0389a |
Previous | 6 of 28 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
"r--
M014S-1- M3 LAUANTAINA JOULUKUUN li P — SATURDAY DCC li MVUf
Goose Bay — Labrador
Labrador sijaitsee maantieteellisesti
Pohjols-Amerik- an itäisessä niemekkeessä
pistäen syvälle kärkensa Atlantlln Lab:a-d- or
kuuluu Ncwfoundlandin hallitusaluee-see- n
Asukasluku on vain vähän yli 5000
henkeä Jotka asuvat meren rannikolla
Elinkeinona melkein poikkeuksetta on ka-lastus
Ja metsästys Maa on vuorista ja
karua sopimatonta maanviljelykseen Met-sä
peittaa laaksot Ja osan vuorten rinteis-tä
Pikku Järviä on paljon sekä muutamia
Jokia Taalla noin 100 mailia Hamilton-Joe- n
suusta löydämme mantereen kor-keimman
putouksen Joka on kaksi kertaa
niin korkea kun Niagara-putou- s Canadas-s- a
Putouksen vesimäärä on pienempi kun
Niagaran mutta korkeus korvaa vesimää-rän
siihen määrin että saman verran
voimaa voitaisiin kehittää kun mahtavasta
maailman kuulusta Niagara-putoukses- ta
Tulevaisuudessa voitaisiin mahdollisesti
kehittää tänne tuntuva turistiliike tämän
putouksen Ja kalaisten vesien vaikutuksella
Talvet ovat pitkät — noin kahdeksan kuu-kautta
Karttaa katsellessa luulisi täällä
olevan äärettömän kylmän talven mutta
niin el kumminkaan ole Kylmin mitä
toissa talvena oli merkkasi RCAF:n vi-rallinen
säätolmlsto 28 alapuolella nollan
Viime talvi oli kylmempi — ollen 36 kyl-min
Nämä numerot edustavat keskin-kertaista
tai tavallista talvea leudompia
Ja kovempia talvia maan asukkaiden tie-tojen
mukaan on ollut Lunta on runsaasti
Velää sataa syksyisin enimmän kun muu-hun
vuoden aikaan Kasvillisuus rajoittuu
melkein vain puihin ja sammaleeseen eli
Jäkälään Jota täällä on paljon Puulajit
ovat pääasiallisesti seuraavat: kuusi
mänty koivu Ja paju Marjoista mainitta-koon
puolukka joka on aivan samanlainen
kun puolukka Suomessa Sitä löytyy run-saasti
Mansikoita mustikoita Ja muurai-mia
kasvaa myöskin vaikka el aivan run-saasti
Kotieläimiä on vain koira Ja kissa
Vain pari lehmää tiedetään olevan koko
maassa nekin omistavat lähetysseura
jonka perustajana on ollut Dr Orenfell
Koiraa käytetään talviaikoina ajo- - ja ve-toeläimenä
Koiravaljakko käsittää 5-- 10
koiraan Jotka ovat valjastettu peräkkäin
Jota ohjaa etukolra (leader) ajurin ko-mennon
mukaan
Maan varsinaiset asukkaat lukuunotta-matta
eskimo-helmo- ja Ja Intiaaneja ovat
siirtyneet Britannian saarilta Ja myöskin
Norjasta Heidän kielensä on englannin-kieli
Kun paikkakunnat ovat muodostu-neet
yhdestä tai parista ryhmästä Ja täten
Joutuneet naimisiin lahlsukulalstensa
kanssa sekä vitamiinipitoisen ravinnon
puute on vaikuttanut sen että kansa on
heikkoa Ja pientä Elatuksensa hankkivat
