0141a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' t ' "
fj]
t
St- -
I i s i
f J ' 'ui
"Mi
S"
h- -
h j
Lauantai-illa-n Lukemista
i PREERIAN!
j KANSAA!
K BKOBBCana-B-iB- B
Atarlkaii suurat pier-rU- t ovat heidän emua rotuansa hellan omaa
ryöctettyä maata ( kansaansa H" eivät vällnäneet silti
N Jotka asettuivat preerlorie ja
H) Jotka työskentelivät kili aural-la
Ivat oatant maata clkeudeom --
katt-estl eivätkä edes kysynet lupaa
Hataecn Elrltkä ' psinanahat" Jot-ka
maan omistivat antaneet sitä Hile
'Itään eikä Ilman muuta aavl- - j Ja silloin tapahtui aavikolla
kot olivat olleet hellän ikimuistot-- 1 nen kosto Mutta kostajaa ei koskaan
sfeta ajoista vuosisatoja ennen kuin
valkoinen mies oli ne lötänytkaän
Mutta valkoiset olivat volmak-tranmpl- a
kuin "ptirl3#t"' Ji heidän
Mfetisa Ja työkalunsa kehittyneem-piä
Ja maan alkuas ikkaltten täytyi
tuumatuumalta perJytyl mu-:'-- a anet erälnl
yhä länn yhä muuan nuori
kauemmas pohjoiseen m-'ts:-
i:i Ja eä
maihin
Ajatus siltä että heille oli tehty
veristä vääryttä antanut heille
koskaan rauhaa viha Ja kosto kiehui
hellän veressään Ja ratsastaen vii-lelli- ä
preerlhevosillaan jll aavikon
he hävittivät polttivat Ja murhasivat
minne vain ilmestyivät Nopeasti he
kiitivät palkasta toiseen pitäen val-koihoista
siirtolaista kauliunvallassa
Silloin tuli linnoituksia Koko pree-rian
alueelle rakennettiin paalumajo-j- a
Ja jokaiseen pualumajaan sijoi-teltiin
sotaväenosasto Se oli Lännen
ratsastava poliisi
Tästä lähtien siirtolaiset tunsivat
voivansa rauhassa asua
Ja pian tuli aika Jolloin "punana-hat- "
eivät enää uskaltaneet tulla far-meille
aseistettuina
Hellän kylänsä olivat muuttuneet
uidenalkalslksl savuisiksi ja melui-siksi
suurkaupungiksi Joita olisi
enää tuntenut entisiksi
Vanhat intiaanit Jota olivat elä-neet
entisaikojen vapaata elämää
kuihtuivat Ja kuolivat pois mutta aa-vikoiden
kaipuu kuollut eli e-elell- een
helJln Jälkeläistensä mielis-sä
kohisi hellän ionissaan eikä
tule koskaan kuolemaan niin kaian
kuki sikin punanahka elossa
Aavikko kutsui Ja houkutteli veti
puoleensa vastustamattomalla voi
maila Mutta rlnet rjluiut Jot
ka siellä vaeltelevat eivät ole veren-- J
himoista sotilaita sotaminlaukslneen
Ja pääsulklneen vaan ovat noita
Jotka rauhattomina vaeltavat kerran
omistamillaan mailta
Ho ovat Hileet ankaran
herruuden ulia uneliaiksi Ja välinpi-tämättömiksi
Ja tuntuu "uin mikään
saisi enää heidän vertaan kiehu-maan
Siirtolaiset olivat anastaneet
heidän maansa: tapahtuipa sellaista-kin
että he olivat ostaneet mös
heidän vaimonsa ryöstäneet hä-väisseet
Ja tällaistakin punanahat sietävät
ilman vastarintaa Niin svälle va-jonnut
tuo kerran rlln Jlped Ja va-pautta
inkasta kansi
Ja Jos Intlaanllelrlssä sattui svntv
että heimon vereen sekaantui valkoi-sen
miehen verta
Mutta sattuipa Joskus että uinuva
viha tuo punanahan villi fanaatti-nen
viha aavikon valkoista ryöstäjää
kohtaan heräsi
Hila veri- -
saatu kiinni Xänettöxlnl viekkai-na
käärmeet liikkuivat puna-naha- t
Jättämättä käynneistään multa
me1 kejä kuin nvljettyjä pälkalloja
I annen tunnetuimpia kostofekoja
oli Tom Kenied flamsayn alueel- -
siirtolaisten fa- - H- - myrs-tielt- ä
kaucm-na- s I kyisenä talljrCna puna- -
ei
rl
el se
s se
y° on
ne
ne
valkoisten
el
r
Ji
on
a
ja
k in
n
nahka Cliatakavvista
Chatakavvln p-nan-ahat
oli at tun-nettuja
hyvänluontolsiksi ja o Inha-luisik- si
Useat heistä pjkeutulvat sa-moin
kuin seudun farmarit ja useim-mat
osasivat Jonkunverran englantia
Ja he lähettivät mielellään lapsensa
sinne perustettuihin kouluihin
Senpä vuoksi 1'ohJois-Itokota- n vi-ranomaiset
tolvotvatkln että heistä
alkaa m)öten tulisi hvviä Ja lainkuu-liaisia
kansalaisia
'Mutta p'manahat eivät itse asiassa
olleet nllu hyväntahtoisia kuin miltä
uävtti Omissa oloissaan ollen he vi
uusivat valkoisia miehiä ja etenkin
naisia Jotka varsinkin sunnuntaisin
nuuskivat kaikkialla leirissä Ja pisti-vät
nenänsä joka telttaan
Ja heimon nuoret miehet olivat pi-hisevän
kiukkuisia Jos valkoinen
mies tuli Ulan lähelle heidän nai-siaan
Koko seudun farmareista el kukaan
kaviot nllu usein Chatakavvtssa kuin
Tom Kennedy Vähintäin kerran vii-kossa
hän Ilmestyi Intiaanien äiteel-le
vaikka hänen farminsa oli kah-denkymmenen
mallin päässä
Hän kierteli vanhan Oliin teltan
ympärillä sillä siellä asui Hän In-tiaanityttö
Jota hän el voinut unoh-taa
Chlnovva — Chln tytär oli vasta
kuusitoistavuotias mutta hän oli jo
kypsjnyt Ja kaunis kuin preeria ke-säillalla
