Vapaa Sana, December 06, 1941

              ~MVU1
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Ifttfependaitt Flnnlsh-Canadl- aa
Nevraaapar
hibllihd tvtry Tueaday Thura
day and Saturday by Tha Vapaa
anfi frai Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prealdent
VAINO MALMIVUORI Manaoar
REYNOLO PEHKONEN Editor
Prlvata Addreti of Prciident:
4 8ohe St Toronto Ont
ualnaaa and Editori! Dtpart--
minu
MO tpadlna Av Toronto Ont
Phona WA 7721
Roglatartd aa aacond-claa- a mattar
January IM 1932 at tha Poat
Offtca Department Ottawa Ont
ubaarlptlon rataa In Canada and
UnlUd tatea: Par Yaar 478 SU
Mantha UM Thraa Montha UOO
Inothar Countrlaa: Par Yaar 00
Ix Montha 240
Hieman vääristely-jen
johdosta
On oikeastaan aivan turhaa läh
teä kirjoittamaan mitään sellaisten
piirien lausuntojen Johdosta Jotka
tavallisesti vääristelevät kalkki a
alat sellaisiksi kuin ne sopivat hei
dän omille eduilleen mutta sällittä- -
koon nyt meidän kuitenkin lausua
aanamm eräästä hyökkäyksestä Jo
ka tehtiin tätä lehteä vastaan Kirk-lan- d
Laken lakkoaslan vuoksi Sud-burysa- a
ilmestyvässä Vapaudessa
Tämä lehti on aina ajanut sitä
kantaa työläisten taloudelliseen Jär-jestäytymiseen
nähden Canadassa
tttä työläisten Järjestöjen täällä oli-si
oltava kokonaan riippumattomia
ja Itsenäisiä mistään toisesta maas-ta
taikka toisen maan unionistisel-ta
liikkeestä Ja me olemme vieläkin
samalla kannalla Kalkissa niissä
maissa joissa ammatillinen liike on
saavuttanut seisovia ja suuria etuja
Järjestyneen työväen voimalla nämä
liikkeet ovat aina olleet täydellisesti
itsenäistä ja niitten maitten työläi-set
itse ovat määränneet politiik-kansa
samoin kuin itse johtaneet
taistelunsa Niin on asianlaita Eng-lannin
ammatillisessa liikkeessä niin
on myöskin Ruotsin hyvin kehitty-neessä
ammattiliikkeessä ja niinpä
on myöskin Suomen ammatillisessa
liikkeessä mainitaksemme ne maat
joiden työläisten taistelua suomalai-set
ymmärtävät Näissä muissa cl
tulisi kysymykseenkään että toises-ta
maasta tulisi sinne johtajia neu-vomaan
miten heidän olisi sllnii
taikka tuossa kysymjksrssä mene-teltävä
Heidät osoitettaisiin ulos it-sensä
työläisten toimesta
Sama pitäisi olla laita Canadan
taloudellisesti Järjestyneen työväen
keskuudessa Täällä pitäisi olla sei
lainen ammattijärjestö kuin on esim
Imgtannlssa Jossa sen voimalla työ-väenpuolue
vieläpä valitsee voimak-kaan
parlamenttiedustuksenkln pu
humattakaan siltä että esimerkiksi
nyt sodan aikana näistä ammattiliit-tojen
Johtajista on tullat eräitä kalk-kein
kyvykkälmp:3 jäseniä hallituk-seen
Jokainen ihminen joka tasapuo-lisesti
katselee Järjestyneen työväen
toimintaa esim Yhdysvalloissa ih-mettelee
Joka kerta että miksi Yh
