa-taan
Ixkak 27 p:na 1939 kutsuttiin
kaikkia Timminsin suomalalria
yleiseen kokoukseen Harmony-haa-lll- le
Jossa keskustellaan mlta me
voisimme tehdä kotimaamme Suo-men
hyväksi sen suuressa hadassa
Kokoukseen saapui runsaasti
paikkakunnan suomalaisia kalkil-ta
seuroista seurakunnista ja
jhdist yksistä Kaikesta näki että
asia oli t3lla hetkellä tärkeä ja
kaikille suomalalsilfe yhteinen Jo-kainen
tunsi velvoituksen Ja pala-van
halun saada tehdä sen minkä
vain voi tällä hetkellä täällä kau-kana
vieraalla maalla Kokouksen
nuheenlohtaJaksl valittiin Mr Jo- -
!han E Viitaniemi Ja pöjtäklrjurlk- -
sl Mrs Maiju Riihinen
puolella oli monin paikoin
"naaroj - unoue jok =-7- "" a- -" -- ' ' „ t11ft
nuanu h-- -- wrt'
- -- - AMAtf 1 "'"Al"lA niin LllIllCi4fcV — ♦ -- --
nettiin myös täällä maailmani puheenjohtaja selosti kokouksen
kuuluisalla kulu-alueel- la sen lo- - tarkoitusta Ja toi esille mitä toi-kaln- en
u„ sunoMma„lHain'enifmJooskna oilhimi-e- -- ssiulloamepnaikakvauksutanmn is1e1ka si oli AJmo ertieKhatny
Ja
pettämään
heimoansa Ja veiuaui
~fcfi
kä)tökenä
puolalaisen
sen
eri
ÄÄNENKANNATTAJA
keskipaupungilta
Ja
Avun
LAUANTAINA KESÄKUUN 22
jll
Jr
-- ZlaaaaatiJM s -- - —
Mclntyre Arenalle Joihinka ktl
faaden toisen palkinnon Myöskin oli
l-hj- oltettu suuri komea pokaali
(Craml Auaid) kilpailtavaksi eri
kansallisuuksien kesken kuka sai
korkeimman pistemäärän yhtelssuo-rltuksiss- a
jonka suomalaiset voitti-vat"
kuorolaululla soitolta sekä kan-santanhuilla
Tämä pokaail komeilee tänäkin päi-vänä
haalimme seinällä Sitten sa-mana
kehänä kuoromme osallistui en-simmäisiin
suomalaisten laulu- - ja ur-heilujuhliin
Sudburvs saaden ensim-mäisen
palkinnon Sitten seuraavana
vuonna kuoromme esiintyi vuotuisis-sa
lultdukarnevaaleissa Mclntyre
t
&
il J S5- -
e w SSÄr-Äf- J WMKäUi£M Radioasema
katsottu olevan cduillsa ruveta sille
varoja keräämään
Ehdotettlln että kerättäisiin
rahaa Suomen Punaiselle Ristille
koska sen tekemä tyo Ja periaat-teet
ovat kalkille tunnettua Tama
esitys sai yksimieleen kannatuksen
Ja tuli hyväksvtvksl Keräys pää-tettiin
panna heti alulle kun on
enin hankittu ja saatu virallinen
lupakirja Canadan hallitukselta
Valittiin 5-henk- inen toimikunta
Joka valmisti keräyslistat hankki
virallisen lupakirjan otti vastaan
ja lähetti kerätyt varat Suomeen
Tahan toimikuntaan valittiin Isak
Mäkynen pastori Lauri T Pikku-saari
puheenjohtajaksi CM Haa-panen
rahastonhoitajaksi Toivo
K Kallio Ja poytäkirjuriksi Johan
E Viitaniemi
Keräyksen aikana oli ilhadutta-va- a
nähdä kuinka suurella läm-möllä
Ja myötämielisyydellä Jokai-nen
suomalainen halusi antaa ro- -
# I ponsa vanunsa musaan ouomen
Rpr
SP WsU1e lyhJren a]an
jjjj
oli !o- kauan -selitty Radiot II
senauiakin ikava aj i- - ""7""- - Sitten marras- - Ja Jouluk
löytyi tälläkin palkkakanna Uf
t_ll- -
P — SATURDAY JUNE 22
"S
£t
I
Hollinger Gold Mines Ltd
~mMsm$m'd:mm
renalla orkesterin tacstvktellä O
VVallln Johdolla saaden hyvin ktltol-lie- n
arvost!un
Opeietelssa teka lauluna) telmlssä
en kuorommi aina ollut auttamassa
niukana milloinka vain on Uuluvol
nila tatvittu sekä hautaiistilalsmik-slss- a
kun on kantilaisiamme sattu-nut
ku)lemaan Valkeuksia kuoion
