Vapaa Sana, May 11, 1935

              i
H
II
iii!
]H
i
j
(
kJ
IT Hi
21 I '
S-- k
St
nri
tcsri
n k t- -
wt f
0SUU5T0MNTA
Sen periaatteista organiMtlosta ja toiaUnaasta
Jatkoa edelliseen num)
Glde on ollut pakotettu myöntä-maa- n
että tuo ko-operatlstl-nen
ohjel-ma
luoda reuhalliseatl ja vitkalli-sei- ti
uusia rikkauktla "pettää e-rlä- ssä
kohdassa joka ei suinkaan o-- le
merkitykseltään vähäpätöisempiä
alina nimittäin maakysymyksessä
Voidaanhan sanoa että jo olemassa
olevaa pääomaa ei tarvitse sosiali-soida
koska osuuskunnat tulevat luo-maan
uutta— vaikka sosialistit selit-tävät
että se on yritys johon työläis-ten
säästäminen el riitä Mutta ky-seen
ollessa maassa on ilmeistä et-tei
voida sanoa että osuustoiminta
cl tarvitse sosialisoida sellaista maa-ta
jolla oi jo omlhtaja koska se cl
ol luoda uutta (nlm maata) Vo-idaan
rajattomiin saakka synnyttää
uutta pääomaa mutta ei voida luoda
uutta maata Osuustoiminnan täytyy
niinollen Jos se haluaa pakkoluovut-ta- a
maan lunastaa se Ja tämä on
yritys joka voidaan katsoa mahdot-tomaksi
toteuttaa"
Mutta mitä tuollaisen suurkyy-mykse- n
suhteen Gide suosittelee kos-ka
hänenkään käsityksensä mukaan
osuusväkl el kykene maata ostamaan
(eikä uutta luomaan) Hänellä on
seuraava suositus joka kylläkään ei
kohota kenenkään auktoriteettia':
"Ko-opcratls- tit tyytyvät toivoinaan
että maata viljelevän väestön muodos-tamat
osuuskaunnat (Jolta vieläkin
on perii vähän nlm sellaisia joissa
tuotetaan osuustoiminnallisesta Klrj
huom) vähitellen muuttaisivat
maanomistuksen kokonaan uudelle
pohjalle"
Tosiasia on että suuri osa maista Jo
nykyään on finansslpääoman hallus-sa
Ja viljelijät ovat vuokraviljelijöi-tä
joten sitäkin ontuvampl on edellä
mainittu Giden tekopyhä "toivomus"
Mutta paitsi maata jota Gidenkään
mielestä el voida ostaa eikä varsin-kaan
uudesti luoda nykyaikana o-v- at
monopolit ja kartellit monien
luonnonrikkauksien ehdottomina o-murt- ajina
valtiaina monopoltstetna
jolta rikkauksia el saa muualta ja
joita osuusväkl cl voi lunastaa eikä
keinotekoisesti luoda— mutta joita
gideläincn ko-operallsti-nen
käsitys
cl salli kansalle palautettavaksi pak-koluovutuksella
Yrittää olettaa ja
uskotuttaa että ko-operatlstl-nen
jär-jestelmä
voidaan toteuttaa Ilman
maata Ja siinä olevia rikkauksia on
sentään rikollinen kevytmielistä
Edellä on riittävästi lainailtu Gi-den
teoreettisia käsityksiä ottaen
huomioon niiden määrä Ja varsiakin
ano
Samallalsla käsityksiä kuin Gide
ovat monet muut osuusmlehct esittä-neet
mutta on tarpeetonta lähteä
niitä tässä kertamaan Mainittakoon
että Kansainvälisen Osuustoiminta-liito- n
yleissihteeri Hans Muller lau-sui
liiton 8:ssa kongressissa Ham-purissa
1910 että "Kulutusosuusliike
cl ole luokkalilkettä koska kulutta-jien
