0403a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VUJ TAPAA SMU (FRCC PRESS) Independent Flnnlen-Canadia- n Newapapr Publlshtd every Tueaday Thure-da- y and Saturday by Tha Vapaa ana Preee Llmlttd Toronto Ont EINO UNHOLA Pretldent VAINO MALMIVUORI Manajer REYNOLO PEHKONEN Editor Prlvate Addrest of Pretldent: 4 Soho SU Toronto Ont lualneta and Editorial Depar-tment: JW Spadlna Ave Toronto Ont Phone WA 7721 Rtglttered aa aecond-clat- a matter January 19th 1932 at tht Hoit Offlca Department Ottawa Ont Subacrlptlon ratea In Canada and United Statea: Ptr Year J7S: SI Montha $200 Three Montha 1100 In other Countrlet: P+r Year 600 8lx Montha 1250 Englannin lentoase on ylivoimainen Usein on kuultu lausuntoja Itä ttä Britannian taistelukon?et Spit-flr- e Ja Hurrlcane ovat molemmat ylivoimailla saksalaisiin taisteluko-neisiin nliiden Näitä lausuntoja el monasti ole pidetty oikeassa arvos-saan siksi että useimmat ovat epäll-le- et lausuntojen oletan ainoastaan jonkinlaista omien aaeitten kehumis-ta Näin el kuitenkaan ole ollut e-Manial- ta Jo yksistään se seikka että saksalaiset ovat suurten lento-koncmenet)t- en johdosta lopettaneet melkein kokonaan pähälennot Bri-tannian alueelle on osoituksena että vastassa on täytynyt (Ha taistelulen-tokoneet Jotka ovat vihollisen pan-neet luopumaan yrityksistään Aikaisemmin on ollut svllalren käsitys myöskin että Yhdystaloilla o!ll kehitettynä lentikonetypp"jä jotka olisivat paljon voimakkaimpia kuin brittiläiset taikka saksalaiset koneet Asia on kuitenkin ollut ko-konaan iMnvustaJnjni Yhdysvalta-laist- t konett ovat aseistukseltaan liuonompia kuin vasUavat lajit stkä trittllälsiä että saksalaisia koneita Tämän on Jo kauan alkaa tlennt Uritannlan sotilasjohto mutta se ei ole sitä tunnetuista syistä amrrika-laisill- e suoraan ilmoittanut Nt on kuitenkin tilanteesta saatu Julkinen Juttu amerikalaMcn ainomaUhtl-mieste- n välityksellä Nämä sanoma-lehtimieh- et ovat Knglannlssa olles-saan tolneft asianlaidan todeta ja tiimiksi sen on sanpen huomatta-valla tavalla vttänyl Iin Italph In-gersoll-nim- lnen amorlkatalsen PM-lehd- en toimittaja joka on ollut knu-kauJo- it KnRktnnlssa Hän selittää tttä amrrlkakUski lentokoneita ei voida kfiyttltä lainkaan taistelu uin oksaktMa konetta taan Tiima el kk taoasUan a merikala Isla tatf-tekikoijs- Hta mutta myöskin pommi-ttaja Knriantl käyttääkin niitä Yh-OyivaOoi- sta tuotuja konetta Italkilal-n- t bttkompta komit vaiUan Jo sodan aJtta saakka Uritan-nfctH- a en ollut tehokkaampi kntot vasta kuta Saksalla vaikkakin se on oHmt paljon pttmentH Saksn knto- - tilaisen arnteijan ' Dunktrktsta (kipiarnln ' lefltetolmat m-6kl-n pelastivat Eng-lannin sillä helMä en )Uvwimalsnn-p- 1 tasot- - _ „ iipmiiiiirrwTMf" Viimr j# jwi liKfn n W 'ifi l J1W iuiM'iiwi wV - ' wfii -- Hf iiam' MlliiViiiii hji imtuM lpig kaksi vuotta ennenkuin eaimerkikal lentokoneteolltauua voidaan luoda IjoukkotuoUnnon pohjale Ykal aihe näin pitkälle ohjelman toimeenpa-nolle o!i se tttä tarvittiin lentokt-nemalli- en kokeiluja ja saavutettujen tulosten perusteella tuotannon Jär-jestämistä parannettujen mallien pe-rusi le ArvoitaluHaa vaadittu Uritannlan hallitusta aukttamaan lentokonUuGtanto joHkkotuoUnni perusteil heti utta halit um ei taipunut sillä ei s ti tahtonut ui-ra- ta lentokoneiden laatua Ja ylivo-imaisuutta lukuni lärllle Ja tämän kieltäytymisen tuloksena on nyt Britannialla Hurrieare ja Spitflr taistelukoneet jäille ei ole vertoja missään maailmassa Joukkotuotan-no- n perusteella nyt näitä konnta tuotetaan suuria määriä ja niihin on tehty sellaisia parannuksia aivan vii-meaikoina että niihin asetetaan kaksitoista konekivääriä vieläjä ple niä kanuunoitakin Munichln päitien aikana mainittu lentokoneiden kokeilu- - Ja suunniteltu Jtyö el ollut Vielä edistynyt pitkälle ja sen tuloksena oli että mainittunu aikana ci Britannialla ollut tuskin jhtään kappaletta näitä hävittäjä koneita Tämä osaltaan selittää mik-si Britannia meni silloin niin pitkälle Hitlerin rauhoittamisesa Jota Bri tannian kantaa on niin perin anka-rasti arvosteltu monissa piireissä joissa ei ole ollut asiantuntemusta Britannian sotaan lähtö Munichln päivinä olisi siilo tiennyt suoranais-ta its?murhia sillä Saksalla oli jo silloin samat lentokonelaadut jotka Ulla on tänäkin päivänä Vuoden ai-kana Munichln jälkeen tilanne kui tenkin muuttui täydellisesti ja nyt on Britannialla lcntolaivasto jo-ka on kalkisa muisa suhteissa yli voimainen Saksan kmtovolmiln näh-den paitsi ei viell lukumäärässä Lukumäärästä Juopa kapenee mycs- - kln nopeasti Ja kun