harjoituksiin nihiln on kaivantokau-rungelss- a
olevat vuorol)ot Miehillä
el ole tilaisuutta saada kunnollisia
koko harjoituksia muulloin kuin sun-nuntaisin
N)t tulevlt laulu- - uihellu Ja osuus-'olmlntajuhl- la
varten Jotka ovat Jo
eltsemannet ja ensimmäistä kertaa
niiden historiassa ulkopuolella Sud- -
'"i
— Timmins
moittivat 3 p marraskuuta miten
Neuvosto-Venäjä- n suuri punainen
armeija oli hyokannt maalta me-reltä
ja limasta pienen pohjolan
tasavallan Suorren kimppuun Sen i
palvan ja monien seuraavien vllk-- 1
kojen muistot eivät tule helposti I
jaamaan unhotuksiin siirto-suo- -'
malalsten miclUta Jos olisi edesi
voinut olla vastaanottamassa tuo-ta
kutsumatonta epämieluista I
' vierasta mutta täytyi aivan kuin
vangittuna vain sivusta kuunnella
kuinka raivoisa peto murskaa vei
jlä ja sisaria säälimättömällä ta- -'
salia Ainoa apu minkä me voim-me
silloin tehdä taalla kaukana
vieraalla maalla oli raha- - Ja vaa-teavustuksen
lähettäminen koti- -
n-nah-nn
vaikka sen hwln oivalsi- -
kin että ne pienet varat mitkä me '
voimme kokoon saada eivät olleet
suurestakaan merkityksestä kun
oli kysymyksessä koko kansan hä
tä '" — "— "— " edes Jonkinlaista tyy- -
dvtygla ltsciieen kun sai tehdä
teiUva multakin keinoja kuin vain
llstonia keräystä saadakseen ih- -
miset enempi innostumaan Ja pv
symlän mukana avustustyössä
Jatkoa 5:111 ilvnll lnn osa
Punaisen Ristin tTn tukemiseKM!}lavanja avustustyöss4 ja sen
Cnsimäinen lähetys $1700- - dolla- -
ria lähetettllln 24 p marraskuuta
1939 Keräystä Jatkettiin edelleen Saadakseen avustuksen tuotta
iSL kerättiin kaikkiaan 5195:- - doMmaan toivottuja tuloksia oli aja
Juudaksia Ifjavaroln Tämä ra- -
&r
Consolidated
1
iMTin o-- i kuoi tmine ottanut oikein
tosi otteen valmistautua So Puren
plneiten avustamana K Hyvä
maan johdolla apulaisjohtajana '
Cster Kallio
Arvnkkallu tnpaukslj meidän mu--MkkltilstnrUssain- me
on mvoskln oi
lut useampien nuomalalnten taiteili-joiden
vierailut paikkakunnalla jois-ta
mainittakoon nuoirn vlulutalteltf-Ja- n
Heimo Haiton konsertti Hän si-mal- li
toi niinkuin tervehdyksen rak-laast- n
kotlinaastamiiie silla olihan
Imu jknl tilistä pakolaisista jotka
rllvat lähteneet scxlin runtelemasta
SuamestHmme
Nuoren Ikänsä seka miellyttävän
ellntymspnMt kautta voittaen täy-(l'lil-s- tl
suuren salin täyteisen ylei-sön
suosion
Sitten 1111111'aiiih vuosia m)ohem-mi- n
eli tarkemmin sanoen kuului
san äveltäjVnm? Jean SIeVen
VOvuotlsten muUtoJuhlien kunniaksi
Amerikan puolalta 1iliten--- t taiteili
Jat Tauno ja Arvlda Hannikaisten
MltieiHdlll t i oid-t- i unk' udufuai
yhä s viirimll' eidinaihin ania
maan neljin i{li)fipuol-l- l kaivoal
tauksia tehden valkoiset valtasivat
ja ralvisslvnt autuket!e naita poti
iots-Ontarto- n idiun'i -- ärtyen yhä
edemmäksi okMevn alueille nis-s-A
aikaisemmin olivat asuneet Intiaa-nit
jotka elä l Uv t itein metsästyk-sellä
ja kalustuksella
Kutka sälMc erfimailliln oli Mngea
vaikoa ayyatä että eräretkelle tätflet-ty- ö
tuntemattomiin erämaihin oli
varustauduttava usettmman kuukau-den
ruokatarpeilla sekä muilla väli-neillä
Jolta tällaisella matkalla tar-vittiin
välttämättömin tyoas1nen
ja kulMusrehkeineen
