Vapaa Sana, October 15, 1938

              I
lIiI
r'&Ui
M
4
f i l
Jv fj mlÄIj
Viimeisen valsln kiehtovat sävelet
olivat juuri loppunut Joukko nuoria
kiiruhti ulos salista Iauil seisoi o-ve- lla
odottaen tyttöystäväinpä Jonka
oli lupautunut saattamaan kotia Het
ken kuluttua saapui vaaleatukkainen
ja sinisilmäinen Aino täynnä nuo-ruuden
raikkautta ja solakka vartalo
vMakln tehden rjenli tanssiliikkeitä
Viehkeä hymy huulilla tarttui hän
l-au-rla
kädestä kiinni ja sitten he as-tuivat
ulos kadulle He olivat Jo seu-lustelle- et
toistensa kanssa pitemmän
ajan ja samalla he olivat huomanneet
että helliä oli jotakin yhteistä joka
kuului vain heille Mutta tlnä Iltana
oli Aino erittäin kummallinen liurl
H voinut käsittää miksi hän oli toi-senlain- en
kuin aikaisemmin
Käveltyään vanhan ta an mukaan
lannalle niissä [aurin moottorlpaattl
oli ankuroltuna menivät he sisälle Ja
Istuivat Merellä toi kesäinen yötuull
raikasta ilmaa mutta keskustelu el
tahtonut luistaa Aino oli hirveän jän
nlltynyt Hetken kuluttua sanoi hän
Laurille: "Näitkö sitä vierasta poikaa
slelä länsissä?" Olin hänen kanssaan
tanssimassa Iauri ajatteli jotakin
mielessään mutta ei halunnut lausua
mitään "Panemme koneen käintiln
ja ajamme tuonne ulapalle" lausui
hän Aino antoi myöntävän vastauk-se- n
Kone sytkjttl tasaisesti ja vei
heitä eräälle kallioiselle niemelle Jos-sa
oli hellän lempipaikkansa Ja joka
oli usein heidät rauhoittanut Aino Is-tui
ja katseli puiden varjoja Joita
kuu muodosti veteen heidän kiitäes-sä
n eteenpäin "Huomenna lähden
minä kesäiselle kalastusmatkalle"
lausui tauri Aino säpsähti Hän oli
kuin unesta herännyt Nltn huomen-na
Samalla olisi hän ollut valmis
syöksymään I aurin kaulaan mutta
jokin esti häntä Hän muisti pojan
Joka oli tanssittanut häntä Lauri kie-toi
kätensä hänen ympärilleen mutta
huulien tavatessa toisensa tunsi 1-a-u-
li että niissä oli jotakin arkaa Aino
tahtoi riistäytyä Irti sylettvata kaikki
oli niin kummaa rauhatonta Lauri
xytyttt tupakan veti sauhuja Intohi-moisesti
Ja katseli ulos merelle Khka
hän ajatteli edessä olevaa matkaa se-kä
saalistaan Jonka hän toivoi olevan
runsaan tänä kesänä sillä olihan
heillä ollut aikomus että syksyllä
perustamme oman kodin Aino nojasi
häntä vastaan ajatellen että huomen-na
Iauri lähtee Kuinka hau saa ai-kansa
kulumaan Suloinen kesä Jos-pa
hän voisi olla luonani
Satra'la Il t I hänen m e'ensä tans
Ivaan poikaan joka oli jo koko illan
&
Lauantai-illa-n Lukemisia
Kevät
saapuu
KIRJOITTANUT
A K— Rl
särkenyt hänen sielunrauhaansa Yo
oli kulunut pitkälle Idästä nousi ket- -
talsia juovia taivaanrannalle Siellä
nousi uusi päivä Aurinko Joka kir-kastaa
surullisintakln sielua antaen
valoa Ja lohtua Vene oli heidät tuo-nut
takailin tantaan I-a-uri
lupasi
lähteä heti laittamaan matkalle kuu- -
luvia tavaroita kuntoon Kerran vielä
viimeinen svlelly onnentoivotukset
matkalle Vielä kerran puristi kasi"
