0412a |
Previous | 1 of 7 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
h
Ly
SIVU 2 TORSTAINA JOULUKUUN 23 P — THURSOAY DEC 23 NO 147 — 1943
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independant Flnnlah-Canadla- n
Ntmspaper
Publlshed every Tueaday Thura-da-y
and Saturday by Th Vapaa
Sana Press Limited Toronto 2 B
EINO UNHOLA Prealdcnt
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltor
Prlvate Addrett of Preildent:
4 Soho St Toronto Ont
Business and Edltorlal Depart
menta:
260 Spadina Ave Toronto 2 B
Rhone WA 7721
Realstered aa tecond-cla- s rnatter
January 1th„ 19J2 at the Poat
Offlee Department Ottawa Ont
6ubacrlptlon ratei In Canada and
United Statea: Per Year $375: Slx
Months 200 Three Montha $100
In other Countrlei: Per Year $500
8I Monthi $250
— Joulupäivän ollessa ensi lau-antaina
lehtemme seuraava nu-mero
Ilmestyy vasta ensi tiistaina
tavalliseen aikaan
Suomalaiset oikealla
tiellä
Nain Joulun aikoihin tavallisesti
annetaan Jouluviestejä Joissa ko-rostetaan
ihmisten kesken rauhaa
Ja hyvdatahtoa Niinpä mekin leh-temme
puolesta esitämme luki-joillemme
eräänlaisen Jouluviestin
Jossa teemme ikäänkuin pienen lä-pileikkauksen
menneeseen aikaan
Lehtemme on perusolemuksel-taan
täydellisesti kansanv iltaisen
liikkeen kannattaja on ollut Ja
pysynyt sellaisena vuosia Ja tulee
edelleenkin sellaisena pysymään
niin kauan kuin sillä elonpäiviä
riittää Se el ole koskaan kumar-tanut
enempää oikealle kuin va-Femmallek- aan
vaan pysynyt Jäy-hä- stl
Ja suomalaista sisua osoit-taen
niiden samojen kansanvaltais-ten
ihanteiden tulkitsijana Jotka
ovat niin ominaisia Ja liheisii
suomalaiselle kansanheimolle mis-tä
Ikinä he asustavatkln
Monasti on menneiden aikojen
kuluessa esimerkiksi lehteämme
vastaan hyökätty siitä kun se on
selittänyt että suomalaisella on
veressään vapauden Ja kansanval-lan
rakkaus ja että tuo Ihanne en
heillä Jo äidinmaidosta pcilttyft
Onpa esimerkiksi kommunistit
korttaneet välttää sellaistakin et-tä
suomalaiset eivät koskaan ole
kansanvallasta saaneet nauttia
Joten sellainen Ihanne heillä el voi
veressään olla Tähän on vedetty
esimerkkinä että suomalaUet kuu-luivat
ensiksi Huotsin aatelisher-rojen
vallanalaisuuteen Ja sitten
Venäjän tsaarin suuriruhtinaskun-tana
ksln vallan alaisuuteen Näis-sä
oloissa hcrjaajlcmme mielestä
suomalaisiin el voinut kchltty1
kansanvallan Ihailua Ja rakkautta
vapauteen Ja oikeuteen
Tällaiset herjaukset ovat luon-nollisesti
ilman pohjaa la Ilman
suomalaisten historian tuntemus-ta
tehtyjä Juuri vieraan vallan
alaisena on suomalaisten vapau-denrakka- us
Ja kansanvaltaiset kä-sitteet
terästvnect Ja syventyneet
Niin pitkälle kuin suomalaisten
historiaa tunnetaan he elvfit kos-kaan
ole tunnustaneet vierasta
herrakseen he eivät koskaan ol-- j
alistuneet heidän hallittavakseen
muuten kuin pakosta Ja mustlm- -
mallakln hetkellä on heid&n sydä-missään
palanut toivo pnftstli va-paaksi
vieraasta sorrosta Ja taraän
saman hengen he ovat kasvatta-neet
uusiin sukupolviin vuosisato
Jen ajalla '
1 t— „ —
Kun suomalaiset sitten viime
maailmansodan päättyessä pääsi-vät
vapaiksi niin toi se mukanaan
murroskauden sisäisen sodan po-liittisen
rikkinäisyyden seuraukse-na
mutta el suinkaan azn seurauk-sena
että suomalaiset eivät olhl
halunneet olla vapaa kansakunta
Tämä murroskausi vaikkapa se
olikin uhreja kysyvä ja Julma voi-tettiin
pian Ja suomalaiset osoitti-vat
Jo heti Jälkeen että ne ovat
täysi-ikäine- n rotu päättelemään
omista kohtaloistaan Suomeen
nousi lyhyen hetken sisällä kan-sanvalta
Jota ennen sotaa nimitet-tiin
kaikkialla maalimassa malll-kansanvalla- ksl
Lehtemme täällä Canadan suo-malaisten
sllttolalsten keskuudes
sa on pitänyt kiinni tiukasti suo-malaisten
perinnöllisestä talpu- -
muksesta kansanvaltaan ja llok I
semme olemme tulleet huomaa-maan
että Canadan suomalainen
väestö on seisonut siinä takanam-me
Lukemattomat ovat ne yrityk-set
olleet Joilla on koetettu tämän
maan suomalaisten rivejä hajoit-taa
mutta kalkki ne ovat kilpisty-neet
tehottomina takaisin Päin-vastoin
kansanvaltaa kannatta-vien
suomalaisten rivit ovat osoit-tautuneet
entistä tlivilmmlksl
Ja se onkin meille Canadan suo
malaisille oikea Joulusanom? Ca-nadan
suomalainen kansa seisoo
kuin yhtenä miehenä kuin yhtenä
kiinteänä kalliona kalkkia har-- i
hauttamlsyrityksiä vastassa tul- -
koonpa ne miltä suunnalta hyvan-s- ä
el se kilhkeänä ja huitomalla
esiinny sen taikka tämän pellitti-ie- n
puolueen puolesta mutta sei-soo
vankkumatta Ja vakaana sen
ihanteen puolesta että kansanval-taa
on kehitettävä sellaiseen suun-- i
taan että yhteiskunnan vähävä-kisetkin
pääsevät tasavertaisina
nauttimaan yhteiskunnan hyvin-voinnista
ja rikkauksista jotka
ennen ovat kuuluneet jollekin pie-nelle
etuoikeutetulle ryhmälle Ca-nadan
suomalainen väestö el anna
Itseään narrata kulkemaan kom-munismiin
