Vapaa Sana, February 22, 1947

              I 'f
( I
4IVU2 LAUANTAINA HELM1K 22 P — SATUROAY F£l 22 No 17 — 147
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
ndependent Frnnlsh-Canadla- n
Newspapr
?6ished every Tueday Thir
o and Saturda by the Vapaa
6ana Pre Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Preildent
U VERANKO Manager
REYNOLO PEHKONEN Editor
Priate Addrei of Preildent:
4 Söho SU Toronto Ont
Duijneis and Editorlal
Departmenti
400 Queen SL V- V- Teront 2 D
Phene VVA 7721
Reglitered aa eeond-ela- a matter
January 19th 19J2 " Pott
Otnee Department Ottawa Ont
ubteription rates In Canada: Pr
Year 2'J & Month 1225
Three Montns $U5 United Statei
Finland and other eountriet: Ptr
Year t450 SU monthi tS00
Miksi hintojen anne-taan
nousta
Miksi hintojen annetaan nous-ta?
Se on n s 64 dollann kysymys
tänä palvanä
Naiset erikoisesti kirjoittelevat
hlntavlrastolle valittaen hintojen
nousua "Tässä me olemme" he
kirjoittavat "hikoillen Ja auttaen
hlntavirastoa pitämään hinnat al-haalla
Ja kun käännytte ympäri
niin annatte hintojen nousta
Miksi?"
Blksl on tarpeellista selostaa
hieman fyUa miksi muutamat
hintojen korjaamiset ovat välttä-mättömiä
Ja samalla to'vomme
että ihmiset Jotka uskollisesti sei-soivat
sota-aja- n hintakontrollin
takana tulevat näkemään missä
Canada seisoo sodanjälkeisen
maailman tilanteen valossa
Ensimmäiseksi canadalatsct te-kivät
niin hyvän työn hintakont-rollin
suhteen että tänään emme
olr ollenkaan maailman hintojen
linjalla Oletteko koskaan kuulleet
Juttua erään vaimon huomautuk-sesta
kun h an katseli tuhansien
potilaitten ohimarssia ylpeänä
naapurilleen- - "Ja tiedätkö kaikki
ne marssivat vaaraa Jalkaa pait-si
Jussi"
Weil Johnny Canuck on hieman
poissa maailmanhintojen askelees-ta
Juuri nyt Ja on olemassa muu-tamia
tavaralajeja Jolta Canada
el voi maahan tuottaa koska nii-den
tukkukuppahlnnat ovat suu-remmat
kuin meidän omat myyn-tihintamme
Ottakaamme esimerkiksi puuvi-llakankaat
Yhdysvaltain hinnat
puuvillalle nousivat n'in korkeiksi
että Jos meillä kaupoissa olisi tar-jolla
pumpulikankalta meidän pi-täisi
tuottaa niitä paljon korkeim-milla
hinnoilla kuin mitä me o
lemme tottuneet maksamaan
Ainoa vaihtoehto olisi että kan-kaat
tuotettaisiin ilman värlpal-nost- a
ja te käsitätte että mitä
tapahtuisi Jos pienellä Annilla ei
olmikaan uutta purnpulilenlnkli
kouluun kun Ilmat lämpenevät
eikä äidille uutta esiliinaa uikka
isälle uutta paitaa
Entäs sahkosUitysiaudat Tuhan-net
Canadan nalvt ovat riittä-neet
vaatteensa vanhoilla ulosku-luntill- a
s-lltysraudo-llla
sodan ai-kana
Nyt he tuntevat tarvetta
saada uuden Ja me täällä Cana-dass- a
emme valmista niitä lähelle- - j
kään tarpeeksi Joten meidän täy-tyy
tuottaa sähkösilitysr autamme
rajan takaa Ja myydä ne täällä