edut ovat samat kautta kaikkien
luokkien samoinkuin kautta kaikkien
kansojen Alkoon liikkeen ulkopuolel-le
sulettako mitään kuluttajaln luok-kaa
On olemassa kuluttajaln-et- u jo-ka
on voimakkaampi kuin kaikki
luokkavastakohdat tai kansalliset
vastakkaisuudet"
Sosialistisen oppisuunnan edusta
jat ovat toisinaan hyvinkin raskaasti]
Ja olkeutetulsti arvostelleet ko-opc-ratlst- lsta
katsomusta mutta nämä-kään
kun asettavat osuusliikkeen
toisarvoiseen asemaan eivät ole läh-teneet
lähemmin kehittämään liik-keen
teorioita
Ainoastaan yksi tunnetumpi ko-operatlstl-nen
osuustolmlntamles
ranskalainen Ernst Polsson on yrit-tänyt
lähempää huomiota kiinnittää
miten kulutusosuusliike voi kehit-tyessään
muodostua osuustoiminnal-liseksi
tasavallaksi cli -- järjestelmäksi
Polsson 1919 jolloin hän oli
vielä verraten nuori kirjoitti kirjaa
-- La Republlque Co-operativ- e" (O-suustoimlnnall- inen
tasavalta)
Kirjassaan Polsson esittää hypo-teesin
olettamuksen eitä kun osuus-toiminta
kalkilla aloillaan Ja puoli-llaan
kehittyy niin se lopuksi muo-dostuu
osuustoiminnalliseksi järjes-telmäksi
ja niin syrjäyttää kapitalis-min
roisson kaikesta päättäen yrittää
rehellisesti käsitellä ainettaan Hän
koettaa analysoida mitä mahdolli-suuksia
samoin kuin valkeuksia o-suustotmi- nnalla
on päämääräänsä
kulkiessa Hän avoimesti myöntää
marxilaisen Juokkatalstclutcorian
ja koettaa vakuuttaa että osuustoi-minta
oikeastaan ci ole ristiriidassa
t k
4
v
sosialismin kommunismin eikä syn-dikallsm- ln
kansaa ainakaan paämlä-riäns- ä
nähden vaikkakin menetteyta
voissa onkin eroavaisuutta Mutta
toiselta puolen hän lakkaamatta e-sit- tää
kuluttajateoriaa miten kulut-tajilla
täytyy olla kontrollivalta o-suustolmin- nalllseasa
yhteiskunnassa
vaikkapa hän toiselta puolen joutuu
myöntämään että täytyy yhteiskun-nallisiakin
ns sosiaalisia oikeuksia
olla
Polsson on siksi radikaalinen Ja
myötämielinen muille työväenliikkeil-le
että tätä syystä osuustoiminta-liikkeessä
hänen cslttämlaän käsi-tyksiä
vaikenemalla tapetaan vaik-kapa
hän tosin itse on nyt KOL
varapuheenjohtajana Polsson kyllä-kään
ei ole syvä marxilaisen käsityk-sen
omaaja Ja cslttäjl mitä jo yksis-tään
riittää osottamaan hänen edus-tamansa
kuluttajateoria mikä jo
muutamien mielestä on uuden yhteis-unna- n
ja -- sivistyksen ainoa perus-ta
Ehkäpä on palkallaan hiukan lä-hemmin
kerrata ja selostaa Poisso-ni- n
teoriettisia väiteimiä
Luokkataistelu on tosiasia sanoo
Polsson Ja ihmettelee että kuinka ko- -
operaattori voi sen kieltää Osuustoi-minta
ci ole mitään ellei se ole kapi- -
talismlvastainen mutta se ei ole puh
das ja yksinkertainen kieltelspuoll
olemassa olevasta järjestelmästä Se
on enemmän samalla kuin se on osa
olevasta Järjestelmästä se on myös