eikä muihin äärim-mälsyysaatteis- lln
vaan pitää edel-leenkin
lajastl kiinni niistä Ihan-teista
Jotka perimme esl-lsiltänt-- me
Heidän sydämissään soivat
vieläkin suomalaisen talonpojan
Jaakko likan unholttumattomat
{anat: "Parempi orjan elämää on
kuolo hirsipuussa" Nuo sinat o-v- at
suomalaisen vereen lähtemät-tömästi
kiintyneen suomalaisen
kansanvallan perustunnukset pe-russy- nty
Noita sanoja cl suoma-lainen
unholta missään ja siksipä
tähänkin maahan kulkeutuneet
suomalaiset aina tavataan siellä
missä tarvitaan miehiä orjuutta
vastaan taistelemaan Ja siltä c- -
i mlnalsuudestaan ovat suomalaiset
ylpeitä Siinä on myöskin Juuret
siihen miksi suomalaiset tässä
maassa harvoja poikkeuksia lu-kuunottamatta
eivät usko että
oikeus maailmasta olisi kuollut
että nagalkka tulisi maalimaa val-litsemaan—
vaan että kirkas va-jpau- den
päivä kolttaa vielä tämän
'synkän Joulukuun Jälkeen Ja kan-sat
marssivat kommunismin nat-sismin
Ja fasclsmln asemasta yh-teiskunnalliseen
kansanvaltaan —
suomalaisten ihannetta kohden
Siksi MMmAlaiUM n~i nIVatlfo tlal
Tarjosi korviketta
Voitteko antaa kdyMlle kaverille
pleaea antHinr kvrsyl hyvtn risat-t- a
aikttmi kmtturi
"MMI ta ure Itse" vasta 1 talon-ivav- a
laatta 13 vain kutrua koi'
ra"
Tapasivat 30 vuoden kuluttua toisensa
aLLLLv LLLH iHk UmmmmmmmmmfWt V
{Mäm d iO ' SlJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJIIJIIk ar jKH
aaH ' tjriaaaaaaaaaaaaaaaaM' tA i H
taaaaaaaaaaaaH BPECMiHB "rVHalvft aaaaaaaaaaaaaaaB I "?#OoBH f H -- jLiiB iiiiiH
aaaaaaaaaaaaaaaaaaB lW9mmmmm"lmmmmm'' lTf i iaB -- f__IH aWW iiiiB V S aaaaaH
aaaaaaaasT__-3iamZaaa- l
'HIHiHalaiiaBiMBBäiilaataCZaaaaaaH
Entimmäisen kerran yhdessä kolmenkymmenen vuoden erossa-olo- n
jälkeen nahdiin tätiä kuvassa merimies Charles Harlow Br-itannian
kuninkaallisesta laivestosta ja hänen veljensä Joseph Kuva
otettu Brantfordissa Ont Charles on ollut laivastossa sitten vuoden
1914 jälkeen Tässä he tarkastelevat heistä lapsena otettuja kuvia
Pakinajuttuj
"Kjlläpi noita tullmmatsen tanne-rilaisia
mannerhelmllälflä ja rytlläl--f
lä on paljon!"
Höristimme korviamme että mistä
c nyt on kysymys
Miesjoukko selooi palloiuuman nur-laxs- a
ja elellä tunnuttiin tutkittavan
sellaista kauhi-a- a asiaa kuin Vapaa
Sanan viime lauantaina ilmestynyttä
nsimmälstä Joulunumeroa Jossa oli
erinäisiä tuhansia Canadan suoma-laiste- n
nimiä
Ne siellä keskustelussa tuntui jo-ku
kiihkeä neuvostolalsslelu lajittele-van
yllämainitulla tavalla mannerliel-mlläisik- M
tannerilaisiksi ja rytlläl-siks- i
vaikka mainitut lehtemme jou-lunumeron
kautta Jouluonnittelunsa
lähettäneet ovat vain tavallisia kun-niallisia
ja vakaita Canadan asukkai-ta
suomalaisia kansanvallan naisia
ja miehiä
Puhujaa tuntui kovasti onnlttelijaln
lukumääri kenkuttavan
Ja kyllähän niitä kenkuttavan"
suuri "kourallinen" olikin Knempi
kuin koskaan ennen — ja kuitenkaan
eivät siinä olleet vielä läheskään
kaikki lehtemme lukijat eivätpä edes
kaikki paikkakunnatkaan minne leh-teämme
leviää
1-
-1 ollut siis ihme jos asiaa katse-lee
ncuvostolelun kannalta vaikka
hirvittämään rupeaa Ajatella nyt
että vuolkausia ovat he tehdä jullit-tane- et
hlkipäässä ja IskurlarmelJaln
avulla työtä Canadan suomalaisten
keskuudessa neuvostoslelujen luku-määrän
kohottamiseksi ja perustuk-sien
laskemiseksi suomalaisten kes-kuudessa
neuvoto-Canadall- e — Ja tu-loke- na
siitä kaikesta tohakasta on-kin
että "Vapaa Sana-riepu- " kuten
he tykkäivät lehteämme menneinä
niknlna nimittää tulee Ja kokoilee-kl- n
suomalaiset yhteen ja Jättää hei-dät
värjöttelemään pilkkopaldassa
nousevaan jumalantlmaan iskurol-maa- n
ja ryntäilemään Ja masiinara-hastoj- a
keräilemään tappelemaan ja
teuturolmaan että neuvostoslelujen
ihanne jollakin tavalla henlssä py-syisi
Joku koiranleuka tuntui siellä pai-loruum- an
nurkassa neuvostosielulta
kysäsevän hienoista Iraa äänessään
että onko se teidän lehtenne nykyi-nen
toimittaja ammatiltaan kraatari
Väinö Voionmaa puhunut
radiossa
Lontoosta Ilmoitetaan että siellä
oli kuultu Suomen eduskunnan ulko-asiain
valiokunnan puheenjohtajan
Väinö Voionmaan pitäneen puheen
Suomen radiossa Jossa hän esitti voi-makkaan
vetoomuksen rauhan aikaan-saamiseksi
Suomen ja Venäjän välil-lä
Hän sanoi että maamme täytyy
tehdä kaikki mitä sen vallassa on pi-kaisen
rauhan solmiamiseksl Suomen
ja Venäjän välillä Hän myöskin kos-ketteli
eräitä ulkopoliittisia kohtia
mainiten että eräät suurvallat ovat
vahvistaneet että useita vuosia täy-ty- jr
kulua ennenkuin varma rauhan-oplm- u
vohlaan allekirjoittaa Jos
t8m oa totta HUnne pieneen maa-han
on kokonaan erilainen kuin suu-reen
maahan nähden Joka on tehnyt
raihanopttnuksensa Ja JolU on koko
armea rajoja vartioimassa
X uostoIelu heitti häneen tuikean
silmäyksen Ja tluskasl: "Kraatariko
KI hän mikään kraatari ole miksi
sitä kysyt?"