auringon laskiessa
Tom Kennedy alkoi vähitellen va-rovasti
valloittaa Chlnovvaa Hän
toi hänelle lahjoja Jotta voisi pitää
häntä kädestä Ja puhella hänen
kanssaan Ja valitellen hän saikin
poistetuksi heitä eroiltavan muurin
multa ennen k iin se tapahtui oli hän
saanut ostaa hänelle monet laslhel-me- t
messlnklketjut kullatut --
mukset rannerenkaat Ja muuta arvo-tonta
kamaa Hän katsoi tytön mus-tiin
kosteisiin silmiin Ja hän hur-maantui
Chlnovvln loistavasta Ihmee-llisestä
kauneudesta niin ettei hän
nähnu nviuta kiln hänet Hän el
huomannut että niin pian kuin hän
meni Chln telttaan saapui eräs nuo-i- l
mies teltan Uhelsvvteen Ja seura- -
ruJän ioku nuoli erlneti lapsi niin he ' sl hellän ke usteluaan vihaisin
kasvattivat sen kulu olisi se ollut kostoa hehkuvin katsein Se oli Musta preerian
Ruukin Poika
Kirj Werner Ruusunen
VIlDZErCISTA LUKU
Mperln yilmlilulla
vierasta kieltä Kolmella vaan kevyet
lakit mutta kultakal tunollla korotettu
Otto mistä olivat tänne Joutuneet Ja em-mekä
Itä Jos emme pataa takaisin pilviä kestänyttä
Uuteenkaupunkiin
:— n TSHEKKOSLOVAKIAN
RAJAMAILTA
v_u bbbbbE' -
9HBTfld(Sva
! ! tthT BBBMJBHBflULAV w -- _ j""# qw 7--BBBBLbBBBBmEBbBfJl - "jr ' ~MsBHBHBBB'U' r BBBBBBBBJVBJgBJBlBBJBBBJMBBBJaBBs&BBBflPfeafKk
r " -- i"Mnt-siB BHHRBHHHrBHHHHBaiHBsHBrBHrTMbA- - f"' sB%rBMBMBJaajBvBBrNi iiWVbBVnBbnVBJBB'B'BvBBBVBBBVBBBVBBBVBBBBBVBBBVBBBVBBBVBBBVBBBHBBBBBBBVBfri:flXirv4'?cf'~
lBLBecBFBiBrsBsvUVrBBiB':P¥k v BBBaBVBVCYinBBrYBAtffYZlhBBPYBBlYVVBBYBHBSBHBBBJYBSHiBBBBVBBTB'BBBBTZBEBfVBlBBBBBBPBkiB¥äEBJrflEl£ii' ♦ 'BBBBW VBBBBBBMiBBBBJKBBA-- a BBBBVrfRtv - aBHHHH BBBHBBLlBBBBBk
' BfC - Hv V BTmBTBTBTBbV MfyrvPsfclÄME1VgBlv'V - TA LbVbVJVbVbV V 11) ViafeJälV™rv J "
Kuankaunlit kylät Sax nvssa Tshekkoslovakian rajan seuJuOa katen Rathen son niit tannivi m varassa viime Ukon aikana kun k- -o Eurooppa o 'otti Ts'iekkosl
vaklan tilanteen kehitystä 5ksalalsU Joukko) i oli keskltcM
o!i keskitetty Itä albnkln ra] ille It ivalta liitettiin Saksaan
Sulka
Usein hän oli kuul it Jonkun shl
sevän hampaittensa välistä
— Valkoinen koira: Val-oln- en pi-ru!
Muta hän el ollut sliä
sillä hän tiesi ettei ät "punana':at"
uskaltaisi käydä käsiksi valkoiseen
mieheen
Ja hän houkutteli (Tlaoaaa yhä
enemmän luokseen
Kerran saapuessaan leiriin hän ta-pasi
uudessa teltassa jos-sa
hän Istui ompelemassa helmiko-ristetta
mokkaslinelhln
hän oli nähnyt Tomin f-n-sl hän hä-nen
läsnäolonsa Hän pani työnsi
pois ja tuijotti ovelle Siellä seisoi
hän vihasi ' suureen
vihasi häntä koska hän oli valkoi-nen
mutta kuitenkin hän rakasti hän-tä
— hän el saanut — hän tahtoi
tapaa hänet koska hän oli valkoinen
koira" hänen kansansa mu-haa'- a
Mutta vaikka hänen ja hänen hei-monsa
elämä olisi siitä
niin hän el olisi voinut tappaa tuota
miestä u
— Auringon laskiessa Chlnovva
Tommy Uronln farmPla kulska3l
hln henkeään rldättäen
Ja hän nyökkäsi Ja toisti
— Auringon laskiessa Tommy
Erovvnln farmilla'
Hän tiesi vain kohtaavansa Tom
Kennedvn auungonlaskim aikaan
Tcmmy Ilrovvnln farmilla eikä lian
muuta ajatellut
Ja kun aurinko heitti vilmelälä sä-teitään
preerialle seisoi pie-nenä
Ja kokoonkyvrlstyneenä punai-sessa
hameessaan ja
llrownlu tallin takana Alina
mitä hänellä oli mukanaan oli To-min
hänelle antamat korut
Chli'owan sydln löi haljetakseen
kun hän arkana peloissaan loi kat-seensa
Chatakavvaa kohti — kotiin
Jonka hän oli Jättänyt
Miehet punmvai juun !
--- -"
enn-nku- la
Kun Musta Sulka palasi vi iän jäl-keen
a rinjpn laskun lelMln Ja ryn-täsi
Iloisena telttaansa sylelllakseen
vaimoaan el teltassa ollutkaan K-etään
oiottcmassa häntä Valkoinen
paholainen oli taas käynyt saalista-massa
Musta oli ennen Chino-va- n
lähtöä ollut rauhallinen tolmltel- -
lut leirissä kaikenlaista töitä Hän el I laan Ja läksi ratsastamaan
ollut viettänyt aikaansa aa leiriä kotia kohti
istuen Ja korttia kuten u-- 1 Mutta raivosi yhä hur- -
seimmat muut han ollut etes
kuunnellet tuota aavikon houkuttele-va- a
kutsua Joka tekee hänen heimon-sa
niin Mutta Chlno
van pa'-- o cli yhdellä Iskulla hänet
muuttanut Hän liittyi kodittomien
mies Jota Ja rakasti Hin rauhattomien punanahkojen
El
tahdotto-masti:
mokkasiineis-saan
Ja
Ja
lumimyrsky
rauhattomaksi
Joukkoon Joka kierteli preerioilla
Hn ti?sl ettei hän voisi saada rar-ha- a
ennenkuin oli löytänyt sen Jota
etsi Kärsivällisesti hän kcettl lö' täi
JälVU Jotka Johtaisivat räimääraan
rraänä keskitalven pakkas-- 1
iltana kulki hänen Ja kolmen muun !