dysvallolssa Järjestyneellä työväellä
el ole minkäänlaista valtaa poliitti-sissa
asioissa vaikka unioihln jär
jestyneen työväen lukumäärä on
siellä yli kymmenen miljoonaa Tuol-laisella
voimalla toisissa maissa on
saatu ihmeitä aikaan työläisten sa-nanvallan
lujittamiseksi maan sisä'- -
UUL Ja kun samanlainen Järjestelmä]
uniotoimlnnasaa vallitsee myöskin
Canadassa niin el ole ihme vaikka
täällä hallituksen taholta kylmästi
sivuutetaankin työväestä kun esim
nyt sodan aikana tulee kysymykseen
tärkeiden hallintoelimien henkllö-d- -
valitseminen tehtäviin Työväellä t
ole voimaa koska se ei ole oikealla
tavalla Järjestäytynyt Lukumääräs-tään
huolimatta Canadan unionisL- -
i
1 nen liike on heikkoa eikä se koskaan
I voikaan tulla voimakKaaxal emien-kui- n
se yhdistää voimansa Ja on riip-pumaton
sekä ulkopuoliseni että si- -
räisesti Muutamia tilapäisiä voitto-ja
se siellä täällä ralkka-aaioiss- a
luonnollisesti pystyy saavuttamaan
I mutta mitään valtiollista valtaa sn
on mahdoton tilanteen tällaisena ol-lessa
saavuttaa Ja valtiollinen vai'
tahan se on loppukädessä Josta nip
puu työläisenkin elämä Jos työläi-sillä
on enemmän valtiollista valtaa
niin sen kautta se voi myöskin kon-trolloida
enemmän taikka väheni--
Jmän työnantajia Ammattijärjestön
taikka unionistisen liikkeen kykene
väiayyttä ei osoita se kuinka paljon
se kykenee saamaan aikaan lakkoja
mutta se kuinka se saa turvattua
työläisten edut mahdollisimman ki-vuttomasti
työläisille itselleen On
selvää että jos työläisillä tässä
maassa olisi esimerkiksi niin itse-näinen
ja voimakas ammattlyhd:s
tyslilke ja poliittinen toiminta kuin
mikä on Englannissa niin se kyke-nels- i
paljon paremmin taivuttamaan
työnantajia tunnustamaan työläis
tenkin oikeudet Vieläpä se kaikesta
päättäen kykenisi saamaan hallituk
senkin vakuuttuneeksi että ilman
työväen osanottoa hallintotehtäviin
varsinkaan sodan aikana ponnistuk-set
sodan hyväksi ovat vain puoli
naisia
Että näin on asia sitä todistaa
Juuri äsken CCF:n johtajan Cold-Weil- in
antama lausunto palattuaan
Englannista kun hän selitti että
Englannissa Australiassa ja Uudes-sa
Seelannissa eletään uuden ta'ou- -
dellisen ja poliittisen aikakauden
keskellä mutta Canada on siitä täy-dellisesti
jälessä Kun Canadassa
näin on asiat on luonnollisesti siihen
suuri syy työväen epäluonnollisessa
järjestäytymisessä
Omasta kannaltamme voimme
lausua että tämä lehti el milloin
kaan ole millään tavalla asettunut
vastustamaan työläisten pyrinnöltä
olojen parantamiseksi sanottakoon
vihamiestemme taholta mitä tilien
sä Mutta tämä ei suinkaan edellytä
että olisimme sokeita työläisten Jär-jestöjen
keskuudessa Ilmeneville e-päkoh- diKe
Me astustamme diktaat
toreja min Järjestöjen sisäpuolen?
