0269a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
d:- - - '-- wrm a ie A#m lll jk I NA 1 %iLs : VMTA !j&wr jji - II-jL%s%ajijijAT-sz 4sr LMZZZ-- rzfsm Neuvostokasvatti Toinen kirja Yliopisto SVNKKIX 1'LVIÄ Talaan taas ajassa taaksepäin Syksy 193 toi vaikeita aikoja ystä-villeni Tuulikin Ja Arvon luona oli käynyt kohta Tetroskoin matkamme Jälkeen t-ra-s Arvos helsinkiläisiä kommunls-tltoverelt- a Joka nykyisin oli Aunuk-sessa punakomentajana Hän Jceitoi suurista pidätyksistä Joita edellisestä vuodesta alkaen ali Petroskoin Ja Au-nuksen kansallisissa Joukko-osastoiss- a tapahtunut Vältettiin että sinne oli päässyt pesiytymään koko-nainen suomalainen vakoiluverkosto HKl':n komentamien kommunistien keskuuteen solutettuna Kräs Valis-tustalon lauluporukasta tuntemani Vaasasta kotoisin oleva punakomen-taj- a Ja toinen turkulainen olivat ker-tojan kuuleman huhun mukaan vär-väytyneet suomalaisiksi vakoojiksi Jouduttuaan rajavartioston käsiin pyrkiessään SKl':n komentamina ra-jan yli Vältettiin heidän olleen va-Kollujhteyde- ssä Suomeen Itaporttejaan vuiten he olivat lal-iianin- et rrxkl Knsiuii atvjii hyvän jfctatan amerikansuomalaisilta os-tettua kirjoituskonetta muka laulu-jen monistusta vaiten Nyt oil kalkki kolme angittu Ja knksi edellistä kun Jemma saanut kuolemantuomion — fnsio taas Joutui kolmeksi vuodeksi hallinnolliseen Xarkoltuspaikkaan rohJois-VenäJall- e angitsemisaalto Ulottui myös Le-ningradiin Ja kohdistui pääasiallisesti punaupseereihln Tuutikin talostakin Jossa asui niin paljon suomalaisia vangittiin useita miehiä Myöhemmin syksyllä tuli uusia i lestejä Yhteinen ystävämme kalk-kien suonin i Ksa Salo oli vangittu Arvo oli saanut kirjeen Jossa peite-tyin sanoin vahvistettiin tieto Sa-moin II pidätetty kiltisti myhäilevä Jukka Kanijla liian ysävä Jonka o Iin vain kerran tavannut Olimme ai-van ymmällä: kuinka oli mahdollista tttä Ksa Joka oli mitä tunnollisin Ja lehelllsln kommunisti vaatimaton ja rehti vangittaisiin epäiltynä niin törkeästä rikoksesta kuin vastaval-lankumoukselllsuudes- ta Kn tiennyt mitä sanoa Ninalle kun lian Ihmetteli ettei rsalta ole tullut kirjeitä Lopulta paatin kertoa kaikki Täytyisikö meidän saattaa Kaisaan-kin tietoon eitä läheinen ystävämme on vastavallankumouksellisena vau-Slttu- ? Nina kalpeni kuti kerroin hsan kohtalosta Me suomalaiset olimme tottuneet kuulemaan vangitsemisista Ja vakoilusta mutta Nina el tuntenut muuta kuin lehdissä olleita prosseja tat kirjoista lukemiaan vakoilujuttu-ja Kiihkeällä aäneila han pyysi minua olemaan kertomatta mitään llalssalle Nina oli varma että Ksaii viattomuus ulisi liml aikanaan — nyt Juttu nos-tattal- M yliopistossa turhaa fohua Tilanne oli meille molemmille vai-ke- a Kmme koskaan salanneet Järjes-töltämme mitään Minuahan asla koski vain välillisesti mutta Mna Joka oli niin kauan surustellut Ksan kanssa oli velvollinen siltä kerto-maan Lupasin hänelle ehdottomasti että en puhuisi tuttavuudesta mitään Helpas Ja vilkas Mna muuttui ko-vas- tl Hän laihtui tuli vähäpuheiseksi Ja usein Illalla — se tarahtu! siihen aikaan Jolloin ennen Tellervon syn-tymää Istuimme usein vaarantaitte!-t- a ommellen — ruhkesl kesken Vai-e- n hillittömään Itkuun Yritin häntä lohduttaa parhaani mukaan mntta KIto vain pudisti piatian Ja anoi: —Kl sini et käsitä Inl et voi sitä kaslttU Tellervon tyntyman aikoihin sattui tapaat Jok auttoi ymmärtämään ko ko tiu taakat Jota Nfna raukka oli kantanut koko syktjra Ninalla oli IraolletUvana nuorempi Teli Oredeakiata plkkakaapanstssa inlaraain alueella Potta tali tyk-y- i Lealncradiln teadsukouiatu Ja vasuanottokaavakkelsta oli kertonut vuvva ¥ snutuu mf seeri Jjka vuonna 191S oli emlgrultu nut uikomaille Koulun johtaja oli puoluekomiteamme sihteerin veit J asiasta tuli tieto yliopistolle Nina el koskaan ollut tästä mitään kertonut ja papereissaan sen salannut lian oli aina pelännyt yhteiskunnallisen syn typerän luovan esteitä hänen tulevai suudelleen vaikkakin oli ollut vain 6 vuotiTj isän paetessa Toista kuukautta Jatkui käsittely puoiueu) roosaa puoluekomiteassa Ja lopulta piirin kontrolllkomlteassa i'eikaslnime kovasti että Nina ero-tettaisiin puolueesta ja luonnollisesti myöskin yliopistosta AAa kuitenkin päättyi onnellisemmin: hän läpäisi ankaratta muistutuksella Ja varoituk-sella mutta entiselleen el Dunaliinal- - fnen komsomolkkamme enää tullut Myöhemmin sain Klestlngial oiiev-san- l Kalssalta kirjeen Jossa han ker-toi Ninan vaiheista: 'erehdyimme hänestä — hän onkin todellinen iiea-vostoihmlne- n! ' Näin kertoi Kaissa: Jouduttuaan yliopistosta Muunnan-nii- n Nina siellä meni naimisiin piiri-oikeude- n puheenjohtajan kanssa Avio liitto oli onnellinen ja pian