osa tulevasta järjestelmästä mitä
osuusliike rakentaa vanhan järjes-telmän
puitteissa
Osuustoiminnallinen tasavalta on
järjellinen mahdollinen ja todennä
köinen hypoteesi Se on teoreettinen
yleistämä siitä mitä Jo on olemassa
Mutta aina on mulsttttava että o-suusto- bnnta
et ole yksin maailmassa
ja että osuustoiminnallinen järjestel-mä
ei muodostu automaattisesti it-sekseen
vaan sen perustamisen ehto-na
o&j suusväen Intelllgcnttlsyys ja
tahto '
Mutta Polsson myöntää että osuus-toiminta
el voi olla kaikkea käsittä-vä
elka se pyrikään olemaan riittä-vä
kaikkeen vaan se on riittävä a-tall- aan
Esim "erikoisia laitoksia pi-tää
rakentaa rikosoikeutta varten ja
käsityksemme mukaan tätä cl voi
asettaa osuusperustalte On vissejä
yleispalveluksia Jotka koskevat kalk-kia
yhteiskunnan Jäseniä samaten
kuin niiden käyttäjiä Ei voida vält-tää
mikäli on kysymyksessä postilai-tos
ja rautatiet että yksistään osuus-väe- n
edut ovat kysymyksessä Yh-teiskunnallisia
vakuutuksia tarvitaan
eikä osuusjärjestelmä ilmeisestikään
tämän alan parannuksia anna Tässä
suhteessa osuustoiminta ei ole täydel
linen ratkaisu yhteiskunnalliselle
probleemille ja Itä täytyy täydentää
ja meidän täytyy saada toisia järjes
töjä jotka rakentuvat erilaisille pe
riaatteille"
Ainoastaan teoreettisesti on mah
dollista sellainen järjestelmä mikä o- -
mistaa rautatiet kuluttajaln kontrol-lissa
Missä on olemassa valtion tai
kunnan monopoli' yleishyötylaltoksen
alalla osuusliikkeellä el ole mahdollis-ta
syrjäyttää jo olemassa olevaa lai-tosta
tai laittaa rinnalle menestyvii
uusi yhteiskunnallinen laitos sanoo
Polsson Hän lisää että sellaiset mo
nopolit toisessa muodossa toteuttavat
osuustoiminnan tarkotusta
Polsson myöntää että vielä el ole
keksitty keinoa miten korvata kulut-tajien
kontrolleeraamassa yhteiskun-nassa
tuottajat Sitä el kuulemma
voida ennakolta tehdä Mutta kulut
tajlen vain täytyy olla osuusjärjestel-mässä
enenmlstönä kontrollissa
Siltä syystä että Polsson antaa rat-kaisevan
tnerkitksen taloudelle poli-tiikkaan
verrattuna hän tavallaan
myöntää syndlkallsmin olevan lähem-pänä
osuustoimintaa kuin sosialismi
ja kommunismi huolimatta siitä että
syndikallsml kalkista tiukimmin kan
nattaa tuottajien kontrollia yhteis
kunnassa kun taas toiselta puolen
kooperttstinen katsomus kontrollin a-sct- taa
kuluttajille
Vaikkapa et olekaan mahdollista
kerrata eri osuusteoretikkojen katso-muksia
niin vielä mainittakoon yh-dysvaltahan
tri JP VVarbassea o- -
suustotmlcnallislsta teorioista ja kä
sityksistä enemmän "kohteliaisuu
desta' 'tämän mantereen kulutusteo- -
rian edustajaa kohtaan kuin että hä
nea teoriansa olisivat mitään erikoi
sia Tosin niissä on "orfginlnaallsuut
takin" Warbase kirjoissaan "Co-operatl-ve