punanahan Tom Kennedyn farmin
kautta
Punanahat pysähtyivät
puoliksi lumen peitossa ole an
I mökin viereen
' TnVi s n lnA4ta ll-l-llflfl- itl latl L'0l
lampun valo lumelle Tuo Ikkuna hou-kutteli
Mustaa Sulkaa Hän laskeutui
hevosen Ja lähestyi varovasti
Ikkunaa kukistaen slsäln Siellä oli
tuo suuri va'kolnen mle3 Ja Chlnovva
sekä pieni lapsi
Mutta yhtä ä?nettömästi kuin oli '
tullitkin hän palasi toisten luo ja
hyräsl satulaan
Ja Istuessaan hevosen selässä han
tuumi: Valkoinen koira luulee et-tä
se on hänen lapsensa mutta se
el ole valkoisen paholaisen vaan mi-nun
iapseni Mustan Sulan ja Chlno-a- n
lapsi
Ja Mustan Sulan aivoissa svntyt
hänen ratsastaessaan aavikon yli ve- -
inen suunnitelma
i 1'lan kuului heosen kavioiden kap Pälvftl myöhemmin oli ista ?ul-sett- a
Ja Tom Kennedy sa: nul nos- - ka taas Tom Kennedyn mökillä Mut-tae- n
Chlnovvan eteensä satulaan Ja ta t?Uä kertaa hän oli yVsln
ratsasti hyvää vauhtia Itään päin )ll Hän el huomannut että taivas oli
äkkiä käynyt paksuun pilveen Ja että loivUta
I Uudenkaupungin satamaan oli muutamara iltapäivänä
Jonkun tikkaan enclantllaien Hullalva Laivalla oli kolme nuvv
matkailijaa Joista kolme oli kyllä vaan merimiehen kirjoilla mutta sata-- '
raapäällikkö olisi voinut vaikka vannoa että miehet olivat rikkaitten en- -
glmannien poikia Jotka olivat tulleet t ttustumaan tuon neljännen koti-- I
' mmaaalahlasnta sXueklujäjsuurotlai kaXulmppikatlnaivatänyski apsuteotmnlalaiinen vaikkpaäävtiteäreanalleentkäielseulloe
j käännetty
Miehet olivat palkanneet crahn vanhan merenkulkuun kvkenemattömän
merimiehen aluksna vahdiksi Sllalia miehiä on Kyllin rantakaupun
gelsa ikänsä pikkupojasta asti meriä seilanneet Ja sitten lkalopukl Jou-duttuaan
Joituneet palkattomaksi Satamasa saavat yritä Ja toista laiva-kulu- a
aikana anAlta Ja talvet ovat kaupuncln vaivaishoidon hildettavana
Merimies Justus Zinck oli siirtynyt asumaan alui:en xapyysiin Ja olisi
Ehkä ukko sentutin alkia rmorumpua punalta kun aletaan raastaa ' valmi- - vannomaan etti miljonäärejä sllnli laivassa on tullut suomeen
miilun katolle ajatteli Otto Otti lapion Aukaisi miilun laen ja alkoi ras- - --'- Pa -- "" w""-- ' -- - '— ™—'- -
huUa slcne vaUan tcJsteUvHu ukkoa Mite wl vanha rapistunut ukko) 0karl Finn el tuntenut miehiä jotki Batsebon omlUJa on latvflnsa
voimakkaalle miehelle Valmiina olt heitettäväksi aukkoon Joki oli muo- - kaptelnllle mukaan laittanut Ja suotuklllaan varustanut Eipä nuori
dot mu' hehkuvaksi nieluksi Kuitenkaan et vanki aäntikaan pastanyt ' kaptelnl tuntenut tarpetki vielä toiminimen piallikkckuntaakaan Kos
Ajatteli kai ettli se ci ovi sotilaalle että vaikeroi vaaran cde-u- ä Lapslllt-- ' ka el tietänyt että ne päämies oli ottanut mertmlenen pestin --päattaksee!
J naisille se paremminkin sopii Miehen tavalla tahtoo Kuolla vaikKakin hetkeksi pois suuren maailman Hike-elämA- tä Ja saadakeen nihda trrujen
kuolee salamurhaajan käden kautta j maata sankarien Suomea Josta oli paljon kuullut Ja paijor lukenut Kump
Kuuluu kukon laula Kiperin kukko enM kertaa laulaa Tm viera avnt pnikeen oli valinnut koulutoverinsa ja mutaman taakarlksi valmistuneen
säikytti kuitenkin Ottoa rltn että hän horjahti taaksepäin Ja tapaillen ka serkkunsa Herra-miehis- ta o!l siis lalvarriehltö kokoonpantu mutta mie-lllää- n
koetti saavuttaa tasapainoa htltlt ukko rtAsistään Ja vyorahtl alas hien kunniaksi on kuitenkin sinettävä että Jokainen kohdastaan oli kyltin
miilun reunaa Hoipertul Ottokn Tasapainoon hänet asetti ka-tluksee- n kelvollinen tarttumaan tervaiseen taljiköyteen tanittalssa Ji myo ohjaa-tarttun- ut
väkevä käl Otolta päsl huudahd-i- s Hän el muuta main aluta vaikka roe-- i ei olisikaan peilin tavoin tatvaa kuvastanut
osannut ajitella kuin että Jeki pimeyden valtakunnan o:i tarttu-- 1 sillä enclcnttlalnen ylir-ytönuori-so
on lapeta ati out urreitujet
nut häneen Ja vapauttanut hänen kälstäan vansin Jolle oi aikcnut ntlr lumoissa Ja aaltojen kans leikittely on out parhaita urheilumuotoja
sutkean kuoleman Ennenkuin Otto osasi mitään vatuta tehUä oli nanen Uudenka ipuncln eurahjoneelle merimiehet aettuivat asumaan suuccite-ranteerts- a
)hdltetty nuoralla Joka painui tuktatuottaen imin si(tiln matkailuja maansj-dämee- a Aluksi ajateltiin yhdessä kulkea Uskann
ään Jokaisella ponnistuksella Käännyttyään näki Otto olevansa neljin cnslmmaieen tarkoitettuun päämaallln Euraan
mihon vankina olivat keveään Kepukuun puettuja ja miksi
keskenään Jotakin olt paissaan nar-ma- at
neljännellä virkatakki
el osannut ajatella nuo miehet
mekään tiedä Joltakin
ajanjaksoa Ja siirry
iiLiLrt
laa
välittänyt
Chlnovvan
Ennenkuin
riippunut
Chlnovva
Sulka
Etpä
Vasta
tie
selästä
M
heinäkuun las-Keutun- ut
Eihän Eirassa Vai liene Oskarin sukulaistakaan elossa
Eikös kiinnosta pääsy äidin luo?
Miksi Us Juuri Euraan?
Siksi että Lulsterln sotilasvirkatalossa oli munan tyttö joka on kerran
Hulltn poliisilaitoksessa sanonut muitamalle meMn-l-he- ll että hän var
uscire paikoille samoin uin nilU
-- "tk Tr WMlll#ini%l PmlSp-Fr-- V r V
tnytsky uhkasi Hän nautti Jo etukä-teen
verisen kostonsa suomaa tyydy-tystä
Hänen kätensä purlal tiukasti
Jovsta a atusten taUcessa: kostoa
kostoa kostoa!
