0372a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-- &--fr qMi$ #yf ' Vj & m v j "
J?
?'
s
y
j- - ä""" - — — --mzs~~z juu - s' uy
Uusi Vuokralainen
Kirjoittanut Karo
IUrtelkas nuorimies pysähtyi ka
dunkulmassa lehtimyyJän eteen Ja
sanoi melko kyllästyneellä äänelHä
— Saanko "Arrun uutiset"
Jonka hän myös asiaankuuluvan
nikkelimarkan luovutettuaan sai
Hänellä Urho Mäellä oli kyllä ai-hettakin
olU Jonkun verran ikä
vystynyt Joka siis muuten nuorella
miehelle sopimattomana annetta-koon
hänelle anteeksi Olihan täm
jo kolmas päivä hänen etsiessään
huonetta UsclNeen Ja opintotoveril-leen
Toivo Linnamolla kuitenkaan
siinä onnistumatta sillä eihän nyt
toki äveriään tilanomistajan ainoa
perillinen voinut asettua asumaan
millaiseen roUnloukkuun tahansa
Urho alkoi Jo menettää toivoaan
että tässä kaupungissa todella Jy-tyr- si
kunnollista huonetta Joka o-Ii- si
Joka suhteessa mieluinen niin
hänelle Itselleen kuin myös Toivo
Llnnamolle Joka ei suinkaan Jäänyt
hänestä Jälkeen mikäli oli kysy-myksessä
tottumus varallisuuteen
Ja sitä seuraavan mukavuuden et-sintään
— Valoisa lämmin ny-vinkaluste-ttu
Ja ehdottomasti rau-hallinen
siinä Urhon asettamat
vaatimukset Mutta ne olivat tar-peeksi
suuret sen oli Urho tullut
huomaamaan etslessään turhaan
kaupungin Joka kolkan Jotta nhtä
vaatimuksia oli vaikea minkään
huoneen täyttää
Saatuian lehtensä suuntasi hän
kulkunsa kohti Vanhan kirkon
puistoa — Olipa sekin aika tomp-peli
tuo Toivo kun syysi hänen nis-koilleen
mokomankin m akan ma-nasi
hän itsekseen Sapuu hyvä-käs
vasta seuraavana päivänä kuin
mikäkin parooni valmiiksi vuokrat-tuun
huoneeseen Jos sitt nyt siihen
mennessä edes vuokratuksi saa-kaan
Alku et ainakaan näyttänyt
erikoisemman lupaavaltako!! Topi
vain kehöittanut hanti Järjestä-mään
huonekysymyksen valmiiksi
siksi kun hän tulee kaupunkiin
Ei muka itse ehtinyt kiireiltään!
Kyllähän Urho hänen k'ireensä tie-si
lilankin hyvin Tietysti Joku ty-tönhellak-ka
siellä maalla oli saanut
Topi-pari- n niin pyörälle ettei tä-mä
malttanut lahteii Urhon muka-na
Siinä o't hänen "kiireensä"!
Mutta hyvänä toverina el Urho ol-lut
pannut vastaan Ja niin o'i hän
nyt yksinään emmit Jo ko'matta
päivää liehua ympäri kaupunkia
sanomalehti kourassa huoneita et-simässä
Saavuttuaan puistoon ets' hän
ykslmäisen penkin Ja syventyi leh-teens- ä
Luettuaan johtuvien uu-tisten
tuumankorkulsct otsikot hän
niihin S'n ncmpaa syventym&tti
käänsi sivun toisensa Jälkeen kun-ne- s
löysi etsimänsä osaston Jonk
yllä koreili suurin kirjaimin- - HUO
NETTA VUOKIUTTAVANA
Urho huokasi Jälin oli 1-hdc-s-
sl
koko sivun" venan tuota hänelle
Jo Ulankin tutuksi käynyttl pie-nellä
painettua UkstiA vuokr i-lmoituksia
Hän antoi katseensa liu
kua ptkin yksitoikkoista palstoja J
merkiten silloin talloin Jonkun o-srttte- en
muistun Niinpä kiintyi
hänen huomionsa eräajoni pkku-ilmoituksee- n
Siinä ilmoitettiin
vuokrattavaksi keskikaupungitta
huone opiskeleville mieluimmin
kertoille Osoltt-e- n asemasta oli
sUnft vain kehoitus soittamaan mää-rättyyn
numeroon Lyhyesti mutta
slvfist! kokoonpantu ilmoitus 1--
man
noita nn yleiseksi tulleita ly-hennyksiä-
Urho merkitsi puhelinnumeron
nuristun J Jutta tutklmlsuum
VM8 muutamia merkintöjä ta lta
olt valmis Kietros 'ksi JÄlleen
Htkisen mtetittjrittn misti aio-tais- i
piattf hän enstn Urittaa mer-kitsemiin
puliellnnumeroon sa
dakseen selville mtesä fcmoUetfu
huone sijaitsi ia voidakseen siten
Järjestit etsintäni
Läheisyydessä sijaitsevasta kah-vilasta
han loysik'n puhelimen Jä
kiersi numeron
— 97388'' vastasi miellyttää
ääni puhelimessa
— Tämän päivän "Aamun Uu-tisissa"
olleessa ilmoituksessanne
pyydätte soittamain tähän numer-oon-
Saisinko kysyä onko huone
vielä vapaa? kysyi Ui ho
— Kyllä se on vielä vapaa --
vastasi sointuva ääni — Haluaako
herri tulla sitä katsomaan? ~ Mielelläni mutta lehdessä el
ollut mainittu osoitetta
— Tosiaankin! — ääni naurahti
saaden Urhonkin ikävystyneen sy- dämen omituiseen liikkeeseen Jonka
merkitystä Ja syytä hän ei oikein
ymmärtänvt Ääni mainitsi sitten
osoitteen Joka sijaitsi aivan lähellä
kahvilaa Josta hän soitti
— Sopiiko että tulen nyt heti
sitä katsomaan? — kysyi Urh0 mel-keinpä
liian Innokkaasti
— Kyllä se sopii!