kuin niiden ulkopuolellakin yhtiia- -
välittämättä siltä jos nuo diktaat-torit
yrittävät verhoutua työväen a- -
sian taakse Ja me olemme edelleen
kin sitii mieltä että työväenliikettä
el rakennta maksamalla joillekin
♦chtajille hlrmupalkkoja
Samalla kun tkmä on lyhyenä
vas'auksern yllämainittuun vääris
tely-yrityksee- n samalla me myöskin
uskomme että kantamme on oikea
Ja Canadan Järjestynyt työväenliike
ennemmin taikka myöhemmin tulie
selviytymään nykyisestä sekavuudes-ta
ja astumaan voimakkaaksi teki- -
jaxsi maan laiouaeiuscssa ja pouu-- j
tlesa elämässä Mutta nämä cat
slssä asioissa ja siten työläisten siksi tahtoisimme tämän
turvaamisesta vakinaiselle maan tyflvSesteHte johtoa näyttää
pohjalle On selvää että tuollaisesi Me tunnemme hetkkoutfmme ja
on sAs Jotakin m'p kanUmae Jlälttn vain Ikäänkuin
LAUANTAINA JOULUKUUN 6 P — 3ATURDAV DEC
Kuolema kaapii maailmaa
alaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBTBaBB
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaakrC~ TP
'iliHaatLaataaat
W''VJV J- '# VaaaBaiKt l bbbbVbbbbbbbVjbbbbbPIbbbbbbbbbbbbbbbbV ' BBB&LaaaV
V £rrtaflBBBBBBBBBBBfVBBBBW~ayaaBlaaBBBBBV
V% 7V%S " flaBBBBBBBBBBBaBBBBBBBBm BBBBalaBBBBBBBBBBBBBBBBT
aaa-a- w aaaaaaaaaaaBaaaaaaaaaaaik
BBBBBBr-- V - WU " BaaiiB
maaBWlsEi- ' aaaHBaLiHi - BSSEgfEk
I St' - aaSSaSaaaaLaafX '
jaKaa'£: trBHBBv5---~- "l
iBiiiiiiiiiiiiiiiBiKakJuLJLaiBBBlkaiiiiiiiiwL% 'tfL (BiBiiiiiiBBiSSaakBr ~'~f adPafaf
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaPQftkk jaBBBBBBaP
Sydneyssä Australiassa oli äskettäin leivosten tekijäin näytte-ly
ja siitä on otettu ylläoleva kuvakin Kuvassa nähdään Kuolema
leikkaamasta maapalloa — kaikki on tehty nt Jaatelfisokeristi
Pakinajuttuja
Näin Suomen Itsenäisyyspäivän
kunniaksi Juttelemme vähän vanhasta
kotimaastamme härmäläisestä kan-sasta
Luimme nimittäin äsken Yhdysva-lloissa
Ilmestyvästä Päivälehdestd"
kirjoituksen Jonka se oli lainannut
Tampereella ilmestyvästä sosialid-emokraattisesta
"Kansan Lenaeitä'
Kirjoitus oli sitten kummallinen
Siinä sanotaan näinkin:
"Nyt kun valtiolaivamme purjehtii
väljemmille vesille ankaran tuulen
käännjttyä myötäiseksi e ole unho-itettava
kuljettua taivalta karikkoista
Ja kuohuista Olemme ohjautuneet
niiden ohi demokraattisin ottein Sii-nä
on meille valtiollinen suunta Ja
ajatusperintd jota on edelleen nou-datettava"
Me suoraan sanoen alitstelimme
noiden lauseiden edessä Ja kalpa
niiden edessä on ällistellyt joku toi-nenkin
Lehti puhuu myötätuulesta Ja kari-koiden
sivuuttamisesta ja me suoma-laiset
kun täällä valtameren takana
olemme vapisseet vapisemasta pääs-tyäkin
että nyt vastahan se Suomen
valtiolaiva oikein karikoille ajaa
Ja täällä me olemme itsemieles-sämm- e
monasti noituneet että Suo-mi
on ajautunut natsitaisten uusille
Järjestyksille alttiiksi ja mennä hu-ristelee