Ja hän sinkosi nuo!en Tom Kenne-dyyn
Joka Istui pUnessä t Kassaan
Kun h3n oli suo lttanut tekon a siep-pasi
hän C':lnoan lapsineen satu
Chataka- -
palkallaan j — —
pelaten
—
kaikesta
!
miehen
sotilaista
hienolla
I
Jercmin Turhaan Mutta Sulka löi
hevostaan kuin hullu eikä tahtonut
tunnustaa omaa mltlttömvyttään aa-vikon
villiä raivoa vastaan Musta
Sulka el saapunut koskaan Chatawa
klln — leiriin — kotiin Musta Sulka
Ja hänen vaimonsa hautautuivat lo-puttoman
preeilJti lumikinoksiin
m"utamln mailien räässä Tom Ken-nedyn
farmilta
Edisonin hajamieli
syydestä
Professoreja taataan aina kuvata
hajamielisiksi eikä luultavasti aivan
syyttä Mutta että sellainen keksijä-ner- o
kuin Thomas Aha Edison omasi
saman herranlahjan hajamielisyyteen
nähden sitä el juirl uskoisi Mutta
niin kuitenkin oli kuten seuraavat
kaksi tapausta osoittavat
Kerran meni län matkailutoimis-toon
ostaakseen asianomaisen matka-lipun
"Matkatoimiston virkailija ky-syi
ensiksi kuten tavallista matkali-pun
ostajan nimeä
— XtmlköT vastasi Edison Ja näytti
kcvastl hämmästyneeltä — Vlml?
Sen minä tällä hetkellä olen todella-kin
unohtanut
Ja hän alkoi sivellä otsaansa miet-ti
ankarasti kuitenkaan onnistumatta
muistamaan nimeään Tilanteen sel-vitti
eräs toinen matkatoimistoon saa-puu
it asiakas joka el k) Häkään tun-tenut
Edisonia persoonallisesti vaan
ainoastaan sanomalehdissä olleista
— Tehän nV%ln1 r ison n kvs vi täm- - i "--- H
- — t j i Iloissaan M
— Niin tode - --
Alva Edison
Vlnalllja kl
kysyi Itten:
— Mihin m- - L
kustaa?
Edison tarttui
päätään pudlsr
kuluttca:
— MihlnkaU
unohtanut
Eikä virka IM
soittaa Edisonr
selvisi että k
matkustaa Euro-Saattaakl- n
--
käsitykseen c-huip-pu
on un
t kselllset a-- ut
Ja niin pitkän
kasta European
Mutta jatkak
nista Kerran [
erääseen yllo is
kassa Hänet o'
siellä muutama
Oli määrä kestaj
Hänen vaimonsa r'
lee olemaan suut j
caisoni1 Kunniai:= u
tunsi myös mlehp sj jm r
ia utVal onlnll-l- n
niin yhdessä kuin -- ssak jr
i in sanoi ran pa Jmirlf
ia irHKKiiauaa a j-- -- jj
huunsa Ja takoi t -- " p
ici uuni suteiiiisia tz ' i t_i
frakkipaliassa kahta kerci
w' oit iilUSl l
taa j liesi uusi paita tankkasi i
Trwuii iTcSuJ1isuii pa_i ciUin
matkalta huomasi vaimo ri:
hellään oli yllään kalkki nuoftr
ta frakkipaitaa Itouva Eliicjl
hlstul Ja kysyi mlti rIa c"sirJ
oli tehnvt
— Mikset tehnyt niinkuin mJ
ärlsi hän — Minähän urra
sinun pitää joka Ilta pckei pil
uusi frakkipaita
— Xlln minä olenkin tehny tt--l
st Edison
Ja niin hän oli tehnytkin Es
vain unohtanut riisua alm r-- i
} Itään Kun hänelle nyt tlal !
st pnhkesl hän sanoihin:
rna
—Eihän se sitten niin £em
ollutkaan että minulla oli iirii
melstnä päivinä niin hernaietla t
OLI MUUTTANUT NIMEVStil
Eräs herra astnl raitloia-x-- sl
näki siellä erään toisen hem- -
meni silloin tämän tuo tapa!1 ii
ja sanoi:
— El mutta kas terve nls!l
vist Sillä onkin Jr-- kauan ka 31
tiin multa kylläpä sisä otk:
tunut aika lailla
Toinen herra vasrasl
— tMutta minä en cl- - lal:lu:
kään Ilergkvist
— Xo voi hittoa olet o tl:
tanut nimesikin'
VAIKUTTI TYHJ-I- T-mtis
tii"i i !eU -- " — 1"!J tostanl Olen ka _:
naan oman pääni r
— Eikö sinusta
kuttaa Jonkinverran
toaa merlmlestiä alta Ja kuuluu kokonaan tälle eikä rere --
Ja muisto tuota työstä on nuorta merimiestä seurannut ka'
valheiden näinä vuosina Jotka ovat tapahtuneesta tr--a!- :
siirtyneet
Xjt Oskari Flnr on kaptelnl Nyt kysyy hän Laura! : kyiyrji'
ajan Jo arvelee tulleen Slk-- I suuntaa OsKari matkan rtv -
luksensa suuntasikin Uuteenkaupunkiin eikä Oulu
I ollut äitinsä olinpaikkaan
I El 0karl kumppaneiltaankaan salannut matk-n-- a
1 rää Hän kertoi miten oli tullut tuntemaan tytön Hui -
oli pelastanut hänet Ja saanut kehoituksen käydä tapa
saapuu Tuo kohtaus ollut vallan vieras nuorelle
kansainvälisten pahantekijäin klinlaantl oli kyennyt
samaan petheeseen kuuluvan henkilön hyvin tukala-- '
' kyllin tunnettiin Oskari Finnin anIo näiden
nlsaamlseen
j "Aikooko kaptelnl kihlata sitten sen tytön Jos ho
puvalnen?" kysyi nuori Harrison Oskarilta kun eur
tlin matkasuunnitelmista Ja Oskari oli suunoltehras-hänt- ä
Euraan veti
"Se cp kyllin luultavaa että minä sen teen" vas?as
on asiassa vielä sekin pohja että tyttö voi olla t-ku- va
minkä olen ajatellut hänestä clevan Ja elä -- i
Joka on sottlaskaptelnl suotuu laskemaan minua tyt
siliä olenhan vaan tavallinen toisen palkalla oleva ka- -i
"Jo kuitenkin alat olisivat niinkuin toivoi- - - -
Inult nt1 lrlVlatl-- l nxrlmllxr" hUOmaUt' H
aaJ
jaa losiaanKin' nucma-- i Kapteim -- iman"'
antaa mutta saaneeko sellalst? kaupuns
korusormuksla mutta minun morsiame-e- —
merimiehen kihlat muistot kaukaisista malta
"Sitä Juuri minäkin aneli tovetl "M-i- " £u
laatia mukanani sormus Jonka omistanux muu
minksl erää- -
iii-- u nau aiuui va iuuuuc n]ui-ii'is'-i- i --- -
hänen etämäsäin Ja kun lnäkln kaptelnl olet sdrä tP
pyydän ottamaan
kihlasormuksena morslamellesl morslan-eks- e'
ansaitse suostun ottamaan en taitaisin"
Vn
el
U I' -- S
ata'ii: :ukai
-- asti?'