Keskustelu päättyi Ja Urho lähti
reippain askelin matkaan Oikeas- taan Jos totta puhutaan el hän
Juuri paljoakaan siinä kävellessään
cntinyt itse huonetta erikoisemmin
mietiskelemään vaan liikkuivat hä-nen
ajatuksensa aivan toisaalla
eHtätän hoälinennimkitutuälienmavnasakuuäteätntui psulhitea- limessa oli kaunein Ja puhtain mi- tä hän konsanaan oli kuullut Hän
ihmetteli minkä'amen kaunotai
mahtoi scliiisen äänen omistaja- tar olla Nuoroi hän varmasti oli
sen kuuli J0 heti eikä Urh0 sitä
lainkaan epäillyt Joku klusanhenkl
hänelle että saattaahan naisen ää-ni
ollj vaikka ihana omistajattaren
silti olematta kaunotar mutta hän
oli nyt kerta kaikkiaan sillä tuu-lella
ettei hän sietänyt mitään
vastaväitteitä
Mahtoikohan tuon suloisen äänet
omistaJitar olla huoneiston omista-jatar
Itse vai mahdollisesti Joku
sivullinen ajatteli Urho Tai ehkä
hän oli iti-cki- n vuokralainen Ja sat-tumalta
tuli vastanneeksi puheli-meen
'Jos asia oli täten ai veli hän
saa hän varmasti hauskoja naapu-reita!
Näissä mietteissä uapui sanka-rmm- e
uuden kivitalon luo Jonka
portinpielessä oli osoitteen nume-ro
Han löysi etsimänsä huoneen
neljännestä kerroksesta Ovessa o-- U
paitsi huoneiston omistajan ni-meä
— Joku Kaltera muuten —
myöskin sivillikorttl Johon oli sl-ro- stl
painettu Keittu Sara
Vai niin tässä asuukin siis muita
set havainnot neitosesta Itsekseen
han tuo pehmeä Ja häntä niin suu-resti
kiinnostanut puhelinääni Juu-ri
neiti Saran? Kukapa menee sa
uomaan- - Mutta kyllähän se p'an
selville saadaan päätteli Urho ovi
kelloa palraessaan- -
Hetken kuului vain soittokellon
kaiku huoneissa Sitten erottui si-sältä
keveitä askelelta Ja seuraa-vassa
hetkessä ovi avattiin
Nuori solakka nainen seisoi o-vel- la
Vaatoa k'h)ra tukka hieno-piirteiset
kasvot pieni suu Ja suu-ret
silmät siinä Urhon ensimmäi-set
ravainnot neitosesta Itsekseen
antoi hän aikamoisen korvapuustin
äskeiselle kiusanhengelleen Joka cl'
uskiltanvt esittää vastaväitteitä
Mnrn kuvitteluilleen Mahdollisesti
veli Jäljellä oleat pahantuulen
rippeet oh at kuin po'--s pyyhkäistyt
tämän kaunottaren edessä
Urho koetti sasda äänensä mah-dollisimman
asialliseksi tervehties-sään
neiti Sai'm siUs hän mi
kaunotar epäilemättä oli
—Soitin Juuri äsken huoneestan-ne
— Tehkää hyvin Ja käykää slsftl
le Rouva Kaltera huoneiston o-mistaja-tar
ei ollut itse tilaisuudes-sa
vstarKttmaan mahdollista
vuokralaista Ja pyy hän scnUhden
minua opastamaan taalla Puheena
oleva huone on tässä — puheli
neitonen ohjatessian U-h- oa nuo
necseen
Kuullessaan tämin äänen oh Ur-ho
vakuutettu- - ettei hän ollut an-tanut
äskeistä hiljaista hiljaista
korvapuustiaan aivan turhaan Ei
ollut näet enää epäilystäkään sil-tä
etteikö neiti Sara ollut sama- -
Kynnet
itgpi ii rB—er1' - BLattfaaHIIIII '
w £~ W "n ff
asvaBBBav a
Pt Simpson 19-vuotln-en
oli kai
atttnut vlicen kuukauden aikana oi-kein
pitkä "ru-manehu- " kynnet mut
ta nyt ne uhkaa laattaa niinet työttö-nak- tl si'lä ränen työnantajan Min-ieFci:$'s-ta
il tykkäH niin pitkien
kynsien käytöiti typalkaisa sanoen
'niiden aiheuttavan vahinkoa Pit vält ii pXinviiteln ettei niittä ole mitään
vahinkoa
Jonka ääm-- n Urho oli kuullut puhe-limessa-
Sen soiniuvalsuuden olls
hän eroittanut tuhansien äänien
Joukosta niin puhdas se oli!
Jo ensi sUmäykselilä sai Urho
huoneesta edullisen kuvan- - Suu-ruutensa
valoisuutensa Ja kalus-tonsa
puolesta oli se erinomaisen
tyydyttävä Se asa oli siis selvä si-tä
myöten
Hän käänsi huomionsa jäileei
opstaJaan$a Nyt vasta tässk päi-vänvalossa
saattoi hän havaita
kuinka sievä tämä todella 0H! Ty-tön
kirkkaansiniset silmät Jotk-- i
eteisen heikossa valossa eivät oi
leet päässeet oikeuksiinsa loistivat
nyt suurina Ja älykkäinä kaarevien
kulmien reunustamina Urhoon hei
dän katsettensa yhtyessä ja kuinka
pehmyt olikaan hrnen hipiänsä Ja
kaulansa
Urho rakastui sinä hetkenä ensi-kerran
tlämässiän Tyttö lumosi
hänet täydellisesti Eikä se mikään
Ihme ollutkaan- - Kerttu Sara oli
kyllä sen lajin naisia joihin mie-het
kyllä rakastuvat aivan ensi ta-paamise- na
Jälkeen
Urho lte oli kcmea mies Leveät
hartiat kertoivat voimasta korkea
otsa älystä harmaat avomieliset
silmät rehellisyydestä Hänen pai-vänpaahtam-ien
kasvojensa piirteet
olivat sopusuhtaiset joskaan etvlt
erikoisen kauniit Hänellä oli kih?ra
tumma tukk mikä ei ollut niin-kään
vähäinen tekijä hänen ulko-muodossaan
mikäli oli luottamaa
hänen ystävät tflrensä paljonpuhu
viin s'lmäykslin Ja yleensähän sitä
luotetaan heihin tämäntapaisissa
asioissa !
Kummako siis Jos Kerttu Sirakin
katseli häntä mielellään Ja Ui ho
saattoi ilolla panna nurkille hänen
katseessaan muutakin kuin pelk-kää
asiaankuuluvaa kohteliaisuutta
Hänen sydämensä täyttyi Jälleen
tuoVa samalla omituisella tunteella
kuin silloin puhel-mess- a kuulles-saan
tytön heleän naurahduksen-Ny- t
cl sen syy Ja merkitys ollut hä-nelle
tuntein iton: hän tiesi sen
litankin hyvin- -
— Minä vuokraan tämän huo-neen
virkkoi hän tuokion kuluttua-Ole- n
hyvin tyytyväinen tähän
— Mutta ettehän tiedä edes vuot-raa- !
hämmästeli tytt- - moista vuok-raamistapa
Rouva haluaa tästä
kokonaista 70 mk kuukaudessa!