"Kysyinpähän vain siksi kun siinä
teidän lehtenne joulunumerossa el
ollut muuta kuin saksien toimitta-maa
ainesta El ainuttakaan kirjoi-tusta
kertomusta taikka muuta kyhä-ystä
lehden omalta lukijakunnalta"
Siihen sekaantui toinenkin mies Jo-ka
Ilmeisesti Itse oli "kraatari" kos-kapah- an
sanoi jotta älkää te sekoitta-ko
kunnon kraatareita mihinkään
lehtiä saksien voimalla toimittaviin
Juippelhin "Olkea räätäli osaa leik-kall- la
vaikka lehdenkln uusista tar-peista
neuloa silitellä ja harjatlla
sen niin komeaksi ja kiiltäväksi että
se menisi kuin plkloljy muorin kihti-see- n
pohkeeseen"
Kmtne viitsineet enempää Juttua
kuunnella niin mielenkiintoista kuin
e olisikin ollut Emme silläkään u-ha- lla
vaikka Tokkolan Arvi kehoittl
meitä kuuntelemaan palloruumajuttu-J- a hörösä korvin
Pdähämme nimittäin pälkähti että
näin joulun aattopäivinä pitää lausua
oikein raikuva erlkolsklltos niille ah-kerille
emännille Ja Isännille Jotka
Vapaa Sanan joulunumeron tekivät
niin slsältörlkkaaksi kirjoituksillaan
että saapa todellakin vertaista haes-kella
kauan ja pltkäMl koko mante-reelta
suomalaisten lehtien Joukosta
Ajatelkaa lukuunottamatta tavan-mukaisia
toimituksen palstoja koko
joulunumero kahtena 2l-sivule-na
Ja
tämä numero kaupanpäälle on koko-naan
lukijoiden käit)otä
Xostakaapa lukijat meidän kans-samme
hattua oikein korkealle niille
lukijakuntamme Jäenllle Jotka ar-vokkaat
Ja kauan muistossa säilyvät
kirjoitukset lehtemme Joulunumeroi-hin
pykäslvät!
Parhain Joulutervehdys toimituksen
tuolilta! Arkena taaskin tavataan
Klvlperän Pekka
Katsojia palelsi ei
uijaa
North Haysta Ilmoitetaan että noin
200 käsittävä joukko vahvoissa talvi-taminelss- a
olevia Ihmisiä oli halli-tukse- n laiturilla North Dayssa katso-massa
kun K Heklnnlnon (ehkäpä
Heikkinen) teki avanrjn Jäähän
pulskahtl sinne sitten lyhyelle uin-nille
Hän käytti kuten uija konsa-naan
uimapukua seisoen lumikinok-sessa
vapaana kuin uimari ainakin
kesäisellä Järven rannalla
Natsien ammuslaiva räjähtä-nyt
Oslossa
Tukholma — Ruotsin uutistoimis-to
ilmoitti sunnuntain että eräs sak-salainen
ammuslaiva josta oli puret-tu
lastia Oslon satamassa oli räjäh-tänyt
sunnuntaina surmaten neljä
ihmistä a rikkoen tuhansia Ikkunoi-ta
Senfilkeen oli tapahtunut vlel
räjähdyksiä SH tunnin ajan eli 220
Iltapäivällä kb S saakka Illalla
Uutistoimisto sanoi saksalaisten sa-noneen
että vahingot olivat olleet
huomattavat mutta mitään merkkiä
li ellut sabotaasista
On taas aloitettava alusta
Mieä lepäsi hiljaisena äänettömänä
kuin syvässä unessa Mutta talven
kuura oli jo sulanut metsien hartioil-ta
Ja hanget olivat laskeutuneet tasai-siksi
Ja niiden pinta näytti kostealta
likaisen sinertävältä hiukan alakuloi-selta
Mäkien rinteillä saattoi kuulla
virtavan veden lorinan lumea alta
Maa antoi takaisin lainansa lumi
hakeutui takaisin suuriin meriin jois-ta
se oli tullutkin
Yksinään hiihtelevä mies prsähtyl
tasaisen aukean reunaan Se oli kui-vattu
suo lumeen tulleista viiva-suorista
painanteista saattoi hyvin
eroitua ojien suunnan Ja lukumää-rän
Sitäpaitsi näkyi siellä täällä Jo
suuria sarakkeita pientä virkeää
metsänalkua Mies nojautui sauvoihin-- a
ja pyyhkäisi hikeä otsaltansa
Sukset liukuivat huonosti vetisillä
hangilla Ja aurinko paistoi lämpimäs-ti
Hänen katseensa harhaili tark-1-aavas- tl
maiseman muotoja seuiall-Ie- n
pysähtyi välillä tarkastelemaan
pitemmän aikaa jotakin yksityiskoh-taa
Ja siirtyi taas eteenpäin Metsä
näytti hyvältä maa Joka kasvoi sel-laista
el voinut ulia huonoa Mutta
räin paljon lunta tähän aikaan vuo-desta?
Hänen entisellä kotiseudullaan
cli kevät Jo pitkällä
Hän käänsi suksensa ja lähti pyrki-mään
suon ylitse Tiiviiksi pakkautu-nut
hanki kesti hyvin vaikka suksen
painanteet näyttivät vetisiltä Hän
hiihti hitaasti katsellen samalla ym-pärilleen
Pari kolme kertaa han sy-säsi
sauvansa ojacn Josta kuului ve-den
iloista llrlnaa Aukea el ollut ko-vin
leveä mutta pituussuuntaansa s?
ulottui mutkitellen kauas ja katosi
vihdoin näkyvistä metsän kätköön
Tultuamme sen ylitse hän pysähtyi
jälleen Ja silmäsi loivasti kohoavaa
kivikkoista ilnnettä Siinä olisi hyvä
talon paikka kuiva Ja avara Raken-nushirsläk- ln
saisi aivan ympäriltä
Jcskus satoja vuosia sitten oli joku
hänen esI-lsUtää- n hakenut samoin
talon palkkaa erämaiden keskeltä
Oliko hänetkin ajanut sinne vainolai-sen
'uhka vaiko vain oma vaistonsa
sitä el enäl kukaan tiennyt Mutta
talo oli Joka tapauksessa noussut ja
aikojen kuluessa olivat myöskin vil-javat
pellot laajentuneet sen ympä-rillä
Kenties Jo kymmeien sukupol-vea
oli ehtinyt askarella sen valheilla
ja levittäytyä kauas ympäristöön
vieläpä vieraille maille asti Poikia
ja tyttöjä oli syntynyt miehiä ja nai-sia
kasvanut erilaisia kohtaloita
koettu niillä samoilla tanhuvilla
Nyt haeskeli taas yksi pojista itsel-leen
uutta asuinsijaa aivan toiselta
puolen maata Sodan hirmumyrsky
oli polttanut talon riistänyt Itse maa-peränkin
Ja hajoittanut tuuleen laa-jan
suvun 0a parhaista miehistä
nukkui tuntemattomina Karjalan suu-ilss- a
korvissa mihin vihollisen luoti
oli heidät kaatanut Vaimot ja lapset
majailivat mikä mUsäkln vieraiden
asunnoissa Mutta Jalelle jääneet
miehet olivat Jo uuden asuinsijan
haussa Yksi suuntautui etelään toi-nen
länteen kolmas pohjoiseen Tä
mä kolmas oli saapunut aivan vilje-lykseen
kelpaavan alueen rajoille
hakiessaan sitä hiljaisuutta sitä yk-sinäisyyttä
Ja korpltunnelmaa mihin
hän oli tottunut
Nyt hän oli tavoittanut maiseman
Joka miellyt! hänen silmäänsä Mutta
voiko täällä elää? Tuhoa uhkaava
raja Jäi kauaksi mutta kykenikö tä-mä
viluinen maa aitamaan leivän?