kättä mutta Aino epäili että hän
tunsi horjuvansa Mitä tuopl tämä
kesä hänen eteensä sen niittää syk-sy
Kyynel vierähti hänen kalpealle
poskelleen astuessaan laiturille Mik-si
pitää Ihmisen olla niin arka Suo-rana
hän astui laiturilta kotirappu-sill- e
Kerran vielä käden heilahdus
ja Lauri oli häipynyt niemen taakse
Sydän täynnä outoa aavistusta Ai-no
riisuutui Ja meni vuotelleen Kyy
neleet ottivat vallan eikä unta tullut
silmiin Eihän tämä o!lut ensi kerta
hänelle kun Lauri lähti mutta sit-tenkin
01 jospa hän tulisi takaisin
että saisin kertoa hänelle kaiken
Jospa voisin sanoa että minua pe-loitt- aa
Olen niin yksin ja kaikkialta
uhkaa minua vaara Nuori rinta nyt-Väitte- li
se tunsi tuskaa Se kalpasi
luokse jotakin johonka voisi luottaa
mutta sittenkin huomasi hän olevan-sa
yksin Uni saapui vihdoin kuljet-taen
hänet satujen Ihanille saarille
Oli kulunut viikko sitä kun Lauri
lähti Lauantai-Illa- n tanssia el voinut
jättää sinne täytyy menä Miksi su-remaan
Ja olemaan }ksin kotona
koska kerran on nuori? Tanssisali oli
kukin koristettu keskikesän tanssia
varten Himmeä valaistus loi varjo-ja
Jotka hurmasivat Aino tunst et-tä
tämä on elämää Jota hän kalpasi
Soittokunta soitteli Iloisia sävellä
Salin poikki häntä kohden käveli poi-ka
pyytäen häntä tanssiin Se oli se
sama tuntematon joka oli hänen sy-dämensä
saanut kerran tulena lei-muamaan
Ilta kului hauskasti Hän
oli saanut tanssia jokaisen soiton
tuona Iltana 'Mutta astuessaan ulos
kadulle tapasi Aino tuon pojan lian
pyysi Ainoa tulemaan autoonsa jolla
hän veisi kotiin Ujostelematta lain-kaan
Aino astui autoon jolla he kii-rivät
kohden keskikaupunkia erää-seen
ravintolaan Kiik oli tuon pojan
nimi Näin kului häneltä Ilta haus-kasti
Aino sai myöskin tietää että
Krik oli kaupungissa olevassa suu
ressa konepajassa työssä
kuin kalkki Ikävä pvyhkälsty vesa on
nen kallistuu
edessä tuuli oli
"Suomen Helmi"
Kirj Werner Ruusunen
ENSIMMÄINEN LUKU
Litania
Helteinen päivä oli muuttunut ralttllkM illaksi Viikkokausia on odotettu
virkistävää sadetta kastelemaan pölyksi muuttuvaa hat maata maan ruo-kamultaa
jonka tuuli milloin vaan voi punertavan saven päältä pois pu-haltaa
viedä matkassaan tuntemattomille alueille Kaikki kasvullisuus
cm niinkuin pol pyyhitty mailta Joilla el ole Ihmiskäsillä muodostettua
pensaikkoa tai muuta suojikavlkkoa joita kastelulaitteilla
pidettäisiin ehmaina Viiniköynnökset vain hyötyvät poutaisesta Ilmasta
Vlintviljelljät laskeskelevat että Jos vieKl viikon tai kymmenen päivää kes-täisi
tämänlaista poutaa ulin heidtn satonsa olisi satumainen Vehnän
viljelli huokaa että jos lelä viisikin päivää menee mailleen että el sa-detta
saada niin kato on cdcsä Eipä silloin kannata katkaista vehnän
kortta että siltä saisi leipään pantavaa viljaa Sadetta ei vaan Me-ren
ylle cl leviä pilvivalppaa Joka kasteinakaan laskeutuisi virkistä-mään
Janoavaa luontoa Aurinvron laskun puolellak?an huomaa rukor