tasaluku on saa-vutettu niin Saksan tiäviönhctkl el ole kaukana Päivälehti vaihtanut omistajaa Lehden oaakeenemmlstö on siirtynyt nyt Yhdysvaltain suomalaiselle kan-sanvallan Intoile Duluthissa Ilmestytä tämän man-tereen )ki vanhin uomalainen sa-nomalehti Pälvältfitl on nt siirty-nyt uusien onfistajien" haltuun sillä lehteä kustantavan yhtiön osuke-enemmis- tö on iirtynyt Yhdysvaltain suomalaiselle kansanvallan liitollp Päivälehti on Jo aikaisemminkin ennen nnlnitulle liitolle siirtymis-tään ajanut kanmvallan asaa Jo-ten suuria muutoksia sen el tapahdu Lehden on valittu Klis Sulka-nen New Yorkista Joka onkin Jo ot-tanut toimen vastivn Suomailleen kansantallan liiton toiminta Yhdysvalloissa on laajentu-nut satw#n voimakkaasti kuluvan keskuudessa ~i_i___ j a i_ii_ AfKen sangen huomattava mii Yhdysvaltain Brltinnta atetttl suuren aseistuksensa myhääa mmwä 10JT akKtetuA t' " ajoakaan oksaan fnontl on tufut pääasia'--sanottii- n tulee ottamaan a ankarista LAUANTAINA JOULUK T- P- lATUAYt PIC 1 VTTI " J& mk' 'Tuota länneltä tullutta Intiaania me emme mitenkään ole voineet saada taipumaan käyttämään näitä nykyaikaisia Pakinajuttuja nimmo v-nnii-oot tntta nurkkaoie- - den reilnteltä eikä ruveta siimat nB hii(niiin YaDaan ihailevina tollottamaan loKotaan Sudburyn pllriaaä nan olevan "Illaksi eiilanttlalsmie- - taikka Berliiniin Joihinkin maailman llgen"# j terislmplln miehiin Jumalina Tuollaiset lausunnot me otamme Me emme tulitikun suurena kiitoksena voa sellaisille Ihmisille Jotka ulko-- Me nimittäin lähdemme suti tosi- - mailta tahtovat tuottaa 8)nnylnmaa-asiast- a olemme brittiläisen vai- - hansa Jonkun taikka takunnan asukkaita Ja näinollen j Jotka ihailevat jotakin raakaa i _iih tnitniintnmtno nn Itä Ina" väkivallan Icävttdfclä tdt olivat etelään aukeiden nyt vastaan niin taen 11 lilluta nuiva--is~ii uisi uiia m„uuian -a-- r-vnlapklll ntlakn-l v-nlkki vrflttHvut ! ' Liikaa sltna i kln olevansa hyvinkin hartaita suhteessa tuskin koskaan tulee 1 tlttyjä Meistä sellaiset ihmiset eivät Nnmv neitfpipkian oIe isänmaallisia eivätkä kilstityitä olemme englantilaismielisiä Kat-sokaas tämä lehti on Canadassa asu-vien suomalaisten Ja meille opettaa suomalainen vanha sanan-laskukin "sitä kuusta kuulemi-nen Jonka Juurella asunto" Ksi-merkik- si Suomessa vaaditaan ulko-maalaiselta etteivät he suhtaudu vi-hamielisesti maahan Ja ellei joku "sitä kuusta jonka juurel-la on asunto" Suomestakin tu-lee äkkilähtö kenelle vain toimit vastoin kansan tahtoa Kikös niin ole asianlaita? Kuinka me siis taalla Canadassa voisimme olla "vähemmän Tämä letuthan on cana-dalalne- n lehti mikaan muu Toisekseen suurin osa meistä täällä olevista suomalaisista kos-kaan menemään takatli Suo-meen Ja siksi on tämä maa meille todellinen kotimaa jossa emme ole loisina vaan täjsina kansalaisina Mitä me silloin voimme olla muuta kulu uuden kotimaamme mie-listä? Me kylläkin arvaamme miksi tai-lall- a lausuntoja lehdestämme an-netaan Meidän suomalaisten keskuu-dessa nähkääs on oikeastaan kol-menlaista " Ilmaa" Tämän lehden ta kana oletat ovat rehellisesti Ja vii tiiii-nii- ii ! „„ neljän näitt-- n aloite- - niin Näitä aineksista Jemmat kum-mat voivat tosiaankin meitä "lilaksi r iRlantllalsmlellslksi ' vuoden ajalla Liitolla on hyvät mekä siltä tkkää jhtaan nunesttmlsen myös-- j vaikka sanotaankin Osoittaahan se keskit aitioiden suomalaisten seisomme oikealla ja Päivälehden ' ja oikean asian puolella Km- - kln liiton äänenknnrattajak- - Mutta nittfn on jalta „otten yllä- - I tuleekin antamaan pntta mainittujen kahden rhmln kanssa" ___ ta teddyn pij-Vaa- n kauppavlrastoUe jätteen- - btin "maartlstaa" ol vaan että anna ar-vastaan että n 11 fc% enKlantllalsmlelLien 1p että että kuuntele niin englanti-laismielisiä? eikä tule että slkipä vaan isänmaansa kavaltajia Ja häpäisijöitä He ovat kuin pukit kaalimaan vartijoina Meillä täällä Canadassa vallitsee suunnilleen samanlainen yhteiskun-nallinen elämänjärjestys kuin Suomes-sakin ja siksi meidän tulisi tuntea meidän Jotka olemme vuosisatoja taistelleet kansamme vapauden puolesta syvempää myötä-tuntoa tätäkin maata kohtaan var-sinkin hetkellä jolloin se taistelee elämästä ja kuolemasta paria kolmea pyrkivää herraa vastaan Kl ole oikein että niitä suo-malaisia vastaan Jotka tuntevat vel-vollisuutensa tätä maata kohtaan ja Jollia suonissaan virtaa vielä esl-lsl-emm- e veil singotaan Ikäänkuin syy-töksenä että olette "Illaksi englanti-lalsmielislä- " Todellinen suomalainen el voi olla muuta kuin Todellinen suomalainen aina puolustaa vapautta Ja oikeutta missä