Democracy" (Osuustoimin-nallinen
kansanvalta) ja "Vhat Is
Cooperatlon" (Mitä on osuustoimin-ta)
tcsln Jyrkemmin ja yksltyiskoh- -
A
LAUAJfTAWATOWKA_ll MA ~ JATOKPAT MAT 11 TM o
tri
kola ealra Okk Ja saoaet
muut mutta toiselta pook haa ait-taa
omituisia käsityksiä Warbasse
persoonallisesti myöntää luokkia ©-lev- akat
mutta sanoo ett osuustoi-minta
ei tunnusta luokkia se ei ole
luokkalilkettä te ei saarnaa luokka-vihan
oppia elka nosta luokkia toi-siaan
vastaan Osuustoiminta ei edes
tuomitse yksityistä voittolluliikettä
(Jatkuu)
Kuolemansäde Z kauhein
hävitysväline
Saksalaisten uusia keksintöjä taltte-välineid- en
alalla
Sunday Chronicle selostaa Saksan
uusia keksintöjä taisteluvälineiden a-la- lla
ja tämä selostus on herättänet
suurta huomiota Lehti viittaa siihen
että saksalaisen sotateknikan on on-nistunut
rakentaa uusia taisteluväli-netyyppej- ä
Jotka alallaan ovat mitä
erinomalslmpla keinoja sotavaruste-luissa
Viisivuotisten kokeilujen jäl
keen on mm onnistuttu valmista-maan
kuula jonka murtautumisvoi-m- a
on melkein vastustamaton pyö-rivä
konekivääri stratofäänrakettl
erikoinen ns kuolemansäde Jota n-imitetään
Z ksi ja kevyt konekivääri
Kuulan keksijä on insinööri Max
Gelich Ja sen nimeksi on ristitty
Halger-Utra- " Koeammunnolssa se
on helposti osoittanut tunkeutuvansa
15 sm:n paksuisen panssarilevyn lä-pi
Tätä kuulalajia valmistetaan ny-kyjään
480000 kappaletta päivässä
Uuden konekiväärin sanotaan olevan
hollantilaista rakennetta ja se lienee
sama kuin Madsenln automaatlnen
pikatykkl nyt parannetussa muodossa
valmistetaan Kruppin tehtailla Ko-nekiväärissä
on viisikertainen ayöttt
ja se voi ampua 1000 kuulaa mi-nuutissa
yhdellä käänteellä
StratosfäärirakettI Z:aa pidetään
tulevan sodan kauneimpana hävitys-välineen- ä
Eversti von Hasselbach
valtakunnan puolustusjoukkojen tek-nillisestä
osastosta on sen Johdosta I-lmoittanut
että s itä mielen mukaan
oi ladata räjähdysaineella myrkky-kaasulla
tai bakteereilla Uuden kan-nettavan
konekiväärin on keksinyt
Insinööri Stange ja sitä nimitetään
hänen nimensä mukaisesti Sen vai-lankumoukbellistu-ttava
merkitys on
sen keveydessä Se painaa ainoastaan
76 kiloa ja vain yksi mies tarvitaan
sen kantamiseen Sillä voidaan am-pua
600 kuulaa minuutissa Paitsi
näitä sotateknilllsä keksintöjä on
Saksan armeijassa kokeilun alaisena
konekiykärimalH jonka suorituskyky
lasketaan 1 400 laukaukseksi minuu-tissa
Sanomalehtikunin- -
gas Hearst
On maan varsinainen hallitsija
Suuret sanomalehtiyhtymät ovat
erittäin vaikuttavia tckijöitl maan
poliittisissa ja taloudellisessa asiois
sa Yhdysvalloissa oleva V Hearst
on ehkä suurempi hallitsija kun
maan presidentti Se muokkaa mieli
piteet sellaiseksi kun he haluaa El
mikään hallitus tulisi kestämään sen