kirjaimellisesti samalla hinnalla
kun sensijaan Canadassa valmis
tetut ovat hinnaltaan paljon hai-vemp- ia
Kun teillä ei kuitenkaan
voi olla kaupan hyllyllä myytävä-nä
melkein täsmälleen samanlai-sia
silitysrautoja kahdella hinnal-la
n'in ratkaisu on täytynyt olla
että canadalalsille silitysraudoille
on täytynyt nostaa hintaa samaan
suhteeseen amerikalalsten kanssa
että tämä korotus el ole tarpeeton
silla canadalalset tehtailijat tus-- l
kin pääsevät tappiotta rajahlnto-Je- n
alaisena
En tapas kannutettu kananliha
minkä hinta on sallittu nousta
hieman? Sodan aikana kannutus-tehtallij- at
kävivät usein hlntavi-rastoss- a
esittämässä kuinka ka-nanlihan
kannuttammen tuottaa
tappiota mutta he menivät kotan-sa
pettyneinä sillä hintaa el nos- -
tcttu koska he salvat toisilla kan
inutetuilla tuotteilla voittoa Sodan
Jälkeen monet nuoret veteraanit
ryhtyivät kananlihan kannutushik- -
kecseen Itse Ja tulivat pian huo-maamaan
että rajahlnnan alla
! heidän lllkkcnsä Joka oli perustet
tu varsin vahaisilla pääomilla tuot
tl tappiota Tarkan harkinnan Jäl-keen
hlntavirasto salli rajahlnnan
hieman kohota Tämä en vain ykil
csmerkkl suunnitellusta hintojen
korottamisesta hintakontrollin a-la- lla
Canadalalsia tavaroita menee
kalkkiin osiin maailmassa Mutta
me emme voi aina vain myydä
ostamatta mitään vastavuoroisesti
Kauppa on kahdenpuolista hom-maa
Joten me ostamme vlllatava-ra- a
Englannista puuvillatavaraa
Yhdysvalloista rusinoita Austra-liasta
hedelmiä Californlasta kas
viöljyä ja rasva-ainei- ta Argen-tiinasta
Kaikki nami ovat meille
välttämättömiä elääksemme Mc
itse emme kasvata emmekä tuota
niitä
Me haluamme myydä vehnääm-me
sianlihaamme raavaanllhaa
muniamme maanvUjelyskoneltam-m- e
ja niin edespäin toisiin maihin
Sitten meidän täytyy ostaa heidän
tavaroitaan tuoda ne Canadaan
heille tyydyttävillä hinnoilla Jos
meidän rajahintamme ovat liian
alhaiset silloin näitä hintoja on
nostettava niin että näillä tava-roilla
olisi menekkiä meidän kau-rassamme
Toivomme että tämä selittää
monelle kansalaiselle miksi hin-tojamme
täytyy silloin tällöin
korjailla kun se katsotaan tarpeel
liseksi maailman hintojen vuoksi
Parannuksia eläk-keisiin
ensin
Seilailen eiltykien teki
Coldvtell parlamentilta
Ottajasta Ilmoitetaan että Cd':n
parfamenttlryhmän Johtaja CtdweU
teki esityksen parlamentissa että
ennenkuin eroja ryhdytään alenta
maan korkeatuloisllta yksilöiltä Ja yh
tlölltä melJän pitäisi antaa tyydyt-tävä
kohtelu vanhoille ja plenltutol-Kl- e
eläkkeellä oleville
Hln malalul että CCFn kanta
oa (S tuoden Ikäraja vanhuuseläk-keessä
Ja Iisak! SO dollarin kuukau-tinen
lake ja hln selitti että tämä
uudistua voidaan panna toimeen jos
VanvaVinta tkee suunnitelmat tuo-tannon
yiläpltamleä Hän viitta!