Matkat oli suunniteltu vesiteitse
ehtiväksi kulkuvälineenä kevyt ka-root- ti
joka oli helppo kantaa kan-iakiie- n
ylitse edelleen jatkaen mat--
J°v iirrii mroten Näin oli
nlneraal etaijät tavanneet enslmmäl
-- en suuremman ja huumatulmman ml-'eraallken-tan
tiiliä pohJolseMa Co-ialti- n
Tältä alueelta kalvettiin etu-tääs- fi
hopeaa ja rriUltla Vilkkalm-miHaa- n ollea sanottiin sillä alueel-la
olleen ISO eri kaivosta Suomalai-siakin
on ollut paljon töissä niillä
kaivoksilla Kaivosteollisuus on ku-tunkin
ollut melkein lamaannuksia
j lellä näiden viimeisten IS vuo-den
aikana Ja suurin osa sen alueen
entisestä asu)amlstota on muutta-nut
pois Rtu päinsä tänne Porcuplnea
ThcOnly
Dctnocratic Fiaaiah
Nwtppcr ia
Canada
VOLUME XV
Timmins Ontario
Laulu- -
konsertti oli vksl unohtumattomia
tapauksia mdUn historiassamme Ja
nvt Itten tära kesänä oli meillä ti-laisuus
tutustua Jälleen nuoreen viu-lutaiteilijaan
Unto Crkkllaau lian oli
meille ennakolta melkein tuntematon
taiteestaan mutta konsertin loput-tua
oli vannaan salin tavtelsen vlei-sii- n
mielipide Tuli näki Ja voltti
Kn lähde enempai arvostelemaan
heidän taldeMaan koska tunnen heik-kouteni
siihen Sanon vain lopuksi Ja
ehkä tolnelkln vhtyvat samaan että
ne ovat olleet täydellisiä taidetilai-suuksia
Joissa tuntee oman minänsä
kovin pieneksi
Viime vuoln on herun nyt musi-kaalisia
harrnstuksla suomalaisiin
perheisiinkin He 0v'at alkaneet e-reniin- fin
ja eiiemmän kouluuttamMn
lapsiaan josta tulokset alkaa olla Jo
läk)vlsi Hl ole Ita oppilatna)tos-t- ä
tai kilpailua (Music Festival) et-tei
niissä olisi aina suomalaisiakin
tiimll edustettuna Sila vaan Jatku-koon
niin e ota monta vuotta kun
scada-i- n taas kuulla suomalaisten or-kesteria
ja soittokuntaa soittele-maan
meidän vanhentuneiden tilalla
Vrs venhett vie mihin päattyrl
tie
ll tiedä Sitä kenkään -- - -- '
Toimeksi saanut —N II
kaivoai!H'c! Tavataan vl-- U myös
muufamu suomalaisia uiaanvllJMIJol-t- a
ColMlfin ympäristöllä jotka ovat
Hirtvneet maalle kalvosteollituudes-t- a
]delei) yhi syvemmin t-riaiaa--
ban
teklvlt retkiä mineraalien etsi-jfl- t
Heidän mukanaan on ollut luo-mallisiak- in
tka ovat telineet kai-vnsvaltauk-sta
Vuonna l'J05 on kaksi
suomalaista Mr John Pennanen Ja
Mr Vihtori Vatson löytäneet NlRht llak jären rannatta kultasuonen
johon teklrät alkuun kaivannon jota
kutultaan nyt nimellä Night Hawk
Cold Island Tämän löytönsä he vuot-ta
myöhemmin eli v 1507 lallllstuttl-va- t
Colialtlsn
Nkht llak Järvi sijaitsee noin
KO mallia IänsipohJolsQ CohaltUta
jossa siihen aikaan oli lähinnä suu-rin
liikekeskus Nämä suomalaiset
mineraalien etsijät myivät tämän val-tauksensa
(kaivosalueensa) 130000
hinnasta Joku vuosi myöhemmin teh-tiin
huomatUrU kultalöytöjä Porcu-piru- n
alueella Vuonna li0 löysi e-t- äs
Wilson niminen mies rikkaan
kultasuonen jolle sittemmin rakentui
suuri Dome-kairant- o Samana vuonna
Mr lienny Hollinjer löysi huomatta-van
kultaslueen Joka nyt kantaa ni-meä
löytäjänsä mukaan- - "Hollinger
Consolidated Gold Mlnei IJmltad"
Hän myi t&aln löytämänsä kalrosa-tuee- a
$110000 hinnasta Täml vii- -
(Jatkoa 9:11a sivalla l:nn osa)
Suomalaisten taloudel-liset
harrastukset