he kalastamalla Joko Hudson Bay-komp-pania- lla
tai ollen itsenäisiä kalastajia
myyden riistan Hudson Baylle Hudson
Bay-komppanl- alla on Labradorissa yksin-oikeutettu
kauppaoikeus myyntiin Ja os-toon
nähden vanhan sitoumuksen perus-teella
Se ostaa myöskin kaikki turkikset
Turkisnahkoista on mainittavampia hyl-keen
hopeaketun punasenketun ma-javan
Ja suden nahkat
Tämä Ooose Bay on saanut paljon kuu-luisuutta
osakseen nykyisin Täällä on
rakennettu maailman suurin lentokenttä
Tuhansia työläisiä on kahden vuoden ajal-la
tehneet pienoisen kaupungin tälle kau-niille
kankaalle Sadat suomalaiset ovat
täällä käyneet ansaitsemassa sievoiset ra-hat
Nikkarien palkat ovat olleet noin
$300 — $400 valheella kuukaudessa puh-taaksi
Enslaikolna el peritty minkään-laista
veroa mutta nykyisin on vero noin
kolmas osa siltä mitä peritään Canadassa
Yhteys muun maailman kanssa on vain
lentokoneiden avulla Kesällä kulkevat
laivat mutta on sesonki hyvin lyhyt
Maan asukkaat ovat erittäin vieraan-varaisia
Ja kohteliaita Vksi harvinaisuus
on heissä se että he ovat kaikessa köy-hyydessäänkin
rehellisiä Ja voisiko sanoa
— lapsellisen avomielisiä Eipä löydy hei-dän
Joukostansa montakaan Joka olisi
nähnyt auton taikka traktorin ennen pu-humattakaan
puhuvista kuvista Joita
taalla näytetään kerran viikossa ilman
maksua kaikille Ooose Bayn lentokenttä
antoi Ison sysäyksen Labradorin asukkai-den
tuloihin Jotka mahdollisesti tulevat
säilymään sodan Jälkeenkin— V Suomela
Puhtoinen lumihankien maa
Sua Suomeheni verrata saa
Koskesi kohisevat
Virtasi välkkyvät
Tuhatjätvesi läikkyvät
Revontulesi säihkyvät
Metsiesi kaiut
Mieleeni johdattaa:
Olet melkein kun kotini maa
(IcätaUaa ja
RatUuUUdta joulua
ja
Onnea Vuodelle 1944
Toivottavat
Goose Bay — Labradorin
Suomalaiset:
YRJÖ AARNIO
VÄINÖ SUOMELA
ILMARI SIIRILÄ
LEONARD KALLIO
ERKKI SALMINEN
KALLE HALONEN
TOIVO WUORINEN
EINO TOIVAKAINEN
ERKKI AHVENNIEMI
MATTI HEEPAKKA
VILJO KNUUTTILA
AARNE MAJALAHTI
JOHN TIMONEN
]£_ J ~2
JALO HEISKALA
YRJÖ HIMANKA
ARVO LEHTO
KUSTI MÄKI
H NIEMI
EINO TIKKALA
EINO KESKINEN
EMIL KUUSELA
A NIIRANEN
JUHO KIVIOJA
VILI
I WIRTANEN
L MAJANDER
EMIL SUURONEN A HORMA
LEO DAHLQVIST A KIVINEN
KOSTI KORSBERG J TAKAMÄKI
EMIL PALONPERÄ E PIETILÄ
EMIL RITA JOS KASKI
E MERILÄINEN HENRY NISULA
WILLIAM ROMAN P ASPILA
IVAR NORSTEDT E WIRTA
LASSE SJÖBLOM W MATTILA
VERNER HOLM K KANGAS '
LAURI FORS K LANTTO
J WAIVO JOHN RANTA
A PULKKINEN W HAMMAR
KALLE LAIHONEN FR SJÖLUND
TOIVO VAINONEN LEO LONG
J W SAARINEN S TUPILA
Kolmas talvi on menossa kun tänne
korpeen saavuttiin rakentamaan maailman
suurinta lentoasemaa Syyskuun 28 palvh-n- a
saapui enslmäinen Joukkue Jotka al-koivat