hän asuneekin Klvlperan 1'ekka Lisätilauksia sotalaivoille länsirannikolla Victoriasta B C ilmcitttaan laivaveistämölle an- - im „„„inettu yhtecnä kaksi Ja p-i-ol mli- - lisiä" taas yksi ryhmä vilkuttaa sotalaivan valmistamisesta silmää Moekotaan ja toinen Berlll-Työ- t rakentamiseksi me pahaa mnhdollisuudet siirtyminen Uttw sinne kris-tillisyyden suomalaisten taan heti PtftArftvlMt Meille Arthurin aluern tulossa Jotain an riksista JEmme cl? o leetkaan ti!a'?uudesca räkerään surmalalsta elokuvaa i-'r- ron aikaan Mutta nyt oknime tl-liiu- ud -- ssa ellalsen n- -' -- missen 'Saakuljcttnjat' suo-malainen feäni lekuva ja niivtetfc£i te joko ? tul 10 pälvänä'Ni:'-oniss- J Nol-lus- ja 11 p intolat-- a 12 p ja Port Arthurissa 33 p kaksi näy-täntö' ensimmäinen klo 7 ja toinen 1:1 5 9 lialla Katsokaa fVmirin rnakiettista il-oi- tuki sta tL-t- l h-Oe- ssl —K Ennustaa Yhdysvaltain 03alHstuvan sotaan Yhy:val:aln senastfrl en ai an varma atlasta San Franciscossa lausui senaatto-ri Hiram Johnson sanomaUhtlmichil-l- e antamassaan haastattelussa että ainoistaan Ihme voi pitää Yhdysval-lat erillään sodasta Siitä el ole lepäilystäkään etteikö Yhdysvallat I osallistumaan sotaan hän lau- - i: ~i„l n- - lniu In m on el on on ai on on ui Ne Jotka ovat Jdidossa ovat täydellisesti hulluina päästäkseen mukaan Hän myöskin ennusti hänen nimellään tunnettu Johnsonin laki tullaan piakkoin ku-moamaan Tämän lain nojalla ei myönnetä lainoja niille valtioille jotka ovat lyöneet maksunsa laimin Myrsky aiheutti vahin-koja metsille tämän Sa- - Ilmoitetaan kaatuneen runtaaati puita Sudburyn piirin kruununmetsäuhoi-taj- a Thorpe on ilmoittanut et-tä marraskuun 10 Ja 11 päivinä val-linnut hirmumyrsky aiheutti metsissä mainitussa piirissä sangen suurta tu-hr- a Varsinkin sellaisilla palkoilla aola vihollista vieläpä tola-- 1 1°!8 P"t krls- - joka oman sanoa ni-mittäin Ikinä kahdelle Tom tuuli kaatoi paljon puita Myöskin sellaisissa palkoissa missä männyt ovat hakatut Jälelle jääneet kuuset ja balsamit kärsivät suuresti Suuremmastl ovat karsineet tuulesta kuuset ja haavat Pääasias-sa Joutuivat kuttenkii kärsimään sel-laiset puut Joirsi oli Jonkinlaista vi-kaa kun sensijaan terveet puut säi-lyivät aika hyvin 'Sota Pohjan perillä Toimittaja EA Pullin kirja Ilmesty-nyt ätkettam Lehtemme toimitukselle on saapu-nut näytekappale toimittaja Eero A Pullin kirjoittamasta kirjasta "Sota Pohjan perillä" Kirja on aivan ilmestynyt Päivä-lehden kustantamana Minkälainen kirja on sisällöltään siitä pääsee lu-kija selville lukemalla tässä nume-rossa Julkaistun toimittaja Yrjö Sjö-blomin arvostelun kirjasta Kirjaa on tilattu myöakln Vapaa Sanan konttoriin mutta se cl ele vielä saapunut sillä tulli- - Ja sensuu-rivaikeud- et viivästyttävät lähetjstä enempi kuin tatallisina aikoina Toi-vomme kuitenkin saavamma kirjan piakkoin Joten lukijamme voivat Itä tilata suoraan lehtemme konttorista —3000 kalltk-na- i aiotaan lähet- - lustajla siis lilaksi englantilaismie- - Joonaa dollaila käsittivät tilaukset tää c?nadastl Englannissa oiville jykevästi suunnalta balsamit äs-kettäin painosta canadjlalsille sotilaille Jouluateriaksi Kalkkunat J:utunevat syötäviksi kuitenkin vasta Jolloinkin Hajaannus kommunistien keskuu-dessa latinalaisessa Amerikassa nn„rnn Mrmumrup n lev- - „„ a kta lwl11 mlmaamme kohtalo merkitsevä mu K0™™™'"?1™?0 yottetoon ktttkkt jotka Lausumme päivälehden tervetui- - tUn mmoIlkan Tot(iet rinBe halu ewat ole brittilais-- ja amerikalaisvastaUia t9i-at- _ ""alslvat rssä!älen komennon Ja toi--Kun Haaska tahlatuU niin 1 ( Brltannhtn IcntovtKmat olivat ne? x1ra„ona edutajvva' „totki MvfltllttäakuH_n olKevnasntsnanalIusalunmt aallIl-r-at' Ja EM- '-ontaemvldeerloksatalalnenIruguklarylesetnavalhtkai-r- -- JpäulkoelueneestaNeeiväjotltoale no)ltleeptuhkdyiksetenteavainä jotka tekivät aMMIIekst nglai- - CllnnUi(u ' Ma mua H™™lnut kjrllV W että Ktelä-Amerlsa- n '1 UruiUUlaa 3UUIIICai[iu %ullri nm lannnii mi kommunlstlcuoIneNsa on k!mlvaninttlean nmttuluttamaan ihanteitaan mm nope- - V--l tiix_ memstyksMlisen evakuoinnin lentokoneisto teknilliseltä toimitus-ptlltlika- ss pää-tolmltttja- ksi "pelastajan" ulkomaa-laiselle Jänn'ttivä O0 akf S&an hellte muka" vedä ketkää-n- —- ver-- 1 --- - — --- - "- - unuii suomeensa on ne "alnen hajaannu että kommunisti- - muuttanut Lyhyt aika sitten trotskl- - kaupFasepimuksen ra vasta el alkaa yhteysvälineitä" veitaa tulisi kistlllisjydenkn maailmanvaltiaaksi englantilais-mielinen Pru-nnUK- a toiset toja lainkaan i puoiueei tuskin kokaan pääsevät laiset olivat kommunistiruninppn