--Seitsemfinsataa! kertasi Urho
ollen todelt unohtaa koko vuok-rausJut- un
No onhan se melkoinen
summa tähän aikaan mutta vuok-raan
tämän erään toverin kanssa
Joka saapuu huomenna kaupun-kiin
Urho muisti äskeisen ma- -
"Hauskaa
— Laina-tytö- n Kirj F £
Hietikon irjorin piika Laina on eri-Voin- en
olentD cniav-- a säädyssään On
lotakin hemtieiu liikuttavaa siinä et-- U
hän on valu rlika Tulee ikäänkuin
lian tehokka-tsl- ' mieleen tuo vanha
tutuu ttä (aloja inhimillisiä aarte-Mstoj- a
voi p!lllä ulkonaIestl vähäl- -
nauksensa Toivolle mutta huo-mis- i
olevansa nyt me ke npä
iloinen hänen poissaobstaan — Ja
luulenpa sitäpaitsi että t-lcmm-er-inomaisesti
viihtjmään talon
muidenkin asukkaiden kanssa! li-säsi
hän luoden Kerttu Saraan kat-seen
Joka po'stl kaiken epailyks-- n
siitä etteikö hän sanonut mtä a-Jat- tell
Kerttu punastui lievästi m'kä
Uihon mielestä erinomaisesti puki
häntä- - Se todlstt lisäksi myös sn
että Amor oli alkanut työskente-lynsä
myöskin Kertun sydämen so-pukoissa
mikä puolestaan hsäs
Urhon toivoa Ja rohkeutet
— Toivokaamme niin! — vas
tasi Kerttu hymyillen- -
Urho muutti Jo samana päivänä
uuteen asuntoonsa Jossa Kerttu oi
nytkin häntä vastassa Urho huo-masi
heti että Jälleennäkemisen
ilo loisti tytön sievillä piVku kas-voilla
heikon punan somistaessa
hänen poskiaan
Kerttu selitti rouva Kaltcran o'e
van edelleenkin ylitöissä Ja pyytä-neen
häntä opastamaan herrasvä-keä
huoneistossa Urhon ilolla e
ollut rajoja saadessaan Kertun
Jälleen opastajakseen Siten sai hä
kiitollisen aiheen olla hänen seu-rassaan
Ja keskustella hänen kans-saan
Mitäpä muuta han olisi voi-nut
toivoakaan
Eikä alkaakaan kun keskustelu
Jo alkoi käydä toverilliseksi Ja mo-nipuoliseksi
sillä Urho oli todella
erinomainen seuranpltäjä Jo niik-se- en
tuli ja ymmärrettävistä syis-tä
pani hän nyt parhaansa He oli-vat
molemmat opiskelevia Ja niin oli
heillä yllin aiheita keskusteluun
Molemmat olivat niin kiintyneitä
toistensa seuraan etteivät huoman-neet
lainkaan ajan kulumista- -
Ulko-ove- n käydessä keskeytyi
tunnelma Ja molemmat katsahtivat
toisiinsa veitikka silmissä Mitähän
arvelisi rouva Kaltera tulija-- näh-dessään
vuokralaistensa nopean
tuttavuuden! Molemmilla oli tämä
sama kysymys mielessään kun rou
va sitten todellakin astui huonee- -
seen Tämä vaikutti ystävälliseltä
Ja koko olemuksestaan uhkui tyyty-väisyyttä
Ja hyvinvontla Hän loi tut
kivan katseen Urhoon Ja näytti s t
ten hyväksyneen tämän asukkaa-seen
Urho tervehti kohtel'aastl Ja
Ilmoitti toverinsa Toivo Linnamon
saapuvan seuraavana päivänä Saa-tuaan
vuokran kokonaisena etukä-teen
kourainsa purjehti rouva tie
hensä mahdollisesti ihmetellen nei- -
tl Saran Ja uuden vuokralaisen tut-- 1
tavuuita mutta ei ruvennut mitään
kuulustelua pitämään semminkään
kun oli saanut rahat käteensä Ar-veli
kai niiden olleen Jo vanhoja tut
tuja ennestään- - Kerttu seisoi koko
edelläkerrotun seremonian ajan vas
ti Ja ihmetteli mielessään mitä tu-lisi
sanomasn Jos rouvan paähan
pälkähtäisi ruveta tledustelemavi
heidän tuttavuuttaan Keksimättä
mitään sopivaa vastausta naatt
hän Jaala odofamaan- - Helpo ks n
huokaus pääsi häneltä kun rouva
oli poistunut tekemättä mitään
kiusallisia kysymyksiä- - Urho tups
myöskin itsessään eraänlaisi ni-potusta
Ja käänsi hymyillen paänsa
Kerttuun Tämä vastasi punastuen
i — Emmeko menisi tänään ulos hu-vittelemaan''
rohkeni Urho ehdo-ta- a
nopean ystävyyden rohkaisi -- riana— Kyllä minun puoiestan
mutta Ei mitään muttia siinä
tapauksessa- - pyydän! keskeytti Ur-ho
— No olkoon sitten Jos nun
tahdotte e minulla ole erikoisem-paa
sitä vastaan Slnfl iltna olt
Amor kovassa touhussa- - Kulris'Ua
t
i nuolillaan lävisti hän kahden on-nellisen
nuoren ihmisen svdimet- -
iltamissa pitää olla"
debyytti-run- o —
Sillapää
'einmlsiäMn asemissa Nuorella ty-töllä
voi olla levät runonlahjat Ja
lveellUestl pthdas luonne eikä hä-nee- ä
oi muuta vikaa kuin se että
ftän KohtaloUiren olkuta on sattu-u- t
syntyni! in tehtaantytöksi tai pii-VatUök- M
Kihan kukaan tule tarkan-leeks- i
xellalnn kainon tyiön Menoja
noja kun luret ja mahtavat a--nr-ttl
un illij t itsekkäästi vetäät
Vi len hai-iii- n omaan {uaieensa
' one ihanat V rpien n:noruuut kuk-- '
Ivat Ikuljpstl hukkaan
Mufa Ialnj Katajistoa odDttl ti-ää- n
h'ioniattnta mne ty Saatuaan
äl 1? un m t3ii kuten loppuun
Ii lanllä Ji hyä kiire onlln juhla-pl]nl'i:- k
ltd 1 sillä tämä elokuinen
ihäpäivä ra"tkenl Iltaa kohden Ja
naislimlellS J:ka el juuri koskaan
fiy ItjmUsa on melkoisesti puuhaa
l un hänen keilan on Inne mentävä
- aina KataJMo harsi Ja silitti vai-"ll- a
aluspuilysvaatteitaan I'okil-- i
hplolltl Jäi-ne- ä puna Ja silmien ai-- a
laajeni lieitävä uonlkas ala Vaa-lean
kellervä tukka Jonka Jakaukses-sa