heille syntyi Ottokin Kirovln "murhan Jäl-keisten maininkien aikana Nina mat-kusti lapsineen Uningradlln käy-mään Ja asettui asumaan huoneeseen Jonka hänen miehensä oli itselleen pidättänyt Sieltä hän löysi matkalau-kun Joka oli täynnä trotskilaisia Ju-listeita Han otti heti lapsen kainaloonsa noita Julisteita mukaansa palasi Muurmannin ja vei Julisteet alueko-miteaan Mies vangittiin Ja katosi Jäljettö-miin KIUOVIX MU11HA Mutta synkkiä pilviä kasaantui maankin yli Joulukuussa minun lomalla olles-sani tuli tieto Mrovln murhasta Klrov oli lnlngradln puoluekomi-tean shlteeri ja kansan suuresti suo-sima johtaja Hän oli aivan samanlai-nen kuin Lenin henkilökohtaisesti vaatimaton sydämellinen Ja tunnettu erinomaisena organisaattorina Kuten kerroin Klrov asui samassa taljssa kuin Tuulikkikin ja aina il-taisin kun han palasi työstä oli ui-ko-ov-en luona suuri lapsijoukko odot-lamass- a sillä koskaan el han mennyt ohi vaihtamatta Jotakin ystävällistä anaa lasten kanssa Aina oli Klrovll-l- a taskussaan heille varattu makeisia Ja lapset herkästi vaistosivat hänessä todella lapsirakkaan ystävän Klrov el myöskään kuulunut viras-toissa koteloituneihin byrokraatti-maisii- n johtajiin jotka pitävät itse-ään liian tärkeinä pysymään välittö mässä kosketuksessa kansanjoukkol-hl- n Yksinkertaisesti puettuna har-maa lippalakki hiukan Vedettynä ta-karaivolle hän kävi itse tehtaissa Ja tuotantolaitoksissa henkilökohtaisesti tarkastamassa suunnitelmien toteut-tamista Kalkkiin yksityiskohtiin hän kiinnitti huomiota Jokaisella työläi-seltä oli mahdollisuus välittömästi e-sit-tää hänelle asiansa Ja usein saat-toi nähdä Kirovln Jalkaisin ilman suojelijoita kävelevän Punaisten rus-kojen kadulla — Kalkilla korkeam-massa asemassa olevilla henkilöillä oli aina NKVD:n henkivartijat muka-na eivätkä tavalliset Ihmiset pää seet heltl juuri näkemiinkään Hänen kansanomaiset tapansa muo-dostuivat kohtalokkaiksi Oppositio-salaliito-n yllyttäma murhaaja Niko-laje- T tunkeutui odotushuoneeseen Smolnassa Jonne suuremmitta Tai-keukslt- ta oli yleisöllä Tapaa paasy Ja revolverilla ampui useita laukauksia Jotka tuottivat silmänräpäyksellisen kuoleman Tämä revolTerlnlaukaus aloitti sarjan raskaita sisäpoliittisia tapah-tumia Uhtlen palstoille Ilmestyi aa-lallft- to toisensa Jätteen Jotka tulivat laSJastl tunnetöiksi Moskovan toisi-aa- n seuranneissa prosesseissa Leningradissa alkoivat asm kar-koltuks- et Kaupunki puhdistettiin I i Daisy ja (Jatkoa) —Minne vieraani ovat menneet? —He lähtivät pois — selitti si-säkkö rauhallisesti — He pyysi-vät niin suorastaan rukoilivat että veisin heidät takaoven kautta ulos jotta heidän el tarvitsisi ta- - ttlit Olia Cail4tIlJHII 41CII141U nV rnttoll heitä nöännrtoMpn luona Kun he olivat vieraitanne sir tahdoin auttaa heitä ja niinpä sitten ohjasin heidät ulos keittiön oven kautta —Hyvä on — sanoi Stanley Ja juoksi keittiön portaille josta oli hyvä näköala kadulle Mutta hä-nen vieraistaan el näkynyt Jälkeä-kään —Ketähän he oikein mahtoivat olla? — hän mietti — Myra on aina sanonut että olen liian herk-käuskoinen Siinä hän taitaa olla oikeassa Mutta enpä olisi koko tähän Juttuun sotkeutunut Jollei Daisy olisi ollut niin kaunis No enhän ole ainoa mies maailmassa Jota Joku kaunotar on huiputta-nut Tupakoituaan hän lähti hotel liinsa mutta ei saanut koko yonälneenä unta ajatellessaan outoa kohtaus-taan Dalsyn kansa —Mistä kummasta voisin saada tietää missä hän asuu hän pohti rauhattomana En haluaisi Hihteä maasta tapaamatta häntä vielä kerran Aamulla hän meni heti sisarensa luo selittääkseen hänelle edellisen illan vierailun Myra kysyi heti: —Mitä ihmeen vieraita sinulla täällä eilen Ulalla oli? Stanleyn ei auttanut muu kuin kertoa koko Jnttua Juurtalaksaln —Myra huudahti iloisesti: —Sinä sitten olet oikea onnen-poika! Aina sinä Joudut Joka pal- kassa mitä kummallisimpiin seik-kailuihin Mutta nyt mnulla on sinulle Jotain kerrottavaa Tänä aamuna varhain tuli tänne eräs keski-lkäine- n herrasmies Joka ky-syi sinua —Minua? Ilmoittiko mies nimen- sä? —Kyllii Hän sanoi olevansa Mr Woodroffe —Hän oli siis Juuri sama san-kari! Mitä hän minusta tahtoi? tojluetts vvenljen'iaiiamuustuta umetotäuinasuutnam—uu- alla hän kysyi tleslnkö minä naiset olivat menneet Jotka olivat olleet seurassasi ellen Illalla En voinut tietysti muuta vastata kuin etten ollut koko naisia nähnyt- kään Mutta kuulehan sinulle on hallissa kirje Se tuli aamupostis-sa Stanley lähti Innokkaana heti halliin Mutta tarkastettuaan pöy- dän Johon posti tavallisesti pan- tiin el hän löytänyt mitään —Myra! — hän huusi — El Uiällä ole mitään kirjettä minulle! Sisar tuli halliin Ja tarkasti kalkki pöydät kaiklsta ns 