Mutta onkohan se oikeaa Isänmaat-- ' entiselleen Kaikkialla latinalal- - semmlsto Tänään he ovat oikeistoa llsuutta tehoa esimerkiksi suomen ! Amerikan maissa paitsi Chiles-- : silli kommunistipuolueen politiikka' kansan Joutuvan natllaien dlkta-- ' ä eroitetaan kalkki ne kommunisti-- 1 on muuttunut brittilais- - Ja yhdysvalta-luuri- n orjaksi vaikkapa nuo sakalal- - puolueen jäsenet puolueistaan Jotka ' lalsvastatseksl Berliinistä saapuneen Metkm mukaan sm dlktatunrtn harioittaiat olisivat- - vastustavat natsismia la rasMsmla Vllm t„tot taan Ja parenunl kouluuttttu kn htltn sXtn tehdyn Suomen jl kln synnyltään suomalaisia TiMly- - _ _ i kannattavat hyvää naapuruuspoll- - vasta ja kommunistien päämajasta jlstö tSlaekts#ann kSauuopmpeasstoapimsaunksesenn huomnaotjtaa-l-la1 'msaienstyolyispipepjäar"empEiikaönhtäana Seulaoameonmkaana- - mtilakiksaikasi HKeiadkästi lveuimotattaaasnittenns Iltmrootlst-- -- kNaenw mYaiollrekisteaitämätiätrnäyns Kitelia-merln- - ii hän kuin v Kun s "Joh- - lehti kun t " vuosisataisessa Jota l vapaadc saan taa kirjeenvaihtaja trotslkllalsaus m Amerikassa on kvpä sotilas- -' työ-vapautta- an se on sanpen heilelmälll-- ' merkitsi kokonaan päinvastaista tai ja talonpolkalneuvostoien pe-ses- tl vaalinut Ja elkO jekalsen suo-- 1 kuin mitä se mnklts" tiniän Mut- - rustamlselle Muttta kommunistien malalsen velTollluu olisi vaalia j ta kommunistipuolueet muuttivat po-- 1 kokous Santiagossa rhl!esi #t3nn noita esi Isiltämme perittyjä vapau- - lltllkkaa-s- a Moskovan-LVIInl- n liiton nlstul näitten r-jvot-ni- ►- -! - 14- 4- Stvupaloia Kokoili VANHA MATTI jeuranaiets:stäjät Horn tet farmarit ovat siei vuohipuLkLn sarvet i_ vät netsistajit ereht i a:aan peuroina p£ vimma arnpca lehmiä elJLimii onkia vlimeaiK tuureksl etti kohta marit ovat pakoltett kotielilntensä paali5 p II Popolo ciMtal a tj fai:iimi opettaa Hai katsomaan tcaiasioita tui -- lansJ kamu imlifil Joo mutta kuinkas s - teret aiaisten kanssa tilm n attom kantta? Cräässä Suomesta sa Jeessd sanotaan slena ta ruokahommasta että on nykyään niinkul i er s matussa Katsottuamm mitä se siitä sanoo huom_ i laavan värssjn: "Sama Ja iankaikkisesti" ita mai sen siy amattj il tina Uudet verot Ja pakkanen itkivaJ meitä eanadalaiala taltu viikolla amana aamuna NO Uallltus aikoo kieltää lukuisan kon tavaroiden Ja uusien nai saapumisen Canadaan Jesseri' kllä pärjätäänkli h"tia i!n uuaimallisia hattuja salaatteja ni Juttuja demokraatteja lumllapid Ja reumatismia Niissä r itää nJ vanhat mallit Old-tlm- er on sellainen nenkiJ Joka mulataa ajan Jolloin tunne tlin vain ykal laji aiutyytttji olivat pitkiä ja villaisia ime Caksasta ilmoitetaan ikalal Kemistit ovat siellä valmistaa keinotekoista vlinlmarjaviintä tuoksuu viinille Ja Joka maistua nille mutta el sisällä yhtaan alkoi Ha Muuan koiranleuka taman JoH ta viisastelee että sen luomiEfal on ihan samanlaista kuin pusa 1'sj tyttöä Eliel olisi aotauutitia nin mtl Ilma el olisi kotkaan paasiyt tm)lVn että Siamin nimi muutettu Thallandikti Cähkösanoma keitoo Itäni on saneen suuri puute Stnil Voi hvvänei aika! Mistä rilvati nyt Italian armeija slttc saa kenkiä? (Jakomme että nykypäivin! ole nt unhoitettuja inmn Veronkantaja on nimittäin aeti ntn vierailija joka unhoita tään Meksikossa tekivät jutKun ta?! laisille sanomaientimieniuir ia lokuvaajllle Niitä nimittäin parvlttaln Meksikoon viime m talna Jolloin siellä uusi prHu astui virkaansa Ja aja'l luvattu oikein Jytisevä kana!iH Kansalaissota pennie niin tingassa Ja amerlkai sonil tlmlehet Ja valokuvaa s--lt Tl kiroillen omalle maaue Erät tXhtitietlli 1 sanos i on biljoonan v itta el kehltyktettä maahan verrattj No Jcpa tiellä - " vät maakeinottel Pnalannln naiset inskatminln sx!' määiäjksen mukaai täla kaksi huullptnkr terlaslaa Jokaista v dessa Jos aolnat volsiv Pu h varmaankin Jyr-- ' iklnrt n keiit ' apinatta A siat eivät olleet k F In nntUInS fllk'v Im nltrnl liVT K '' UJ' kl:i rtllr„l:o ma"a:lllr:ian"tflr Stln"w kUIKKl lieuoi Biauin' - N enää Rurnri"u vat ettl on tlH fvC"j ien alini akteli Jcr i dottaa sakta VenljMJu] aurusaarella Suu n ' VI 1HI1II ncw - Ia narstta nn alnOlS mutta saaren asnkK1 1 huolimatta ian"-Punaisel- le Ristille - IV alV d Pnhdlsamnen- - ' vfc-- H -- loltfl M resa jan lausunnon r hclJaa Itselle-- " II a Paikal ag)4 SlrJ ett i en ilUnl -- a ' täällä että l että i juol Jonka ' Venut J c c ♦ vnxwiw an n J te ta I ♦ 3 - ri ! t Iskua - 11 SS' el ja I f tn
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, December 07, 1940 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1940-12-07 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7000780 |