kajastusta vaan aurinko laskeutuu niinkuin tervattuun säkkltr Ja valjuna
häipyy muutamassa minuutissa f en jälkeensä jättämä istvan kajastus
Iltakello kutsuu uskovaista pienoiseen kyläkunnan ktrkkcon Siellä papp
on varustautunut lukemaan litaniaa poistaakseen kuivuuden Mtsaukscn kan
raitaan Viinin vitjilijät ovat vihoissaan He uskovat että pa pi on nyt
palkattu rukoilemaan nUunvllJellollle sadetta jeka tekee heidän sadolleen
vahinkoa ja vahvasti ukovat viinin viljelijät että papin litania aukatseen
kauvan ummesfa olleet taivaan veslportlt Yksikään vllninviljeliöistä
astu askeltakaan kirkkoa kohden vaan vehnanvtljelljät täyttävät pienoisen
kirkon seinlään myöten
Klrkosa sytytetään kaksitoista kynttilää kahdentoista pyhimykon ku-ran
eteen Pyhän kuvan edessä ikuinen tult ennestään Saaren
ERI AIKAKAUSILTA
i f „i-f-a vsTsTsTsTtL-ssS- K
A ' --s Hi
JssssssssPssSsssHlssBWk VmsJasssslssslsssHliiililvssJtfHl
ssbbbbbby' ssbYzssbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbI
ssQsi " t llssssssssHssssssH
'"ssssssssBsW JssssssssssVV1 '"ssllH
' lssssssP %MsVtssssssssssW " lsssH fflkljBBBBBl' jtlJBBBr "ljBBinljBBBBBBBBBBBw
' jssssr VyiiPSoaisfsssssssäk sssssB
-s-iii-
EltWesTTfcMssTgIrsTisTissm
ffJO? tl iwt0BlBMlHflflPtoMV m VsBssBssBssBssBssV assBssBsl
1 %rsi§r 1 M ♦ sm mr BlBm amVJBmsBmBsBmm 'smmsmma Is? yUJ nP1" AÄsÄ L W2BsiBslsssssK'slassi
Lmv n 1W" -- VWWmr™ilWimssmssmssmssBmml
SBSVf- - fcSMBl" lHt(MwSBSSBSSBSSBSSBSSBSSBSSB
ssssmssmsmA ssmsmssmVHMVBBPsMB 1
Kuvassa näkyy Bsardmoresta Ont löytynyt miekka Jota viite
tään viikinkltn maahantuomaksi satoja vuosia sitttn Miekka on
nyt Toronton kuninkaallisesta museossa Mutta kuvassa näkyvä
tytta on vallan toiselta aikakaudelta sillä hän on Toronton Vie-tor- ia
Collegen oppilas Mitt Margaret Lavery jonka kädet ovet
varmasti paljon sirommat kuin ne jotka pitelivät kiinni miekasta
vuosisatoja aitten
Monet olivat ne illat Jolloin he te-kivät
matkoja ulos kaupungista yi-des- sä
Vakavissaan ei Aino ollut aja-tellut
mitkä seuraukset siltä voivat
olla hänelle vaan Iloisesti keimail-len
EriVllle sai hän pola n pitämään
itsestään Aino el myöskään Itse huo-mannut
että hän myöskin kulki yhi
kauemmas Laurista oli hänelle
keitän tehnyt rakkauden tunnustuk-sia
mutta hän vain oli nauranut niil-le
eikä myöskään voinut antaa kiel-tävää
vastausta Erikille Eräänä Il-tana
kun Erik oli vienyt Ainon kotia
oli hän tarttunut tyttöä kiinni Ja pu-ristanut
sylelljssä Jä painanut
polttavat huulensa tytön huulille Ai-no
riisti itsensä Irti ja juoksi kotiin
Samalla hän päätti että han kirjoit-taa
l-au-rtlle
kaiken eikä mene enaa
Erikin kanssa ulos Mutta kirjoitta-misesta
el tullut mitään uoteeseen
mennessä hän vannot ettei mene
koskaan tuon pojan ulos
Mutta eräänä Iltana a'ol Erik hänen
J
häntä hieman ajelulle el voinut
taaskaan vastustaa ja el han
halunnutkaan Automatka oli