kohden natsismia että pauk-kuu
Ja kuitenkin mainittu "Kansan
Lehti" kylmästi kirjoittelee että nii-den
karikoiden lävitse on ajauduttu
ihan demokraattisin ottein Vieläpä
se lausuu kirjoituksessaan näinkin:
'On paljon puhuttu uusista Järjes-telmistä
mutta meille soveltuu vain
ie mikä on koetuksina ja ahdistuk-sissa
kestänyt Meillä on kiistämä-tön
oikeus sotamme jatkeenkin pi-tää
kiinni perinnöstämme ja kehittää
kansanvaltaista hallintokoneistoam-me
yrittämättä Juurruttaa siihen vie-raita
keksintöjä"
Tuon lausunnon mukaan el kansa
siis Suomea ole' muuttunut natsi-laihuudel- le
yhtään sen suosiollisem-maksi
kuin ennenkään elka edes ha-lua
kuulla puhuttavankaan natsllat-se- h
uuden järjestelmän ottamista
sen järjestelmän tilalle joka nyt
Suomessa vallitsee
Meillä on aina ollut sellainen käsi-tys
että luomessa on pjsytty de-mokraattisella
pohjalla ja iloksemme
huomaamme että käsityksemme on
ollut olkea
Ja me olemme lisäksi vielä slta
mieltä että jos Suomeen aiotaan nat-silals- ta
taikka mitä muuta diktatuu-rista
järjestelmää tahansa joko salaa
uittamalla taikka väkipakolla tuoda
lausunnoksi siltä mitä ajattelemme
Me emme nimittäin pyri suurUsi
vain meidän pienen tllrtolaislehdenmmekä pieniksi Johtajiksi niinkuin
näkökantoja emmskä me pyri ekä' kerran Vapaudenkin isäntänä esiin-kenellekää- n
siirtoUisella ole siihen tynyt Canadan suomalainen Järjesti
mahdollisuuttakaan näitä esiltä- - ja ten johtajat Jctka kopioivat Suo
saa-'mää- n että
vutukslen
niin-uniotoimlnnas- sa
men sosialidemokraattien vanhat
torppari-ohjelma- n ja työnsivät rva
ohjelmaansa maassa Jossa el ole
torppareita lainkaan
niin rytinä siltä nousee Suomalaiset
ovat aina olleet demokraattista väkeä
ne eivät ole kumarrelleet yksinval-tiaita
eikä satraappeja olivatpa ne
olleet sitten sellaisiksi pyrkiviä koti-maisia
taikka sitten ulkomaalaisia
Jos natsien vaikutus Suomessa oli-si
sellainen kuin mtkst sna taalla
monien suomalaistenkin keskuudessa
kuvitellaan niin tuollaisia kirjoituk-sia
kuin alussa mainittu "Kansan
lahden" kirjoitus on et siellä voi-taisi
Julkaista Sehän on täydellisesti
natslvastainen
Ja muodostukoonpa tilanne Suo-men
kohdalta minkälaiseksi tahansa
kansainvälisesti niin me Canadan
suomalaiset näköjään saamme nukKua
yömme rauhassa ainakin toistaiseksi
natslvaaran suhteen Suomessa Kyllä
ne näkyvät siellä osaavan senkin
vaaran kurissa pitää Ja vaikkapa
tässä Suomen itsenäisyyspäivän
"kunniaksi" kävisi sillakin tavalla
että Suomi tulisi tämän valtakunnan
viholliseksi niin senkään vuoksi el
meidän tarvitse surra entisen koti-maamme
puolesta 1-an-nen
demokra-tiat
ovat slvistvneltä kansoja ja so-dan
loputtua voidaan olla varmoja
että Suomen kohtalo ei ole huonois-sa
käsissä kun se volttajamaitten
lännen demokraattisten maitten kä-sissä
Tämä päivä ei siis ole viimei-nen