Description
Title | 0403a |
OCR text | VUJ TAPAA SMU (FRCC PRESS) Independent Flnnlen-Canadia- n Newapapr Publlshtd every Tueaday Thure-da- y and Saturday by Tha Vapaa ana Preee Llmlttd Toronto Ont EINO UNHOLA Pretldent VAINO MALMIVUORI Manajer REYNOLO PEHKONEN Editor Prlvate Addrest of Pretldent: 4 Soho SU Toronto Ont lualneta and Editorial Depar-tment: JW Spadlna Ave Toronto Ont Phone WA 7721 Rtglttered aa aecond-clat- a matter January 19th 1932 at tht Hoit Offlca Department Ottawa Ont Subacrlptlon ratea In Canada and United Statea: Ptr Year J7S: SI Montha $200 Three Montha 1100 In other Countrlet: P+r Year 600 8lx Montha 1250 Englannin lentoase on ylivoimainen Usein on kuultu lausuntoja Itä ttä Britannian taistelukon?et Spit-flr- e Ja Hurrlcane ovat molemmat ylivoimailla saksalaisiin taisteluko-neisiin nliiden Näitä lausuntoja el monasti ole pidetty oikeassa arvos-saan siksi että useimmat ovat epäll-le- et lausuntojen oletan ainoastaan jonkinlaista omien aaeitten kehumis-ta Näin el kuitenkaan ole ollut e-Manial- ta Jo yksistään se seikka että saksalaiset ovat suurten lento-koncmenet)t- en johdosta lopettaneet melkein kokonaan pähälennot Bri-tannian alueelle on osoituksena että vastassa on täytynyt (Ha taistelulen-tokoneet Jotka ovat vihollisen pan-neet luopumaan yrityksistään Aikaisemmin on ollut svllalren käsitys myöskin että Yhdystaloilla o!ll kehitettynä lentikonetypp"jä jotka olisivat paljon voimakkaimpia kuin brittiläiset taikka saksalaiset koneet Asia on kuitenkin ollut ko-konaan iMnvustaJnjni Yhdysvalta-laist- t konett ovat aseistukseltaan liuonompia kuin vasUavat lajit stkä trittllälsiä että saksalaisia koneita Tämän on Jo kauan alkaa tlennt Uritannlan sotilasjohto mutta se ei ole sitä tunnetuista syistä amrrika-laisill- e suoraan ilmoittanut Nt on kuitenkin tilanteesta saatu Julkinen Juttu amerikalaMcn ainomaUhtl-mieste- n välityksellä Nämä sanoma-lehtimieh- et ovat Knglannlssa olles-saan tolneft asianlaidan todeta ja tiimiksi sen on sanpen huomatta-valla tavalla vttänyl Iin Italph In-gersoll-nim- lnen amorlkatalsen PM-lehd- en toimittaja joka on ollut knu-kauJo- it KnRktnnlssa Hän selittää tttä amrrlkakUski lentokoneita ei voida kfiyttltä lainkaan taistelu uin oksaktMa konetta taan Tiima el kk taoasUan a merikala Isla tatf-tekikoijs- Hta mutta myöskin pommi-ttaja Knriantl käyttääkin niitä Yh-OyivaOoi- sta tuotuja konetta Italkilal-n- t bttkompta komit vaiUan Jo sodan aJtta saakka Uritan-nfctH- a en ollut tehokkaampi kntot vasta kuta Saksalla vaikkakin se on oHmt paljon pttmentH Saksn knto- - tilaisen arnteijan ' Dunktrktsta (kipiarnln ' lefltetolmat m-6kl-n pelastivat Eng-lannin sillä helMä en )Uvwimalsnn-p- 1 tasot- - _ „ iipmiiiiirrwTMf" Viimr j# jwi liKfn n W 'ifi l J1W iuiM'iiwi wV - ' wfii -- Hf iiam' MlliiViiiii hji imtuM lpig kaksi vuotta ennenkuin eaimerkikal lentokoneteolltauua voidaan luoda IjoukkotuoUnnon pohjale Ykal aihe näin pitkälle ohjelman toimeenpa-nolle o!i se tttä tarvittiin lentokt-nemalli- en kokeiluja ja saavutettujen tulosten perusteella tuotannon Jär-jestämistä parannettujen mallien pe-rusi le ArvoitaluHaa vaadittu Uritannlan hallitusta aukttamaan lentokonUuGtanto joHkkotuoUnni perusteil heti utta halit um ei taipunut sillä ei s ti tahtonut ui-ra- ta lentokoneiden laatua Ja ylivo-imaisuutta lukuni lärllle Ja tämän kieltäytymisen tuloksena on nyt Britannialla Hurrieare ja Spitflr taistelukoneet jäille ei ole vertoja missään maailmassa Joukkotuotan-no- n perusteella nyt näitä konnta tuotetaan suuria määriä ja niihin on tehty sellaisia parannuksia aivan vii-meaikoina että niihin asetetaan kaksitoista konekivääriä vieläjä ple niä kanuunoitakin Munichln päitien aikana mainittu lentokoneiden kokeilu- - Ja suunniteltu Jtyö el ollut Vielä edistynyt pitkälle ja sen tuloksena oli että mainittunu aikana ci Britannialla ollut tuskin jhtään kappaletta näitä hävittäjä koneita Tämä osaltaan selittää mik-si Britannia meni silloin niin pitkälle Hitlerin rauhoittamisesa Jota Bri tannian kantaa on niin perin anka-rasti arvosteltu monissa piireissä joissa ei ole ollut asiantuntemusta Britannian sotaan lähtö Munichln päivinä olisi siilo tiennyt suoranais-ta its?murhia sillä Saksalla oli jo silloin samat lentokonelaadut jotka Ulla on tänäkin päivänä Vuoden ai-kana Munichln jälkeen tilanne kui tenkin muuttui täydellisesti ja nyt on Britannialla lcntolaivasto jo-ka on kalkisa muisa suhteissa yli voimainen Saksan kmtovolmiln näh-den paitsi ei