ja ihana saapui kotiin taasen
Ainosta niin Iloisena Kalkki entisyys oli
tuntui oli pyhkalsty I Nuori sellai-hetkek- si
Ja Iloinen olisi { että se sinnepäin mihin
' käypl Samoin hän
Ja
metsikköä
kuulu
ci
ei
Eliaan j-al-aa
kanssa
Syksy alkoi saapua Se varisteli jo
aikansa nauttineita ensilehtU puista
Ne eivät vihreitä tuoreu-desta
yltäkyllä'8'ä vaan kuihtunei-ta
Ja kelastuneita Jotka joutavat
tallattavaksi koska n? Kerran ovat
aikansa olleet Jotka
nauttivat ja jotka ovat antaneet
luonnolle sen kauneuden mitä kesi
voipi tarjota että tama
oli vaatinut häneltä paljon Han
oli antautunut täysin siemauksin nau-tinnoille
Olihan luu uuorl Mutta
syksyn tummat pälät muistuttivat
hänelle että ilon aika on loppunut
Kesä on mennn ja samalla on men-nyt
häneltä yksi osa elämiä Har-maus
tuo katkeria muistoja muisto-ja
sellaisia jotta el voi unhoittaa
koskaan ellmäsään Lauri oli saa-punut
kotiin Ensimmäisen matkansa
hän teki Ainon luokse dläpean puna
nousi Ainon kasvoille Hän olisi tah-tonut
Juosta rols näkemästä notta
jotka latsolat häntä syyttä- -
kotinsa lapusten eteen Ja pyytäen västl olisi taasen ollut hyvä tur
Aino
ehkä
pitkä
Aino
pois
poU kesä
yön
Erik
ollut enlä
niiden Ilona ntts-t- ä
Aino tunjl
kesä
silmiä
Nyt
a Johonka olisi voinut luottaa mut-ta
nyt oli elämän ristiaallokko vas-tassa!
Ei tiedä mihin kallistua Kallo
kl tuntui olevan lopussa Syvällä sie
lussaan hän kävi ankaraa taistelua elä
mästään Ulos tästä ahtaasta Ilma-piiristä
hän tahtoi pvrkla Mutta voi-mat
loppuivat Eikä ole kulunut kuin
suojeluspyhimys ei saa jäädä hetkeksikään hämärään Kuorlpolklen laulu
hiljaisena hyminänä kohoaa Itsekseen rukoilevan kansan rukouksen syn-nyttämän
muminan yllpuolede Pyhän avun vieno yrttltuoksu täyttää pyhä-tön
Äkkiä valmistumatta ja Hankkiutumatta kajahtaa nucren papin kirkas
Ja korkea ääni kjhoten korkealla olevaan kirkon kupuun ja laujeten siellä
kautta kirkon sen plenempilnkln komeroihin:
"Cyrle Eleison"
Sadat suut kertovat papin esittämän rukoussäkeen Sruraa toinen Ja sitä
seuraavat Uskollisesti toistuvat säkeet hartrutta harratavi"n Ja ihmee-seen
uskovien u-kovai- sten huulilta Rukoukeen lankeavat kirkon perman-nolle
Kuorlpolklen laulu toista mestarin lupauksia uskossa rukoilevlle
Synntnrääslöä todistaa papin kitka tenori Ja sttä säestää kirkon kellojen
tahdikas soitanto Hartaushetki on ohlte Hartiana Ja toivoa täynnä
plstuu kansa kltkosta Katseet kohdUtuvat eteläiselle taivaan rnral!e
Sieltä rpua toivotaan Katso Kaukana tuolla mlisä Joskus kirkkaimpina
päivinä nähdään nivuksen hieno tumma piiru osoittamassa mantereen
ruiscn Candlan saarta näkyy nyt Ikäänkuin kallioinen vucrensellnne olil
kohonnut merestä Onkohan ihme toteutumassa Kirkosta tulijat pyhtyvät
Kalkkien kaUeet suuntautuvat samaan suuntaan Vuoriston yllä välähtäS
tullkielekkeen ltlmahdus Kohta rt-tel- lee kielekkeitä siellä kaikkialla Oi:
niinkuin tulinen kotka olisi laskeutumassi tu!tasuhkuavalle vuorlto-pesällee- n
"Herra varjele n!ltä Jotka ovat tänä yönä merellä" Tue rukou- - kchora
useammasta kuin yhdestä syjammestä korkeuteen Nyt tiedetään mitä or
tulossa Cn rukcftu ndetta Cn pyhä Litania laulettu Ja nyt sitä -- aadran
mutta se ehkä le myös kalliin uhrin Monelta peihjeltä on prhen tuki
toisilta perheen toivo Ja monelta ainoa elättäjäkin merellä heikolla aluk-sella
joka voi äkkinäisen ukkosmyrskyn saapuea Ja merenlalueltten ko-rottuessa
särkyä Ja syyyktin haudata merellä elatusta etlvät
' Eipä viivy montakaan minuuttia ennon kuin synkkiin pilviin on pelt-- I
tynyt äsken kirkkaina loistavien tähtien kaunistama taivas Tula cn II- - massa kaikkialla Konli luomoava Jyske Ja Jyrinä estää kalkki muut äänet
I kuulumasta Puuskatuuli katkoo oksia puista ja heikompia rakennuksiakin
maahan lyö Ihmismielet valtaa pelko Ja hätä Yrittää paeta mutta minne
I pakenee taivaan vihaa Suuri on varmaan ollut synti Joka kansaa painaa
koska ncln ankarana luonnonvoimatkin ovat rangaistusta aaroaamasa
Yhtä nopeaan kuin ukkosmyrsky on saapunut yhtä nopeana se myös
kolme kuukautta silti kun Lauri lähti
hänen luotaan Silloin hän olisi voi-nut
tehdä vaikka mitä Nyt tunsi ole-vansa
avuton Lauri kertoi hänelle
laulullisesti kuinka häneUi oli ollut
hy ä onni muassaan Ja että hänen
tulonsa olivat clleet suuremmat Kuin
oli toivonutkaan Samalla kysyi han
Josko Aino lähtes hänen kanssaan
ulos tänä Iltana Aino kuunteli tuota
kalVkla kuin kaukaista tarua Joka el
yhtään häntä kiinnostanut Niinpä
antoi hän kieltävin vastauksen sa-noen
että hän el voi oikein hyvin
Lautl meni sisälle tans:lsaliln Siel-1- 1
hän näki Ainon tanssimassa sen
tuntemattoman kanssa Joka oli Erik
Kerran kävi hän pyytämässä Ainoa
mutta hänestä tuntui kuin ei tv tölli
olisi ollut yhtään halua tanssia hä-nen
kanssaan Niinpä hän asteli yk-sin
kotiaan kohden mieli murtuneena
Kalkki entinen tuntui olevan kuin
satua JoVa oli kerran
Työpäivä oli jälleen päittynyt Oli
kulunut useita kuukausia kevät teki
tuloaan I aurl Istui hotellin huonees-sa
polkatoveriensa seurassa Ja kallis-teli
laseja Kalkilla heillä oli aikomus Vanha Pat
SUOMENNOS
Kellyn ruokalaa ovet oli suljettu
Tony oli Juuri päässyt sanomasta
viimeiselle kundilleen hyvä? yötä
Hän oli nyt yksin sisällä paitsi
vanha Pat yöajan asukas jota el
koskaan tunnettu muulla nimellä
kuin Canal-kadu- n salaperäiseksi mie-heksi
Sillä kukaan el tiennyt mistä
hän oli tänne tullut Milloin tahansa
hän sai jonkun kuuntelemaan Itseään
voi han jutella mitä ihmeellisempiä
tarinoita kuulijalleen mutta joka ta-pauksessa
monikaan el tuolle van
nalle lainannut paljonkaan huomiota
Hänen tehtävänsä Kellyn ruokalassa
oli pitää lattia puhtaana niistä ros-kista
ja Jätteistä joita vieraat pitkin
iltaa heittelivät lattialle
"Kuulkaahan Pat satuitteko nä-kemäin
pientä Irlantilaista tyttöstä
joka oli täällä puolenyön aikaan?"