-- ei
A
t l
in -- a Ij
na
ir !it ? :
ir u '1
1 k- -"
13
-- 5 T'
i„x vr
-- rv1
_ 111 t P —' jai
= mus j ' h
tl Joltakin
ajattelen" a
- _ on „ ji - u
[
ukf--
tekevänä niin minä sinua tämä l"--
T' u r
Jos taas
niin
ml
:'--&'
ar''t- -'
-
a
taä
-!-:- I
"- -:(
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, May 28, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1938-05-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000464 |
Description
| Title | 0141a |
| OCR text | ' t ' " fj] t St- - I i s i f J ' 'ui "Mi S" h- - h j Lauantai-illa-n Lukemista i PREERIAN! j KANSAA! K BKOBBCana-B-iB- B Atarlkaii suurat pier-rU- t ovat heidän emua rotuansa hellan omaa ryöctettyä maata ( kansaansa H" eivät vällnäneet silti N Jotka asettuivat preerlorie ja H) Jotka työskentelivät kili aural-la Ivat oatant maata clkeudeom -- katt-estl eivätkä edes kysynet lupaa Hataecn Elrltkä ' psinanahat" Jot-ka maan omistivat antaneet sitä Hile 'Itään eikä Ilman muuta aavl- - j Ja silloin tapahtui aavikolla kot olivat olleet hellän ikimuistot-- 1 nen kosto Mutta kostajaa ei koskaan sfeta ajoista vuosisatoja ennen kuin valkoinen mies oli ne lötänytkaän Mutta valkoiset olivat volmak-tranmpl- a kuin "ptirl3#t"' Ji heidän Mfetisa Ja työkalunsa kehittyneem-piä Ja maan alkuas ikkaltten täytyi tuumatuumalta perJytyl mu-:'-- a anet erälnl yhä länn yhä muuan nuori kauemmas pohjoiseen m-'ts:- i:i Ja eä maihin Ajatus siltä että heille oli tehty veristä vääryttä antanut heille koskaan rauhaa viha Ja kosto kiehui hellän veressään Ja ratsastaen vii-lelli- ä preerlhevosillaan jll aavikon he hävittivät polttivat Ja murhasivat minne vain ilmestyivät Nopeasti he kiitivät palkasta toiseen pitäen val-koihoista siirtolaista kauliunvallassa Silloin tuli linnoituksia Koko pree-rian alueelle rakennettiin paalumajo-j- a Ja jokaiseen pualumajaan sijoi-teltiin sotaväenosasto Se oli Lännen ratsastava poliisi Tästä lähtien siirtolaiset tunsivat voivansa rauhassa asua Ja pian tuli aika Jolloin "punana-hat- " eivät enää uskaltaneet tulla far-meille aseistettuina Hellän kylänsä olivat muuttuneet uidenalkalslksl savuisiksi ja melui-siksi suurkaupungiksi Joita olisi enää tuntenut entisiksi Vanhat intiaanit Jota olivat elä-neet entisaikojen vapaata elämää kuihtuivat Ja kuolivat pois mutta aa-vikoiden kaipuu kuollut eli e-elell- een helJln Jälkeläistensä mielis-sä kohisi hellän ionissaan eikä tule koskaan kuolemaan niin kaian kuki sikin punanahka elossa Aavikko kutsui Ja houkutteli veti puoleensa vastustamattomalla voi maila Mutta rlnet rjluiut Jot ka siellä vaeltelevat eivät ole veren-- J himoista sotilaita sotaminlaukslneen Ja pääsulklneen vaan ovat noita Jotka rauhattomina vaeltavat kerran omistamillaan mailta Ho ovat Hileet ankaran herruuden ulia uneliaiksi Ja välinpi-tämättömiksi Ja tuntuu "uin mikään saisi enää heidän vertaan kiehu-maan Siirtolaiset olivat anastaneet heidän maansa: tapahtuipa sellaista-kin että he olivat ostaneet mös heidän vaimonsa ryöstäneet hä-väisseet Ja tällaistakin punanahat sietävät ilman vastarintaa Niin svälle va-jonnut tuo kerran rlln Jlped Ja va-pautta inkasta kansi Ja Jos Intlaanllelrlssä sattui svntv että heimon vereen sekaantui valkoi-sen miehen verta Mutta sattuipa Joskus että uinuva viha tuo punanahan villi fanaatti-nen viha aavikon valkoista ryöstäjää kohtaan heräsi Hila veri- - saatu kiinni Xänettöxlnl viekkai-na käärmeet liikkuivat puna-naha- t Jättämättä käynneistään multa me1 kejä kuin nvljettyjä pälkalloja I annen tunnetuimpia kostofekoja oli Tom Kenied flamsayn alueel- - siirtolaisten fa- - H- - myrs-tielt- ä kaucm-na- s I kyisenä talljrCna puna- - ei rl el se s se y° on ne ne valkoisten el r Ji on a ja k in n nahka Cliatakavvista Chatakavvln p-nan-ahat oli at tun-nettuja hyvänluontolsiksi ja o Inha-luisik- si Useat heistä pjkeutulvat sa-moin kuin seudun farmarit ja useim-mat osasivat Jonkunverran englantia Ja he lähettivät mielellään lapsensa sinne perustettuihin kouluihin Senpä vuoksi 1'ohJois-Itokota- n vi-ranomaiset tolvotvatkln että heistä alkaa m)öten tulisi hvviä Ja lainkuu-liaisia kansalaisia 'Mutta p'manahat eivät itse asiassa olleet nllu hyväntahtoisia kuin miltä uävtti Omissa oloissaan ollen he vi uusivat valkoisia miehiä ja etenkin naisia Jotka varsinkin sunnuntaisin nuuskivat kaikkialla leirissä Ja pisti-vät nenänsä joka telttaan Ja heimon nuoret miehet olivat pi-hisevän kiukkuisia Jos valkoinen mies tuli Ulan lähelle heidän nai-siaan Koko seudun farmareista el kukaan kaviot nllu usein Chatakavvtssa kuin Tom Kennedy Vähintäin kerran vii-kossa hän Ilmestyi Intiaanien äiteel-le vaikka hänen farminsa oli kah-denkymmenen mallin päässä Hän kierteli vanhan Oliin teltan ympärillä sillä siellä asui Hän In-tiaanityttö Jota hän el voinut unoh-taa Chlnovva — Chln tytär oli vasta kuusitoistavuotias mutta hän oli jo kypsjnyt Ja kaunis kuin preeria ke-säillalla auringon laskiessa Tom Kennedy alkoi vähitellen va-rovasti valloittaa