hyökkäykkslä Se voi asettaa oman
hallituksensa sanomalehtensä kaut
ta Hearst omistaa nykyisin kaikissa
suurimmissa kaupungeissa Yhdys
valloissa sanomalehden Sen tiede-tään
kontrolleeraavan lehtiä jolta se
el omista Hearstin omistamat leh
det ovat: New York American New
York Journal Boston American Sun
day Advertlser Baltimore News
Sunday American Chicago Herald
San Pranslsco Examlner San Fran
cisco Bulletin Oakland Post-Enquire- r-
Los Angeles Examlner Los Angeles
Herald Seattle Post-Intelllgens- er
Atlanta Georgia Washington Herald
Washington Times Albany Times-Unio- n
Syracuse Journal Rochester
JournaJ and Sunday American Det
roit Times San Antonia Lights
Pittsburg Sua Telegraph Omaha
Bee New2i
Hearstilla on oma sähkösanoma-verkost- o
ae kontrolleeraa sanomaleh-tlpapcriteoUlsuud- en
Sen sormet ovat
kansainvälisten asetehtailijoiden pe-lissä
8e ktthoittaa Yhdysvaltoja va-rustautumaan
jokaisessa lehdessä
Sen vastuunalaisuus lankeaa toisille
pienimmille tekijöille joille sen antaa
-- nääräykslänsä Se on kapitalistisen
maailman tuki ja turva nilnkauan
kun Ihmiset voidaan sanomalehtien
kautta taluttaa vaikka tapettavaksi
rintamalle kysymättä minkä puoles--
ta hän siellä taistelee Mutta ilman
sanomalehteä ei nykyinen maailma
tule toimeen se on Imeytynyt nykyi-seen
Ihmiseen Ja sen kautta sitä
Suomesta
Puukotti äitiä ahdistelleen
velipuolensa hengiltä
Pitkänäperjantaina tapahtui Pielis
järven pitäjän Lieksan kylissä veli
puolen surma Sanotussa kylässä a-su- nut
työmies Johannes Lehikoinen
oli mennyt naapurinaan olevaan vel-jen
puolensa työmies Mlkko Väyry-sen
kotiin Ja ruvennut ahdistelemaan
heidän siellä asuvaa äitiään Kun Le-hikoinen
Joka oli Juovuksissa el ot-tanut
varoitukiit huomioon kim-oaant- ul
Väyrynen lopulta Ja otti
puukon Jolla iski Lehikoista niin pa
hoin että tämä kuljettuaan n 150
metriä asuntoaan kohden kaatui
kuolleena maahan Surmansa saanut
Lehikoinen oli syntynyt 1893 Ja Jäi
häneltä vaimo Ja lapsi Mikko Väy-rynen
on 20 vuoden Ikäinen ja poika-mies
Asevelvollinen junan alle
Töysässä noin 2 km Tuurin ase-malta
etelään päin ldydettin Junan
alle joutuneen ja täydellisesti silpou-tuneen
asevelvollisen ruumis Loma-todistukses- ta
päätäen on vainaja Kau
havan Umallukoulussa asevelvoll-isuuttaan
suorittamassa ollut Anders
Nordström joka 17 p:n illalla oli
Kauhavalta lähtenyt pääsiäislomalle
Helsinkiin Ei ole vielä selvitetty on-ko
kyseessä rikos vai tapaturma
ONNETTOMUUS PKOPSITAR-HASS- A
Tiistaiaamuna tapahtui Enson teh
taitten propsltarhaasa onnettomuus
Tarhaan viedään puut sähkövaunulla
mistä ne nlputtain lasketaan pinoi
hin Tälläkertaa siirrettiin vaunusta
propslnlppuja noin 5 m korkuiseen
pinoon jolloin erästä nippua pinoon
siirrettäessä puut alkoivat luisua a- -