ptljastui Milkolnen päänahka oli
Jo 'saanut salaiset käsittelynsä kai-a- n
puhtoint--i nalsenpaa oi Jo ta)de
ii Juhla-astssai- n alusvaatteillaan
häärivä muu ruuml Ikäänkuin rle-H)it- tl
sitl makunaan ylimpänä Jatko-laan
UtapSivä etuili Järkähtämättöniäftl
'jihd)ttäen hankkeita J muistuttaen
uäasiat: runoa jonka Lainan oli
Mä u Lusua Ilta-iiUs- a Jitka vietet-tiin
paloruisk in hankkimlekl kylän
U'taperustP'u'1? palokunnalle
Irinan runn!'u o'l pyynyt Jokseen--n
salalsna (lana Uin oli hiukan
l-kp?-
lll?n a jännittyneenä lähetellyt
luottelfan imine tänne Ja Icpulta ko-tn- ut
en k-nke- an hetken että sai
ähdä hden lunonsa painettuna to-sin
palioln mmieltuna Ji typistetty-i- a
mutta I mnlnkln hänen nimel-lään
arutetina MiKta lehteä el
1al'ä lukenut n-u- ut kuin hänen ystä-än-- ä
Anna Mäkinen Jolla Itsellään
tail olla Vlrjalll'la harrastuksia
lkVa hän ''aalllkln Liinaa eteväni-)änää- n
Juu:l hnen toteamisestaan
Laina Joutui tähän tämänpäiväiseen
tilaisuuteen
1'alnk'inta 1 irvllsl rulkun Ja rahat
vaatlln pahalm iltamilla Mutta
alkka lltam ca olikin pääasiana
tanssi Ja rei ä meuhaava yhdesä- -
Kvöstäjä
Evtlyn Clobker 26-vuat- ia nainen
nijrtt " tMtl poliiseille kuinka han
tusritti 700 dollarin ryöttisn eraana
ravirtslnjj Mjtileit Ata„ kiyttien
revolveria tsiojtuvälineeni
elo niin tarvittiin siinä mja5 0ivr
maa sen tiesi Seet Järvlnc miu
slikninen riwuinen suuUt joki oL keskeisenä henkenä pai - mnim
Järvisen piti siis kokouks ja jä Jestl siellä reippaasti ohje 4n Hij
oli nuoremp? n-- i lukematta ut-s-a tM-ni- a itse läpäissyt tuon vu -- Saatto nän pahan rll kännhsa r abatej
Lionet kerrat Uirinnytkin hjelma!
huudellen taukkaileville nuyttelijoCt
karkeita kokkapuheita nii: ttä hi
neliä oli kylS vaisto silta k i Inka o-leellin-en
osa ohjelma on itamlssa
Taalllnen pIos ei senrm j äta fe
ioUta piittaa r-lkemmin-kla
ne häcta
tympäisevät kun hän a itt iep ttt iltaniahrrat ja -- neidit k- - Utelevat
hänen niitten vuoksi tulleen heili'
rahojansa tuomaan Mlc-- 3 tulee Ilta
ulin oma remseyttään eikä xertlsta
asa lällättelyi1 kuulemaan PaloVua
raii Iltamiin oli siis saatava satoja Jj
trulta lausuntoja Mäklen Anna kyllä
ripasi lukea kertomuksen mutta tar
vlttlln siinä muutakin tarua SiHolj
Juuri Anna B-uls-ti
ystävänsä Lainaa
Ja ehdotti Uä tätä pyydettäisiin lag
sumaan runo Tlhn l-al-nan
kyrjijtä
cllut suutarilla eikä muillakaan tietoa
Jonka vuoksi ihdotus enin herätti
sen mukalla Ilmeitä Ja ääniä Mutta
Anna sanoi: -- 'Se tyttö kykenee enn
Tään kuin me yhteensä Onlohaa
aan kenenkafin meidän runoja pai
iettu sanomilehtiln mutta Lalaai
on"
—Pyydä sinä sitten tekemään ii
en esityks°n ranol suutari Kua tuli
iuhe tiäyteliiustä lupasi suutari jk
Mnänsä järjestnä sen Hän tiesi etu
kaupunKUta aa lainata naamareita
ja peruukkeja ja että näytelmak"
uuttaa kun jotkut niihin pukeutuisi
na vähin aikia tanssivat Ja muste:
kekkalehtav-i- t
Tärkein Järjetelyseikka suutarUla
oli saa la luontevasti päätetyksi etu
hänen vaimonsa sai Järjestää kot
iuffetti'{omeniion Kun se oli pUtet
tv oli suutari hyvin toivorikas U-umien
suhteen —
' Anna Mäkinen tuli Liinaa otta
maan Ja ytäättäret lähthät Itama-taloll- e
sulol-et- l kiihtyneinä ja lä
helsesti supattaen Anna oli josh
nnenkln esilntynt laina oli en
kertalainen ja pelkäsi kauheastL Hi
neliä oli runo taskussa Ja pälvi
mutta se tuniul molemmiakin kov
avuttomalta iillä niatkaha Tm
ennakolta siltä kuin olisi ollut men
a leraalle Joukolle tunnustaau
lotakin pln'ä Ja salaista vikaan- -
clinkuln klrkkron menn ssä kototan
-- lämä seuraa mleleä hiukan uj
tuttavana häipyvänä kaona Tuli
linomaa mielen runon ensi säkeet'
Tein kerra-- i retken aatteen valt-akuntaan
mua sinne kuful oma jk
meni" — pitikö hänen sanoa ellM
tuosa talonsa ton tans a odot!aw
tuneoksen keskellä Kyu Annan k'
nal s? el lukonut oi i teke-nä- :
1
Sett länineu 'dl lln -- lesl hl
töhnää nytkin kun 'i ralesjoaio
1# iviimnn nV t i - t UtH
lHärl fdestakauln - -- H VW
'vton taskussa piilee n n i
den oli tilaisuus suhu i
Ter-eh(lypvh- e" oli '
uutari ite r-itin- vt i niytt1--
htään itä häpeävän - i-Mtl-
T5-'
Mtiln luomaan kahvi hti'
ellakse-- n fVn ett- -i r'--' s
tään maksa Hän h i ''
Annalle: "Tinkaa va- - " "
te olette xani--a ohj-- i - "Kuniplki-- s tehta -- k£
lukter kys?i lian M' '
"
t'a'-emml-n
oaa ehkä '
slnttaa " Ijiina kävi "'
lfta ja yritti vetää h- -
-- i „ii „in a"
He näfilvät o oven= EfS
polkatunpoti kun - !J'
lflHf ia valntattl s'i
että Annan ryt tosia r
sttelmä ole" tokaisi X- -
-- yana- mu:ia nji J s-v- al
lakeko Litna eni' - 'L"'
Ystävykset keskuste ' '„'
ui fr-taan tlll-tit-n iiTYriA i''!- i- -J - „„v P4I14 jt 1 iuim rv
(Jatkoa TtlU il'"1''