raivaamaan kämplkolle tilaa kuu-sien
keskelle Raivaus tapahtui isoilla
traktoreilla Jotka edessänsä työnsivät
metsät mallien alueilla Tässä ensi Joukos-sa
oli Klrkland Lakelta suomalaisia Lo-ka- k
14 palva saapui toinen joukko Toron-ton
suomalaisia jotka Nova Scotlan nik-karoiden
kanssa rupesivat rakentamaan
kämppiä talveksi Alku on aina hankalaa
ja niinpä nytkin sai ensi Joukot käydä
kalkkien vastuksien läpi ennenkun saatiin
kunnolliset asunnot Ja ruokapalkka En-slmäinen
posti saapui vasta kolmen kuu-kauden
perästä Postinkulku oli säännö-töntä
kun el lentoyhteyttä ollut Niinpä
joulupostia saatiin vasta osaksi touko-kuussa
kun se kulki Newfoundlandln kaut-ta
Tuhansia työläisiä on ollut täällä teke-mässä
"stcckln" Ontariosta Quebecista
Nova Scotlosta Newfoundlandista sekä
maan varsinaiset asukkaat Suomalaiset
ovat edustettuna varsin huomattavalla
määrällä Ja on komppanian ilmoitukset-kin
olleet englannin ranskan Ja suomen
kielellä yhteen aikaan Suomalaisia on
työskennellyt enimmäkseen nikkareina
mutta löytyy myöskin muillakin aloilla
kuten mekaanikkoja sähkömlehlä maa-lareita
kuorma-auto- n ajureita metsä-miehiä
työnjohtajia ym Suomalaisten
työnteko on saavuttanut mainetta täällä-kin
Joululomaa viettää suurin joukoin kan-salaiset
kotonaan Nykyisin maksaa komp-pania
kyydit edestakaisin lomalle meni-jöille
Ja 4 doll päivältä odotus- - ja mat-kustusaja- lta
kun on ollut kuusi kuukautta
taikka kauvemmin työssä Siis Hauskaa
Joulua kalkille kansalaisille! — Vie
Tulee tänne myöskin Joulu Joulu onkin
ainoa päivä kun kalkki paitsi aivan vält-tämättömät
työt ovat pysähdyksissä
niistä 365 päivästä Jolta on vuodessa 811-lo- in
tarjotaan kalkkunaa työläisellekin
vaikka se enslmälsenä Jouluna el ollutkaan
varsin tuoresta sillä se riippui lokakuun
alusta Jouluun Uhasuojan nauloissa Ilman
Jäitä Joten se mitään herkkua el ollut
Viime Jouluna kun olivat lentokentät kun-nossa
saimme tuoresta "törkklä" vatsam-me
täyteen Muutapa eroa cl täällä nähdä
Joulunakaan Ja käytetäänkin sitä suurena
lepopäivänä El täällä Joulukuuslsta ole
puutetta sillä niitä kasvaa tuhansien ne-liömäinen
alueella Jolta el ihmiskäsi ole
vioittanut eikä kaatanut minkäänlaiseen
tarkoitukseen Katkennut on rauha kuu-scl- ta rauha Jota se on ehkä tuhansia
vuosia saanut viettää täällä pohjolan kor-vessa
alla välkkyvien revontulien Ihmi-nen
"luonnon herra" on tuonut tykklnsä
koneensa laivansa Ja aseensa tänne Ikui-sen
rauhan maahan Poissa on hiljaisuus—
poissa koskemattomuus Se särkee raastaa
repii Ja rikkoo Sen pauke Ja ryske kuuluu
kymmenien mallien alueelle Vain yksi
päivä vuodesta on hiljaista Se on rauhan
Ja valon palva Se on Joulu!