Hän kiipesi ylemmäs rluteelle mltä
lumi oli miltei kokonaan sulanut Ja
tousl pois suksiltaan Potklttuaan
hiukan lumen Jäännöksiä pois han
vai Jäätyneen kamaran näkyviinsä
Se näytti tyydyttävältä mutta hän
tahtoi tutustua siihen paremmin Ja
Jatkoi potkimistaan kunnes sat Ir-laitetu- ksi
muutaman kokkareen Hän
otti ne käteensä Ja puserteli lämpi-mäksi
ja sulaksi kämmentensä välis-sä
Se tuntui sangen raa'alta mutta
Jos tämä maa olisi hänen entisillä
asuinsijoillaan el olisi mitaan syytä
epäröidä
Hän antoi katseensa Jälleen kiertää
ympäri seudun Majapaikassa josta
hän aamulla oli lähtenyt retkelleen
oli kerrottu yhtä Ja toista seudun
mahdollisuuksista Joten hänen el
kannattanut pettää Itseään kuvittele-malla
että tänne voisi syntyä uusi
kotikylä Täällä täytyisi alkaa koko-naan
uudenlainen elämä hankkia uu-denlaiset
tottumukset Mutta maja-paikan
ihmiset olivat näyttäneet san-gen
hyvinvoivilta osoittaen siten et-t- ä
silläkin tavoin Ja sellaistenkin
mahdollisuuksien vallitessa voi elää
Hän yritti kuvitella miltä maisema
näyttäisi muokkauksen jälkeen kun
suo olisi peltona ja talo kohoaisi tässä
rinteellä Tallisena aurinkoisena
ä'p Ivänä se et vaikuttanut aina
kaan luotaan työntävältä ja myöhem-min
kun tännekin tulisi olkea kevät
ja olkea kesä se näyttäisi varmasti
vielä paremmalta
Kenties sittenkin Hän oli siksi iä
käs ettei hän enää vannaankaan
paljon nauttia uudesta kodistaan'
Täällä tarvittiin alkaa maa oli
kaa ja vaatisi pitkäaikaisen mu!
tLaäunksoenikeastMaauntta paliakpksaiaaanetsvikairnten': aa hän olisi mieluummin nukkunut r i ten tovereitten rinnalla jotka e A kaivanneet enää mitään tässä nw l massa Hänen elämänsä olikin ika-i-kui- n loppunut sinä päivänä Jona a net reväistiin irti kotiseudusta
Tämä sen Jälkeinen olo oli ollut v n mpaäkäoriätätamväaän hvaerhlvaoillluisauudenturvatupiiuua
etsimistä Jälkeläisille Sillä suki i saanut sammua vaikka yksilöt la i-sl-vatkin
Hän itse el enää ko-k- „ lU oisl Juurtua muualle mutta hau n kenlsi kyllä raivaamaan Ulan m m Vasta sitten hänellä olisi olkeu- - „ -- 1 tua lepoon
Kaksi äänetöntä suurta lintu n sl väsyneesti lepattavin silvin mk 1 1 ylitse Paksuja vaaleanharmm -- vätpllviä liikkui hitaasti taivaan „ nalla El kuulunut ainoatakaan n m-t- a ääntä kuin purojen iloinen lii ia
MraaieksaakatskeolsitevaätlaillämakaätadessJoähäonn tlnumai-a
sen kuokka el ollut milloinkaan k kettanut ja taisteli itsensä kan~a
Uskaltaisiko hän Jättää tämän hil ai-se- n erämaan Jalostuttamattonan
mullan haltuun lukemattomien tule-vien
sukupolvien kohtalon Minkulal-se- n osan saisivat ne Ihmiset Joiden
juuret hän Istuttaisi tähän tuntmat-tomaa- n maaperään? Mielikuvitus ky-ke- nl vain heikosti tunkeutumaan tu-levaisuuden
harson lävitse Ja muovai-lemaa- n vain epämääräisiä Ja katko-naisia
kuvia tulevista kohtaloista
Mutta Jokin ratkaisu oli tehtävä fr
ralleen reväisty ja tuuliin hajoitettu
perhe oli taas saatava Istutetuksi jo- honkin Sille oli saatava koti
Niin oli tehty ennen hanta Jo mon-ta
kertaa Kukaan el tiennyt kuinka
monesti tämäkin suku oli kiskaistu
Juuriltaan kuinka monta kertaa sen talot Ja tavarat oli poltettu ja tuhot-tu
mutta aina se oli Juurtunut uu-delleen
Aina se oli aloittanut alusta
Jälleen Se oli raivannut Ja asuttanut
Jo monta lorpea Hellittämätön vi-Umleli-nen
ylivoima oli vainounut si-tä
vuosisatojen halki Ja pakolttanut
sen siirtymään yhä kauemmaksi he-ilelmällls-estä
maasta Ja auilngosta
Mutta mitä kaiumpaan palkkaan se
oli tullut sitä sitkeämmln se oli
Juurtunut Mltu vaivalloisemmiksi
sen elämä oli tehty sitä elinvoima-isempana
se ryhtyi ponnistelemaan
sen parantamiseksi
Se Juurtuisi kyllä tännekin Yut'-äkk- iä
mies tiesi sen varmasti Ja kun
kerran olisi äfanut juurensa naiden
kivien rakoon el se vahalla sieltä
lähtisi Niinkuin ei ole lähtenyt en-- t
enkään Han nousi suksille mieli
keventyen ja ponnahti rivakasti n af-kaa- ti
takaisin ky Idän pain
Toivo Tekkan-- u
Olipas onni oikealla miehellä
Halifaxlsta Ilmoitetaan että ' ►' il
Neucombe olttl dollarilla iiln ai-pajaisls- sa
Ja kutsuu nyt kalnltk-a- n
lastaan Ja vaimonsa Pcmtu"k-s'- a
sinne Neucombe on vuodoi a
koettanut saada Hallfaxla a-un- '"a
perheelleen mutta Ilman tul"u i'1
ten hän on Joutunut elamaui Pa-heestaan
erossa Nyt asia i'-- ty
Lady Onnettaren avulla
60 laivaa kuljettaa jänkkejä
Britanniaan
Lontoo — Sanomalehdet san nt
sunnuntaina että "60 liittolaisten la-ivaa
kuljettaa lakkaamatta miinan
harjoitettuja amerikalalsla ' ' U
Britanniaan" Chronlcle sanoi t'ta
"Britanniasta tulee mahtava pannan
duslauta josta liittolaisten LMW
tapahtuu Hitlerin linnoltu-- ' 9'
taan"
Helposti tehty
Vierailija (tarkastellen suu i '?
telulalvaa) — Ja mitä te m me -- t
teette kun laivaan tulee vuo'
Merimies — Oo me panein ne ' a
pannun sen alle
Lukijan
Viikkopalst
NIMIPÄIVIÄ
23 p lauantaina Joulupa!
