Vapaa Sana, June 22, 1946

              m
" ~r— jr "- -'i W£ k ' f i tt" EP
' - T -- - J-- it
fi
NO 7r—lM§ LAUAMTAiMA KESÄKUUN MP — SATUMAY JUNE SI MVU S
JLanUunme Vioiaat eoetulUikUl
AUTO-PALVELUST- A TARVITESSASNE PISTÄYTYKÄÄ MEILLÄ Northern Service Station
— Imperial Tuotteita —
Täydellinen voitelupalvelus — Atlas renkaita — Pat tereita ja kaikenlaisia autotarpeita
PUH 60 BIRCH & FOURTH AVE:N KULMASSA TIMMINS ONT
Timminsin Suomen
Avun toiminnasta
(Jatkoa lseltä sivulta)
NJtä asioita silmälläpitäen pc-- i
„stettlin Timminsin Suomen Apu- -
yhdistys Tämän yhdistyksen tar
koitus on kerata raha- - Ja vaate-avustusta
Suomeen lähettäväksi
arjestämälla ohjelmallisia illan-viettoja
huvitilaisuuksia Ja ottaa
vastaan lahjoituksia S A Yhdls- -
m
LHALPERIN
Korutavaraa ja
Silmälaseja
7 Piae Street North
— Puh 212 —
Timmins Ontario
f'i't' I K l
SjJSJSjJlpSjH i
tyksen Johtokuntaan kuuluu samat
henkilöt Jotka ali vanttu SPR A
yhdistyksen Johtok sekä kaksi jä-sentä
Iisaa Mrs Ellen Pynnönen Ja
Nikolai Luhtanen Jäseniä liittyi
yhdistykseen 251 henkilöä
Yhdistyksen toiminta oli hyvin
vilkasta varsinkin 1940 kevättal-ven
El ollut ainoatakaan sunnun-taita
ettei Harmony-haalill- a olisi
ollut Jotain Suomi-avu- n toimintaa
Useita mieliin painuvia Ja sisältö-rikkai- ta
ohjelmatilaisuuksla Järjes-tettiin
eka esitettiin näytelmä-kappalei- ta
Vierailevia puhujia
saatiin kuulla useita aina Suomes-ta
asti kuten toimittaja Eero Pul-li
Madame Gripenberg Ja kan-sanedustaja
A Kuusisto Paikka-kunnallamme
vieraili myöskin viu-lutaiteilija
Heimo Haitto
Sekakuoro perustettiin kevättal-vella
1940 Ja oli siinä So Porcupl-ne- n
laulajien kanssa yhdistettynä
52 henkeä Johtajana toimi Kaarlo
Hyvämaa ja avustajana Esther
Kallio Tämä nimeltään "Porcupl-ne- n
Kulta-aluee- n Suomen Apu
Kuoro" oli suuresta merkitykses-tä
monissa ohjelma- - Ja konsertti-tilaisuuksissa
rikastuttamassa oh-jelmaa
kaunellla lauluillaan Kii-tollisin
mielin sydän lämmettn
on kuunneltu "Oi Kallis Suomen
maa" "Finlandia" Ja monia muita
kauniita lauluja Kalkissa tilai-suuksissa
on ollut ilahduttavan
paljon yleisöä Joka ilolla Ja mlel!