Täällä lähellä Hamilton-Joke- a asuva
Intlaanihelmopäälllkkö on kertonut että
noin 50 vuotta sitten tuotiin Europasta
tänne siirtolaisia tarkoituksella asuttaa
tätä osaa mannerta Siirtolaisten Joukossa
oli brittiläisiä norjalaisia Ja suomalaisia
Suomalaisten lukumäärä oli noin 40-5- 0 henkeä Heidät Jätettiin pikku aluksesta
Hamilton-Joe- n suuhun siis noin 5 mailla
etelään täalUL Kertoja on vain kuulon
mukaan asioista puhunut eikä mitään
historiaa tästä asiasta ole vahvistukseksi
8llrtolalset eivät pystyneet alkamaan
elämistä näin karuilla mailla Ja oli osa
heistä lähtenyt takaisin Josko he pääsi-vät
el ole tietoa Osa heistä sairastui ja
kuoli Haudat pitäisi olla Jossain Joen
varrella Siis voipl olla mahdollista että
nykyisin täällä oleskelevat suomalaiset
eivät ole enslmälslä jotka tallustelmt
näitä hiekkakankaita Ja ehklpi sodan
jälkeen tuhannet suomalaiset näkevät tä-män
paikkakunnan lentomatkallaan kot'
maahansa sillä epäilemättä tulee '
olemaan Europan lentoreitin tärkeir
J
h
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, December 18, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1943-12-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001236 |
Description
| Title | 0389a |
| OCR text | "r-- M014S-1- M3 LAUANTAINA JOULUKUUN li P — SATURDAY DCC li MVUf Goose Bay — Labrador Labrador sijaitsee maantieteellisesti Pohjols-Amerik- an itäisessä niemekkeessä pistäen syvälle kärkensa Atlantlln Lab:a-d- or kuuluu Ncwfoundlandin hallitusaluee-see- n Asukasluku on vain vähän yli 5000 henkeä Jotka asuvat meren rannikolla Elinkeinona melkein poikkeuksetta on ka-lastus Ja metsästys Maa on vuorista ja karua sopimatonta maanviljelykseen Met-sä peittaa laaksot Ja osan vuorten rinteis-tä Pikku Järviä on paljon sekä muutamia Jokia Taalla noin 100 mailia Hamilton-Joe- n suusta löydämme mantereen kor-keimman putouksen Joka on kaksi kertaa niin korkea kun Niagara-putou- s Canadas-s- a Putouksen vesimäärä on pienempi kun Niagaran mutta korkeus korvaa vesimää-rän siihen määrin että saman verran voimaa voitaisiin kehittää kun mahtavasta maailman kuulusta Niagara-putoukses- ta Tulevaisuudessa voitaisiin mahdollisesti kehittää tänne tuntuva turistiliike tämän putouksen Ja kalaisten vesien vaikutuksella Talvet ovat pitkät — noin kahdeksan kuu-kautta Karttaa katsellessa luulisi täällä olevan äärettömän kylmän talven mutta niin el kumminkaan ole Kylmin mitä toissa talvena oli merkkasi RCAF:n vi-rallinen säätolmlsto 28 alapuolella nollan Viime talvi oli kylmempi — ollen 36 kyl-min Nämä numerot edustavat keskin-kertaista tai tavallista talvea leudompia Ja kovempia talvia maan asukkaiden tie-tojen mukaan on ollut Lunta on runsaasti Velää sataa syksyisin enimmän kun muu-hun vuoden aikaan Kasvillisuus rajoittuu melkein vain puihin ja sammaleeseen eli Jäkälään Jota täällä on paljon Puulajit ovat pääasiallisesti seuraavat: kuusi mänty koivu Ja paju Marjoista mainitta-koon puolukka joka on aivan samanlainen kun puolukka Suomessa Sitä löytyy run-saasti Mansikoita mustikoita Ja muurai-mia kasvaa myöskin vaikka el aivan run-saasti Kotieläimiä on vain koira Ja kissa Vain pari lehmää tiedetään olevan koko maassa nekin omistavat lähetysseura jonka perustajana on ollut Dr Orenfell Koiraa käytetään talviaikoina ajo- - ja ve-toeläimenä Koiravaljakko käsittää 5-- 10 koiraan Jotka ovat valjastettu peräkkäin Jota ohjaa etukolra (leader) ajurin ko-mennon mukaan Maan varsinaiset asukkaat lukuunotta-matta eskimo-helmo- ja Ja Intiaaneja ovat siirtyneet Britannian saarilta Ja myöskin Norjasta Heidän kielensä on englannin-kieli Kun paikkakunnat ovat muodostu-neet yhdestä tai parista ryhmästä Ja täten Joutuneet naimisiin lahlsukulalstensa kanssa sekä vitamiinipitoisen ravinnon puute on vaikuttanut sen että kansa on heikkoa Ja pientä Elatuksensa hankkivat he kalastamalla Joko Hudson Bay-komp-pania- lla tai ollen itsenäisiä kalastajia myyden riistan Hudson Baylle Hudson Bay-komppanl- alla on Labradorissa yksin-oikeutettu kauppaoikeus myyntiin Ja os-toon nähden vanhan sitoumuksen perus-teella Se ostaa myöskin kaikki turkikset Turkisnahkoista on mainittavampia hyl-keen hopeaketun punasenketun ma-javan Ja suden nahkat Tämä Ooose Bay on saanut paljon kuu-luisuutta osakseen nykyisin Täällä on rakennettu maailman suurin lentokenttä Tuhansia työläisiä on kahden vuoden ajal-la tehneet pienoisen kaupungin tälle kau-niille kankaalle Sadat suomalaiset ovat täällä käyneet ansaitsemassa sievoiset ra-hat Nikkarien palkat ovat olleet noin $300 — $400 valheella kuukaudessa puh-taaksi Enslaikolna el peritty minkään-laista veroa mutta nykyisin on vero noin kolmas osa siltä mitä peritään Canadassa Yhteys muun maailman kanssa on vain lentokoneiden avulla Kesällä kulkevat laivat mutta on sesonki hyvin lyhyt Maan asukkaat ovat erittäin vieraan-varaisia Ja kohteliaita Vksi harvinaisuus on heissä se että he ovat kaikessa köy-hyydessäänkin rehellisiä Ja voisiko sanoa — lapsellisen avomielisiä Eipä löydy hei-dän Joukostansa montakaan Joka olisi nähnyt auton taikka traktorin ennen pu-humattakaan puhuvista kuvista Joita taalla näytetään kerran viikossa ilman maksua kaikille Ooose Bayn lentokenttä antoi Ison sysäyksen Labradorin asukkai-den tuloihin Jotka mahdollisesti tulevat säilymään sodan Jälkeenkin— V Suomela Puhtoinen lumihankien maa Sua Suomeheni verrata saa Koskesi kohisevat Virtasi välkkyvät Tuhatjätvesi läikkyvät Revontulesi säihkyvät Metsiesi kaiut Mieleeni johdattaa: Olet melkein kun kotini maa (IcätaUaa ja RatUuUUdta joulua ja Onnea Vuodelle 1944 Toivottavat Goose Bay — Labradorin Suomalaiset: YRJÖ AARNIO VÄINÖ SUOMELA ILMARI SIIRILÄ LEONARD KALLIO ERKKI SALMINEN KALLE HALONEN TOIVO WUORINEN EINO TOIVAKAINEN ERKKI AHVENNIEMI MATTI HEEPAKKA VILJO KNUUTTILA AARNE MAJALAHTI JOHN TIMONEN ]£_ J ~2 JALO HEISKALA YRJÖ HIMANKA ARVO LEHTO KUSTI MÄKI H NIEMI EINO TIKKALA EINO KESKINEN EMIL KUUSELA A NIIRANEN JUHO KIVIOJA VILI I WIRTANEN L MAJANDER EMIL SUURONEN A HORMA LEO DAHLQVIST A KIVINEN KOSTI KORSBERG J TAKAMÄKI EMIL PALONPERÄ E PIETILÄ EMIL RITA JOS KASKI E MERILÄINEN HENRY NISULA WILLIAM ROMAN P ASPILA IVAR NORSTEDT E WIRTA LASSE SJÖBLOM W MATTILA VERNER HOLM K KANGAS ' LAURI FORS K LANTTO J WAIVO JOHN RANTA A PULKKINEN W HAMMAR KALLE LAIHONEN FR SJÖLUND TOIVO VAINONEN LEO LONG J W SAARINEN S TUPILA Kolmas talvi on menossa kun tänne korpeen saavuttiin rakentamaan maailman suurinta lentoasemaa Syyskuun 28 palvh-n- a saapui enslmäinen Joukkue Jotka al-koivat raivaamaan kämplkolle tilaa kuu-sien keskelle Raivaus tapahtui isoilla traktoreilla Jotka edessänsä työnsivät metsät mallien alueilla Tässä ensi Joukos-sa oli Klrkland Lakelta suomalaisia Lo-ka- k 14 palva saapui toinen joukko Toron-ton suomalaisia jotka Nova Scotlan nik-karoiden kanssa rupesivat