26 p sunnuntaina Tapaninpal
27 p maanantaina Kalmo Hn
IS p tiistaina Lumia Vit
Itsten päivä-2- 9
p keskiviikkona R
JO p torstaina Taavetti Ty
31 p perjantaina Silvo Sv--t
1 p lauantaina UudenvuJdeP'
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, December 23, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1943-12-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001238 |
Description
| Title | 0412a |
| OCR text | h Ly SIVU 2 TORSTAINA JOULUKUUN 23 P — THURSOAY DEC 23 NO 147 — 1943 VAPAA SANA (FREE PRESS) Independant Flnnlah-Canadla- n Ntmspaper Publlshed every Tueaday Thura-da-y and Saturday by Th Vapaa Sana Press Limited Toronto 2 B EINO UNHOLA Prealdcnt VAINO MALMIVUORI Manager REYNOLO PEHKONEN Edltor Prlvate Addrett of Preildent: 4 Soho St Toronto Ont Business and Edltorlal Depart menta: 260 Spadina Ave Toronto 2 B Rhone WA 7721 Realstered aa tecond-cla- s rnatter January 1th„ 19J2 at the Poat Offlee Department Ottawa Ont 6ubacrlptlon ratei In Canada and United Statea: Per Year $375: Slx Months 200 Three Montha $100 In other Countrlei: Per Year $500 8I Monthi $250 — Joulupäivän ollessa ensi lau-antaina lehtemme seuraava nu-mero Ilmestyy vasta ensi tiistaina tavalliseen aikaan Suomalaiset oikealla tiellä Nain Joulun aikoihin tavallisesti annetaan Jouluviestejä Joissa ko-rostetaan ihmisten kesken rauhaa Ja hyvdatahtoa Niinpä mekin leh-temme puolesta esitämme luki-joillemme eräänlaisen Jouluviestin Jossa teemme ikäänkuin pienen lä-pileikkauksen menneeseen aikaan Lehtemme on perusolemuksel-taan täydellisesti kansanv iltaisen liikkeen kannattaja on ollut Ja pysynyt sellaisena vuosia Ja tulee edelleenkin sellaisena pysymään niin kauan kuin sillä elonpäiviä riittää Se el ole koskaan kumar-tanut enempää oikealle kuin va-Femmallek- aan vaan pysynyt Jäy-hä- stl Ja suomalaista sisua osoit-taen niiden samojen kansanvaltais-ten ihanteiden tulkitsijana Jotka ovat niin ominaisia Ja liheisii suomalaiselle kansanheimolle mis-tä Ikinä he asustavatkln Monasti on menneiden aikojen kuluessa esimerkiksi lehteämme vastaan hyökätty siitä kun se on selittänyt että suomalaisella on veressään vapauden Ja kansanval-lan rakkaus ja että tuo Ihanne en heillä Jo äidinmaidosta pcilttyft Onpa esimerkiksi kommunistit korttaneet välttää sellaistakin et-tä suomalaiset eivät koskaan ole kansanvallasta saaneet nauttia Joten sellainen Ihanne heillä el voi veressään olla Tähän on vedetty esimerkkinä että suomalaUet kuu-luivat ensiksi Huotsin aatelisher-rojen vallanalaisuuteen Ja sitten Venäjän tsaarin suuriruhtinaskun-tana ksln vallan alaisuuteen Näis-sä oloissa hcrjaajlcmme mielestä suomalaisiin el voinut kchltty1 kansanvallan Ihailua Ja rakkautta vapauteen Ja oikeuteen Tällaiset herjaukset ovat luon-nollisesti ilman pohjaa la Ilman suomalaisten historian tuntemus-ta tehtyjä Juuri vieraan vallan alaisena on suomalaisten vapau-denrakka- us Ja kansanvaltaiset kä-sitteet terästvnect Ja syventyneet Niin pitkälle kuin suomalaisten historiaa tunnetaan he elvfit kos-kaan ole tunnustaneet vierasta herrakseen he eivät koskaan ol-- j alistuneet heidän hallittavakseen muuten kuin pakosta Ja mustlm- - mallakln hetkellä on heid&n sydä-missään palanut toivo pnftstli va-paaksi vieraasta sorrosta Ja taraän saman hengen he ovat kasvatta-neet uusiin sukupolviin vuosisato Jen ajalla ' 1 t— „ — Kun suomalaiset sitten viime maailmansodan päättyessä pääsi-vät vapaiksi niin toi se mukanaan murroskauden sisäisen sodan po-liittisen rikkinäisyyden seuraukse-na mutta el suinkaan azn seurauk-sena että suomalaiset eivät olhl halunneet olla vapaa kansakunta Tämä murroskausi vaikkapa se olikin uhreja kysyvä ja Julma voi-tettiin pian Ja suomalaiset osoitti-vat Jo heti Jälkeen että ne ovat täysi-ikäine- n rotu päättelemään omista kohtaloistaan Suomeen nousi lyhyen hetken sisällä kan-sanvalta Jota ennen sotaa nimitet-tiin kaikkialla maalimassa malll-kansanvalla- ksl Lehtemme täällä Canadan suo-malaisten sllttolalsten keskuudes sa on pitänyt kiinni tiukasti suo-malaisten perinnöllisestä talpu- - muksesta kansanvaltaan ja llok I semme olemme tulleet huomaa-maan että Canadan suomalainen väestö on seisonut siinä takanam-me Lukemattomat ovat ne yrityk-set olleet Joilla on koetettu tämän maan suomalaisten rivejä hajoit-taa mutta kalkki ne ovat kilpisty-neet tehottomina takaisin Päin-vastoin kansanvaltaa kannatta-vien suomalaisten rivit ovat osoit-tautuneet entistä tlivilmmlksl Ja se onkin meille Canadan suo malaisille oikea Joulusanom? Ca-nadan suomalainen kansa seisoo kuin yhtenä miehenä kuin yhtenä kiinteänä kalliona kalkkia har-- i hauttamlsyrityksiä vastassa tul- - koonpa ne miltä suunnalta hyvan-s- ä el se kilhkeänä ja huitomalla esiinny sen taikka tämän pellitti-ie- n puolueen puolesta mutta sei-soo vankkumatta Ja vakaana sen ihanteen puolesta että kansanval-taa on kehitettävä sellaiseen suun-- i taan että yhteiskunnan vähävä-kisetkin pääsevät tasavertaisina nauttimaan yhteiskunnan hyvin-voinnista ja rikkauksista jotka ennen ovat kuuluneet jollekin pie-nelle etuoikeutetulle ryhmälle Ca-nadan suomalainen väestö el anna Itseään narrata kulkemaan kom-munismiin eikä