Chlnovvaa Hän toi hänelle lahjoja Jotta voisi pitää häntä kädestä Ja puhella hänen kanssaan Ja valitellen hän saikin poistetuksi heitä eroiltavan muurin multa ennen k iin se tapahtui oli hän saanut ostaa hänelle monet laslhel-me- t messlnklketjut kullatut -- mukset rannerenkaat Ja muuta arvo-tonta kamaa Hän katsoi tytön mus-tiin kosteisiin silmiin Ja hän hur-maantui Chlnovvln loistavasta Ihmee-llisestä kauneudesta niin ettei hän nähnu nviuta kiln hänet Hän el huomannut että niin pian kuin hän meni Chln telttaan saapui eräs nuo-i- l mies teltan Uhelsvvteen Ja seura- - ruJän ioku nuoli erlneti lapsi niin he ' sl hellän ke usteluaan vihaisin kasvattivat sen kulu olisi se ollut kostoa hehkuvin katsein Se oli Musta preerian Ruukin Poika Kirj Werner Ruusunen VIlDZErCISTA LUKU Mperln yilmlilulla vierasta kieltä Kolmella vaan kevyet lakit mutta kultakal tunollla korotettu Otto mistä olivat tänne Joutuneet Ja em-mekä Itä Jos emme pataa takaisin pilviä kestänyttä Uuteenkaupunkiin :— n TSHEKKOSLOVAKIAN RAJAMAILTA v_u bbbbbE' - 9HBTfld(Sva ! ! tthT BBBMJBHBflULAV w -- _ j""# qw 7--BBBBLbBBBBmEBbBfJl - "jr ' ~MsBHBHBBB'U' r BBBBBBBBJVBJgBJBlBBJBBBJMBBBJaBBs&BBBflPfeafKk r " -- i"Mnt-siB BHHRBHHHrBHHHHBaiHBsHBrBHrTMbA- - f"' sB%rBMBMBJaajBvBBrNi iiWVbBVnBbnVBJBB'B'BvBBBVBBBVBBBVBBBVBBBBBVBBBVBBBVBBBVBBBVBBBHBBBBBBBVBfri:flXirv4'?cf'~ lBLBecBFBiBrsBsvUVrBBiB':P¥k v BBBaBVBVCYinBBrYBAtffYZlhBBPYBBlYVVBBYBHBSBHBBBJYBSHiBBBBVBBTB'BBBBTZBEBfVBlBBBBBBPBkiB¥äEBJrflEl£ii' ♦ 'BBBBW VBBBBBBMiBBBBJKBBA-- a BBBBVrfRtv - aBHHHH BBBHBBLlBBBBBk ' BfC - Hv V BTmBTBTBTBbV MfyrvPsfclÄME1VgBlv'V - TA LbVbVJVbVbV V 11) ViafeJälV™rv J " Kuankaunlit kylät Sax nvssa Tshekkoslovakian rajan seuJuOa katen Rathen son niit tannivi m varassa viime Ukon aikana kun k- -o Eurooppa o 'otti Ts'iekkosl vaklan tilanteen kehitystä 5ksalalsU Joukko) i oli keskltcM o!i keskitetty Itä albnkln ra] ille It ivalta liitettiin Saksaan Sulka Usein hän oli kuul it Jonkun shl sevän hampaittensa välistä — Valkoinen koira: Val-oln- en pi-ru! Muta hän el ollut sliä sillä hän tiesi ettei ät "punana':at" uskaltaisi käydä käsiksi valkoiseen mieheen Ja hän houkutteli (Tlaoaaa yhä enemmän luokseen Kerran saapuessaan leiriin hän ta-pasi uudessa teltassa jos-sa hän Istui ompelemassa helmiko-ristetta mokkaslinelhln hän oli nähnyt Tomin f-n-sl hän hä-nen läsnäolonsa Hän pani työnsi pois ja tuijotti ovelle Siellä seisoi hän vihasi ' suureen vihasi häntä koska hän oli valkoi-nen mutta kuitenkin hän rakasti hän-tä — hän el saanut — hän tahtoi tapaa hänet koska hän oli valkoinen koira" hänen kansansa mu-haa'- a Mutta vaikka hänen ja hänen hei-monsa elämä olisi siitä niin hän el olisi voinut tappaa tuota miestä u — Auringon laskiessa Chlnovva Tommy Uronln farmPla kulska3l hln henkeään rldättäen Ja hän nyökkäsi Ja toisti — Auringon laskiessa Tommy Erovvnln farmilla' Hän tiesi vain kohtaavansa Tom Kennedvn auungonlaskim aikaan Tcmmy Ilrovvnln farmilla eikä lian muuta ajatellut Ja kun aurinko heitti vilmelälä sä-teitään preerialle seisoi pie-nenä Ja kokoonkyvrlstyneenä punai-sessa hameessaan ja llrownlu tallin takana Alina mitä hänellä oli mukanaan oli To-min hänelle antamat korut Chli'owan sydln löi haljetakseen kun hän arkana peloissaan loi kat-seensa Chatakavvaa kohti — kotiin Jonka hän oli Jättänyt Miehet punmvai juun ! --- -" enn-nku- la Kun Musta Sulka palasi vi iän jäl-keen a rinjpn laskun lelMln Ja ryn-täsi Iloisena telttaansa sylelllakseen vaimoaan el teltassa ollutkaan K-etään oiottcmassa häntä Valkoinen paholainen oli taas käynyt saalista-massa Musta oli ennen Chino-va- n lähtöä ollut rauhallinen tolmltel- - lut leirissä kaikenlaista töitä Hän el I laan Ja läksi ratsastamaan ollut viettänyt aikaansa aa leiriä kotia kohti istuen Ja korttia kuten u-- 1 Mutta raivosi yhä hur- - seimmat muut han ollut etes kuunnellet tuota aavikon houkuttele-va- a kutsua Joka tekee hänen heimon-sa niin Mutta Chlno van pa'-- o cli yhdellä Iskulla hänet muuttanut Hän liittyi kodittomien mies Jota Ja rakasti Hin rauhattomien punanahkojen El tahdotto-masti: mokkasiineis-saan Ja Ja lumimyrsky rauhattomaksi Joukkoon Joka kierteli preerioilla Hn ti?sl ettei hän voisi saada rar-ha- a ennenkuin oli löytänyt sen Jota etsi Kärsivällisesti hän kcettl lö' täi JälVU Jotka Johtaisivat räimääraan rraänä keskitalven pakkas-- 1 iltana kulki hänen Ja kolmen muun ! punanahan Tom Kennedyn farmin kautta Punanahat pysähtyivät puoliksi lumen peitossa ole an I mökin viereen ' TnVi s n lnA4ta ll-l-llflfl- itl latl L'0l lampun valo lumelle Tuo Ikkuna hou-kutteli Mustaa Sulkaa Hän laskeutui hevosen Ja lähestyi varovasti Ikkunaa kukistaen slsäln Siellä oli tuo suuri va'kolnen mle3 Ja Chlnovva sekä pieni lapsi Mutta yhtä ä?nettömästi kuin oli ' tullitkin hän palasi toisten luo ja hyräsl satulaan Ja Istuessaan hevosen selässä han tuumi: Valkoinen koira luulee et-tä se on hänen lapsensa mutta se el ole valkoisen paholaisen vaan mi-nun