siihen etu pääasia el ote tKi uu-distuks- evu
raha vaan uunnlttelu
ottaen esimerkiksi sen että vuonaa
IM Canada kulutti sotatoimintaan
kokonaista 4500 mfUoonaa dollaria
varsinaisten hallinnollisten menojen
UsäW eU slvlilibudjetra lisiksi
Tilatkaa
Vapaa Sana
'WJK-S"ZrteX-2jSrlm?Vrj?B1&rJ:ipS
'Ja --
v&m WU22m EflKfl
Ittavahtl Palestiinan yllä - terrori - St Louis Post-Dispat- ch Pakinaiuttuia
Tämä Pohjois-Ar'e- r kan manner kolnaan Suomen puolustus
kuulema semmoinen ettei slta lan kannaksella
saisi puolustaa
Mutta Jos esimerkiksi rakkaat Ja
urhoolliset liittolaisemme siellä '
suuressa Venäjänmaassa yaavat
: päähänsä että he tarvitsevat Suo- - j melta Karjalan Sallan Petsamon
ja Porkkalan koko Viron Lct-- i
tuan ja Latvian puolet Puolaa Ja j
Itä-Prcus- sln osia Tshekkoslova-kiasta
Un Karista ja Ruman'asta
suuria aloja Kaukaisesti Idästä
jne se on kukkellkuu
Ja Jos Venäjä vaatii Dardanellc- -
Ja Persian alueita Hu!ppuvuorla
ym maailman palkkoja niin sa-notaan
että ne ovat aivan välttä-mättömiä
sen puolustukselle ja
että sellaiset vaatimukset ovat ai-van
oikeutettuja
Vaan annapas olla kun Canada
ja Yhdysvallat rupeavat puhele-maan
että mitähän jos yhteisesti
sivatkin että olkaa hfipäjämättä
Juoksuhaudat seljassako me hyö-kättäisiin
Lopuksi kävikin niin että rys-s- at
hyökkäsivät
Jos siis entiset merkit pitää
paikkansa kuten Suomen esimerk-ki
näyttää niin metelistä päättäen
jossakin on sellaista ajatusten
hautomista että Pohjols-Ameri-kaank- ln
olisi sangen hyvä hyökä-tä
hujauttaa pohjoisen alueiden
kautta kun ne ovat puolustusta
vailla
Ja kun nyt amerikalaiset Ja ca nadalalset ovat hoksanneet että i
sieltähän voisi joku aiskä hiipiä
niskaan ja ovat ruvenneet auk-koa
tukkimaan nUn nousee senkin
seltsemänlalsia huutajia tätä hom- -'
katseltaisiin Canadan pohjoisten
alueiden ja Alaskan Ja Yukonin
puolustuksen perään niin jopas
syntyy eri klhlnää
Semmoiset suunnitelmat leima-taan
ihan vain suoralta kädeltä
Venäjää vastaan tähdätyiksi hyök-käyssuunnitelmiksi
Ja parku käy
ympäri maaliman kommunistien
leireissä ihan piskuiseen suomen-kieliseen
rakkiin saakka tuolla
nikkellkylän liepeillä sellaista pi-rullisuutta
vastaan
Canadan Ja Yhdysvaltain poh-joisten
alueiden puolustussuunn'-telm- at
on kuvattu heidän tahol-taan
vähän samanlaisiksi kuin al- -
Thuoder Bayn piirin uoraalaltn
euraln Ja yvdltytea yhteinen ko-kon
pidettiin Tyin Temppelin plk
kuMl!a 16 pdlTft helmikuuta 1917
Kokoukseen ca£itul ituraarat eu-r- at
Ja yhdUtyknetr Hlitcriateura
kasuHlMetira urtetta- - Ja volmlate-lo-eur- a
Nahjus itsenäinen lauluseu-ra
CTK Hiton Port Arthuria yh
dlity Otata -- kuoro People Co-o- p
Society (Port Arthur) Limited
Thunder Oayn Suora Et Luth Kaa-wllliuraku-nU
Ja Thunder Bay
piirin Suosl-apuyhdicty- s
Tuleran kesin LAiil-Canad- an auo-malai- tn
laulu urheilu ja oeuu-toLmlntaJuh- l'n pT!dentrkl Talit-til- a
Eino Kuat! Tarapretidectlka!
Arvo Tuomi tKfitArVasujikM pii-tettli- n
ryytiä Niilo Kyrö Ja Y V Ne!
&ji
&
eekhst'
Kun suomalaiset valmistivat sin-ne
muutamia linnakkeita Ja kai-velivat
Juoksuhautoja niin ryssat
riippumatta kielestä hihkuivat
kaikkialla että sen on hyökkak-se- n
valmistelua
Jotkut suomalaiset siihen vasta
maa vastustamaan
Ihan niinkuin ennen vastusta-maan
Mannerheimin 1 njaa Karja-lan
kannaksella
Josta sitten vihollinen Suomeen
tunkeutui!