jolloin Suomen itsenäisyyttä
Suomessa Juhlitaan Sen itsenäisyyttä
tullaan vlela sodankin jälkeen Juhli-maan
Ja kaiken todennäköisyyden
mukaan demokraattisissa merkeissä
Kivlperän Pekka
Lakkotilanne Kirk--
land Lakella
ennallaan
Unlo selittää ainoastaan pari sataa
rikkuria olevan tytissä
Lakkotilanne Klrkland Laken kul-takalrosaluee- lla
ilmoitetaan olevan
ennallaan eikä mitään tietoa ole
vielä lakon sovitteluista Canadian
Congress of Laborin Johtajien pää-ministeri
Klngille lähettämään säh
kösanomaan el ole vielä tullut vas-tausta
torstaihin mennessä Lakk3
tulee kestäneeksi lauantaina Jo la
päivää Kaivokset välttävät että työs
sä on kaikkiaan 140S työlätstä nii-hin
sisältyen paaslt Ja konttorihenki-lökunta
mutta unlo on puolestaan
ilmoittanut että kaivoksilla työsken-tele- e
vain T2S henkilöä niihin slsäl-tye- n
kaivoksien vakinainen henkilö-kunta
Varsinaisia kaivosmiehiä el
sanota työssä olevan kahta sataa
Unlo selittää että monet nyt työssä
clevat ovat raaanräällysmiehlä Ja
Iäkkäitä jotka eläkkeen ym totos
sa ovat riippuvaisia yhtiöistä Ja näin
ollen eivät voi vapaasti toimia Lak-kolaiset
selittävät että yhtiöt anta-millaan
numeroilla johtavat harhaan
hallitusta sanomalehdistöä ja ylelsdä
tahallisesti
Yksimielisyyttä rikkovt
soraääniä Suomessa
Britannian uniot
esimerkkeinä
Tshekkotlovaklan ulkoministeri puhu-nut
Empire CluDilla
"Jos aramattiunlot tälli
maalla
A -- T
manner- -
voisivat unloiden esi-- l fanomalehdet ""J N
Englannissa sota voisi loP-0T- at „B gtä Dalisi J™
pua paljon nopeammin selitti Jan njj
(-In- lii nlviti Taholr 'OCSU iip"1t'n"n hallituksen „H„iu_uiu1nnrjni iiinthn
ulkoministeri puhuessaan Empire maallisen "f?0 nppw lul
Clubilla Torontossa
"Ammattlunlot Englannissa" hän
selitti "ovat hyväksyneet pakollisen
sovittelun koko sodan ajaksi Ne ei-vät
tehneet sitä myydäkseen työläis-ten
oikeudet ja se oli oivallinen te-ko"
Masaryk uudesta todellisesta
Järjestelmästä täytyy seurata
sotaa Mutta ennenkuin uutta jär-jestelmää
voi olla sota täytyy en-siksi
voittaa hän sanoi El siksi et-tä
hänellä olisi mitään epäilyksiä
tulokseen nähden Tulokset ovat var-mat
ja ensi vuosi tulee olemaan ta-vattoman
tärkeä sikäli kuin tuotan-to
kysymyksessä Hän selitti et-tä
Canada voi tehdä aika paljon e-nera- män
sotaponnlstukslen hyväksi
mutta sanoi että sehän on canada-laiste- n
asia eikä hänen
Yhtenä aiheena Hitlerin täydelli-seen
kukistumiseen piti Masaryk sitä
että miljoonat ihmiset Europassa
häntä vihaavat pohjattomasti Hän
itse selitti oppineensa vihaamaan
vasta viidenkymmenen vuoden ikäi-senä
Itse hän sanonut olleensa
saksalalsvastalnen mutta kylläkin
preussilälsvastainen joksi hän oli
tullut palvellessaan viime maailman-sodan
aikana preussilaisessa Joukko-osastoss-a
Hän selitti että historia
osoittaa Saksan aina silloin
kärsivän moraalisesta "pimennykses-tä"