lämpimänä on seurannut lauluja
näytelmiä puheita runoja tyttö-jen
Ja polkien volmisteuesltyksla
kansantanhuja y m ohjelrrla
Kaikella tällä seuratoiminnalla
on ollut yhdistävä Ja rakentava
vaikutus suomalaisen siirtokansan
keskuudessa tälläkin paikkakun-nalla
Sillä samat esittäjät Ja yleisö
on ottanut osaa eri seurakuntien
Ja edistysseuran toimintaan Suu-resta
merkityksestä on myös ollut
Suomen Avulle että paikkakun-nalla
oli suomalaisten Työläisten
Ja Farmarien Liitolla toimintapaik-ka
Harmony Haali jonka he osti- -
Onnittelumme
Friedmans Department
Stoie
Pukimo koko perhettä varten
21-23-- 25 PINE ST S TIMMINS ONT
KillceiVs Appliance &
Furniture
General Electric: Radioita Sähkö-kelloj- a
Jääkaappeja Hotpoint-vede- n
lämmittäjiä
Consumers Co-O- p
Rakennuksetta
TIMMINS ONT
vat v 1926 silla multa yhteisiä
huoneustoja el suomalaisilla ole ol-lut
viime vuosina paitsi kommu-nisteilla
yksi haali Harmony-haalill- a
on myös toiminut S Avun-naiste- n
ompeluseura Ja ovat he lä-hettäneet
monet laatikolliset hy-viä
vattcita Suomeen Lyhyen toi-mintansa
aikana lähetti S A yh-distys
rahana Suomen Punaiselle
Ristille Ja Suomen Huollolle yh-teensä
11150: -- dollaria Nyt kun
Suomen avustus on taas saanut
virallisen luvan tehdä Ja lähettää
avustusta Suomeen niin olisi kovin
toivottavaa ja tarpeellista että Jo-kainen
suomalainen kaikkialla Ca- -
KusimnUlnen volmlMtlu- - ja urheilu-seura
on perustettu Tlmminltn v
13 IS nimellä Mllo" CS Järjestön yh-teyteen
Johtajaksi valittiin 1 Tan-ner
Jäseniä liittyi heti 20 Ja vähän
myöhemmin llää jht 60 1 Tanner
oikln ollut oiiilstelunopettaJana ko-ko
ajan ja on lelu edelleenkin Ur-heiluseura
oi pitänyt kesäisin kentäl-lään
urheilukilpailuja ja talvlin hiih-tokilpailuja
V 1939 oli CS Järjestön liittojuh-lat
Tinimlnsissu Josa Jännittävän
15"'0 mettln Jioksun voltti heitä l-Ut-täen
J Tuhkasaari aika 4 min
3C ►k Kdellimatnltulla voimistelu-ja
uihellueuralla on nyt nykyinen ni-mi
Comets
On attuma että toukok 31 p aa-mulla
tätä kirjoittaessa olivat maa
a katot valkean lumen peitossa lk-- :
tuleekin mieleeni alkaa kirjoittaa
nyt ensin hiihdosta
Suomalaiset ovat olleet täällä hiih-dossa
Ja kllpcllussa edellakäyplä
mutta nyt Jo tämän maan varsinainen
äestö nlmlttlin nuoriso on kovasti
Innostunut hiihtämään Krlttäln tun-nuksellista
helli" on lähteä hiihtä-mään
avopäin vaikka ilma on ankara
kova tuuli puhaltaa ja pakkanen pauk-ku- u
Sitä taitoa suomalaiset eivät
vielä suuremmassa mittakaavassa ole
oppineet vaikka ovatkin kylmän
maan lapsia Ja asukkaita aina olleet
Suomalaisten hiihtotaitoa Ja mainet-ta
on täällä kalkkein eniten puolus-tanut
Kero Niemi Jo Suomessa olles-sta- n
nuorena poikasena Eero hiih-ti
kilpaili Ja voltti Täällä hän on saa-uttan- ut
seuraavat huomatulmmat
palkinnot: V 1937-3- S toinen palkinto
v 1539-4- 0 enilmälnen palkinto Ja v
1912 enslmälnen palkinto Nämät e-lelläma- lnltut
voitot on hän saavutta-nut
murtomaahiihdossa 1'orcuplne
Skl Clubin Järjestämissä kilpailuissa
Midesfä näistä kilpailuista oli matka
& mallia aika 53 min 3 sek Vuoden
1939 kilpailuissa hän saavutti ajan
iT min 50 k Ja seuraava mies oli
Jälessä 8 min l'ahälehti mainitsi