las ja toivat mukanaan pinon päältä
55 vuotiaan työmies Jussi Tiiran
saaden hän valkean aivotärähdyksen
—Viipurin satamasta lähti matkalle
Englantia kohti kaksi valtavaa kuu-slriuk- ua
Jotka eräs viipurilainen toi-minimi
erikoistilauksesta oli hankki-nut
Viipuria läheltä Riu'ut asetetaan
Englannin kuninkaan linnan pääsi-sänkäytävä- än
vilritangolksi kunin-kaan
25-vuotlsjuhlalllsuu- ksissa
Kultakaivosyhtiö Petsa-moon
Käsitellessään Insinööri Verner
Ryselinin anomuksia jotka koskevat
anojan Ivalojoen Sotajoen Harri- -
Joen Vulemmlnjocn Ja Palslnojan
varrella Oulun läänin Inarin kunnas-sa
yhteensä 93 valtauskirjalla hank
kimia valtauksia ja Luttojoen Kulta
Oy:n anomusta joka koskee anojan
Luttojoen Mulasjoen ja Suonnejoen
varrella yhteensä 283 valtauskirjalla
saamia valtuuksia loilla mainitut a- -
nojat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin
kultalöydöksen tutkimiseksi päätti
valtioneuvosto että valtio luopuu kai-voslain
61—42 pykälien mukalnUta
oikeuksistaan maanomistajana ottaa
osaa kaivostyöhön sekä sille tulevaan
rolttoon ehdolla että kalvostyötä
vanen perustetaan osakeyhtiö Jonka
osakkeita valtiolle tai kotimaiselle
yrlttäjäyhtymälle tarjotaan ja on ti-laisuus
saada 40 pros osakkeista jol-loin
osakeyhtiön perustamlskutnn
nukslin otetaan vain kustannukset
tutkimustyöstä sekä laitosten ja
muun omaisuuden hankinnasta nii
den todellisen arvon mukaan
—Päätoimittaja Metsäranta kuoli
äsken lyhyen sairauden Jälkeen Hän
oli kuollessaan 51 vuoden ikäinen
Metsäranta oli suorittanut pitkän
päivätyön suomalaisen työväenliik
keen keskuudessa ollen hän tunnettu
varsinkin ammatillisesti Järjestynei-den
keskuudessa
Veritöitä runsaasti
Räisälän kunnalliskodin mlellsal-rasosastol- ta
oli päässyt karkaamaan
mielisairas Helkki Hatakka Häa oli
sitten piiloutunut Härkkeensaaren
kylässä Halkoien talon latoon Jossa
talossa hänen vaimonsa oli palveluk-sessa
Kun talon vlkl aamulla meni
lehmiä lypsämään nUn ilmestyi Ha-takka
pihalle kirves kädessä Ja iski
tiliä vaimonsa kuoliaaksi
Viipurin pitäjän Kärkisten kylässä
murhasi talollisen poika Vilho Pa
pinniemi entisen morsiamensa Elna
Käen ja senjilkeea ampui itsensä
Tyttö oli eronnut sulhasestaan kun
tämä joutui vankilaan Jostakin rl- -
kokscsta
Ypäjällä tapahtui pääsiäispäivänä
myöskin murha ja Itsemurha Mainit-tuna
päivänä ryypiskellvlt Tuure
Mansikkaniemi ja Väinö Itoikaan- -
pää joka Johti siihen että miesten
välillä syntyi riitaa Mansikkaniemi
ampui ensin Kankaanpään ja senjäl-kee- n
itsensä
Valtio ostanut sukellusvenei-den
nostoaluksen
Suomen valtio on äskettäin ostanut ' l'mV&T' Ml Kovansa eitä oikeus Julit I pelastusyhtld Tolfvanllta ensi si aasa
merivoimien tarvetta s lmällä Pitäen kuolemantuomion 8eJ tJ — i"ann TTU moi!