Hän selitti sellaisen uskon ereh-dykseksi
Jos ajattelemme ettemme
taistele Saksaa vastaan mutta ai-noastaan
natsilaisuutta vastaan Sak-san
selitti hän kärsivän natsilaisuu-de- n
taudista ja sodan jälkeen on tar-peellista
että pannaan karantee-niin
jossa "lääkärit" päättävät koska
on taudistaan parantunut
Liberaaleilla uusi joh-taja
BC:ssa
Entinen rahaministeri John Hart
valittu liberaalien Johtajakal
Vancouverissa pidetyssä British
Columbian liberaalien yllmäärälses- - {
sä kokouksessa valittiin liberaalien
johtajaksi pääministeri Pattullon ti-lalle
entinen rahaministeri John
Hart Nimitys ei kuitenkaan merkit-se
että hänestä tulisi pääminis-teri
sillä kokouksessa selitettiin et-tä
sillä el ole oikeutta määrätä libe-raalisen
parlamenttiryhmän johta-jaa
Näin ollen el vielä tiedetä kuka
tulee olemaan seuraava pääministe-ri
jos kokoomushallitusta saada
syntymään enempää kuin sitäkään
kuka tulisi mahdollisen kokoomus-hallituksen
pääministeriksi
British Columbian maakuntaparla-mentt- i
kokoontui ensimmäiseen U-suntoo- nsa
torstaina
Struuma tuntematon
Japanissa
Tri McColIum John Hopklns
yliopiston professori selitti että Ja-Ja- ni
en ainoa maa maailmassa Jossa
poitre struuma tosiasiallisesti
tuntematon Tämän selitti professori
Johtuvan siltä että Japanissa käyte-tään
runsaasti saatua ruo-kaa
Hän selitti Michiganissa olleen
ryntäyksen Jodipitoisen suodan käyt-tämiseen
Joka estää struuman syn-tymistä
Ja leviämistä ja tuloksena
siltä että laski 34 prosentista 1
prosenttiin Nyt kuitenkin on tu-lossa
takaisin koska Ihmiset eivät
ole enää kiintyneitä siihen mitä mai-nitun
tyntäyksen sanottiin
Suomen velka Yhdys
valloille
Suomi lainasi viime maailmansodan
päätyttyä Yhdysvalloista IS2S1926-1- 7
Tästä velasta Suomi senjäl-kee- n
maksanut takaisin korkoina ja
pääoman lyhennyksenä $5S9121377
Mutta velan korot cvat siinä määrin
kasvaneet että Sucml on vieläkin
velkaa Yhdysvalloille mainitusta lai-nasta
S123622$6
P3lv-S1ofit- l t__
WOt4- 4-
uroiuaa
Valittaen meidän u ' ' rälöen Suomen BanomuenienT
säVtssS t-iro- ht- et3 tiretniii r
uatcij
suhtautuvat i--„ '""it- -
karvosmteullten „k-äis-lttPi::_? _m„m m
"coiia Ui '1 rnlnta SnVan u "-Jt-cl
Jää vastaan en nähuvwu 1
tähän n_l„„M„ JgE'iJ seurata V4I } iä
uas„a„rj!K rmi™ ukmhh „„ „„„„ na' tsunjuj (J
1 11 ' -- ikosiutainau voa miI9 "is 1
i
puhui
Jonka
on
el
tällöin
se
se
uusi
et
E V
eli on
merestä
oli se
se
aikana
on
lu"
-- :
np
"'"
a_
kansanliikkeen bi- -7 vat harjoittaneet Ja mikä u J
I fttHwAtrnuttX ulml_Ua1Kiin kuukausin hV juuuu sai eiaa näennäisesi ~i tilassa Piiskuinen suomaiainea u-sljouk-koettaa
nyt kayttaa k'o
vaikeaa Ja onnetonta tilannetta i'J deam™okratjioanniaaiktsoekeonnaapnohjolaainuiipaittr ideologian piiriin samaten au
etiiKKieQ asiamiehet ovat kou
ueei sovieusoida" Suomen iutt