viell lukumäärässä Lukumäärästä Juopa kapenee mycs- - kln nopeasti Ja kun tasaluku on saa-vutettu niin Saksan tiäviönhctkl el ole kaukana Päivälehti vaihtanut omistajaa Lehden oaakeenemmlstö on siirtynyt nyt Yhdysvaltain suomalaiselle kan-sanvallan Intoile Duluthissa Ilmestytä tämän man-tereen )ki vanhin uomalainen sa-nomalehti Pälvältfitl on nt siirty-nyt uusien onfistajien" haltuun sillä lehteä kustantavan yhtiön osuke-enemmis- tö on iirtynyt Yhdysvaltain suomalaiselle kansanvallan liitollp Päivälehti on Jo aikaisemminkin ennen nnlnitulle liitolle siirtymis-tään ajanut kanmvallan asaa Jo-ten suuria muutoksia sen el tapahdu Lehden on valittu Klis Sulka-nen New Yorkista Joka onkin Jo ot-tanut toimen vastivn Suomailleen kansantallan liiton toiminta Yhdysvalloissa on laajentu-nut satw#n voimakkaasti kuluvan keskuudessa ~i_i___ j a i_ii_ AfKen sangen huomattava mii Yhdysvaltain Brltinnta atetttl suuren aseistuksensa myhääa mmwä 10JT akKtetuA t' " ajoakaan oksaan fnontl on tufut pääasia'--sanottii- n tulee ottamaan a ankarista LAUANTAINA JOULUK T- P- lATUAYt PIC 1 VTTI " J& mk' 'Tuota länneltä tullutta Intiaania me emme mitenkään ole voineet saada taipumaan käyttämään näitä nykyaikaisia Pakinajuttuja nimmo v-nnii-oot tntta nurkkaoie- - den reilnteltä eikä ruveta siimat nB hii(niiin YaDaan ihailevina tollottamaan loKotaan Sudburyn pllriaaä nan olevan "Illaksi eiilanttlalsmie- - taikka Berliiniin Joihinkin maailman llgen"# j terislmplln miehiin Jumalina Tuollaiset lausunnot me otamme Me emme tulitikun suurena kiitoksena voa sellaisille Ihmisille Jotka ulko-- Me nimittäin lähdemme suti tosi- - mailta tahtovat tuottaa 8)nnylnmaa-asiast- a olemme brittiläisen vai- - hansa Jonkun taikka takunnan asukkaita Ja näinollen j Jotka ihailevat jotakin raakaa i _iih tnitniintnmtno nn Itä Ina" väkivallan Icävttdfclä tdt olivat etelään aukeiden nyt vastaan niin taen 11 lilluta nuiva--is~ii uisi uiia m„uuian -a-- r-vnlapklll ntlakn-l v-nlkki vrflttHvut ! ' Liikaa sltna i kln olevansa hyvinkin hartaita suhteessa tuskin koskaan tulee 1 tlttyjä Meistä sellaiset ihmiset eivät Nnmv neitfpipkian oIe isänmaallisia eivätkä kilstityitä olemme englantilaismielisiä Kat-sokaas tämä lehti on Canadassa asu-vien suomalaisten Ja meille opettaa suomalainen vanha sanan-laskukin "sitä kuusta kuulemi-nen Jonka Juurella asunto" Ksi-merkik- si Suomessa vaaditaan ulko-maalaiselta etteivät he suhtaudu vi-hamielisesti maahan Ja ellei joku "sitä kuusta jonka juurel-la on asunto" Suomestakin tu-lee äkkilähtö kenelle vain toimit vastoin kansan tahtoa Kikös niin ole asianlaita? Kuinka me siis taalla Canadassa voisimme olla "vähemmän Tämä letuthan on cana-dalalne- n lehti mikaan muu Toisekseen suurin osa meistä täällä olevista suomalaisista kos-kaan menemään takatli Suo-meen Ja siksi on tämä maa meille todellinen kotimaa jossa emme ole loisina vaan täjsina kansalaisina Mitä me silloin voimme olla muuta kulu uuden kotimaamme mie-listä? Me kylläkin arvaamme miksi tai-lall- a lausuntoja lehdestämme an-netaan Meidän suomalaisten keskuu-dessa nähkääs on oikeastaan kol-menlaista " Ilmaa" Tämän lehden ta kana oletat ovat rehellisesti Ja vii tiiii-nii- ii ! „„ neljän näitt-- n aloite- - niin Näitä aineksista Jemmat kum-mat voivat tosiaankin meitä "lilaksi r iRlantllalsmlellslksi ' vuoden ajalla Liitolla on hyvät mekä siltä tkkää jhtaan nunesttmlsen myös-- j vaikka sanotaankin Osoittaahan se keskit aitioiden suomalaisten seisomme oikealla ja Päivälehden ' ja oikean asian puolella Km- - kln liiton äänenknnrattajak- - Mutta nittfn on jalta „otten yllä- - I tuleekin antamaan pntta mainittujen kahden rhmln kanssa" ___ ta teddyn pij-Vaa- n kauppavlrastoUe jätteen- - btin "maartlstaa" ol vaan että anna ar-vastaan että n 11 fc% enKlantllalsmlelLien 1p että että kuuntele niin englanti-laismielisiä? eikä tule että slkipä vaan isänmaansa kavaltajia Ja häpäisijöitä He ovat kuin pukit kaalimaan vartijoina Meillä täällä Canadassa vallitsee suunnilleen samanlainen yhteiskun-nallinen elämänjärjestys kuin Suomes-sakin ja siksi meidän tulisi tuntea meidän Jotka olemme vuosisatoja taistelleet kansamme vapauden puolesta syvempää myötä-tuntoa tätäkin maata kohtaan var-sinkin hetkellä jolloin se taistelee elämästä ja kuolemasta paria kolmea pyrkivää herraa vastaan Kl ole oikein että niitä suo-malaisia vastaan Jotka tuntevat vel-vollisuutensa tätä maata kohtaan ja Jollia suonissaan virtaa vielä esl-lsl-emm- e veil singotaan Ikäänkuin syy-töksenä että olette "Illaksi englanti-lalsmielislä- " Todellinen suomalainen el voi olla muuta