kysyi Tony
"En en mitään sellaista Tiedäthän
vallan hyvin että minä en koskaan
havaitse natsia" sanoi vanha Pat
luoden amalla Tontin hyvin kylmin
katseen "Naiset kyllä ovat sinun
njatukslssasl eikä se ole kumma-kaan
sinäkun olet vielä nuori ja
kaunis mies"
"Eipä aina minunkaan" sanoi
Tony "Mutta sittenkin hin oli sen-tään
aivan erilainen muista — Tyt
tö-par- ka oli aivan rahaton Hän ky-syt
josko minä tietäisin hänelle tääl-- j
tä jotain tehtävää Minä sanoin että
hänen on parasta mennä kotiin sillä
täällä el ole mitään töitä saatavissa1
—ja oikeastaan minä annoin hänelle
rahaakin että poloinen pääsisi ko--' ttinsä" I
"Senkin Tony etkö sinä koskaan
viisastu edes opi jotain? Nämä tytöt
pitävät sinua hölmönä Ja sentkhden
[ovat aina ymäprllläsl Minä olen oi- -
mi nauta Kulmilla useamman Mioden
kuin sinä ja siksi tunnenkin hylii!
heidän Juonensa" !
"Voi olla niinkin Pat mutta sit-tenkin
tämä lapsukainen oli aivan I
menni tanssiin KuTmT" '
ne olivat Ilot i„„ :"ara ( Un rlens hke„ i™
°
H
"Sinä olet -- „
no Laurf el Taft
'
edelleen Mtt„ i tytön istumaan'" UP 1 J ' "'i' -- - M-- r
Josko hän saa hir""_ "" "
iin Aino suostui Se cmJ!" U
"-- "" tanssi hflH Uhtlvät yhdessä u!o Aluksia
kustelu kävnvt i _
'
sen illan Jä'keen teii n V
ttm uian ynuessä Kvit o' punut Puita ver osl JnWa
ta uhkuva lehti Linnat v'-Il- oisesti ja rakensi t rhtJ
länsä Taat Hm -- _
Iäisyyttä luonnossa i auri lt
' navat ruriii:iifcan "ii"i'ar_a moi liscue Kamoiie Kun ae olivat
ittru isiuiippi tilini s n- - i
koko hänen valhe rikkaan koV sieanusrai mkivnsuvlplen vihitatoinnen uKiee'uisoti
kl Iauri Ainon syleilyvnsi
(isioulumieinttsua ryaknkiyaiuvdaetn uuNsiainHitotoli tknr
Kunoisiamaan Kevaan Ja lesia
kasien kanssa
— —
- sl
ja j
toista maata kuin muut Hia J
minulle olleensa täälU jo kuukau
ajan Ja etsineensä työtä mutta
huolimatta kun katsoin hänen
mllnsä olivat ne aivan viattoman I
ktti-se- t ollakseen ollut kauan tyo
mänä täällä Joka tapauksessa
sala hänet lupaamaan että hän
taa ensimmäinen junan menua
takaisin Cedar Springsiin"
"Cedar Springsiin?" huudahti
"Sehän on minun vanha lotikyU
"Todellako?" kysyi Tony
Pat oli vaipunut kuin kaukaa
syviin muistoihinsa
"Kuulkaahan Pat niin kauan
olenkin teidät tuntenut ette kuit
kaan ole koskaan maininnut mid
kodistanne eikä mistään sellaisa
Olettekö koskaan ollut naimUisi
kysyi Tony
"En ole siltä asiasta koskaan '
tonut kenellekään syystä että
kaan ei ennemmin ole vaivaantu
kyselemään minulta mistä tallan
vanha mies voisi olla kotoisin
mitä hänen entisyyteensä mahd
kuulua Luultavasti kalkki voin
Jatella että minä aina olen
Canal-kadu- n renttu Mutta knj
meistä kuitenkin on tullut ystil
nltn kerron sinulle Olemmehan
ystävät keskenämme Tony
kuinka?" kysyt vanhus kiihkeästi
"Varmasti Pat me oltmme
vät"
"Sinä olet hyvä poika Tony
niin kerronpa siis sinulle sitten
Olen ollut naimisissa jo kauan ti
sitten mitä paihaimman n
kanssa Meillä oli lapsikin 'CudJl
tapasin kutsua häntä tälli nimi
sillä hän olt sellainen pieni iulol
äyriäinen niin ellainen hän (
huokasi Pat "Sitten erääni piivI
tuli hän salraksl Tarvitsimme i
—Otin sitä pankin kassasta A
olin apulalsraha-stonhotajan- a
"Sinä otit Pat?"