että lentävä suomalainen meni kuin
lintu Ja lensi kuin nuoli V 1912 Ke-i- o
voitti enslmälsen palkinnon lasku-ja
pujotteluhllldossa edellämainitun
"Jutin järjestämlsä kilpailuissa V
1911 voltti han niinikään ensimälsen
palkinnon North IJayisa Canadan
mestarjuskllpailolfsa Canadan ar-meijassa
ollessaan on hän opettanut
pojille hiihtotaitoa vuosina 1944-4- 5
Vuonna 1937 Järjesti Mclntyre kul-takalvann- on
urheiluseura hiihtokil-pailut
noin 2 mallin matkalla alin 14
tuoxalalsta tulivat Alimmaisiksi 1
palkinto M Forsell 2 palkinto T
Kallio ja 5 palkinto J Tuhkasaari
Sajilken (e seura el ole kilpailuja
järjeitiayt
Poreupi&en kutualueen kansa-ll- s
ur on myöskin J4rjestnyt hiihto-kilpailu-ja
useampaa talvena Vii-meiseni
tarvena Iran kilpailtiin niin
oli tilMettlvi kierros metiia livlt- -
ie TOIVO KlQiaiuemi o titaea —
kiaa niin Innostanut UlrantotCIhln
nadassa tekisi voitavansa entlsrn
kotimaamme vahemniosaistcn a- -
vustamlsessa silla avustuksen tar-peessa
on vielä monta Varsinkin
siirtoväen keskuudessa Jotka ovat
joutuneet kaikkensa Jättämään
ryöstäjän käsiin
Tmän kesäiset Canadan Suoma-laisten
Laulu- - Urheilu- - Ja Osuus-tolmlntajuh- lat
vietetään tavan-mukaisesi
Suomen avustuksen
merkeissä Varmaan Kalevalan
Kansa käy sankoin Joukoin nautti-maan
arvokkista kulttuuriperin-teistä
Ja uhraamaan roponsa ilol-la
— Toivo Kallio
Urheilu paini voimistelu ja hiihto
Pohjois-Ontari- on
kulta-aluee-lla
U'S hän el Uhtynyt siellä" metsärel-uli- a
kauan mutta me toiset otimme
ramalla kertai raitista Ilmaa Ja siksi
me saimme huonommat ajat paperille
Kansalllsseura on Järjestänyt myös
kesäisin urheilukilpailuja Monena
kesänä kymmenottelujakin kilpaili-joiden
joukossa olleu useita byU ur-heilijoita
V 1934 leralll Torontossa
l-ilpal1-
ulsa kansalllseuralta 4 mies-tä
niin T Kallio K Makl li Luu-tel- a
ja K Seppä Kymmenestä eri
lajisia pojat toit at fe enimmalstä pal-kintoa
nim T Kallio tuoden ? pal-kintoa
ja II lantela yhden SlelU oli
m m juostavana jaiinittatä 400 met-rin
Juoksu jota ensimmäisen palkin-non
sai T Killio toisen palkinnon K
heppa ja kolmas palkinto Talvitie V
193 vierailivat kansallisseuran ur-heilijat
Klrkland lakella ja siellä ol-tiin
niin ystävällisiä ja leraanvarat-ti- a
että luovutettiin meidän pojille
melkein kalkki palkinnot paitsi kuu-lantyönnössä
Jos a J Heiskala voitti
ensimmäisen palkinnon
Vuodesta 1932 on Mcntyre kultakat-vant- o
järjestänyt urheilukilpailuja Jo-kaisen
elok enslmälnen maanantai
ju siellä ovat suomalaiset m-vosk- ln u-i-ei- n
kilpallk-e-t V 1932 J Hanblmäkl
sai kuulantyönnöstä Ja kiekon heitos-ta
enslmmälsst palkinnot V 1939 T
Kallio sai ensimmäiset palkinnot kuu-lasta
Ja kiekosta Hanka toisen pal-kinnon
Kraana tuoten I Kasula sai
msimmälsen palkinnon kuulassa Ja
kiekossa Koydenvetokllpallulssa on
voittajajoukkueessa aina ollut kol
masosa suomalaisia Suomalaiset o- -
at myös aina voittaneet lapiokllpal-lu- t
Niissä kilpailuissa pltaa lapioida
kokonainen tonni kiviä laatikon päis-tä
toleen ja tässä kilpailussa pitää
olla voimaa ja nopeutta Tästä kil-pailusta
voittivat suomalaiset ensi-maise- n
palkinnon viitenä vuotena pe
räkkäin eli niin kauan kun niitä jär
jestettiin V 1939 alkaen: K laka-re- n