kuin Todellinen suomalainen aina puolustaa vapautta Ja oikeutta missä hän asuneekin Klvlperan 1'ekka Lisätilauksia sotalaivoille länsirannikolla Victoriasta B C ilmcitttaan laivaveistämölle an- - im „„„inettu yhtecnä kaksi Ja p-i-ol mli- - lisiä" taas yksi ryhmä vilkuttaa sotalaivan valmistamisesta silmää Moekotaan ja toinen Berlll-Työ- t rakentamiseksi me pahaa mnhdollisuudet siirtyminen Uttw sinne kris-tillisyyden suomalaisten taan heti PtftArftvlMt Meille Arthurin aluern tulossa Jotain an riksista JEmme cl? o leetkaan ti!a'?uudesca räkerään surmalalsta elokuvaa i-'r- ron aikaan Mutta nyt oknime tl-liiu- ud -- ssa ellalsen n- -' -- missen 'Saakuljcttnjat' suo-malainen feäni lekuva ja niivtetfc£i te joko ? tul 10 pälvänä'Ni:'-oniss- J Nol-lus- ja 11 p intolat-- a 12 p ja Port Arthurissa 33 p kaksi näy-täntö' ensimmäinen klo 7 ja toinen 1:1 5 9 lialla Katsokaa fVmirin rnakiettista il-oi- tuki sta tL-t- l h-Oe- ssl —K Ennustaa Yhdysvaltain 03alHstuvan sotaan Yhy:val:aln senastfrl en ai an varma atlasta San Franciscossa lausui senaatto-ri Hiram Johnson sanomaUhtlmichil-l- e antamassaan haastattelussa että ainoistaan Ihme voi pitää Yhdysval-lat erillään sodasta Siitä el ole lepäilystäkään etteikö Yhdysvallat I osallistumaan sotaan hän lau- - i: ~i„l n- - lniu In m on el on on ai on on ui Ne Jotka ovat Jdidossa ovat täydellisesti hulluina päästäkseen mukaan Hän myöskin ennusti hänen nimellään tunnettu Johnsonin laki tullaan piakkoin ku-moamaan Tämän lain nojalla ei myönnetä lainoja niille valtioille jotka ovat lyöneet maksunsa laimin Myrsky aiheutti vahin-koja metsille tämän Sa- - Ilmoitetaan kaatuneen runtaaati puita Sudburyn piirin kruununmetsäuhoi-taj- a Thorpe on ilmoittanut et-tä marraskuun 10 Ja 11 päivinä val-linnut hirmumyrsky aiheutti metsissä mainitussa piirissä sangen suurta tu-hr- a Varsinkin sellaisilla palkoilla aola vihollista vieläpä tola-- 1 1°!8 P"t krls- - joka oman sanoa ni-mittäin Ikinä kahdelle Tom tuuli kaatoi paljon puita Myöskin sellaisissa palkoissa missä männyt ovat hakatut Jälelle jääneet kuuset ja balsamit kärsivät suuresti Suuremmastl ovat karsineet tuulesta kuuset ja haavat Pääasias-sa Joutuivat kuttenkii kärsimään sel-laiset puut Joirsi oli Jonkinlaista vi-kaa kun sensijaan terveet puut säi-lyivät aika hyvin 'Sota Pohjan perillä Toimittaja EA Pullin kirja Ilmesty-nyt ätkettam Lehtemme toimitukselle on saapu-nut näytekappale toimittaja Eero A Pullin kirjoittamasta kirjasta "Sota Pohjan perillä" Kirja on aivan ilmestynyt Päivä-lehden kustantamana Minkälainen kirja on sisällöltään siitä pääsee lu-kija selville lukemalla tässä nume-rossa Julkaistun toimittaja Yrjö Sjö-blomin arvostelun kirjasta Kirjaa on tilattu myöakln Vapaa Sanan konttoriin mutta se cl ele vielä saapunut sillä tulli- - Ja sensuu-rivaikeud- et viivästyttävät lähetjstä enempi kuin tatallisina aikoina Toi-vomme kuitenkin saavamma kirjan piakkoin Joten lukijamme voivat Itä tilata suoraan lehtemme konttorista —3000 kalltk-na- i aiotaan lähet- - lustajla siis lilaksi englantilaismie- - Joonaa dollaila käsittivät tilaukset tää c?nadastl Englannissa oiville jykevästi suunnalta balsamit äs-kettäin painosta canadjlalsille sotilaille Jouluateriaksi Kalkkunat J:utunevat syötäviksi kuitenkin vasta Jolloinkin Hajaannus kommunistien keskuu-dessa latinalaisessa Amerikassa nn„rnn Mrmumrup n lev- - „„ a kta lwl11 mlmaamme kohtalo merkitsevä mu K0™™™'"?1™?0 yottetoon ktttkkt jotka Lausumme päivälehden tervetui- - tUn mmoIlkan Tot(iet rinBe halu ewat ole brittilais-- ja amerikalaisvastaUia t9i-at- _ ""alslvat rssä!älen komennon Ja toi--Kun Haaska tahlatuU niin 1 ( Brltannhtn IcntovtKmat olivat ne? x1ra„ona edutajvva' „totki MvfltllttäakuH_n olKevnasntsnanalIusalunmt aallIl-r-at' Ja EM- '-ontaemvldeerloksatalalnenIruguklarylesetnavalhtkai-r- -- JpäulkoelueneestaNeeiväjotltoale no)ltleeptuhkdyiksetenteavainä jotka tekivät aMMIIekst nglai- - CllnnUi(u ' Ma mua H™™lnut kjrllV W että Ktelä-Amerlsa- n '1 UruiUUlaa 3UUIIICai[iu %ullri nm lannnii mi kommunlstlcuoIneNsa on k!mlvaninttlean nmttuluttamaan ihanteitaan mm nope- - V--l tiix_ memstyksMlisen evakuoinnin lentokoneisto teknilliseltä toimitus-ptlltlika- ss pää-tolmltttja- ksi "pelastajan" ulkomaa-laiselle Jänn'ttivä O0 akf S&an hellte muka" vedä ketkää-n- —- ver-- 1 --- - — --- - "- - unuii suomeensa on ne "alnen hajaannu että kommunisti- - muuttanut Lyhyt aika sitten trotskl- - kaupFasepimuksen ra vasta el alkaa yhteysvälineitä" veitaa tulisi kistlllisjydenkn maailmanvaltiaaksi englantilais-mielinen Pru-nnUK- a toiset toja