'entisistä Ihmisistä' Tä-hän kategoriaan kuuluivat ent upsee-risuv- ut aateliset kulakit yleensä en-tiset 'säätyläiset Tuulikin asunnos-takin karkoitettlln vanha klrjanplU-Jäparlskunt- a jotka olivat jotakin aa-telissukua Kalkille näille karkotuspäätöksen alaisille annettiin määräys kolmen vuorokauden kuluessa matkustaa Le-ningradista He salrat_asua Tain aa-danyht- fen kilometrin Työhykkcen ul-kopuolella pääkaupungista Asemat olivat aivan tupaten täynnä nätti kaikkiin suuntiin matkustavia 'enti-siä' Antlkvaarikaupoissa myytiin pila-hlnnal- jf hienojen kalustojen rippeitä arvoesineitä kokoelmia Methdana-rodnaj- ä knlgan (kansainvälisen kirja-kaupan Joka myi vanhoja kirjoja) kirjavarastot olivat Uruni' arvokkai-ta kirjastoja Jolta kartoitettujen oli pakko myyda koska oilta oli mahdo tonta kuljettaa mukanaan Suuri ota haa heltta oli sivistyneistöt eli Rakkaus — Tämäpä on kummallista hän sanoi Kirjeesi oli selvästi tuossa pöydällä minä itse sen vielä tar-- ' kastin Ja osoite oli kirjoitettu naisen käsialalla ' —Oliko posti jo saapunut kun Mf tää? 1 ky „ ' S1 nla"ley — Kyllä oli —Sitten hän varmaankin anasti sen kun tunsi käsialan — arveli Stanley — Mihinkähän soppaan sinä o-l- et oikein Joutunut hyvä mies! — huudahti Myra huolestuneena Stanley el vastannut mitään mutta itsekseen hän päätteli: Nyt on sota julistettu hyvä Mr Wood-roff- e! Syötyään aamiaista sisarensa luona Stanley lähti hotelliinsa u-dotta- maan Georgea Tämä selitti heti tultuaan: — Ajattelehan että sama ukke-li joka haan liialla naisten kanssa teatterissa kävi asKen luonani —binun luonasi Mr VVooaroiie-ko- ? — kysyi Stanley hammtv- - — Sama mies — Ilmoitti Geonje nauraen —Mistä kummasta hän tiesi kuka sinä olet Ja missä asut? —Olen varmaankin Jonkinlainen kuuluisuus Onhan kuvani ollut joskus lehdissä — Mitä Mr YVoodroffe sinulta tahtoi? — Hän kyseli vain tleslnkö mi- nä olPiatko naiset Jolta lähdit el-lenlll- alla saattamaan vielä sinun seurassasi Ja Jos olivat minne olit heidät vienyt Oudosta sattumasta saatoin heille ilmoittaa eitä nuo merkilliset naiset olivat Jo ellen illalla matkustaneet Lontoosta Katsohan saatoin ellen illalla mmyöhään erästä tuttavaani Vik-torian asemalle Ja kun seisoimme lippujonossa huomasin yhtäkkiä ettti nuo naiset olivat Jonon alku-päässä Kun he tulivat lippuluu-kulle kuulin vanhemman naisen ostavan kaksi lippua Plckeringin asemalle —Ilmoititko sen Mr VVoodrof-fell-e? — kysyi Stanley hermostu-neena — Kyllä Mitä pahaa siinä oli? —En Jouda nyt tässä selittä-mään asiaa sinulle Minä lähden heti matkalle Ole hyvä ja soita sisarelleni etten voi tänään tulla heille Näkemiin veliseni! Mutta änkytti George — nuuti nkuluttua Tunnin kuluttua huoneesta kuin tuulispää Stanley ajoi autolla Viktorian asemalle Ja oli iloinen kun sopiva Juna lähti Plckerlngiln viiden mi-nuutin kuluttua Tunnin kuluttuae hän saapui määräpaikkaansa ia poistui junasta pienellä asemalla Jossa el näyttänyt olevan multa Ihmisiä kuin kaksi unlsennäkölstä asemamlestä Stanley meni heidän luokseen Ja tiedusteli heiltä missä Miss MerricXit asuivat — He asuvat huvilassa Jcka on noin mallin päissä täältä asemal-ta — vastasi toinen asemamlehls- - ti — Näytän teille tien Ennenkuin Stanley erosi mie-hestä hän kuvaili hänelle Wood-roff- ea ja tiedusti oliko ennakoi-nen mies sinä aamuna tullut Plc-kerlngiln — Ei ainakaan Junalla — selitti asemamies — Mutta Isken aseman lähelle pysähtyi eris harmaa auto ja stlni oli sentapainen mies kuin kuvailitte Mies kysyt minulta o-li- ko tiiliä mitään majataloa tai hotellia Jolloin neuvoin hinelle tien Thompsonin matkustajako-tiin Jonne hln näytti menevin-kin — Missi se on? —Se on radan toisella puolella päinvastaisella suunnalla kuin minne te olette menosta Stanley Jatkoi matkaansa kau-niilla tlelli Kävellessään hln ooh- - U ankarasti miten aeUttlHi vie Stanley velvoittaa rallunsa Daisylle Hetkittäin hän jo katui että oli ollenkaan pistä-nyt nenänqi vieraitten ihmisten asioihin — Kuka tietää vaikka en olisi edes tervetullut vieras -- r hän ajat-teli Rivakasti käveltyään hän saa-pui pian perille ja löysi helposti huvilan asemamiehen ohjausten mukaan Sydän hieman pamppaillen hän astui hu'ilan pääovelle ja soitti ovikelloa Hetken kuluttua Dalsyn täti aukaisi oven ja katsoi Stan-leyh- in hämmästyneenä — Kuinka kummassa osasitte tänne? — hän kysyi —Selloin asian teille pian Tu-lin varoittamaan teitä sillä Mr YVoodroffe on täällä —Niinkö? Se Inhoittava mies! Olkaa hyvä ja tulkaa sisään — kehoittl Miss Merrick ystävällises-ti Hän johdatti Stanleyn pieneen vierashuoneeseen jonne Daisy pian tuli Hän oli yhtä hämmästynyt kuin tätlnsäkln Stanleyn tulosta Tämä selitti heille käyntinsä syyn Ja kertoi