viin ivitn-i-n Tntir Slten mii
poi-tuuk- ln Pohjoiseen pätn se kaatuu ja katoaa saaristoon Ja sen tak
avaraan mereen Pilvet ratkeavat ateekl Se el saavu mytsVviseni '
Vlnnnni 4 a l-IrlHatX-uMn
ITI ~ _! Il ~ ntl nvvhlftV SUICl vav 41 luiiaiaua nuna jaiiuiiicii lima fii fv:j -
kosteus Ja yrttien tuoksulla kyllästytetty tropiikin ilma leviää kautu pj
heidän työnsä hedelmille Sydänvö on heti Yhä atan hiljaista lKdelmi
sadetta Taas kajahtaa kirkonkellot Uskovaiset pukevat ylleen Ja hrU
astelevat k rkkoon kiittämään Korkeinta hänen antamasta
osoituksesta
Kuitenkin jos Joku olUl ol'ut Illalla kirkon ovella kirjoittamasi i
tnnn lill !„_ _ j_ _____ 111 V-1-- M1 rHS
v iamuii taapujai ja nyt taasen puonyon mium"' —
huomattu muistoonpanoissa suuri eroitus Monta Jotka hertaimpina
ä-k- en rukoilleet sadetta nyt sadetta saatuaan nukkuivat vuotelllua
ellen että jcutaahan sitä kiittämään sittenkin Joskus kur de laki
Kuka sinne nyt menee Itstään kaatelemaan
Kyläkunnan ainoan kadun varrella on kautta öiden palarr s:a ra'W
rakennuksen eteen laitetussa lamnnumoiiiksesA iso MJv:-P- Pa
4l
valaisee katua kumnlpliuin --iin ia m inla av ra k°tu
sään sivukulkljolta Ovenpäällä on katonräystiän Utalie kiK
tvnä nuusta riliim iiikiiii n_i_iiit rr ittairl1 tf -- - — vci täällä huoneesa on tarjjaokititait-iai:awvit-anii a Suurethlikuountaxri jjociiiclutfchfcuone m Lallit- r-
- 4a aiuiujii --viuuiaKaan ajanvietettä ci oe iaaua --- — kertomuksia ja elkkalluja jolta kertovat vanhat kokeneit THJU rJ
kalset ja neitosetkin käyvät tanssimassa kulkevin se a"1 °'
säestyksellä Varsinaista juopottelua tl pidetä topana l- - ' '" '
ssa cieien peiaiiä aukeaa ovi pitempään käytävään j~w —"
lakLT DUole'ln m ntnoTv- - ~i~i u- - _sln niiak X F-it- ka -- _ vvv iiyt iiajujA iaiucu iiiajvjv - — leslaskettavat ovtverhot loton isään uikeutnncet voivat i varin-- J
heitä Ja heidän peitettä vaativia toimiaan el syrjäisen -
vaanisi käytävilläkin vaaniva l'mä
Tämänlainen oli Euboljan vilnitura
samaan aiKaan kuin uskovaiset vehnänviljelljat kirk3£3 : 1 r
t oli muutamaan majaan kokoontunut joukko varakkalr f TU=-- 3I
leliöitä H nltlvli ►- -_ _ TMti? ain --u — ruk vjua j:iiien rJiKailiTai uuuna r i 1
i ai rntautul rukTollemaan sadetta Juurt silloin kuin heidän kast '- -ai_i
( on kuollettavaa mnkkyi Uskovaisia Ja Uskonnollisen uiwv
vv wat iijosKia viiran kasvattajat Paprl oli neu u —