muihin äärim-mälsyysaatteis- lln vaan pitää edel-leenkin lajastl kiinni niistä Ihan-teista Jotka perimme esl-lsiltänt-- me Heidän sydämissään soivat vieläkin suomalaisen talonpojan Jaakko likan unholttumattomat {anat: "Parempi orjan elämää on kuolo hirsipuussa" Nuo sinat o-v- at suomalaisen vereen lähtemät-tömästi kiintyneen suomalaisen kansanvallan perustunnukset pe-russy- nty Noita sanoja cl suoma-lainen unholta missään ja siksipä tähänkin maahan kulkeutuneet suomalaiset aina tavataan siellä missä tarvitaan miehiä orjuutta vastaan taistelemaan Ja siltä c- - i mlnalsuudestaan ovat suomalaiset ylpeitä Siinä on myöskin Juuret siihen miksi suomalaiset tässä maassa harvoja poikkeuksia lu-kuunottamatta eivät usko että oikeus maailmasta olisi kuollut että nagalkka tulisi maalimaa val-litsemaan— vaan että kirkas va-jpau- den päivä kolttaa vielä tämän 'synkän Joulukuun Jälkeen Ja kan-sat marssivat kommunismin nat-sismin Ja fasclsmln asemasta yh-teiskunnalliseen kansanvaltaan — suomalaisten ihannetta kohden Siksi MMmAlaiUM n~i nIVatlfo tlal Tarjosi korviketta Voitteko antaa kdyMlle kaverille pleaea antHinr kvrsyl hyvtn risat-t- a aikttmi kmtturi "MMI ta ure Itse" vasta 1 talon-ivav- a laatta 13 vain kutrua koi' ra" Tapasivat 30 vuoden kuluttua toisensa aLLLLv LLLH iHk UmmmmmmmmmfWt V {Mäm d iO ' SlJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJIIJIIk ar jKH aaH ' tjriaaaaaaaaaaaaaaaaM' tA i H taaaaaaaaaaaaH BPECMiHB "rVHalvft aaaaaaaaaaaaaaaB I "?#OoBH f H -- jLiiB iiiiiH aaaaaaaaaaaaaaaaaaB lW9mmmmm"lmmmmm'' lTf i iaB -- f__IH aWW iiiiB V S aaaaaH aaaaaaaasT__-3iamZaaa- l 'HIHiHalaiiaBiMBBäiilaataCZaaaaaaH Entimmäisen kerran yhdessä kolmenkymmenen vuoden erossa-olo- n jälkeen nahdiin tätiä kuvassa merimies Charles Harlow Br-itannian kuninkaallisesta laivestosta ja hänen veljensä Joseph Kuva otettu Brantfordissa Ont Charles on ollut laivastossa sitten vuoden 1914 jälkeen Tässä he tarkastelevat heistä lapsena otettuja kuvia Pakinajuttuj "Kjlläpi noita tullmmatsen tanne-rilaisia mannerhelmllälflä ja rytlläl--f lä on paljon!" Höristimme korviamme että mistä c nyt on kysymys Miesjoukko selooi palloiuuman nur-laxs- a ja elellä tunnuttiin tutkittavan sellaista kauhi-a- a asiaa kuin Vapaa Sanan viime lauantaina ilmestynyttä nsimmälstä Joulunumeroa Jossa oli erinäisiä tuhansia Canadan suoma-laiste- n nimiä Ne siellä keskustelussa tuntui jo-ku kiihkeä neuvostolalsslelu lajittele-van yllämainitulla tavalla mannerliel-mlläisik- M tannerilaisiksi ja rytlläl-siks- i vaikka mainitut lehtemme jou-lunumeron kautta Jouluonnittelunsa lähettäneet ovat vain tavallisia kun-niallisia ja vakaita Canadan asukkai-ta suomalaisia kansanvallan naisia ja miehiä Puhujaa tuntui kovasti onnlttelijaln lukumääri kenkuttavan Ja kyllähän niitä kenkuttavan" suuri "kourallinen" olikin Knempi kuin koskaan ennen — ja kuitenkaan eivät siinä olleet vielä läheskään kaikki lehtemme lukijat eivätpä edes kaikki paikkakunnatkaan minne leh-teämme leviää 1- -1 ollut siis ihme jos asiaa katse-lee ncuvostolelun kannalta vaikka hirvittämään rupeaa Ajatella nyt että vuolkausia ovat he tehdä jullit-tane- et hlkipäässä ja IskurlarmelJaln avulla työtä Canadan suomalaisten keskuudessa neuvostoslelujen luku-määrän kohottamiseksi ja perustuk-sien laskemiseksi suomalaisten kes-kuudessa neuvoto-Canadall- e — Ja tu-loke- na siitä kaikesta tohakasta on-kin että "Vapaa Sana-riepu- " kuten he tykkäivät lehteämme menneinä niknlna nimittää tulee Ja kokoilee-kl- n suomalaiset yhteen ja Jättää hei-dät värjöttelemään pilkkopaldassa nousevaan jumalantlmaan iskurol-maa- n ja ryntäilemään Ja masiinara-hastoj- a keräilemään tappelemaan ja teuturolmaan että neuvostoslelujen ihanne jollakin tavalla henlssä py-syisi Joku koiranleuka tuntui siellä pai-loruum- an nurkassa neuvostosielulta kysäsevän hienoista Iraa äänessään että onko se teidän lehtenne nykyi-nen toimittaja ammatiltaan kraatari Väinö Voionmaa puhunut radiossa Lontoosta Ilmoitetaan että siellä oli kuultu Suomen eduskunnan ulko-asiain valiokunnan puheenjohtajan Väinö Voionmaan pitäneen puheen Suomen radiossa Jossa hän esitti voi-makkaan vetoomuksen rauhan aikaan-saamiseksi Suomen ja Venäjän välil-lä Hän sanoi että maamme täytyy tehdä kaikki mitä sen vallassa on pi-kaisen rauhan solmiamiseksl Suomen ja Venäjän välillä Hän myöskin kos-ketteli eräitä ulkopoliittisia kohtia mainiten että eräät suurvallat ovat vahvistaneet että useita vuosia täy-ty- jr kulua ennenkuin varma rauhan-oplm- u vohlaan allekirjoittaa Jos t8m oa totta HUnne pieneen maa-han on kokonaan erilainen kuin suu-reen maahan nähden Joka on tehnyt raihanopttnuksensa Ja JolU on koko armea rajoja vartioimassa X uostoIelu heitti häneen tuikean silmäyksen Ja tluskasl: "Kraatariko KI hän mikään kraatari ole miksi sitä kysyt?" "Kysyinpähän vain siksi kun siinä teidän lehtenne joulunumerossa el ollut muuta kuin saksien toimitta-maa ainesta El ainuttakaan kirjoi-tusta kertomusta taikka muuta kyhä-ystä lehden omalta lukijakunnalta" Siihen sekaantui toinenkin mies Jo-ka Ilmeisesti Itse oli "kraatari" kos-kapah- an sanoi jotta älkää te sekoitta-ko kunnon kraatareita