Stannum-nlmise- n sukellusveneiden
nostoaluksen Stannum on siirretty
sotasatamaan missä sen vastaanotto
ja lopullinen tarkastus tapahtuu par-haillaan
Kauppahinta on 2 inilj mk
Stannum on rakennettu Englannis-sa
mutta sittemmin korjattu ja uusit
tu nykyiseen tarkoitukseensa Saksas-sa
Tolfvan-yhti- ö osti aluksen v 1926
Mainittakoon että yhtiö suoritti Stan
numin avulla Pohjanlahdella upon-neen
torpeedovene S 2:n noston Yh
tiö nosti samalla aluksella aikoinaan
myös erään sukellusveneen Harmajan
lähettyviltä ja erään miiuatrallaajan
Lappvikissa
Aluksen pituus on 40 m ja leveys
125 m sekä nostokyky 1000 tonnia
Rikosjoukkio Suonen-joella
Puolisen vuotta kestäneiden tutki
musten tuloksena ovat Suonenjoen-viranomais- et
saaneet haltuunsa vaa-rallisen
rikosjoukkueen joka on suo-rittanut
useita kymmeniä rikoksia eri
osissa maata mm Hämeen läänissä
kymmenkunta Rikollisten erikoisala-na
ovat mm olleet murrot apteek
keihin ja spriivarastojen anastami-nen
niistä Rikollisjoukkoon kuuluivat
ent puuseppä Eino Bcrgr Rautalam-milta
ent liikemies Sulo Liukkonen
Jyväskylästä ja ent seppä Yrjö Syr-jänen
Sammatista Syrjäsen ja Liuk-kosen
pidätti Tampereen rikospoliisi
Ja Bergin Helsingin rikospoliisi Pidä
tetyt passitettiin Suonenjoelle Jossa
heitä jatkuvasti kuulusteltiin
Mies ruhjoutui kuoliaaksi
Valkeakosken sulfaattltehtaalla
tapahtui onnettomuus joka vaati uh-rikseen
ihmishengen Levysepän apu-lainen
Jalmari Lindgren oli ollut teh-taan
kolmannessa kerroksessa Jossa
parhaillaan korjattiin epäkuntoon
Joutunutta massankuljetuslaitetta
Kenenkään huomaamatta astui sii-hen
Ja kun laite sitten pantiin käyn-tiin
Joutui Lindgren sen kuuppien
vähin ankaraan puristukseen Ja kun
kone vihdoin saatiin pysähdytetyksi
oli hän ehtinyt ruhjoutua kuoliaaksi
Lindgren oli syntynyt 1878 ja oli nai-maton
—Kaksi ruumista Imatrasta Äsken
löydetUin Imatran kosken alapuolet- -
ta kaksi ruumista Joista toinen oli
miehen ja töinen naisen Ruumiit oli
kiedottu toisiinsa köydellä Ruumiit on
toimitettu lelkkuuhuoneeseen Heidän
henkilöllisyydestään ei vielä ole
tu selvyyttä
Kansanopisto paloi
Jämsässä
Jämsän kansanopistorakennukses-s- a
tapahtui tulipalo Vaikka palkalle
saapuikin palokunta Ja runsaaaU
sammutusväkeä levisi tuli suuressa
kaksikerroksisessa pärekattoisessa
rakennuksessa niin nopeaU ettei si- tä voitu pelastaa Suuri osa Irtai-mistosta
saatiin kuitenkin kannetuk-si
ulos Arvellaan että tuli kai al-kunsa
savupiipun halkeamasta len-täneestä
kipinästä Rakennukset ja
Irtaimisto olivat vakuutetut yhteensä
500000 markasta joten vakuutuk-set
peittänevät tuhoutuneen omaisuu-den
arvon
MARIA HALLBERGIX RUUMIS
ON LOPULTAKIN LöYDETTl'
Nurmonjoesta löydetUin noin 15
km-- n päästä rautatiesillasta Maria
Hallbergin ruumis jota nun erään
selvänäkijän ja sukeltajan avulla on
etsitty Löydöstä llmoiteUla heU La-puan
poliisiviranomaisille Joiden toi-mesta
ruumis kuljetetuin Lapualle
Löytäjät eivät havainneet ruumissa
Joka oli hyvin säilynyt mitään ulko- -
I ailsla väkivallan merkkejä
1
TOTTAlI
M— LEIKI
Kllmasjänenjnttt
Sosialistia Muste-Maala- ri %
AMlla_ 4 _
"""" jmb seiOSUUcsia n4SjH saita mikä koskee tiu Kllma]
uumen puuuia muistui mielen ! aan vauiopälvätalon polttojutta
Kun syyttäjä ennakkoon
kuin asla oli edes oikeudessa
- — v- - muuhu lUOMO nISaUnnMaan tSHjMIiinml}uuii uium__ Oli t'lB
nen eiuKaunen lausunto vähisu-- vl hämmästyttävä
Meille muistui silloin mieleen F
sin naisname1 pamlnisteri Cöny
Kesken valtlopäivätalon polttelu
xasiueiya uonng nimittäin
oikeudessa raivosta suunafltau jj
muroiiiiie: — Te olette roisto!