V KosH K Kinnari K Mäki
)u T Kallio Knrlmmälnen palkinto oli
aina $2f0
V 1940 vieraili meidän paikkakun-talaisistamme
Sud-bury- n laulujuhlil-la
muldenmuasa V Kivioja Ja volt-ti
kuulantyönnössä 1 palkinnon 12J6
Karmariyhdlttykien ostettua Ilar-mony-haal- ln r 1936 on siellä painit-tu
voimisteltu Ja vähän urheiltukin
Hlina joukossa on ollut hyviäkin pai-tijol- ta
nim II Nykänen A Alakoski
Ja I Ojanen
Voimistelu on aina ollut hyvässä
%lreesä tyVöjen keskuudessa Opet-tajina
htllä ovat olleet Mn Im
Alakoski Mrs Nelma Sillanpää (en-tinen
Miss Nelma Johnson) Miss II
Korri Mr Sylvia Sillanpää ja MU
It Saarinen
Poikia on nykyisin opettanut Mr
M Luhtasen
Urheilijat Ja penkkiurheilijat toi-vovat
poljon urheilijoita saapuvan
ti&n Canadin Suomalaisten Olym-pialaisiin
Tervetulot heimomree tli-k- ot
ja veljet TImmlnalia keiik li p
! —Henry A Nisula
LLLaiLLLLLLLLLsHsBiLv
BHsiiHBiV fc
Lausuttu Sudburyn Suomimnnnlla 11)15
Kirj AILI TEKAVAINKN
Taas vuos' on vierähtänyt menneisyyteen
ja luonto viettää juhlaa auringon
on heinäkuu mi' vuosi vuoden jälkeen
myös Väinön kansan juhlaan koonnut on
Jos outo lienet kysynet ihmetellen:
"Mit näin tään kansan näen juhlivan?"
Ja yhteisen sa kuulet vastauksen:
"Se juhlii kanteletta Kalevan!"
Vaikka pien' on heimo suku Suomenniemen
silmissä suuren vieraan maailman
niin iloksi ja lohduksi kansan pienen
soi Luoja antimistaan parhaimman
Hän lahjaksi soi laulun takavoiman
— mik' kalliimpi vois' olla rinnall sen?
Ja kanteloisen herkin kielin soivan
Hän perinnöksi antoi kanaalien'
Tää kannel kertoi kautta vuosisatain
mit' tunsi sydän Suomen lapsosen
se riemuin helkähteli ilot toistain
ja värähdellen alla surujen
Niin usein suruinen oi' Suomen kansan mieli
niin usein raskas elon taakka sen
mutt' katkennut ci kanteleemme kieli
vaan lohdutusta lauloi kanaalien'
On vakaa jäykkä luonne suomalaisen
ei liikuta sit' turha imarrus
ei luota liioin sanaan muukalaisen
on vaikeata sille kummarrus
Et Suomen miestä konsaan miekoin voita
ei väkivaltaa voi hän ymmärtää
mutt' laula hälle kantcloa soita
se kieli sydämensä hellyttää!
Ei Joukahaista muinoin Väinö vanha
ois' miekan mittelyssä voittanut
mutt' urhon masensi hän laulullansa
ei asetta hän muuta tarvinnut
Kun lauloi Väinö opettaen kansaa
se kanteloisen kielen tajusi
ja vaikenivat linnut oksillansa
ja luonto suuri vaieten kunteli
Jos kunne konsa kulkee suomalainen
ja kauas johtaa maailmassa tie
niin laulumielen kuni Väinämöinen
hän kaikkialle kerallansa vie
Me yli aavan ulapan sen toimme
— lie ainut peru ollut useimman —
mutt' yhdessä me laulun suuren loimme
ja korotimme soinnun sorean
Taas tänään kuoroin yhteislaulu raikuu
näin riemurinnoin äänin valtavin
ja ilmanrannat ilostamme kaikuu
on juhla meillä suuri — sävelten
Tää laulu herätellen kansaa Suomen
soi valtavana kutsuin ääriin maan
niin että kerran koittaisi se huomen
mi' yhteen veis' tään kansan kokonaan
Siis kuule kaikki kansa kalevainen
se kutsu mielin hartain avoimin
ja laula aina Uula suomalainen
siin on sun perintösi kallehin!
Ja suokoon Luoja etti laulun voima
ain' yhdysside kansalleni ois'
ja ettei kannel sydämissä soiva
konsanaan meiltä unhoittua vois'!