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, November 16, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1946-11-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001660 |
Description
| Title | 0372a |
| OCR text | -- &--fr qMi$ #yf ' Vj & m v j " J? ?' s y j- - ä""" - — — --mzs~~z juu - s' uy Uusi Vuokralainen Kirjoittanut Karo IUrtelkas nuorimies pysähtyi ka dunkulmassa lehtimyyJän eteen Ja sanoi melko kyllästyneellä äänelHä — Saanko "Arrun uutiset" Jonka hän myös asiaankuuluvan nikkelimarkan luovutettuaan sai Hänellä Urho Mäellä oli kyllä ai-hettakin olU Jonkun verran ikä vystynyt Joka siis muuten nuorella miehelle sopimattomana annetta-koon hänelle anteeksi Olihan täm jo kolmas päivä hänen etsiessään huonetta UsclNeen Ja opintotoveril-leen Toivo Linnamolla kuitenkaan siinä onnistumatta sillä eihän nyt toki äveriään tilanomistajan ainoa perillinen voinut asettua asumaan millaiseen roUnloukkuun tahansa Urho alkoi Jo menettää toivoaan että tässä kaupungissa todella Jy-tyr- si kunnollista huonetta Joka o-Ii- si Joka suhteessa mieluinen niin hänelle Itselleen kuin myös Toivo Llnnamolle Joka ei suinkaan Jäänyt hänestä Jälkeen mikäli oli kysy-myksessä tottumus varallisuuteen Ja sitä seuraavan mukavuuden et-sintään — Valoisa lämmin ny-vinkaluste-ttu Ja ehdottomasti rau-hallinen siinä Urhon asettamat vaatimukset Mutta ne olivat tar-peeksi suuret sen oli Urho tullut huomaamaan etslessään turhaan kaupungin Joka kolkan Jotta nhtä vaatimuksia oli vaikea minkään huoneen täyttää Saatuian lehtensä suuntasi hän kulkunsa kohti Vanhan kirkon puistoa — Olipa sekin aika tomp-peli tuo Toivo kun syysi hänen nis-koilleen mokomankin m akan ma-nasi hän itsekseen Sapuu hyvä-käs vasta seuraavana päivänä kuin mikäkin parooni valmiiksi vuokrat-tuun huoneeseen Jos sitt nyt siihen mennessä edes vuokratuksi saa-kaan Alku et ainakaan näyttänyt erikoisemman lupaavaltako!! Topi vain kehöittanut hanti Järjestä-mään huonekysymyksen valmiiksi siksi kun hän tulee kaupunkiin Ei muka itse ehtinyt kiireiltään! Kyllähän Urho hänen k'ireensä tie-si lilankin hyvin Tietysti Joku ty-tönhellak-ka siellä maalla oli saanut Topi-pari- n niin pyörälle ettei tä-mä malttanut lahteii Urhon muka-na Siinä o't hänen "kiireensä"! Mutta hyvänä toverina el Urho ol-lut pannut vastaan Ja niin o'i hän nyt yksinään emmit Jo ko'matta päivää liehua ympäri kaupunkia sanomalehti kourassa huoneita et-simässä Saavuttuaan puistoon ets' hän ykslmäisen penkin Ja syventyi leh-teens- ä Luettuaan johtuvien uu-tisten tuumankorkulsct otsikot hän niihin S'n ncmpaa syventym&tti käänsi sivun toisensa Jälkeen kun-ne- s löysi etsimänsä osaston Jonk yllä koreili suurin kirjaimin- - HUO NETTA VUOKIUTTAVANA Urho huokasi Jälin oli 1-hdc-s- sl koko sivun" venan tuota hänelle Jo Ulankin tutuksi käynyttl pie-nellä painettua UkstiA vuokr i-lmoituksia Hän antoi katseensa liu kua ptkin yksitoikkoista palstoja J merkiten silloin talloin Jonkun o-srttte- en muistun Niinpä kiintyi hänen huomionsa eräajoni pkku-ilmoituksee- n Siinä ilmoitettiin vuokrattavaksi keskikaupungitta huone opiskeleville mieluimmin kertoille Osoltt-e- n asemasta oli sUnft vain kehoitus soittamaan mää-rättyyn numeroon Lyhyesti mutta slvfist! kokoonpantu ilmoitus 1-- man noita nn yleiseksi tulleita ly-hennyksiä- Urho merkitsi puhelinnumeron nuristun J Jutta tutklmlsuum VM8 muutamia merkintöjä ta lta olt valmis Kietros 'ksi JÄlleen Htkisen mtetittjrittn misti aio-tais- i piattf hän enstn Urittaa mer-kitsemiin puliellnnumeroon sa dakseen selville mtesä fcmoUetfu huone sijaitsi ia voidakseen siten Järjestit etsintäni Läheisyydessä sijaitsevasta kah-vilasta han loysik'n puhelimen Jä kiersi numeron — 97388'' vastasi miellyttää ääni puhelimessa — Tämän päivän "Aamun Uu-tisissa" olleessa ilmoituksessanne pyydätte soittamain tähän numer-oon- Saisinko kysyä onko huone vielä vapaa? kysyi Ui ho — Kyllä se on vielä vapaa -- vastasi sointuva ääni — Haluaako herri tulla sitä katsomaan? ~ Mielelläni mutta lehdessä el ollut mainittu osoitetta — Tosiaankin! — ääni naurahti saaden Urhonkin ikävystyneen sy- dämen omituiseen liikkeeseen Jonka merkitystä Ja syytä hän ei oikein ymmärtänvt Ääni mainitsi sitten osoitteen Joka sijaitsi aivan lähellä kahvilaa Josta hän soitti — Sopiiko että tulen nyt heti sitä katsomaan? — kysyi Urh0 mel-keinpä liian Innokkaasti — Kyllä se sopii! Keskustelu päättyi Ja Urho lähti reippain askelin matkaan Oikeas- taan Jos totta puhutaan el hän Juuri paljoakaan siinä kävellessään cntinyt itse huonetta erikoisemmin mietiskelemään vaan liikkuivat hä-nen ajatuksensa aivan toisaalla eHtätän hoälinennimkitutuälienmavnasakuuäteätntui psulhitea- limessa oli kaunein Ja puhtain mi- tä hän konsanaan oli kuullut Hän ihmetteli minkä'amen