Vuoden 1931 syksyllä Ja talvella
1940
Meidän -- Mannerheimin linjam-me"
pohjoisen kannaksilla kuiten-kin
tulee olemaan hieman toisen-la's- ta
meininkiä joten sieltä yrit-täminen
kimppuumme tulisi ole-maan
kepillä jäätä koetteleville
vähän toisenlainen urakka kuin
heikon Ja ptetieft-SuBm- eri kimp-puun
käyminen
Meillä kun nähkääs on täällä
"lännen kaukomailla" tauhkaa
millä ottaa semmoiset syöttiläät
vastaan Ja lisäksi voimaa ja kun-toa
antaa hyökkääjälle kuokkaan
niin lujasti että siltä halut läh-tee
toisten kalavesille pyydystelc-mää- n
Hitler el aikoinaan sitä uskonut
ja saa nyt altarviolntlnsa tuloksia
kiroilla helvetissä Ja Jos kuka hy-vänsä
muu diktaattori haluaa län-simaisen
voiman aliarvioida niin
mikään el ole varmempaa kuin se
että hänestä Hitler tulee saamaan
seuraa helvetin kekäläden kohen-tajaksi
Huvittavin Ja samalla myöskin
moukkamaisin juttu kuitenkin on
se että mitenkä joittenkin ihmis-ten
pä&värkkl toimit kun meidän
Itsesallytysvalstcmme Ja toimen-piteem- me katsotaan suureksi syn-niksi
ja rauhan rkkomlseksl kun
sensijaan Venäjän ryöstöt Ja maa-aloj- en
kaappaukset katsotaan au-tuaallisiksi
teoiksi Joille meitäkin
kehottetaan laulaa Julllttamaan
kiltcshymnejä
Mutta mitäpäs tuosta
Lopetetaan Juttu tähän Ja ol-laan
rauhairsla
Ja varustetaan pohjoinenkin
niin ettei ryöstäjä pääse kavaluu-della
niskaamme Ja yllättämään
meitä keskiyöllä
Klvlperän Pekka
on Malnostuskcmiteaaa Talittila
Vera Jacotxon Mm U Karia Mr
T Viki Mrs Irene MlkL Mri T
Jäntnen Mr H Kantola Ja Mr O
Paatl Ohjelmakomiteaan Mrs Os-teri
AlbrevhL Mr E Makl Mr L
Kolru'inrl Mr Suilla J Mr San-teri
Anttila Hartntolakomiteaan va-littiin
yksi henkilö kustakin KuruU
Ja yhMstyksea VUtuikl tulivat:
Mrs T J&robaoa kansallisurasta
Mrs E Kauppinen Suomlapuyhdis-t- y
Mr Tuisku historiaseura Mrs H
Kordainen kanaUIeurakunta Mrs
r Kuntl Itierilnen laulukuoro Mr
S Anttila CTKL yhdUty Mr H
Kantola People' Co-o- p J M
Tutlnen Otava-kuor- o Majotusko-rrUeaa- n
valittiin! Mr E Mäki Mr
Mannisen Mr A Tuomi Mrs T Jlr- -
Port Arthurissa valmistellaan
suurjuhlia
Pohjolankuulimisia
Aurinko pii staa kohta kevälsesti
Ja rinnasta nouse riemukas huo-kaus
tulee taas ksä Me kylmin
pohjolan asukkaat sen muistamme
liiankin usein etenkin me Jotka o-len- ime
vuosikausiksi tuomittu kyl-miin
kolkkoihin pohjolaa korpiin
ravintoamme hankkimaan
Te kaupunkien asukkaat jotka nu-kutte
mukavalla vuoteella puhtaassa
valoisassa huoneessa ja joilla on
kalkki mukavuudet ette huomaa sitä
(meidän avmaamme) teidän ase-manne
oc teiUe kuuluvaa — ihmisi-nä
Me korven asukkaat asumme
kuten vuoripeikot ahtaissa likaisista
Ja käryävän lampun niukasti valai-semassa
kämpässä Uhimpän ä naa-purina
metsän pedot puhttorertna
suurisllmllnen huuhkaja Mutta kyllä
me useia muistamme kaupungin
sen melut ja huvit— huvin Jota viet-telyksi
anotaan Ja mul$tammehan
me usein pistäytyä lähimmässä kau-pungissa
tai kylä! hakemassa sitä
Jota ne tarjoavat Usein sanotaan
että me olemme kevytmielisiä kuin
lapset Mahtaa siinä olle perääkin
sillä mont kerrat piiia mies ja toi-nenk- ta
kämpälle kaupungista puh-taaksi
puhdistettuna raadeltuna
katuvana Ja varmana siitä että "se
oli viimeinen kerta" — Pidetään