iapseni Mustan Sulan ja Chlno-a- n lapsi Ja Mustan Sulan aivoissa svntyt hänen ratsastaessaan aavikon yli ve- - inen suunnitelma i 1'lan kuului heosen kavioiden kap Pälvftl myöhemmin oli ista ?ul-sett- a Ja Tom Kennedy sa: nul nos- - ka taas Tom Kennedyn mökillä Mut-tae- n Chlnovvan eteensä satulaan Ja ta t?Uä kertaa hän oli yVsln ratsasti hyvää vauhtia Itään päin )ll Hän el huomannut että taivas oli äkkiä käynyt paksuun pilveen Ja että loivUta I Uudenkaupungin satamaan oli muutamara iltapäivänä Jonkun tikkaan enclantllaien Hullalva Laivalla oli kolme nuvv matkailijaa Joista kolme oli kyllä vaan merimiehen kirjoilla mutta sata-- ' raapäällikkö olisi voinut vaikka vannoa että miehet olivat rikkaitten en- - glmannien poikia Jotka olivat tulleet t ttustumaan tuon neljännen koti-- I ' mmaaalahlasnta sXueklujäjsuurotlai kaXulmppikatlnaivatänyski apsuteotmnlalaiinen vaikkpaäävtiteäreanalleentkäielseulloe j käännetty Miehet olivat palkanneet crahn vanhan merenkulkuun kvkenemattömän merimiehen aluksna vahdiksi Sllalia miehiä on Kyllin rantakaupun gelsa ikänsä pikkupojasta asti meriä seilanneet Ja sitten lkalopukl Jou-duttuaan Joituneet palkattomaksi Satamasa saavat yritä Ja toista laiva-kulu- a aikana anAlta Ja talvet ovat kaupuncln vaivaishoidon hildettavana Merimies Justus Zinck oli siirtynyt asumaan alui:en xapyysiin Ja olisi Ehkä ukko sentutin alkia rmorumpua punalta kun aletaan raastaa ' valmi- - vannomaan etti miljonäärejä sllnli laivassa on tullut suomeen miilun katolle ajatteli Otto Otti lapion Aukaisi miilun laen ja alkoi ras- - --'- Pa -- "" w""-- ' -- - '— ™—'- - huUa slcne vaUan tcJsteUvHu ukkoa Mite wl vanha rapistunut ukko) 0karl Finn el tuntenut miehiä jotki Batsebon omlUJa on latvflnsa voimakkaalle miehelle Valmiina olt heitettäväksi aukkoon Joki oli muo- - kaptelnllle mukaan laittanut Ja suotuklllaan varustanut Eipä nuori dot mu' hehkuvaksi nieluksi Kuitenkaan et vanki aäntikaan pastanyt ' kaptelnl tuntenut tarpetki vielä toiminimen piallikkckuntaakaan Kos Ajatteli kai ettli se ci ovi sotilaalle että vaikeroi vaaran cde-u- ä Lapslllt-- ' ka el tietänyt että ne päämies oli ottanut mertmlenen pestin --päattaksee! J naisille se paremminkin sopii Miehen tavalla tahtoo Kuolla vaikKakin hetkeksi pois suuren maailman Hike-elämA- tä Ja saadakeen nihda trrujen kuolee salamurhaajan käden kautta j maata sankarien Suomea Josta oli paljon kuullut Ja paijor lukenut Kump Kuuluu kukon laula Kiperin kukko enM kertaa laulaa Tm viera avnt pnikeen oli valinnut koulutoverinsa ja mutaman taakarlksi valmistuneen säikytti kuitenkin Ottoa rltn että hän horjahti taaksepäin Ja tapaillen ka serkkunsa Herra-miehis- ta o!l siis lalvarriehltö kokoonpantu mutta mie-lllää- n koetti saavuttaa tasapainoa htltlt ukko rtAsistään Ja vyorahtl alas hien kunniaksi on kuitenkin sinettävä että Jokainen kohdastaan oli kyltin miilun reunaa Hoipertul Ottokn Tasapainoon hänet asetti ka-tluksee- n kelvollinen tarttumaan tervaiseen taljiköyteen tanittalssa Ji myo ohjaa-tarttun- ut väkevä käl Otolta päsl huudahd-i- s Hän el muuta main aluta vaikka roe-- i ei olisikaan peilin tavoin tatvaa kuvastanut osannut ajitella kuin että Jeki pimeyden valtakunnan o:i tarttu-- 1 sillä enclcnttlalnen ylir-ytönuori-so on lapeta ati out urreitujet nut häneen Ja vapauttanut hänen kälstäan vansin Jolle oi aikcnut ntlr lumoissa Ja aaltojen kans leikittely on out parhaita urheilumuotoja sutkean kuoleman Ennenkuin Otto osasi mitään vatuta tehUä oli nanen Uudenka ipuncln eurahjoneelle merimiehet aettuivat asumaan suuccite-ranteerts- a )hdltetty nuoralla Joka painui tuktatuottaen imin si(tiln matkailuja maansj-dämee- a Aluksi ajateltiin yhdessä kulkea Uskann ään Jokaisella ponnistuksella Käännyttyään näki Otto olevansa neljin cnslmmaieen tarkoitettuun päämaallln Euraan mihon vankina olivat keveään Kepukuun puettuja ja miksi keskenään Jotakin olt paissaan nar-ma- at neljännellä virkatakki el osannut ajatella nuo miehet mekään tiedä Joltakin ajanjaksoa Ja siirry iiLiLrt laa välittänyt Chlnovvan Ennenkuin riippunut Chlnovva Sulka Etpä Vasta tie selästä M heinäkuun las-Keutun- ut Eihän Eirassa Vai liene Oskarin sukulaistakaan elossa Eikös kiinnosta pääsy äidin luo? Miksi Us Juuri Euraan? Siksi että Lulsterln sotilasvirkatalossa oli munan tyttö joka on kerran Hulltn poliisilaitoksessa sanonut muitamalle meMn-l-he- ll että hän var uscire paikoille samoin uin nilU -- "tk Tr WMlll#ini%l PmlSp-Fr-- V r V tnytsky uhkasi Hän nautti Jo etukä-teen verisen kostonsa suomaa tyydy-tystä Hänen kätensä purlal tiukasti Jovsta a atusten taUcessa: kostoa kostoa kostoa! Ja hän sinkosi nuo!en Tom Kenne-dyyn Joka Istui pUnessä t Kassaan Kun h3n oli suo lttanut tekon a siep-pasi hän C':lnoan lapsineen satu Chataka- - palkallaan j — — pelaten — kaikesta ! miehen sotilaista hienolla I Jercmin Turhaan Mutta Sulka löi hevostaan kuin hullu eikä tahtonut tunnustaa omaa mltlttömvyttään aa-vikon villiä raivoa