kaunotai mahtoi scliiisen äänen omistaja- tar olla Nuoroi hän varmasti oli sen kuuli J0 heti eikä Urh0 sitä lainkaan epäillyt Joku klusanhenkl hänelle että saattaahan naisen ää-ni ollj vaikka ihana omistajattaren silti olematta kaunotar mutta hän oli nyt kerta kaikkiaan sillä tuu-lella ettei hän sietänyt mitään vastaväitteitä Mahtoikohan tuon suloisen äänet omistaJitar olla huoneiston omista-jatar Itse vai mahdollisesti Joku sivullinen ajatteli Urho Tai ehkä hän oli iti-cki- n vuokralainen Ja sat-tumalta tuli vastanneeksi puheli-meen 'Jos asia oli täten ai veli hän saa hän varmasti hauskoja naapu-reita! Näissä mietteissä uapui sanka-rmm- e uuden kivitalon luo Jonka portinpielessä oli osoitteen nume-ro Han löysi etsimänsä huoneen neljännestä kerroksesta Ovessa o-- U paitsi huoneiston omistajan ni-meä — Joku Kaltera muuten — myöskin sivillikorttl Johon oli sl-ro- stl painettu Keittu Sara Vai niin tässä asuukin siis muita set havainnot neitosesta Itsekseen han tuo pehmeä Ja häntä niin suu-resti kiinnostanut puhelinääni Juu-ri neiti Saran? Kukapa menee sa uomaan- - Mutta kyllähän se p'an selville saadaan päätteli Urho ovi kelloa palraessaan- - Hetken kuului vain soittokellon kaiku huoneissa Sitten erottui si-sältä keveitä askelelta Ja seuraa-vassa hetkessä ovi avattiin Nuori solakka nainen seisoi o-vel- la Vaatoa k'h)ra tukka hieno-piirteiset kasvot pieni suu Ja suu-ret silmät siinä Urhon ensimmäi-set ravainnot neitosesta Itsekseen antoi hän aikamoisen korvapuustin äskeiselle kiusanhengelleen Joka cl' uskiltanvt esittää vastaväitteitä Mnrn kuvitteluilleen Mahdollisesti veli Jäljellä oleat pahantuulen rippeet oh at kuin po'--s pyyhkäistyt tämän kaunottaren edessä Urho koetti sasda äänensä mah-dollisimman asialliseksi tervehties-sään neiti Sai'm siUs hän mi kaunotar epäilemättä oli —Soitin Juuri äsken huoneestan-ne — Tehkää hyvin Ja käykää slsftl le Rouva Kaltera huoneiston o-mistaja-tar ei ollut itse tilaisuudes-sa vstarKttmaan mahdollista vuokralaista Ja pyy hän scnUhden minua opastamaan taalla Puheena oleva huone on tässä — puheli neitonen ohjatessian U-h- oa nuo necseen Kuullessaan tämin äänen oh Ur-ho vakuutettu- - ettei hän ollut an-tanut äskeistä hiljaista hiljaista korvapuustiaan aivan turhaan Ei ollut näet enää epäilystäkään sil-tä etteikö neiti Sara ollut sama- - Kynnet itgpi ii rB—er1' - BLattfaaHIIIII ' w £~ W "n ff asvaBBBav a Pt Simpson 19-vuotln-en oli kai atttnut vlicen kuukauden aikana oi-kein pitkä "ru-manehu- " kynnet mut ta nyt ne uhkaa laattaa niinet työttö-nak- tl si'lä ränen työnantajan Min-ieFci:$'s-ta il tykkäH niin pitkien kynsien käytöiti typalkaisa sanoen 'niiden aiheuttavan vahinkoa Pit vält ii pXinviiteln ettei niittä ole mitään vahinkoa Jonka ääm-- n Urho oli kuullut puhe-limessa- Sen soiniuvalsuuden olls hän eroittanut tuhansien äänien Joukosta niin puhdas se oli! Jo ensi sUmäykselilä sai Urho huoneesta edullisen kuvan- - Suu-ruutensa valoisuutensa Ja kalus-tonsa puolesta oli se erinomaisen tyydyttävä Se asa oli siis selvä si-tä myöten Hän käänsi huomionsa jäileei opstaJaan$a Nyt vasta tässk päi-vänvalossa saattoi hän havaita kuinka sievä tämä todella 0H! Ty-tön kirkkaansiniset silmät Jotk-- i eteisen heikossa valossa eivät oi leet päässeet oikeuksiinsa loistivat nyt suurina Ja älykkäinä kaarevien kulmien reunustamina Urhoon hei dän katsettensa yhtyessä ja kuinka pehmyt olikaan hrnen hipiänsä Ja kaulansa Urho rakastui sinä hetkenä ensi-kerran tlämässiän Tyttö lumosi hänet täydellisesti Eikä se mikään Ihme ollutkaan- - Kerttu Sara oli kyllä sen lajin naisia joihin mie-het kyllä rakastuvat aivan ensi ta-paamise- na Jälkeen Urho lte oli kcmea mies Leveät hartiat kertoivat voimasta korkea otsa älystä harmaat avomieliset silmät rehellisyydestä Hänen pai-vänpaahtam-ien kasvojensa piirteet olivat sopusuhtaiset joskaan etvlt erikoisen kauniit Hänellä oli kih?ra tumma tukk mikä ei ollut niin-kään vähäinen tekijä hänen ulko-muodossaan mikäli oli luottamaa hänen ystävät tflrensä paljonpuhu viin s'lmäykslin Ja yleensähän sitä luotetaan heihin tämäntapaisissa asioissa ! Kummako siis Jos Kerttu Sirakin katseli häntä mielellään Ja Ui ho saattoi ilolla panna nurkille hänen katseessaan muutakin kuin pelk-kää asiaankuuluvaa kohteliaisuutta Hänen sydämensä täyttyi Jälleen tuoVa samalla omituisella tunteella kuin silloin puhel-mess- a kuulles-saan tytön heleän naurahduksen-Ny- t cl sen syy Ja merkitys ollut hä-nelle tuntein iton: hän tiesi sen litankin hyvin- - — Minä vuokraan tämän huo-neen virkkoi hän tuokion kuluttua-Ole- n hyvin tyytyväinen tähän — Mutta ettehän tiedä edes vuot-raa- ! hämmästeli tytt- - moista vuok-raamistapa Rouva haluaa tästä kokonaista 70 mk