myökln oikeana sitä käsitystä ettei
kukaan kunnon Ihminen heidän
kanssaan seurustele ei aleakaan nai
ren Jos aikoo säilyttää nuhteettoman
nimen kanssaihmistensä kekuudessa
—Mutta kun on näin rlln se py
syy tällaisena Miehet kakee seuraa
Ja hakeva löytää Kun on vieras Ja
yksinäinen niin kaikki muut palkat
ovat suljettuja paitsi 'kolratorpat"
Ei aleta puhumaan lilan vakavaa
tulee huono mieli Nyt viime aikoina
"Ja jälkeen Jouluakin on tapahtunut
paljon asioita: kun oli sodittu ja la-kattu
Alttein on neuvoteltu Ja tultu
yksimielisiksi varustetaan tai aina-kin
kylvetään uuden sodan siemeniä
On kirjoitettu yksipuolisia rauhanso-pimuksia
on oltu yhdessä Ja toises-ta
konferensissa puhuttu atoomels-t- a
rauhasta Ja kaikesta taivaan kan
nen alla on puhuttu suoriksi sekä
kieroiltu Tätä kaikkea Ja Iisaksi
ynnä muuta on tapahtunut "hy-värtahd- on
lähetit" ovt ptfafcaMt
Atlannin takaa Ja laskettelevat pai-tur- la
kuten pojat Jotka ovat sen l-tl-ltä
oppineet
Käxäaln köyhäin kulmalla Ja ta-pas- in
veljiä kysyivät että eikö
Pekoille Ja Mateille pitäisi lyödä
koppaa suun päälle ovat kuulem-ma
"auttamattomia vääristele-mään":
eivät ollenkaan kuulu ym-märtävän
että aika on kulunut ja
muuttunut siltä kun läksivät Suo
mesta Sanoin että siksipä he Juu
joko main tai kansan eteen — ja
men toisenlaisenakin
Tulin kaupunkiin kun et tahdo
tarjta kuormanpiaKä Ajattelin
tappaa paklrta Jitva imaata Jo-k- u'a
viikkoja Ja lepäillä Mieli muu
ten on kjko katkera: hommataan
Joka maan Ui kinsan eteen — Ja
Jätkää nyljetään Tassi lakon aika-na
yrittivät kalkki olla Jätkän puo
telia Komppaniat maksoivat kai
korkeampaa palkkaa kuin unto vaat-ii-
unlo vaatii ja sat palkanylen-nyst- ä
Ja lopetti lakon— Mutta mitä
voitti tuosta metsämiehet? Nyt kyl-läkin
kun on ns hyvä aika — ja
ijinotaan olevan puut)Makin pile
hlstä — hyvä työmies ansaitsee
kohtalaisesti vaan kun on kysymys
n s ala-arvoisemm- asta työvoimasta
Itä poljetaan niinkin ennenkin he
elävät kuin annoilla vaikka ovat
välttämättömiä he tuottavat enem-män
kuin hyvä mies — Ja kärsivät
kuin mie Tämä on sitä maailman-meno- a
Jota el aa muuttaa sano-taan
Norandan lakko loppui Ja loppui
hyvin el tarvinnut häviötä ottaa ku- -
tlnen Mr A Albrecht Ja Mr L
Kolvujärvl Urheilukentän kunnosta-mlskomltea- an
valittiin: Onni Paavi
I Koivujani E Kuntsl Toivo Vii-tanen
Ja A Albrecht
Urheilukomiteaan rhelluseur&n
avuksi valittiin Santeri Anttila ja E
Kauppinen Komltealn yhteinen ko-kous
pidetään jokaisen kuukauden
kolmas sunnuntai Työn Temppelin
plkkua&lisM kello 2 Iltapäivällä Pää
tettlin että miu yhdessä rakenne-taan
urheilukentille jää kentän o-raaisu-udeksl
Myöskin päätettiin
panna tolaeea litaniat juhlien alku-kulaj- en peittämiseksi
Pyydän vedot kalkkien seurain Ja
yhdistysten puoleeU Thunder Bay
piirin Ulkeenlehiln Ja muihin etu he
antaisivat autUvaa kättä että mJ
slmme Juhlamme onnistumaan Mi-kään
apu el ole liian pieni Kaikki
puhia tulo luovutetaan Suomen hl
täikärelvee hyväkal —E Kauppinen
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
' p lauantaina Tuulikki Hildur
23 p sunnuntaina Tero
24 p maanantaita Matti
25 p tiistaina Suometar
2 p keskiviikkona Nestori dtervj