olette tulleet tänne polttamaan''
tlopäivätaloa! Teidän palkkat'
hirsipuussa!
Vflitta 1raialnKUft_ — - u~inaiiucii sum_na yyjjj
tarkasU oikeudenkäyntiä ja eld
den oli pakko vapauttaa DinutrocJ
konaan syyttömänä Juttuun
Görlng el malttanut hirttopj
Dimltroffille julistaessaan oaJ
aita mitä oikeudenkäynnissä
selviäisi
Niin ei malttanut odottaa irfttj-- l kään Antikaisen jutussa inUetscl
yllämainitun lausuntonsa
uiemme aikaisemmin jo pirt&l
otteeseen valaisseet erältä näkfikobl
Karjalan silloisista taisteluisti
Antikaisen jutusta
Kysyimme Pilatuksen tavoin: &
on totuus jutussa?
Ja sitten me suoritimme nrrtsl
omakohtaisesti eräitä "tutkimuta'1
Ne eivät kuitenkaan luoneet ptlpfl
kaan valoa itse tapahtumaan
Joku oli nähnyt Karjalassa rUsM
ten surmaaman punaisen mVuM
Jolta oli väännetty käsivarret pol
Jne
Joku taas oli kuullut juttua
jossakin olisi poltettu joku valkea
(kostoksi siltä että valkoiset clid
sitä ennen polttaneet jonkua p=
sen
Mutta mitään varmaa tuota m
masjärven tapausta selvittävU
me mistään saaneet Joten tärtjlM
tyä siihen mitä oikeudessa kemol
Erinäisiin slelutieteellisiin jm
seikkoihin joiden perustelemhe k
vlsi tässä Ulan pitkäksi sojefl
maila kallistuimme me enemm!:i
le puolelle ettei Antikainen
määrännyt petomaista ihmisen £
tamiata suoritettavaksi
Venäjältä todistajaksi saapuisi)
vosmies vakuutti ettei maisia!
nuotioilla poltettu ketaäa
Kun oikeuden puheenjohtaja r
että onko se totta kun mua
ovat kertoneet ndinvastoin Tlä
todistaja:
"Kyllä se on ihan totta mie i
valan tehnyt Katsos sdnä el
mittaan mahdollisuutta polttamxsB
En mie tllä miten toiset ovat 1
neet Mie kerron niinkuin asia o:
Kun lisäksi kaksi Antikaisen
koissa ollutta mutta sittemmin Vo
jäitä Suomeen karannutta kerta
'etteivät hekään kuulleet edes jc
alita etta joku olisi poltettu:
saattoi kysyä eikö nuotiolla po3j
lukaan ketään?
Mutta joa mies todella poK=
niin syntyi kysymys mikä oli 1
kaisen osuus siinä
Muutamat todistajat kertovat
Antikainen ei edes seurannut vtj
joukon mukana vaan vtettl y4
pääjoukon kanssa parin kuon
päässä siltä paikasta missi vtw
olivat nuotioiden vieressä
Eräs todistaja kertoi että oli --1
talon rikassa kuullut Antikaisen '
neen eristä punasotilasta ms:uefl nsilEl
suras
nauttia
kauneudtfti rr"H
mlsuessisr
tokiharst
Tilaukset T
soittaa "2
ARCADE XAMPAAM°
Maiju Hanuri
Sodbory Ont
jraarsrrsrscKac~