kuukaudessa! --Seitsemfinsataa! kertasi Urho ollen todelt unohtaa koko vuok-rausJut- un No onhan se melkoinen summa tähän aikaan mutta vuok-raan tämän erään toverin kanssa Joka saapuu huomenna kaupun-kiin Urho muisti äskeisen ma- - "Hauskaa — Laina-tytö- n Kirj F £ Hietikon irjorin piika Laina on eri-Voin- en olentD cniav-- a säädyssään On lotakin hemtieiu liikuttavaa siinä et-- U hän on valu rlika Tulee ikäänkuin lian tehokka-tsl- ' mieleen tuo vanha tutuu ttä (aloja inhimillisiä aarte-Mstoj- a voi p!lllä ulkonaIestl vähäl- - nauksensa Toivolle mutta huo-mis- i olevansa nyt me ke npä iloinen hänen poissaobstaan — Ja luulenpa sitäpaitsi että t-lcmm-er-inomaisesti viihtjmään talon muidenkin asukkaiden kanssa! li-säsi hän luoden Kerttu Saraan kat-seen Joka po'stl kaiken epailyks-- n siitä etteikö hän sanonut mtä a-Jat- tell Kerttu punastui lievästi m'kä Uihon mielestä erinomaisesti puki häntä- - Se todlstt lisäksi myös sn että Amor oli alkanut työskente-lynsä myöskin Kertun sydämen so-pukoissa mikä puolestaan hsäs Urhon toivoa Ja rohkeutet — Toivokaamme niin! — vas tasi Kerttu hymyillen- - Urho muutti Jo samana päivänä uuteen asuntoonsa Jossa Kerttu oi nytkin häntä vastassa Urho huo-masi heti että Jälleennäkemisen ilo loisti tytön sievillä piVku kas-voilla heikon punan somistaessa hänen poskiaan Kerttu selitti rouva Kaltcran o'e van edelleenkin ylitöissä Ja pyytä-neen häntä opastamaan herrasvä-keä huoneistossa Urhon ilolla e ollut rajoja saadessaan Kertun Jälleen opastajakseen Siten sai hä kiitollisen aiheen olla hänen seu-rassaan Ja keskustella hänen kans-saan Mitäpä muuta han olisi voi-nut toivoakaan Eikä alkaakaan kun keskustelu Jo alkoi käydä toverilliseksi Ja mo-nipuoliseksi sillä Urho oli todella erinomainen seuranpltäjä Jo niik-se- en tuli ja ymmärrettävistä syis-tä pani hän nyt parhaansa He oli-vat molemmat opiskelevia Ja niin oli heillä yllin aiheita keskusteluun Molemmat olivat niin kiintyneitä toistensa seuraan etteivät huoman-neet lainkaan ajan kulumista- - Ulko-ove- n käydessä keskeytyi tunnelma Ja molemmat katsahtivat toisiinsa veitikka silmissä Mitähän arvelisi rouva Kaltera tulija-- näh-dessään vuokralaistensa nopean tuttavuuden! Molemmilla oli tämä sama kysymys mielessään kun rou va sitten todellakin astui huonee- - seen Tämä vaikutti ystävälliseltä Ja koko olemuksestaan uhkui tyyty-väisyyttä Ja hyvinvontla Hän loi tut kivan katseen Urhoon Ja näytti s t ten hyväksyneen tämän asukkaa-seen Urho tervehti kohtel'aastl Ja Ilmoitti toverinsa Toivo Linnamon saapuvan seuraavana päivänä Saa-tuaan vuokran kokonaisena etukä-teen kourainsa purjehti rouva tie hensä mahdollisesti ihmetellen nei- - tl Saran Ja uuden vuokralaisen tut-- 1 tavuuita mutta ei ruvennut mitään kuulustelua pitämään semminkään kun oli saanut rahat käteensä Ar-veli kai niiden olleen Jo vanhoja tut tuja ennestään- - Kerttu seisoi koko edelläkerrotun seremonian ajan vas ti Ja ihmetteli mielessään mitä tu-lisi sanomasn Jos rouvan paähan pälkähtäisi ruveta tledustelemavi heidän tuttavuuttaan Keksimättä mitään sopivaa vastausta naatt hän Jaala odofamaan- - Helpo ks n huokaus pääsi häneltä kun rouva oli poistunut tekemättä mitään kiusallisia kysymyksiä- - Urho tups myöskin itsessään eraänlaisi ni-potusta Ja käänsi hymyillen paänsa Kerttuun Tämä vastasi punastuen i — Emmeko menisi tänään ulos hu-vittelemaan'' rohkeni Urho ehdo-ta- a nopean ystävyyden rohkaisi -- riana— Kyllä minun puoiestan mutta Ei mitään muttia siinä tapauksessa- - pyydän! keskeytti Ur-ho — No olkoon sitten Jos nun tahdotte e minulla ole erikoisem-paa sitä vastaan Slnfl iltna olt Amor kovassa touhussa- - Kulris'Ua t i nuolillaan lävisti hän kahden on-nellisen nuoren ihmisen svdimet- - iltamissa pitää olla" debyytti-run- o — Sillapää 'einmlsiäMn asemissa Nuorella ty-töllä voi olla levät runonlahjat Ja lveellUestl pthdas luonne eikä hä-nee- ä oi muuta vikaa kuin se että ftän KohtaloUiren olkuta on sattu-u- t syntyni! in tehtaantytöksi tai pii-VatUök- M Kihan kukaan tule tarkan-leeks- i xellalnn kainon tyiön Menoja noja kun luret ja mahtavat a--nr-ttl un illij t itsekkäästi vetäät Vi len hai-iii- n omaan {uaieensa ' one ihanat V rpien n:noruuut kuk-- ' Ivat Ikuljpstl hukkaan Mufa Ialnj Katajistoa odDttl ti-ää- n h'ioniattnta mne ty Saatuaan äl 1? un m t3ii kuten loppuun Ii lanllä Ji hyä kiire onlln juhla-pl]nl'i:- k ltd 1 sillä tämä elokuinen ihäpäivä ra"tkenl Iltaa kohden Ja naislimlellS J:ka el juuri koskaan fiy ItjmUsa on melkoisesti puuhaa l un hänen keilan on Inne mentävä - aina KataJMo harsi Ja silitti vai-"ll- a aluspuilysvaatteitaan I'okil-- i hplolltl Jäi-ne- ä puna Ja silmien ai-- a laajeni lieitävä uonlkas ala Vaa-lean kellervä tukka Jonka Jakaukses-sa ptljastui Milkolnen päänahka oli Jo 'saanut salaiset käsittelynsä kai-a- n puhtoint--i nalsenpaa oi Jo ta)de ii Juhla-astssai- n alusvaatteillaan häärivä muu ruuml Ikäänkuin rle-H)it- tl sitl makunaan ylimpänä Jatko-laan UtapSivä etuili Järkähtämättöniäftl 'jihd)ttäen hankkeita J muistuttaen uäasiat: runoa jonka Lainan oli Mä u Lusua Ilta-iiUs- a Jitka vietet-tiin paloruisk in hankkimlekl kylän U'taperustP'u'1? palokunnalle Irinan runn!'u o'l pyynyt Jokseen--n salalsna (lana Uin oli hiukan l-kp?