lainkaan i puoiueei tuskin kokaan pääsevät laiset olivat kommunistiruninppn Mutta onkohan se oikeaa Isänmaat-- ' entiselleen Kaikkialla latinalal- - semmlsto Tänään he ovat oikeistoa llsuutta tehoa esimerkiksi suomen ! Amerikan maissa paitsi Chiles-- : silli kommunistipuolueen politiikka' kansan Joutuvan natllaien dlkta-- ' ä eroitetaan kalkki ne kommunisti-- 1 on muuttunut brittilais- - Ja yhdysvalta-luuri- n orjaksi vaikkapa nuo sakalal- - puolueen jäsenet puolueistaan Jotka ' lalsvastatseksl Berliinistä saapuneen Metkm mukaan sm dlktatunrtn harioittaiat olisivat- - vastustavat natsismia la rasMsmla Vllm t„tot taan Ja parenunl kouluuttttu kn htltn sXtn tehdyn Suomen jl kln synnyltään suomalaisia TiMly- - _ _ i kannattavat hyvää naapuruuspoll- - vasta ja kommunistien päämajasta jlstö tSlaekts#ann kSauuopmpeasstoapimsaunksesenn huomnaotjtaa-l-la1 'msaienstyolyispipepjäar"empEiikaönhtäana Seulaoameonmkaana- - mtilakiksaikasi HKeiadkästi lveuimotattaaasnittenns Iltmrootlst-- -- kNaenw mYaiollrekisteaitämätiätrnäyns Kitelia-merln- - ii hän kuin v Kun s "Joh- - lehti kun t " vuosisataisessa Jota l vapaadc saan taa kirjeenvaihtaja trotslkllalsaus m Amerikassa on kvpä sotilas- -' työ-vapautta- an se on sanpen heilelmälll-- ' merkitsi kokonaan päinvastaista tai ja talonpolkalneuvostoien pe-ses- tl vaalinut Ja elkO jekalsen suo-- 1 kuin mitä se mnklts" tiniän Mut- - rustamlselle Muttta kommunistien malalsen velTollluu olisi vaalia j ta kommunistipuolueet muuttivat po-- 1 kokous Santiagossa rhl!esi #t3nn noita esi Isiltämme perittyjä vapau- - lltllkkaa-s- a Moskovan-LVIInl- n liiton nlstul näitten r-jvot-ni- ►- -! - 14- 4- Stvupaloia Kokoili VANHA MATTI jeuranaiets:stäjät Horn tet farmarit ovat siei vuohipuLkLn sarvet i_ vät netsistajit ereht i a:aan peuroina p£ vimma arnpca lehmiä elJLimii onkia vlimeaiK tuureksl etti kohta marit ovat pakoltett kotielilntensä paali5 p II Popolo ciMtal a tj fai:iimi opettaa Hai katsomaan tcaiasioita tui -- lansJ kamu imlifil Joo mutta kuinkas s - teret aiaisten kanssa tilm n attom kantta? Cräässä Suomesta sa Jeessd sanotaan slena ta ruokahommasta että on nykyään niinkul i er s matussa Katsottuamm mitä se siitä sanoo huom_ i laavan värssjn: "Sama Ja iankaikkisesti" ita mai sen siy amattj il tina Uudet verot Ja pakkanen itkivaJ meitä eanadalaiala taltu viikolla amana aamuna NO Uallltus aikoo kieltää lukuisan kon tavaroiden Ja uusien nai saapumisen Canadaan Jesseri' kllä pärjätäänkli h"tia i!n uuaimallisia hattuja salaatteja ni Juttuja demokraatteja lumllapid Ja reumatismia Niissä r itää nJ vanhat mallit Old-tlm- er on sellainen nenkiJ Joka mulataa ajan Jolloin tunne tlin vain ykal laji aiutyytttji olivat pitkiä ja villaisia ime Caksasta ilmoitetaan ikalal Kemistit ovat siellä valmistaa keinotekoista vlinlmarjaviintä tuoksuu viinille Ja Joka maistua nille mutta el sisällä yhtaan alkoi Ha Muuan koiranleuka taman JoH ta viisastelee että sen luomiEfal on ihan samanlaista kuin pusa 1'sj tyttöä Eliel olisi aotauutitia nin mtl Ilma el olisi kotkaan paasiyt tm)lVn että Siamin nimi muutettu Thallandikti Cähkösanoma keitoo Itäni on saneen suuri puute Stnil Voi hvvänei aika! Mistä rilvati nyt Italian armeija slttc saa kenkiä? (Jakomme että nykypäivin! ole nt unhoitettuja inmn Veronkantaja on nimittäin aeti ntn vierailija joka unhoita tään Meksikossa tekivät jutKun ta?! laisille sanomaientimieniuir ia lokuvaajllle Niitä nimittäin parvlttaln Meksikoon viime m talna Jolloin siellä uusi prHu astui virkaansa Ja aja'l luvattu oikein Jytisevä kana!iH Kansalaissota pennie niin tingassa Ja amerlkai sonil tlmlehet Ja valokuvaa s--lt Tl kiroillen omalle maaue Erät tXhtitietlli 1 sanos i on biljoonan v itta el kehltyktettä maahan verrattj No Jcpa tiellä - " vät maakeinottel Pnalannln naiset inskatminln sx!' määiäjksen mukaai täla kaksi huullptnkr terlaslaa Jokaista v dessa Jos aolnat volsiv Pu h varmaankin Jyr-- ' iklnrt n keiit ' apinatta A siat eivät olleet k F In nntUInS fllk'v Im nltrnl liVT K '' UJ' kl:i rtllr„l:o ma"a:lllr:ian"tflr Stln"w kUIKKl lieuoi Biauin' - N enää Rurnri"u vat ettl on tlH fvC"j ien alini akteli Jcr i dottaa sakta VenljMJu] aurusaarella Suu n ' VI 1HI1II ncw - Ia narstta nn alnOlS mutta saaren asnkK1 1 huolimatta ian"-Punaisel- le Ristille - IV alV d Pnhdlsamnen- - ' vfc-- H -- loltfl M resa jan lausunnon r hclJaa Itselle-- " II a Paikal ag)4 SlrJ ett i en ilUnl -- a ' täällä että l että i juol Jonka ' Venut J c c ♦ vnxwiw an n J te ta I ♦ 3 - ri ! t Iskua - 11 SS' el ja I f tn |
Tags
Comments
Post a Comment for 0403a