27 p torstaina Torsti Jarno
28 p perjantaina Onni Kalevan
palva
1 p lauantaina Alpo
Canada on mainio
maa
Ruotsalainen matkailija tuli sijhen
tulokseen
Ruotsalainen matkailija Svante
Löfgren on parhaillaan Canadassl
oltuaan matkalla Meksikossa Yh-dysvalloissa
Ja Canadassa km$i
kuukautta Ja kuljettuaan rajs
Canadassa rannikolta rannikolle
Hän antoi äskettäin lausunnon sa-nomaleh- dllle Ja selitti ensinurai
seksi että Ruotsissa el oikeastaan
tiedetä Canadasta mitään Kuu
hän läksi matkalle n'ln hän el
löytänyt Tukholmasta Canadaa
kuvailevaa kirjallisuutta muuti
kuin pari romaania ja Canadian
Pacific Rallwayn aikataulun Nama
hän luki tarkkaan Ja sitten tuli
Canadaan
Hän selitti että canadalalset
näyttävät hänestä canadalalsilta
he eivät ole enempää amerikalaisia
kuin englantilaisiakaan mutta jk-sinkertais- esti canadalalsia Ja ke
puhuvat myöskin englanninkieltä
mikä el ole samanlaista kuin Yh-dysvalloissa
tai Englannissa puhut
tu
Löfgren selitti että Ruotsissa
tavallisesti rakennetaan kaupungit
ensin Ja sitten aletaan vasta suun-nittelemaan
ja tutkimaan raken-netaanko
sinne rautatie ja millä
tavalla rakennetaan mutta hän oh
tullut huomaamaan että Canadan
länsi esimerkiksi oli asutettu siten
että ensin oli rakennettu rautatiet
ja sitten vasta niiden varsille a-su- tus
Piti sitä mainiona
Hän puhuu englantia laulavalla
ruotsinvoittoisella murteellaan Ja
sanoi että kun nyt kun hänet en
saatu alkuun puhumaan Canadas-ta
ja sen kansasta niin hän voisi
puhua siltä vaikka kuinka pitkäs-ti
Ruotsiin palottuaan hän lu-pasi
muillekin kuvailla minkälai-nen
Canada todellisuudessa on
ten Klrkland Lakella ennen Noraa-alaise- t
salvat kolmen sentin koro-iuksenk- ln
Joskin oCl luovuttava
muista vaatimuksista Se oli oloihin
latsoeu hyvä ulospääsy klusalUeeX-- 1
käyneeltä tilanteesta
Min Jospa heitetään taas pännä
'3 a lähdetään veljiä katsomaan
ja mahdottomuuksia kuulemaaa
Tuurella hartaudella — Pino Mlkko
Maailman vehnätilanne
Ellei leipäviljaa tuottavista mais-ta
ylijäämän vientejä voida kohot
taa tämän vuoden ensimmäisen
puoliskon aikana leipäännokset
monissa maissa tulevat Jälleen ol-emaan
vaarallisen alhaalla Samal-la
kertaa kun maailman yhteinen
viljantuotanto 1946 oli noin 10 pro-senttia
suurempi kuin pieni vuo-den
1945 sato maantletee':rea
Jako tämän nousseen tuota: w
rajoittaa sen kaikkien vaik a
vimman käyttämisen maai- - ja
ruokatarpeiden tyydyttämlse i
Viime vuonna oli sangen huorr-tav- a
nousu vehnässä koomissa ja
kaurassa Yhdysvalloissa samalla
aikaa kun Canadassa saatiin ke-skinkertaista
parempi sato
Canadan vienti vehnän ja jauho
Jen osalle oli 14 miljoonaa buhelut
Joulukuussa nostaen kaikkiaan rt1
den kuukauden viennin 893 rJl)
bushellln
A&nestä taikka maksa
sakkoa
Victoriasta British Coluabusu
ilmoitetaan että mainitusta nvJ
kunnasta voi tulla entlmmä::ei
maxkunta Canadassa Joa te
voimaan pakollinen äänestämistä J
reklsteemaxninen maakuativaa'
hln Erikolskomltea joka p™ut'
tila vuosi sitten tekemään eslryk!
ulisin uudistamiseksi on -
tell- -t laliatliJninaIle pako:
vaaleihin osanoton hyvtiksyral'- -
Sakoksi Itetiän kymmentä doUan
Jokaiselle henkilölle joka Uls
rekUteerauksen vaaliluetteloihin
~ jc-s-qc-a-v-iustj