- lll?n a jännittyneenä lähetellyt luottelfan imine tänne Ja Icpulta ko-tn- ut en k-nke- an hetken että sai ähdä hden lunonsa painettuna to-sin palioln mmieltuna Ji typistetty-i- a mutta I mnlnkln hänen nimel-lään arutetina MiKta lehteä el 1al'ä lukenut n-u- ut kuin hänen ystä-än-- ä Anna Mäkinen Jolla Itsellään tail olla Vlrjalll'la harrastuksia lkVa hän ''aalllkln Liinaa eteväni-)änää- n Juu:l hnen toteamisestaan Laina Joutui tähän tämänpäiväiseen tilaisuuteen 1'alnk'inta 1 irvllsl rulkun Ja rahat vaatlln pahalm iltamilla Mutta alkka lltam ca olikin pääasiana tanssi Ja rei ä meuhaava yhdesä- - Kvöstäjä Evtlyn Clobker 26-vuat- ia nainen nijrtt " tMtl poliiseille kuinka han tusritti 700 dollarin ryöttisn eraana ravirtslnjj Mjtileit Ata„ kiyttien revolveria tsiojtuvälineeni elo niin tarvittiin siinä mja5 0ivr maa sen tiesi Seet Järvlnc miu slikninen riwuinen suuUt joki oL keskeisenä henkenä pai - mnim Järvisen piti siis kokouks ja jä Jestl siellä reippaasti ohje 4n Hij oli nuoremp? n-- i lukematta ut-s-a tM-ni- a itse läpäissyt tuon vu -- Saatto nän pahan rll kännhsa r abatej Lionet kerrat Uirinnytkin hjelma! huudellen taukkaileville nuyttelijoCt karkeita kokkapuheita nii: ttä hi neliä oli kylS vaisto silta k i Inka o-leellin-en osa ohjelma on itamlssa Taalllnen pIos ei senrm j äta fe ioUta piittaa r-lkemmin-kla ne häcta tympäisevät kun hän a itt iep ttt iltaniahrrat ja -- neidit k- - Utelevat hänen niitten vuoksi tulleen heili' rahojansa tuomaan Mlc-- 3 tulee Ilta ulin oma remseyttään eikä xertlsta asa lällättelyi1 kuulemaan PaloVua raii Iltamiin oli siis saatava satoja Jj trulta lausuntoja Mäklen Anna kyllä ripasi lukea kertomuksen mutta tar vlttlln siinä muutakin tarua SiHolj Juuri Anna B-uls-ti ystävänsä Lainaa Ja ehdotti Uä tätä pyydettäisiin lag sumaan runo Tlhn l-al-nan kyrjijtä cllut suutarilla eikä muillakaan tietoa Jonka vuoksi ihdotus enin herätti sen mukalla Ilmeitä Ja ääniä Mutta Anna sanoi: -- 'Se tyttö kykenee enn Tään kuin me yhteensä Onlohaa aan kenenkafin meidän runoja pai iettu sanomilehtiln mutta Lalaai on" —Pyydä sinä sitten tekemään ii en esityks°n ranol suutari Kua tuli iuhe tiäyteliiustä lupasi suutari jk Mnänsä järjestnä sen Hän tiesi etu kaupunKUta aa lainata naamareita ja peruukkeja ja että näytelmak" uuttaa kun jotkut niihin pukeutuisi na vähin aikia tanssivat Ja muste: kekkalehtav-i- t Tärkein Järjetelyseikka suutarUla oli saa la luontevasti päätetyksi etu hänen vaimonsa sai Järjestää kot iuffetti'{omeniion Kun se oli pUtet tv oli suutari hyvin toivorikas U-umien suhteen — ' Anna Mäkinen tuli Liinaa otta maan Ja ytäättäret lähthät Itama-taloll- e sulol-et- l kiihtyneinä ja lä helsesti supattaen Anna oli josh nnenkln esilntynt laina oli en kertalainen ja pelkäsi kauheastL Hi neliä oli runo taskussa Ja pälvi mutta se tuniul molemmiakin kov avuttomalta iillä niatkaha Tm ennakolta siltä kuin olisi ollut men a leraalle Joukolle tunnustaau lotakin pln'ä Ja salaista vikaan- - clinkuln klrkkron menn ssä kototan -- lämä seuraa mleleä hiukan uj tuttavana häipyvänä kaona Tuli linomaa mielen runon ensi säkeet' Tein kerra-- i retken aatteen valt-akuntaan mua sinne kuful oma jk meni" — pitikö hänen sanoa ellM tuosa talonsa ton tans a odot!aw tuneoksen keskellä Kyu Annan k' nal s? el lukonut oi i teke-nä- : 1 Sett länineu 'dl lln -- lesl hl töhnää nytkin kun 'i ralesjoaio 1# iviimnn nV t i - t UtH lHärl fdestakauln - -- H VW 'vton taskussa piilee n n i den oli tilaisuus suhu i Ter-eh(lypvh- e" oli ' uutari ite r-itin- vt i niytt1-- htään itä häpeävän - i-Mtl- T5-' Mtiln luomaan kahvi hti' ellakse-- n fVn ett- -i r'--' s tään maksa Hän h i '' Annalle: "Tinkaa va- - " " te olette xani--a ohj-- i - "Kuniplki-- s tehta -- k£ lukter kys?i lian M' ' " t'a'-emml-n oaa ehkä ' slnttaa " Ijiina kävi "' lfta ja yritti vetää h- - -- i „ii „in a" He näfilvät o oven= EfS polkatunpoti kun - !J' lflHf ia valntattl s'i että Annan ryt tosia r sttelmä ole" tokaisi X- - -- yana- mu:ia nji J s-v- al lakeko Litna eni' - 'L"' Ystävykset keskuste ' '„' ui fr-taan tlll-tit-n iiTYriA i''!- i- -J - „„v P4I14 jt 1 iuim rv (Jatkoa TtlU il'"1'' |
Tags
Comments
Post a Comment for 0372a