miten George oli saanut tietää heidän olinpaikkansa ja mi-ten hän oli tullut Ilmaisseeksi siltä tiedon Mr VVoodrof felle — Täällä olen vielä suuremmas sa vaarassa kuin kaupungissa — sanoi Daisy sälkähtyneenä — Mitä nyt teemme? —Minä tiedän mitä teemme — sanot Stanley — Huvipurtenl on Southamptonin satamassa Sähkö SUOMEN Kirj Elinkeinojen edistäminen oli ui-man ajan Ja sen Johdosta astuikin maanviljelys ai-van uudelle Tähän asti oli peltomaa ollut slllätapaa kyläläisten kesken Jaettuna että Jokaisessa vainiossa oli kullakin talolla oma sarkansa Talojen pel-lot olivat siis siellä talilla hajal-lans- a ja monen oli mahdoton päästä pelloillensa muuten kuin naapurin saran ylitse Lisäksi oli metsämaa kyläkunnan yhteinen Tämmöisellä kannalla el maanvil jelys saattanut ealstyä mutta Iso-Ja- ko vähitellen muutti olot toisen-laisiksi Peltomaat Jaettiin uudes-taan niin että kullekin talolle tuli Isompia yhtenäisiä lohkoja ja kyläkunnan yhteismaista sai Jokai-nen talo oman osuutensa Metsä maille perustettiin samalla suuret määrät uudistaloja Tämän lisiksi tuli peruna tämän 'alan lomilla tunnetuksi maassamme Teollisuus alkoi elpyi sahoja ja rautaruuk-keja perustettiin laivojen raken-taminen pftisl pohjanmaan sata hyviin vauhtiin Henkisen kulttuurin alalla myös-kin edistyttiin suomenkielen Inno-kas ystivi Porvoon Dilana Daniel LJuslenlus julkaisi ensimmäisen uomalaisen aanatarjan V antista myöhemmin 1753- - nykyinen grego-riaaninen ajanlasku otettiin käy-täntöön vanhan luvun ijaan Uudisasutusta edistettiin kruu-nun mailla niin tolmekkaastl ett Suomessa perustetun 6200 1750—1808 lasketaan nun uudistilaa Kun v 1747 oli tulleet luvallisiksi syntyi tilli tavoin ajanjakson kuluessa 21000 uutta taloa- - Tärkeiksi tuli myöskin tän sen tänne Tämä huvila on [ meisesti meren rannalla? — iv vu muna rannat nr hyvin matalat — huomautti Ib MerncK —Ei se mltaan tee Pursi tj anKKuroiaa selaile Ja mieheni vo!-v- at soutaa meidät veneellä — noi Stanley — Asuuko tässä ha vilassa multa kuin te? — Kyllä perhe Joka omistaa t lon Heillä on nuori poika Joki voisi viedä Ilmoituksenne asemai le — ehdotti Miss Merrick --i Mutta oikeastaan on noloa ew vaivaamme teitä tällä tavoin Mr Layton —Älkää siltä välittäkö — vas- - tasl nuori mies reippaasti Haa I katsoi pitkään Dalsya — Kuto kaa poika tänne niin hän saa hed I lähteä matkaan Ehkäpä hänellä on polkuprä — Sellainen hänellä on — s?nol Daisy Ja meni etsimään poikaa Tämä sattui olemaan kotosalla Ji lähti heti asialle Stanley oli an-tanut hänelle kokonaisen punnan vaivojen palkaksi —Kuluu ainakin kaksi tuntia ennenkuin purteni on täällä — I-lmoitti Stanley — Pitäkää ovet tarkasti lukittuina ettei Mr Vood-rof- fe pääse sisälle Jos hän sattui-si tulemaan tänne Ehkäpä on p-arasta etti pakkaatte tavaranne sillä tarkoitukseni on että tulette pitkäksi alkaa vieraikseni purtee-ni (Jatkoa 7:11& sivulla) HISTORIAA torpparilaitoksen perustaminen Valtio joka aikaisemmin oli kal-kin tavoin estänyt torppien p-erustamista antoi v 1750 luvan siihen Ja pian Ilmestyi torppia ympäri koko maan Kun niitä oli alussa ollut vain niin v 1805 oli torppien luku jo yli 25000 Lounals-Suome- n kar-tanoalueilla ne olivat päliasialli-es- ti pälvätyötorppla Slsä-Suo-mes- sa taas verotorppia Vuosisadan puolivälissä perus-tettiin maahamme varsinainen maanmittauslaitos Ja sen yhtey-dessä aloitetuin edellämainittu l-so-jako Isojaon kautta selvitettiin epäselvät kylänrajat poistettiin ni sarkajaon haitallisuudet yhdi-stämällä saman talon tilukset yh-denjakeol- slksi kappaleiksi Ja Jaet- tiin yhteiset meUlt sekä takamaat yksityisille omistajille Perustava annettiin v 1775 mutta työtä on jatkettu ja paran-nettu aina meidän palviimme saakka Muista uudistuksista mainittakoon vielä lukuisat koskenperkaukset Ja Jär-vienlas- kut uusien vUJelsmaldcn ja tulvaln Myöhemmin tuli lisäksi uusien suurten maanteiden raken-taminen slsimaasta rannikolle ja uusien kaupunkien (TamDereen Kuopion) peruttaminen sisämaa-han Mlkili uu distusten tarkoituksena oli ollut väkiluvun lisääminen onnistui se 11 toiveiden 8uomeaa oli Ruotsin vallan lopulla (1807) noin 275000 Mukasta ja 1M0 Jo yli miljoonan 1 tltdestAkrmaeaeasi Tuodessa "esto oU kasvanut ollen lisin n-are- ml kuin koskaan ennen Maan asutusolot ( jatkoa T-at- tli stvats) Prattit Isojako ja maanviljelyjen parantuminen Suometta pääharrastuksla kehitysasteelle makaupungelasa kruu-ajanjaka- olla ta-lonhalko- mlset aakemnalnitun kolmisentuhatta Isojakoasetus maataloudellisista hankkimiseksi vihen-tiaisek- si maataloudellisten kakstokertal-ei- L Signe
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, September 06, 1947 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1947-09-06 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001775 |