mihinkään lehtiä saksien voimalla toimittaviin Juippelhin "Olkea räätäli osaa leik-kall- la vaikka lehdenkln uusista tar-peista neuloa silitellä ja harjatlla sen niin komeaksi ja kiiltäväksi että se menisi kuin plkloljy muorin kihti-see- n pohkeeseen" Kmtne viitsineet enempää Juttua kuunnella niin mielenkiintoista kuin e olisikin ollut Emme silläkään u-ha- lla vaikka Tokkolan Arvi kehoittl meitä kuuntelemaan palloruumajuttu-J- a hörösä korvin Pdähämme nimittäin pälkähti että näin joulun aattopäivinä pitää lausua oikein raikuva erlkolsklltos niille ah-kerille emännille Ja Isännille Jotka Vapaa Sanan joulunumeron tekivät niin slsältörlkkaaksi kirjoituksillaan että saapa todellakin vertaista haes-kella kauan ja pltkäMl koko mante-reelta suomalaisten lehtien Joukosta Ajatelkaa lukuunottamatta tavan-mukaisia toimituksen palstoja koko joulunumero kahtena 2l-sivule-na Ja tämä numero kaupanpäälle on koko-naan lukijoiden käit)otä Xostakaapa lukijat meidän kans-samme hattua oikein korkealle niille lukijakuntamme Jäenllle Jotka ar-vokkaat Ja kauan muistossa säilyvät kirjoitukset lehtemme Joulunumeroi-hin pykäslvät! Parhain Joulutervehdys toimituksen tuolilta! Arkena taaskin tavataan Klvlperän Pekka Katsojia palelsi ei uijaa North Haysta Ilmoitetaan että noin 200 käsittävä joukko vahvoissa talvi-taminelss- a olevia Ihmisiä oli halli-tukse- n laiturilla North Dayssa katso-massa kun K Heklnnlnon (ehkäpä Heikkinen) teki avanrjn Jäähän pulskahtl sinne sitten lyhyelle uin-nille Hän käytti kuten uija konsa-naan uimapukua seisoen lumikinok-sessa vapaana kuin uimari ainakin kesäisellä Järven rannalla Natsien ammuslaiva räjähtä-nyt Oslossa Tukholma — Ruotsin uutistoimis-to ilmoitti sunnuntain että eräs sak-salainen ammuslaiva josta oli puret-tu lastia Oslon satamassa oli räjäh-tänyt sunnuntaina surmaten neljä ihmistä a rikkoen tuhansia Ikkunoi-ta Senfilkeen oli tapahtunut vlel räjähdyksiä SH tunnin ajan eli 220 Iltapäivällä kb S saakka Illalla Uutistoimisto sanoi saksalaisten sa-noneen että vahingot olivat olleet huomattavat mutta mitään merkkiä li ellut sabotaasista On taas aloitettava alusta Mieä lepäsi hiljaisena äänettömänä kuin syvässä unessa Mutta talven kuura oli jo sulanut metsien hartioil-ta Ja hanget olivat laskeutuneet tasai-siksi Ja niiden pinta näytti kostealta likaisen sinertävältä hiukan alakuloi-selta Mäkien rinteillä saattoi kuulla virtavan veden lorinan lumea alta Maa antoi takaisin lainansa lumi hakeutui takaisin suuriin meriin jois-ta se oli tullutkin Yksinään hiihtelevä mies prsähtyl tasaisen aukean reunaan Se oli kui-vattu suo lumeen tulleista viiva-suorista painanteista saattoi hyvin eroitua ojien suunnan Ja lukumää-rän Sitäpaitsi näkyi siellä täällä Jo suuria sarakkeita pientä virkeää metsänalkua Mies nojautui sauvoihin-- a ja pyyhkäisi hikeä otsaltansa Sukset liukuivat huonosti vetisillä hangilla Ja aurinko paistoi lämpimäs-ti Hänen katseensa harhaili tark-1-aavas- tl maiseman muotoja seuiall-Ie- n pysähtyi välillä tarkastelemaan pitemmän aikaa jotakin yksityiskoh-taa Ja siirtyi taas eteenpäin Metsä näytti hyvältä maa Joka kasvoi sel-laista el voinut ulia huonoa Mutta räin paljon lunta tähän aikaan vuo-desta? Hänen entisellä kotiseudullaan cli kevät Jo pitkällä Hän käänsi suksensa ja lähti pyrki-mään suon ylitse Tiiviiksi pakkautu-nut hanki kesti hyvin vaikka suksen painanteet näyttivät vetisiltä Hän hiihti hitaasti katsellen samalla ym-pärilleen Pari kolme kertaa han sy-säsi sauvansa ojacn Josta kuului ve-den iloista llrlnaa Aukea el ollut ko-vin leveä mutta pituussuuntaansa s? ulottui mutkitellen kauas ja katosi vihdoin näkyvistä metsän kätköön Tultuamme sen ylitse hän pysähtyi jälleen Ja silmäsi loivasti kohoavaa kivikkoista ilnnettä Siinä olisi hyvä talon paikka kuiva Ja avara Raken-nushirsläk- ln saisi aivan ympäriltä Jcskus satoja vuosia sitten oli joku hänen esI-lsUtää- n hakenut samoin talon palkkaa erämaiden keskeltä Oliko hänetkin ajanut sinne vainolai-sen 'uhka vaiko vain oma vaistonsa sitä el enäl kukaan tiennyt Mutta talo oli Joka tapauksessa noussut ja aikojen kuluessa olivat myöskin vil-javat pellot laajentuneet sen ympä-rillä Kenties Jo kymmeien sukupol-vea oli ehtinyt askarella sen valheilla ja levittäytyä kauas ympäristöön vieläpä vieraille maille asti Poikia ja tyttöjä oli syntynyt miehiä ja nai-sia kasvanut erilaisia kohtaloita koettu niillä samoilla tanhuvilla Nyt haeskeli taas yksi pojista itsel-leen uutta asuinsijaa aivan toiselta puolen maata Sodan hirmumyrsky oli polttanut talon riistänyt Itse maa-peränkin Ja hajoittanut tuuleen laa-jan suvun 0a parhaista miehistä nukkui tuntemattomina Karjalan suu-ilss- a korvissa mihin vihollisen luoti oli heidät kaatanut Vaimot ja lapset majailivat mikä mUsäkln vieraiden asunnoissa Mutta Jalelle jääneet miehet olivat Jo uuden asuinsijan haussa Yksi suuntautui etelään toi-nen länteen kolmas pohjoiseen Tä mä kolmas oli saapunut aivan vilje-lykseen kelpaavan alueen rajoille hakiessaan sitä hiljaisuutta sitä yk-sinäisyyttä Ja korpltunnelmaa mihin hän oli tottunut Nyt hän oli tavoittanut maiseman Joka miellyt! hänen silmäänsä Mutta voiko täällä