Luonnollisesti nämä ilmiöt fteJ
iavm enmieisyyksiä liu kau suuri enemmistö yhä pitää uskon sesu Kiinni niistä kansanvallu
rlaatteista mitkä suomalaisen tyo-- 1 iäisen ja talonpojan vereen ovat t-- torlan varrella niin lujasti jDJral
neet
mcu trimieiisyyksien yhtw
törmäyksistä on Jo kerrottu meldiil
kln lehdessämme
Lisäksi tässä lainattakoon "Sao-me-n
Kuvalehdestä" joku tyypin näyte Suomessa olevien natil-lhin- i Joiden katsomuksista Kas nila t
piirustelevat:
"Mistä altten aiheutuu Rooseltla
into johtaa Yhdysvallat sotaan! Roo
eveltln väite että Saksa suunnitt-elee
hyökkäystä Amerikan manteree-lle
on yhtä mielikuvituksellinen knla
VhiutvoalianlntAatiHu inuJliussa aisoinaan Ka- iutettu pila että Marstähden
orat hyökänneet
mihin viimeksi mainitun maan
asukkaat kauhistuen uskoivat Kei
tään europalaisla el saada tällaisia
väitteitä uskomaan
"Englantia vastaan el Saksa ole
halunnut eikä aloittanut sotaa ciU
Saksa halua sitä 1 hdysvaitojakaan
vastaan Englanti olisi voinut elää
mahtavana hyvinvoivana ja vapao
kauppaa käyden ja arvonantoa naut
tien ja Yhdysvallat elää näin viell
nytkin Mutta tämä el kelvatut
Churchillille joka Jo taman soiu
alkaessa oikeastaan johti Engta-nl- n
politiikkaa eikä tämä näyti ke-lpaavan
'Rooseveltillekaan
"Churchillin Ja Roose eitin toi
halua Saksaa vastaan on kovin va-lkea
selittää muusta kuin juutalu
pankkiireista johtuneeksi joilla is
ratkaiseva määräysvalta Knglannl!
Ja Yhdysvalloissa Hitler on Juu-talaisuuden
vaarallisin vastustaja E-liel
häntä kukisteta horjuisi Juutal-aisuuden
valta mahtaviksikin Jäinel--
sä Yhdysvalloissa Ja Knglannlsst
Palvellakseen Juutalaisuutta os
Churchill syössyt maansa sellaiseen
tilaan Jossa hän omien sanojeni
mukaan voi tarjota kansalleen vain
verta kyyneleitä ja raskaan tM
Roosevelt pyrkii samaan pain-rään-
"
Vaikka voidaankin ymmärtii Sao-me- n
pakonalalsen ja tukalan isu
venäläisten hävitysvimman ja
salaisen uhkaavan sotakoneiston ti-lissä
svntyvän epätoivoisiakin iex
alo'a pI siltikään luulisi terveen "
vostelukyvyn noin räikeästi '
vän suurien lanat n demokratiolM
tarkoituksien suhteen ei sitteniiU
vaikka el siellä v adakaan suoi
Englannin ja Yhdysvaltain tähints
slln esityksiin erikolsrauhan sat
Mutta siinähän suhteessa on w
„ „iii iioi ia in senkin ti- -
on erehdyksellistä noin Julk-työntä- ä
" demokraattisten maldn
sio luotaan
c11 vnn rae amerlkansaosJ- -
laiset tunnemme syvää ja samn
tonta sympatiaa Suomen to u
kneen kansan taistelua °c"
xi-„- fiei sars-- J pauiensa ja useu" — j hetkeälaia t- - mlseksl me emme
Goebbelsin mallisten DC''W! '
ks3
mltsemisessa On suc-asta- an
mallista että Suomen
kuudessa löytyy ajek!l5„f1oCa8
tuutta käsittelevät niin t(Vf
kevytmielisesti kuin '" '
„- -
esimerkiksi presidentti -
demokratioiden puolus'uKea nla vien -- selittämisessä-
Churchillinkin suhteen