Description
Title | 0269a |
OCR text | d:- - - '-- wrm a ie A#m lll jk I NA 1 %iLs : VMTA !j&wr jji - II-jL%s%ajijijAT-sz 4sr LMZZZ-- rzfsm Neuvostokasvatti Toinen kirja Yliopisto SVNKKIX 1'LVIÄ Talaan taas ajassa taaksepäin Syksy 193 toi vaikeita aikoja ystä-villeni Tuulikin Ja Arvon luona oli käynyt kohta Tetroskoin matkamme Jälkeen t-ra-s Arvos helsinkiläisiä kommunls-tltoverelt- a Joka nykyisin oli Aunuk-sessa punakomentajana Hän Jceitoi suurista pidätyksistä Joita edellisestä vuodesta alkaen ali Petroskoin Ja Au-nuksen kansallisissa Joukko-osastoiss- a tapahtunut Vältettiin että sinne oli päässyt pesiytymään koko-nainen suomalainen vakoiluverkosto HKl':n komentamien kommunistien keskuuteen solutettuna Kräs Valis-tustalon lauluporukasta tuntemani Vaasasta kotoisin oleva punakomen-taj- a Ja toinen turkulainen olivat ker-tojan kuuleman huhun mukaan vär-väytyneet suomalaisiksi vakoojiksi Jouduttuaan rajavartioston käsiin pyrkiessään SKl':n komentamina ra-jan yli Vältettiin heidän olleen va-Kollujhteyde- ssä Suomeen Itaporttejaan vuiten he olivat lal-iianin- et rrxkl Knsiuii atvjii hyvän jfctatan amerikansuomalaisilta os-tettua kirjoituskonetta muka laulu-jen monistusta vaiten Nyt oil kalkki kolme angittu Ja knksi edellistä kun Jemma saanut kuolemantuomion — fnsio taas Joutui kolmeksi vuodeksi hallinnolliseen Xarkoltuspaikkaan rohJois-VenäJall- e angitsemisaalto Ulottui myös Le-ningradiin Ja kohdistui pääasiallisesti punaupseereihln Tuutikin talostakin Jossa asui niin paljon suomalaisia vangittiin useita miehiä Myöhemmin syksyllä tuli uusia i lestejä Yhteinen ystävämme kalk-kien suonin i Ksa Salo oli vangittu Arvo oli saanut kirjeen Jossa peite-tyin sanoin vahvistettiin tieto Sa-moin II pidätetty kiltisti myhäilevä Jukka Kanijla liian ysävä Jonka o Iin vain kerran tavannut Olimme ai-van ymmällä: kuinka oli mahdollista tttä Ksa Joka oli mitä tunnollisin Ja lehelllsln kommunisti vaatimaton ja rehti vangittaisiin epäiltynä niin törkeästä rikoksesta kuin vastaval-lankumoukselllsuudes- ta Kn tiennyt mitä sanoa Ninalle kun lian Ihmetteli ettei rsalta ole tullut kirjeitä Lopulta paatin kertoa kaikki Täytyisikö meidän saattaa Kaisaan-kin tietoon eitä läheinen ystävämme on vastavallankumouksellisena vau-Slttu- ? Nina kalpeni kuti kerroin hsan kohtalosta Me suomalaiset olimme tottuneet kuulemaan vangitsemisista Ja vakoilusta mutta Nina el tuntenut muuta kuin lehdissä olleita prosseja tat kirjoista lukemiaan vakoilujuttu-ja Kiihkeällä aäneila han pyysi minua olemaan kertomatta mitään llalssalle Nina oli varma että Ksaii viattomuus ulisi liml aikanaan — nyt Juttu nos-tattal- M yliopistossa turhaa fohua Tilanne oli meille molemmille vai-ke- a Kmme koskaan salanneet Järjes-töltämme mitään Minuahan asla koski vain välillisesti mutta Mna Joka oli niin kauan surustellut Ksan kanssa oli velvollinen siltä kerto-maan Lupasin hänelle ehdottomasti että en puhuisi tuttavuudesta mitään Helpas Ja vilkas Mna muuttui ko-vas- tl Hän laihtui tuli vähäpuheiseksi Ja usein Illalla — se tarahtu! siihen aikaan Jolloin ennen Tellervon syn-tymää Istuimme usein vaarantaitte!-t- a ommellen — ruhkesl kesken Vai-e- n hillittömään Itkuun Yritin häntä lohduttaa parhaani mukaan mntta KIto vain pudisti piatian Ja anoi: —Kl sini et käsitä Inl et voi sitä kaslttU Tellervon tyntyman aikoihin sattui tapaat Jok auttoi ymmärtämään ko ko tiu taakat Jota Nfna raukka oli kantanut koko syktjra Ninalla oli IraolletUvana nuorempi Teli Oredeakiata plkkakaapanstssa inlaraain alueella Potta tali tyk-y- i Lealncradiln teadsukouiatu Ja vasuanottokaavakkelsta oli kertonut vuvva ¥ snutuu mf seeri Jjka vuonna 191S oli emlgrultu nut uikomaille Koulun johtaja oli puoluekomiteamme sihteerin veit J asiasta tuli tieto yliopistolle Nina el koskaan ollut tästä mitään kertonut ja papereissaan sen salannut lian oli aina pelännyt yhteiskunnallisen syn typerän luovan esteitä hänen tulevai suudelleen vaikkakin oli ollut vain 6 vuotiTj isän paetessa Toista kuukautta Jatkui käsittely puoiueu) roosaa puoluekomiteassa Ja lopulta piirin kontrolllkomlteassa i'eikaslnime kovasti että Nina ero-tettaisiin puolueesta ja luonnollisesti myöskin yliopistosta AAa kuitenkin päättyi onnellisemmin: hän läpäisi ankaratta muistutuksella Ja varoituk-sella mutta entiselleen el Dunaliinal- - fnen komsomolkkamme enää tullut Myöhemmin sain Klestlngial oiiev-san- l Kalssalta kirjeen Jossa han ker-toi Ninan vaiheista: 'erehdyimme hänestä — hän onkin todellinen iiea-vostoihmlne- n! ' Näin kertoi Kaissa: Jouduttuaan yliopistosta Muunnan-nii- n Nina siellä meni naimisiin