vastaan Musta Sulka el saapunut koskaan Chatawa klln — leiriin — kotiin Musta Sulka Ja hänen vaimonsa hautautuivat lo-puttoman preeilJti lumikinoksiin m"utamln mailien räässä Tom Ken-nedyn farmilta Edisonin hajamieli syydestä Professoreja taataan aina kuvata hajamielisiksi eikä luultavasti aivan syyttä Mutta että sellainen keksijä-ner- o kuin Thomas Aha Edison omasi saman herranlahjan hajamielisyyteen nähden sitä el juirl uskoisi Mutta niin kuitenkin oli kuten seuraavat kaksi tapausta osoittavat Kerran meni län matkailutoimis-toon ostaakseen asianomaisen matka-lipun "Matkatoimiston virkailija ky-syi ensiksi kuten tavallista matkali-pun ostajan nimeä — XtmlköT vastasi Edison Ja näytti kcvastl hämmästyneeltä — Vlml? Sen minä tällä hetkellä olen todella-kin unohtanut Ja hän alkoi sivellä otsaansa miet-ti ankarasti kuitenkaan onnistumatta muistamaan nimeään Tilanteen sel-vitti eräs toinen matkatoimistoon saa-puu it asiakas joka el k) Häkään tun-tenut Edisonia persoonallisesti vaan ainoastaan sanomalehdissä olleista — Tehän nV%ln1 r ison n kvs vi täm- - i "--- H - — t j i Iloissaan M — Niin tode - -- Alva Edison Vlnalllja kl kysyi Itten: — Mihin m- - L kustaa? Edison tarttui päätään pudlsr kuluttca: — MihlnkaU unohtanut Eikä virka IM soittaa Edisonr selvisi että k matkustaa Euro-Saattaakl- n -- käsitykseen c-huip-pu on un t kselllset a-- ut Ja niin pitkän kasta European Mutta jatkak nista Kerran [ erääseen yllo is kassa Hänet o' siellä muutama Oli määrä kestaj Hänen vaimonsa r' lee olemaan suut j caisoni1 Kunniai:= u tunsi myös mlehp sj jm r ia utVal onlnll-l- n niin yhdessä kuin -- ssak jr i in sanoi ran pa Jmirlf ia irHKKiiauaa a j-- -- jj huunsa Ja takoi t -- " p ici uuni suteiiiisia tz ' i t_i frakkipaliassa kahta kerci w' oit iilUSl l taa j liesi uusi paita tankkasi i Trwuii iTcSuJ1isuii pa_i ciUin matkalta huomasi vaimo ri: hellään oli yllään kalkki nuoftr ta frakkipaitaa Itouva Eliicjl hlstul Ja kysyi mlti rIa c"sirJ oli tehnvt — Mikset tehnyt niinkuin mJ ärlsi hän — Minähän urra sinun pitää joka Ilta pckei pil uusi frakkipaita — Xlln minä olenkin tehny tt--l st Edison Ja niin hän oli tehnytkin Es vain unohtanut riisua alm r-- i } Itään Kun hänelle nyt tlal ! st pnhkesl hän sanoihin: rna —Eihän se sitten niin £em ollutkaan että minulla oli iirii melstnä päivinä niin hernaietla t OLI MUUTTANUT NIMEVStil Eräs herra astnl raitloia-x-- sl näki siellä erään toisen hem- - meni silloin tämän tuo tapa!1 ii ja sanoi: — El mutta kas terve nls!l vist Sillä onkin Jr-- kauan ka 31 tiin multa kylläpä sisä otk: tunut aika lailla Toinen herra vasrasl — tMutta minä en cl- - lal:lu: kään Ilergkvist — Xo voi hittoa olet o tl: tanut nimesikin' VAIKUTTI TYHJ-I- T-mtis tii"i i !eU -- " — 1"!J tostanl Olen ka _: naan oman pääni r — Eikö sinusta kuttaa Jonkinverran toaa merlmlestiä alta Ja kuuluu kokonaan tälle eikä rere -- Ja muisto tuota työstä on nuorta merimiestä seurannut ka' valheiden näinä vuosina Jotka ovat tapahtuneesta tr--a!- : siirtyneet Xjt Oskari Flnr on kaptelnl Nyt kysyy hän Laura! : kyiyrji' ajan Jo arvelee tulleen Slk-- I suuntaa OsKari matkan rtv - luksensa suuntasikin Uuteenkaupunkiin eikä Oulu I ollut äitinsä olinpaikkaan I El 0karl kumppaneiltaankaan salannut matk-n-- a 1 rää Hän kertoi miten oli tullut tuntemaan tytön Hui - oli pelastanut hänet Ja saanut kehoituksen käydä tapa saapuu Tuo kohtaus ollut vallan vieras nuorelle kansainvälisten pahantekijäin klinlaantl oli kyennyt samaan petheeseen kuuluvan henkilön hyvin tukala-- ' ' kyllin tunnettiin Oskari Finnin anIo näiden nlsaamlseen j "Aikooko kaptelnl kihlata sitten sen tytön Jos ho puvalnen?" kysyi nuori Harrison Oskarilta kun eur tlin matkasuunnitelmista Ja Oskari oli suunoltehras-hänt- ä Euraan veti "Se cp kyllin luultavaa että minä sen teen" vas?as on asiassa vielä sekin pohja että tyttö voi olla t-ku- va minkä olen ajatellut hänestä clevan Ja elä -- i Joka on sottlaskaptelnl suotuu laskemaan minua tyt siliä olenhan vaan tavallinen toisen palkalla oleva ka- -i "Jo kuitenkin alat olisivat niinkuin toivoi- - - - Inult nt1 lrlVlatl-- l nxrlmllxr" hUOmaUt' H aaJ jaa losiaanKin' nucma-- i Kapteim -- iman"' antaa mutta saaneeko sellalst? kaupuns korusormuksla mutta minun morsiame-e- — merimiehen kihlat muistot kaukaisista malta "Sitä Juuri minäkin aneli tovetl "M-i- " £u laatia mukanani sormus Jonka omistanux muu minksl erää- - iii-- u nau aiuui va iuuuuc n]ui-ii'is'-i- i --- - hänen etämäsäin Ja kun lnäkln kaptelnl olet sdrä tP pyydän ottamaan kihlasormuksena morslamellesl morslan-eks- e' ansaitse suostun ottamaan en taitaisin" Vn el U I' -- S ata'ii: :ukai -- asti?' -- ei A t l in -- a Ij na ir !it ? : ir u '1 1 k- -" 13 -- 5 T' i„x vr -- rv1 _ 111 t P —' jai = mus j ' h tl Joltakin ajattelen" a - _ on „ ji - u [ ukf-- tekevänä niin minä sinua tämä l"-- T' u r Jos taas niin ml :'--&' ar''t- -' - a taä -!-:- I "- -:( |
Tags
Comments
Post a Comment for 0141a