elää? Tuhoa uhkaava raja Jäi kauaksi mutta kykenikö tä-mä viluinen maa aitamaan leivän? Hän kiipesi ylemmäs rluteelle mltä lumi oli miltei kokonaan sulanut Ja tousl pois suksiltaan Potklttuaan hiukan lumen Jäännöksiä pois han vai Jäätyneen kamaran näkyviinsä Se näytti tyydyttävältä mutta hän tahtoi tutustua siihen paremmin Ja Jatkoi potkimistaan kunnes sat Ir-laitetu- ksi muutaman kokkareen Hän otti ne käteensä Ja puserteli lämpi-mäksi ja sulaksi kämmentensä välis-sä Se tuntui sangen raa'alta mutta Jos tämä maa olisi hänen entisillä asuinsijoillaan el olisi mitaan syytä epäröidä Hän antoi katseensa Jälleen kiertää ympäri seudun Majapaikassa josta hän aamulla oli lähtenyt retkelleen oli kerrottu yhtä Ja toista seudun mahdollisuuksista Joten hänen el kannattanut pettää Itseään kuvittele-malla että tänne voisi syntyä uusi kotikylä Täällä täytyisi alkaa koko-naan uudenlainen elämä hankkia uu-denlaiset tottumukset Mutta maja-paikan ihmiset olivat näyttäneet san-gen hyvinvoivilta osoittaen siten et-t- ä silläkin tavoin Ja sellaistenkin mahdollisuuksien vallitessa voi elää Hän yritti kuvitella miltä maisema näyttäisi muokkauksen jälkeen kun suo olisi peltona ja talo kohoaisi tässä rinteellä Tallisena aurinkoisena ä'p Ivänä se et vaikuttanut aina kaan luotaan työntävältä ja myöhem-min kun tännekin tulisi olkea kevät ja olkea kesä se näyttäisi varmasti vielä paremmalta Kenties sittenkin Hän oli siksi iä käs ettei hän enää vannaankaan paljon nauttia uudesta kodistaan' Täällä tarvittiin alkaa maa oli kaa ja vaatisi pitkäaikaisen mu! tLaäunksoenikeastMaauntta paliakpksaiaaanetsvikairnten': aa hän olisi mieluummin nukkunut r i ten tovereitten rinnalla jotka e A kaivanneet enää mitään tässä nw l massa Hänen elämänsä olikin ika-i-kui- n loppunut sinä päivänä Jona a net reväistiin irti kotiseudusta Tämä sen Jälkeinen olo oli ollut v n mpaäkäoriätätamväaän hvaerhlvaoillluisauudenturvatupiiuua etsimistä Jälkeläisille Sillä suki i saanut sammua vaikka yksilöt la i-sl-vatkin Hän itse el enää ko-k- „ lU oisl Juurtua muualle mutta hau n kenlsi kyllä raivaamaan Ulan m m Vasta sitten hänellä olisi olkeu- - „ -- 1 tua lepoon Kaksi äänetöntä suurta lintu n sl väsyneesti lepattavin silvin mk 1 1 ylitse Paksuja vaaleanharmm -- vätpllviä liikkui hitaasti taivaan „ nalla El kuulunut ainoatakaan n m-t- a ääntä kuin purojen iloinen lii ia MraaieksaakatskeolsitevaätlaillämakaätadessJoähäonn tlnumai-a sen kuokka el ollut milloinkaan k kettanut ja taisteli itsensä kan~a Uskaltaisiko hän Jättää tämän hil ai-se- n erämaan Jalostuttamattonan mullan haltuun lukemattomien tule-vien sukupolvien kohtalon Minkulal-se- n osan saisivat ne Ihmiset Joiden juuret hän Istuttaisi tähän tuntmat-tomaa- n maaperään? Mielikuvitus ky-ke- nl vain heikosti tunkeutumaan tu-levaisuuden harson lävitse Ja muovai-lemaa- n vain epämääräisiä Ja katko-naisia kuvia tulevista kohtaloista Mutta Jokin ratkaisu oli tehtävä fr ralleen reväisty ja tuuliin hajoitettu perhe oli taas saatava Istutetuksi jo- honkin Sille oli saatava koti Niin oli tehty ennen hanta Jo mon-ta kertaa Kukaan el tiennyt kuinka monesti tämäkin suku oli kiskaistu Juuriltaan kuinka monta kertaa sen talot Ja tavarat oli poltettu ja tuhot-tu mutta aina se oli Juurtunut uu-delleen Aina se oli aloittanut alusta Jälleen Se oli raivannut Ja asuttanut Jo monta lorpea Hellittämätön vi-Umleli-nen ylivoima oli vainounut si-tä vuosisatojen halki Ja pakolttanut sen siirtymään yhä kauemmaksi he-ilelmällls-estä maasta Ja auilngosta Mutta mitä kaiumpaan palkkaan se oli tullut sitä sitkeämmln se oli Juurtunut Mltu vaivalloisemmiksi sen elämä oli tehty sitä elinvoima-isempana se ryhtyi ponnistelemaan sen parantamiseksi Se Juurtuisi kyllä tännekin Yut'-äkk- iä mies tiesi sen varmasti Ja kun kerran olisi äfanut juurensa naiden kivien rakoon el se vahalla sieltä lähtisi Niinkuin ei ole lähtenyt en-- t enkään Han nousi suksille mieli keventyen ja ponnahti rivakasti n af-kaa- ti takaisin ky Idän pain Toivo Tekkan-- u Olipas onni oikealla miehellä Halifaxlsta Ilmoitetaan että ' ►' il Neucombe olttl dollarilla iiln ai-pajaisls- sa Ja kutsuu nyt kalnltk-a- n lastaan Ja vaimonsa Pcmtu"k-s'- a sinne Neucombe on vuodoi a koettanut saada Hallfaxla a-un- '"a perheelleen mutta Ilman tul"u i'1 ten hän on Joutunut elamaui Pa-heestaan erossa Nyt asia i'-- ty Lady Onnettaren avulla 60 laivaa kuljettaa jänkkejä Britanniaan Lontoo — Sanomalehdet san nt sunnuntaina että "60 liittolaisten la-ivaa kuljettaa lakkaamatta miinan harjoitettuja amerikalalsla ' ' U Britanniaan" Chronlcle sanoi t'ta "Britanniasta tulee mahtava pannan duslauta josta liittolaisten LMW tapahtuu Hitlerin linnoltu-- ' 9' taan" Helposti tehty Vierailija (tarkastellen suu i '? telulalvaa) — Ja mitä te m me -- t teette kun laivaan tulee vuo' Merimies — Oo me panein ne ' a pannun sen alle Lukijan Viikkopalst NIMIPÄIVIÄ 23 p lauantaina Joulupa! 26 p sunnuntaina Tapaninpal 27 p maanantaina Kalmo Hn IS p tiistaina Lumia Vit Itsten päivä-2- 9 p keskiviikkona R JO p torstaina Taavetti Ty 31 p perjantaina Silvo Sv--t 1 p lauantaina UudenvuJdeP' |
Tags
Comments
Post a Comment for 0412a