piiri-oikeude- n puheenjohtajan kanssa Avio liitto oli onnellinen ja pian heille syntyi Ottokin Kirovln "murhan Jäl-keisten maininkien aikana Nina mat-kusti lapsineen Uningradlln käy-mään Ja asettui asumaan huoneeseen Jonka hänen miehensä oli itselleen pidättänyt Sieltä hän löysi matkalau-kun Joka oli täynnä trotskilaisia Ju-listeita Han otti heti lapsen kainaloonsa noita Julisteita mukaansa palasi Muurmannin ja vei Julisteet alueko-miteaan Mies vangittiin Ja katosi Jäljettö-miin KIUOVIX MU11HA Mutta synkkiä pilviä kasaantui maankin yli Joulukuussa minun lomalla olles-sani tuli tieto Mrovln murhasta Klrov oli lnlngradln puoluekomi-tean shlteeri ja kansan suuresti suo-sima johtaja Hän oli aivan samanlai-nen kuin Lenin henkilökohtaisesti vaatimaton sydämellinen Ja tunnettu erinomaisena organisaattorina Kuten kerroin Klrov asui samassa taljssa kuin Tuulikkikin ja aina il-taisin kun han palasi työstä oli ui-ko-ov-en luona suuri lapsijoukko odot-lamass- a sillä koskaan el han mennyt ohi vaihtamatta Jotakin ystävällistä anaa lasten kanssa Aina oli Klrovll-l- a taskussaan heille varattu makeisia Ja lapset herkästi vaistosivat hänessä todella lapsirakkaan ystävän Klrov el myöskään kuulunut viras-toissa koteloituneihin byrokraatti-maisii- n johtajiin jotka pitävät itse-ään liian tärkeinä pysymään välittö mässä kosketuksessa kansanjoukkol-hl- n Yksinkertaisesti puettuna har-maa lippalakki hiukan Vedettynä ta-karaivolle hän kävi itse tehtaissa Ja tuotantolaitoksissa henkilökohtaisesti tarkastamassa suunnitelmien toteut-tamista Kalkkiin yksityiskohtiin hän kiinnitti huomiota Jokaisella työläi-seltä oli mahdollisuus välittömästi e-sit-tää hänelle asiansa Ja usein saat-toi nähdä Kirovln Jalkaisin ilman suojelijoita kävelevän Punaisten rus-kojen kadulla — Kalkilla korkeam-massa asemassa olevilla henkilöillä oli aina NKVD:n henkivartijat muka-na eivätkä tavalliset Ihmiset pää seet heltl juuri näkemiinkään Hänen kansanomaiset tapansa muo-dostuivat kohtalokkaiksi Oppositio-salaliito-n yllyttäma murhaaja Niko-laje- T tunkeutui odotushuoneeseen Smolnassa Jonne suuremmitta Tai-keukslt- ta oli yleisöllä Tapaa paasy Ja revolverilla ampui useita laukauksia Jotka tuottivat silmänräpäyksellisen kuoleman Tämä revolTerlnlaukaus aloitti sarjan raskaita sisäpoliittisia tapah-tumia Uhtlen palstoille Ilmestyi aa-lallft- to toisensa Jätteen Jotka tulivat laSJastl tunnetöiksi Moskovan toisi-aa- n seuranneissa prosesseissa Leningradissa alkoivat asm kar-koltuks- et Kaupunki puhdistettiin I i Daisy ja (Jatkoa) —Minne vieraani ovat menneet? —He lähtivät pois — selitti si-säkkö rauhallisesti — He pyysi-vät niin suorastaan rukoilivat että veisin heidät takaoven kautta ulos jotta heidän el tarvitsisi ta- - ttlit Olia Cail4tIlJHII 41CII141U nV rnttoll heitä nöännrtoMpn luona Kun he olivat vieraitanne sir tahdoin auttaa heitä ja niinpä sitten ohjasin heidät ulos keittiön oven kautta —Hyvä on — sanoi Stanley Ja juoksi keittiön portaille josta oli hyvä näköala kadulle Mutta hä-nen vieraistaan el näkynyt Jälkeä-kään —Ketähän he oikein mahtoivat olla? — hän mietti — Myra on aina sanonut että olen liian herk-käuskoinen Siinä hän taitaa olla oikeassa Mutta enpä olisi koko tähän Juttuun sotkeutunut Jollei Daisy olisi ollut niin kaunis No enhän ole ainoa mies maailmassa Jota Joku kaunotar on huiputta-nut Tupakoituaan hän lähti hotel liinsa mutta ei saanut koko yonälneenä unta ajatellessaan outoa kohtaus-taan Dalsyn kansa —Mistä kummasta voisin saada tietää missä hän asuu hän pohti rauhattomana En haluaisi Hihteä maasta tapaamatta häntä vielä kerran Aamulla hän meni heti sisarensa luo selittääkseen hänelle edellisen illan vierailun Myra kysyi heti: —Mitä ihmeen vieraita sinulla täällä eilen Ulalla oli? Stanleyn ei auttanut muu kuin kertoa koko Jnttua Juurtalaksaln —Myra huudahti iloisesti: —Sinä sitten olet oikea onnen-poika! Aina sinä Joudut Joka pal- kassa mitä kummallisimpiin seik-kailuihin Mutta nyt mnulla on sinulle Jotain kerrottavaa Tänä aamuna varhain tuli tänne eräs keski-lkäine- n herrasmies Joka ky-syi sinua —Minua? Ilmoittiko mies nimen- sä? —Kyllii Hän sanoi olevansa Mr Woodroffe —Hän oli siis Juuri sama san-kari! Mitä hän minusta tahtoi? tojluetts vvenljen'iaiiamuustuta umetotäuinasuutnam—uu- alla hän kysyi tleslnkö minä naiset olivat menneet Jotka olivat olleet seurassasi ellen Illalla En voinut tietysti muuta vastata kuin etten ollut koko naisia nähnyt- kään Mutta kuulehan sinulle on hallissa kirje Se tuli aamupostis-sa Stanley lähti Innokkaana heti halliin Mutta tarkastettuaan pöy- dän Johon posti tavallisesti pan- tiin el hän löytänyt mitään —Myra! — hän huusi — El Uiällä ole mitään kirjettä