rakentamaan kämppiä talveksi Alku on aina hankalaa ja niinpä nytkin sai ensi Joukot käydä kalkkien vastuksien läpi ennenkun saatiin kunnolliset asunnot Ja ruokapalkka En-slmäinen posti saapui vasta kolmen kuu-kauden perästä Postinkulku oli säännö-töntä kun el lentoyhteyttä ollut Niinpä joulupostia saatiin vasta osaksi touko-kuussa kun se kulki Newfoundlandln kaut-ta Tuhansia työläisiä on ollut täällä teke-mässä "stcckln" Ontariosta Quebecista Nova Scotlosta Newfoundlandista sekä maan varsinaiset asukkaat Suomalaiset ovat edustettuna varsin huomattavalla määrällä Ja on komppanian ilmoitukset-kin olleet englannin ranskan Ja suomen kielellä yhteen aikaan Suomalaisia on työskennellyt enimmäkseen nikkareina mutta löytyy myöskin muillakin aloilla kuten mekaanikkoja sähkömlehlä maa-lareita kuorma-auto- n ajureita metsä-miehiä työnjohtajia ym Suomalaisten työnteko on saavuttanut mainetta täällä-kin Joululomaa viettää suurin joukoin kan-salaiset kotonaan Nykyisin maksaa komp-pania kyydit edestakaisin lomalle meni-jöille Ja 4 doll päivältä odotus- - ja mat-kustusaja- lta kun on ollut kuusi kuukautta taikka kauvemmin työssä Siis Hauskaa Joulua kalkille kansalaisille! — Vie Tulee tänne myöskin Joulu Joulu onkin ainoa päivä kun kalkki paitsi aivan vält-tämättömät työt ovat pysähdyksissä niistä 365 päivästä Jolta on vuodessa 811-lo- in tarjotaan kalkkunaa työläisellekin vaikka se enslmälsenä Jouluna el ollutkaan varsin tuoresta sillä se riippui lokakuun alusta Jouluun Uhasuojan nauloissa Ilman Jäitä Joten se mitään herkkua el ollut Viime Jouluna kun olivat lentokentät kun-nossa saimme tuoresta "törkklä" vatsam-me täyteen Muutapa eroa cl täällä nähdä Joulunakaan Ja käytetäänkin sitä suurena lepopäivänä El täällä Joulukuuslsta ole puutetta sillä niitä kasvaa tuhansien ne-liömäinen alueella Jolta el ihmiskäsi ole vioittanut eikä kaatanut minkäänlaiseen tarkoitukseen Katkennut on rauha kuu-scl- ta rauha Jota se on ehkä tuhansia vuosia saanut viettää täällä pohjolan kor-vessa alla välkkyvien revontulien Ihmi-nen "luonnon herra" on tuonut tykklnsä koneensa laivansa Ja aseensa tänne Ikui-sen rauhan maahan Poissa on hiljaisuus— poissa koskemattomuus Se särkee raastaa repii Ja rikkoo Sen pauke Ja ryske kuuluu kymmenien mallien alueelle Vain yksi päivä vuodesta on hiljaista Se on rauhan Ja valon palva Se on Joulu! Täällä lähellä Hamilton-Joke- a asuva Intlaanihelmopäälllkkö on kertonut että noin 50 vuotta sitten tuotiin Europasta tänne siirtolaisia tarkoituksella asuttaa tätä osaa mannerta Siirtolaisten Joukossa oli brittiläisiä norjalaisia Ja suomalaisia Suomalaisten lukumäärä oli noin 40-5- 0 henkeä Heidät Jätettiin pikku aluksesta Hamilton-Joe- n suuhun siis noin 5 mailla etelään täalUL Kertoja on vain kuulon mukaan asioista puhunut eikä mitään historiaa tästä asiasta ole vahvistukseksi 8llrtolalset eivät pystyneet alkamaan elämistä näin karuilla mailla Ja oli osa heistä lähtenyt takaisin Josko he pääsi-vät el ole tietoa Osa heistä sairastui ja kuoli Haudat pitäisi olla Jossain Joen varrella Siis voipl olla mahdollista että nykyisin täällä oleskelevat suomalaiset eivät ole enslmälslä jotka tallustelmt näitä hiekkakankaita Ja ehklpi sodan jälkeen tuhannet suomalaiset näkevät tä-män paikkakunnan lentomatkallaan kot' maahansa sillä epäilemättä tulee ' olemaan Europan lentoreitin tärkeir J h |
Tags
Comments
Post a Comment for 0389a