minulle! Sisar tuli halliin Ja tarkasti kalkki pöydät kaiklsta ns 'entisistä Ihmisistä' Tä-hän kategoriaan kuuluivat ent upsee-risuv- ut aateliset kulakit yleensä en-tiset 'säätyläiset Tuulikin asunnos-takin karkoitettlln vanha klrjanplU-Jäparlskunt- a jotka olivat jotakin aa-telissukua Kalkille näille karkotuspäätöksen alaisille annettiin määräys kolmen vuorokauden kuluessa matkustaa Le-ningradista He salrat_asua Tain aa-danyht- fen kilometrin Työhykkcen ul-kopuolella pääkaupungista Asemat olivat aivan tupaten täynnä nätti kaikkiin suuntiin matkustavia 'enti-siä' Antlkvaarikaupoissa myytiin pila-hlnnal- jf hienojen kalustojen rippeitä arvoesineitä kokoelmia Methdana-rodnaj- ä knlgan (kansainvälisen kirja-kaupan Joka myi vanhoja kirjoja) kirjavarastot olivat Uruni' arvokkai-ta kirjastoja Jolta kartoitettujen oli pakko myyda koska oilta oli mahdo tonta kuljettaa mukanaan Suuri ota haa heltta oli sivistyneistöt eli Rakkaus — Tämäpä on kummallista hän sanoi Kirjeesi oli selvästi tuossa pöydällä minä itse sen vielä tar-- ' kastin Ja osoite oli kirjoitettu naisen käsialalla ' —Oliko posti jo saapunut kun Mf tää? 1 ky „ ' S1 nla"ley — Kyllä oli —Sitten hän varmaankin anasti sen kun tunsi käsialan — arveli Stanley — Mihinkähän soppaan sinä o-l- et oikein Joutunut hyvä mies! — huudahti Myra huolestuneena Stanley el vastannut mitään mutta itsekseen hän päätteli: Nyt on sota julistettu hyvä Mr Wood-roff- e! Syötyään aamiaista sisarensa luona Stanley lähti hotelliinsa u-dotta- maan Georgea Tämä selitti heti tultuaan: — Ajattelehan että sama ukke-li joka haan liialla naisten kanssa teatterissa kävi asKen luonani —binun luonasi Mr VVooaroiie-ko- ? — kysyi Stanley hammtv- - — Sama mies — Ilmoitti Geonje nauraen —Mistä kummasta hän tiesi kuka sinä olet Ja missä asut? —Olen varmaankin Jonkinlainen kuuluisuus Onhan kuvani ollut joskus lehdissä — Mitä Mr YVoodroffe sinulta tahtoi? — Hän kyseli vain tleslnkö mi- nä olPiatko naiset Jolta lähdit el-lenlll- alla saattamaan vielä sinun seurassasi Ja Jos olivat minne olit heidät vienyt Oudosta sattumasta saatoin heille ilmoittaa eitä nuo merkilliset naiset olivat Jo ellen illalla matkustaneet Lontoosta Katsohan saatoin ellen illalla mmyöhään erästä tuttavaani Vik-torian asemalle Ja kun seisoimme lippujonossa huomasin yhtäkkiä ettti nuo naiset olivat Jonon alku-päässä Kun he tulivat lippuluu-kulle kuulin vanhemman naisen ostavan kaksi lippua Plckeringin asemalle —Ilmoititko sen Mr VVoodrof-fell-e? — kysyi Stanley hermostu-neena — Kyllä Mitä pahaa siinä oli? —En Jouda nyt tässä selittä-mään asiaa sinulle Minä lähden heti matkalle Ole hyvä ja soita sisarelleni etten voi tänään tulla heille Näkemiin veliseni! Mutta änkytti George — nuuti nkuluttua Tunnin kuluttua huoneesta kuin tuulispää Stanley ajoi autolla Viktorian asemalle Ja oli iloinen kun sopiva Juna lähti Plckerlngiln viiden mi-nuutin kuluttua Tunnin kuluttuae hän saapui määräpaikkaansa ia poistui junasta pienellä asemalla Jossa el näyttänyt olevan multa Ihmisiä kuin kaksi unlsennäkölstä asemamlestä Stanley meni heidän luokseen Ja tiedusteli heiltä missä Miss MerricXit asuivat — He asuvat huvilassa Jcka on noin mallin päissä täältä asemal-ta — vastasi toinen asemamlehls- - ti — Näytän teille tien Ennenkuin Stanley erosi mie-hestä hän kuvaili hänelle Wood-roff- ea ja tiedusti oliko ennakoi-nen mies sinä aamuna tullut Plc-kerlngiln — Ei ainakaan Junalla — selitti asemamies — Mutta Isken aseman lähelle pysähtyi eris harmaa auto ja stlni oli sentapainen mies kuin kuvailitte Mies kysyt minulta o-li- ko tiiliä mitään majataloa tai hotellia Jolloin neuvoin hinelle tien Thompsonin matkustajako-tiin Jonne hln näytti menevin-kin — Missi se on? —Se on radan toisella puolella päinvastaisella suunnalla kuin minne te olette menosta Stanley Jatkoi matkaansa kau-niilla tlelli Kävellessään hln ooh- - U ankarasti miten aeUttlHi vie Stanley velvoittaa rallunsa Daisylle Hetkittäin hän jo katui että oli ollenkaan pistä-nyt nenänqi vieraitten ihmisten asioihin — Kuka tietää vaikka en olisi edes tervetullut vieras -- r hän ajat-teli Rivakasti käveltyään hän saa-pui pian perille ja löysi helposti huvilan asemamiehen ohjausten mukaan Sydän hieman pamppaillen hän astui hu'ilan pääovelle ja soitti ovikelloa Hetken kuluttua Dalsyn täti aukaisi oven ja katsoi Stan-leyh- in hämmästyneenä — Kuinka kummassa osasitte tänne? — hän kysyi —Selloin asian teille pian Tu-lin varoittamaan teitä sillä Mr YVoodroffe on täällä —Niinkö? Se Inhoittava mies! Olkaa hyvä ja tulkaa sisään — kehoittl Miss Merrick ystävällises-ti Hän johdatti Stanleyn pieneen vierashuoneeseen jonne Daisy pian tuli Hän oli yhtä hämmästynyt kuin tätlnsäkln Stanleyn tulosta Tämä selitti heille käyntinsä syyn Ja kertoi miten George oli saanut tietää heidän olinpaikkansa ja mi-ten hän oli tullut Ilmaisseeksi siltä tiedon Mr VVoodrof felle — Täällä olen vielä suuremmas sa vaarassa kuin kaupungissa — sanoi Daisy sälkähtyneenä — Mitä nyt teemme? —Minä tiedän mitä teemme — sanot Stanley — Huvipurtenl on Southamptonin satamassa Sähkö SUOMEN Kirj Elinkeinojen edistäminen oli ui-man ajan Ja sen Johdosta astuikin maanviljelys ai-van uudelle Tähän asti oli peltomaa ollut slllätapaa kyläläisten kesken Jaettuna että Jokaisessa vainiossa oli kullakin talolla oma sarkansa Talojen pel-lot olivat siis siellä talilla hajal-lans- a ja monen oli mahdoton päästä pelloillensa muuten kuin naapurin saran ylitse Lisäksi oli metsämaa kyläkunnan yhteinen Tämmöisellä kannalla el maanvil jelys saattanut ealstyä mutta Iso-Ja- ko vähitellen muutti olot toisen-laisiksi Peltomaat Jaettiin uudes-taan niin että kullekin talolle tuli Isompia yhtenäisiä lohkoja ja kyläkunnan yhteismaista sai Jokai-nen talo oman osuutensa Metsä maille perustettiin samalla suuret määrät uudistaloja Tämän lisiksi tuli peruna tämän 'alan lomilla tunnetuksi maassamme Teollisuus alkoi elpyi sahoja ja rautaruuk-keja perustettiin laivojen raken-taminen pftisl pohjanmaan sata hyviin vauhtiin Henkisen kulttuurin alalla myös-kin edistyttiin suomenkielen Inno-kas ystivi Porvoon Dilana Daniel LJuslenlus julkaisi ensimmäisen uomalaisen aanatarjan V antista myöhemmin 1753- - nykyinen grego-riaaninen ajanlasku otettiin käy-täntöön vanhan luvun ijaan Uudisasutusta edistettiin kruu-nun mailla niin tolmekkaastl ett Suomessa perustetun 6200 1750—1808 lasketaan nun uudistilaa Kun v 1747 oli tulleet luvallisiksi syntyi tilli tavoin ajanjakson kuluessa 21000 uutta taloa- - Tärkeiksi tuli myöskin tän sen tänne Tämä huvila on [ meisesti meren rannalla? — iv vu muna rannat nr hyvin matalat — huomautti Ib MerncK —Ei se mltaan tee Pursi tj anKKuroiaa selaile Ja mieheni vo!-v- at soutaa meidät veneellä — noi Stanley — Asuuko tässä ha vilassa multa kuin te? — Kyllä perhe Joka omistaa t lon Heillä on nuori poika Joki voisi viedä Ilmoituksenne asemai le — ehdotti Miss Merrick --i Mutta oikeastaan on noloa ew vaivaamme teitä tällä tavoin Mr Layton —Älkää siltä välittäkö — vas- - tasl nuori mies reippaasti Haa I katsoi pitkään Dalsya — Kuto kaa poika tänne niin hän saa hed I lähteä matkaan Ehkäpä hänellä on polkuprä — Sellainen hänellä on — s?nol Daisy Ja meni etsimään poikaa Tämä sattui olemaan kotosalla Ji lähti heti asialle Stanley oli an-tanut hänelle kokonaisen punnan vaivojen palkaksi —Kuluu ainakin kaksi tuntia ennenkuin purteni on täällä — I-lmoitti Stanley — Pitäkää ovet tarkasti lukittuina ettei Mr Vood-rof- fe pääse sisälle Jos hän sattui-si tulemaan tänne Ehkäpä on p-arasta etti pakkaatte tavaranne sillä tarkoitukseni on että tulette pitkäksi alkaa vieraikseni purtee-ni (Jatkoa 7:11& sivulla) HISTORIAA torpparilaitoksen perustaminen Valtio joka aikaisemmin oli kal-kin tavoin estänyt torppien p-erustamista antoi v 1750 luvan siihen Ja pian Ilmestyi torppia ympäri koko maan Kun niitä oli alussa ollut vain niin v 1805 oli torppien luku jo yli 25000 Lounals-Suome- n kar-tanoalueilla ne olivat päliasialli-es- ti pälvätyötorppla Slsä-Suo-mes- sa taas verotorppia Vuosisadan puolivälissä perus-tettiin maahamme varsinainen maanmittauslaitos Ja sen yhtey-dessä aloitetuin edellämainittu l-so-jako Isojaon kautta selvitettiin epäselvät kylänrajat poistettiin ni sarkajaon haitallisuudet yhdi-stämällä saman talon tilukset yh-denjakeol- slksi kappaleiksi Ja Jaet- tiin yhteiset meUlt sekä takamaat yksityisille omistajille Perustava annettiin v 1775 mutta työtä on jatkettu ja paran-nettu aina meidän palviimme saakka Muista uudistuksista mainittakoon vielä lukuisat koskenperkaukset Ja Jär-vienlas- kut uusien vUJelsmaldcn ja tulvaln Myöhemmin tuli lisäksi uusien suurten maanteiden raken-taminen slsimaasta rannikolle ja uusien kaupunkien (TamDereen Kuopion) peruttaminen sisämaa-han Mlkili uu distusten tarkoituksena oli ollut väkiluvun lisääminen onnistui se 11 toiveiden 8uomeaa oli Ruotsin vallan lopulla (1807) noin 275000 Mukasta ja 1M0 Jo yli miljoonan 1 tltdestAkrmaeaeasi Tuodessa "esto oU kasvanut ollen lisin n-are- ml kuin koskaan ennen Maan asutusolot ( jatkoa T-at- tli stvats) Prattit Isojako ja maanviljelyjen parantuminen Suometta pääharrastuksla kehitysasteelle makaupungelasa kruu-ajanjaka- olla ta-lonhalko- mlset aakemnalnitun kolmisentuhatta Isojakoasetus maataloudellisista hankkimiseksi vihen-tiaisek- si maataloudellisten kakstokertal-ei- L Signe |
Tags
Comments
Post a Comment for 0269a