Vapaa Sana, April 15, 1941

              I
sr s
r i j i " ml ih
B 'J- - ?'
f 1
i) t --i ''Mi
!
i
! 4
li :U
e
sivui TIISTAINA HiiHTlkUUN 18 — TUESDAY APRIL II KO 44i
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indapendant Flnnleh-Canadla- ji Nwspapr
Publlahad every Tuasday Thura-- [
aay ano oaiuraav oy i ns vapaa
ana fras Limited Toronto Ont
CINO UNHOLA Praildent
VAINO MALMIVUORI Managar
REYNOLO PEHKONEN Editor
Prlvata Addreta of Prcildent:
4 8oho St Toronto Ont
ualncaa and Editorlal Depar-tment:
NO 8padlna Ave Toronto Ont
Phona WA 7721
Raglatered at seeond-cias- s mattcr
Ja-suar- y 19th 1932 at the Poit
Offlea Department Ottawa Ont
Subicrlptlen ratea In Canada and
United SUtet: Per Year J75 Slx
Monthi $200 Three Montht 100
In other Countrlea: Par Year M-O-Oj
8lx Montha $250
"Kulttuuria"
kylvetään
Samaan aikaan kun luonto va-lmistaa
tilaisuutta maanviljelijälle
astua vaolleen Ji kylvää siihen sie-mentä
Josta maanviljelijä toiou
saavansa sadon Jolla voi ravita itse-ään
perhettään Ja koko yhteiskun-taa
on myöskin toinen kylvömies Jo-ka
kyhää "kulttuuria Kun farmari
kylvää kylvää hän toivossa saada
elää Ja Jatkaa elämää ei ainoastaan
yksin vaan kaikkien lähimmäisten!
kanssa Kun Hitler alkoi kulttuuril-lisen
kevätkylvönsä Balkanilla tar-koittaa
se tuhanrien Ja taas tuhan-sien
ennenaikaista hautaa Ja miljoo-nien
ihmisien suunnattomia kärsi-myksiä
Tässä meillä on kaksi kylvömies-t- ä
toinen rauhantöissä ahertain it-sensä
Ja yhteiskunnan hyödyksi tyy-tyen
omaan käsitykseensä olemassa-olosta
toinen mielipuolisuuteen va-jonnut
fanatikko saksalaisen rotun
paremmuudesta Jonka hänen käsi-tyksensä
mukaan liitäisi olla oikeu-tettu
saamaan Johto kaikkien mui-den
kansojen jli- - Ja tämän Johto-vimma- n
takia ovat he verisin silmin
verta himoitsevin katsein vuoslkcu-- f
ia vaanineet muita kansoja saaliik-seen
ja Johdetta vakseen Samalta
aikaa kun elämä kulki rauhallisia
kulkuaan Ja ihmiskunta keväästä
kevääseen valmistui yhä toivorik-kaampana
uutta kevättä vastaanot-tamaan
nämä saksalaisen kulttuurin
edustajit valmistivat murha-aseit- a
Ja myrkyllisissä aivoissaan hautoi-vat
sitä suurta tuhoa jonka todistaji-na
me tänäpäivänä olemme Se on
sitit kevätkylvöä Jota Saksa kylvät
tällä hetkellä IJjlkanilla Ja Britan-nian
päälle Elämänarvot eivät mer-kitse
sille mitään sillä Sakan osana
ihmiskunnan edistyksessä on kylvää
kuolemaa Ja hävitystä Kun maamies
tänäkin kcvännä toivoo siunattua
satoa kevätkylvöstään Ja tekee ren
katse tulevaisuuteen tähdättynä te-kee
saksalainen kylvönsä raudalla
ja verellä katse tähdättynä tulevai-suuteen
Jossa hän näkee toiset kan-sat
verissään makaavan Ja hän yk-sin
uVr alles kalkkien näitten hä-vitettyjen
raunioilla
Kaunista "kulttuuria!'
Edelläolevan lisäksi voidaan vielä
sanoa että meillä ihmisillä on tai-pumusta
ihailla kaikkea suurta
kaikkea missä taito Ja suuri tarmo
tule kysymykseen- - Pitäisikö me-idän
tämän perusteella erehtyä lhai-lema- an
saksalaista "kulttuuria- - Ja
slta enerpiaa mikä heillä on siinä
hävityksen työssä JoU he tällä ker-taa
harjoittavat? Jos sellaiseen vir-heeseen
lankealslmme niin illoin o-lem- me
henkisesti heikolla perustalla
Fanaattisen raa'an voiman Jota Sr fr- -
tavoin käytetään ihmiskunnan
kiroukseksi ja ihmisyyden välillä
Jolla annetaan arvoa heikoimmille- -
kln on sentään niin suuri ero kuir
Ien pohjoisnavan ja etelänavan välillä
Jos taas erehtyisimme ihailemaan
Saksaa niiden saavutustensa Johdos- -'
ta mitä se tähän saakka on uhkauk-silla
ja satojentuhansien viattomien
i ihmisten verenvuodatuksella saavut
tanut niin sillein myfis teemme an- -'
teeksiantamattoman virheen Sakean
saavuttamat voitot ovat pyrhos-vo- it
toja Joiden varaan on vaarallista i
rakentaa mielipidettätn On myo3- -
kin aivan suotta ukottaa itseään
että ne kansat mitä Hitlr väki' ai-join
Ja uhkauksin on tähän men-nessä
saanut valtansa alle olisivat
tyytyväisesti alistuvia kansoja Niin
ei varmastikaan ole asianlaita Tulee
aika jolloin Saksa joutuu vielä niille
tilille teoistaan Nämä väkivalloin
vallatut kansat ovat ainaisena kalva-vana
syöpärä Saksan ruumiissa Ja
ne vielä yhdessä vapaiden kansan-valtaisten
maiden kanssa tulevat
kukistamaan Ja tekemään vaaratto-maksi
tuon nykyikaisen rauhan ja
sivistyksen vihollisen Saksan- -
Kapuskasing
Suomalainen metsityöiainen jäänyt
Junan alle
Tällä ympäristöllä hyvin tunnettu
metsät) ölälnen Kusti Kuisti joutui
mallilla Sti llearstiln menevän junan
alle Hän antoi pysahdysmerkin ja
alkoi Juosta rautatien yli mutta no-peassa
vauhdissa kulkeva juna ajot-kin
hänen ylitsensä josta olt seurauk-sena
kuolema Vainaja oli 50 vuoden
ikäinen syntynyt iapualla Suomes-sa
Sukulaisia hänellä tiettävästi on
kaksi siskoa Yhdysvalloissa Onnet-tomuus
tapahtui huhtik 10 p — SH
Sudbury Ont
Täällä nlkkelikylassä ej poloisen
sysii) liimaamme avustus ole juuri
lainkaan laimentunut sillä me käsi-tämme
että Jos koskaan Suomi tar-vitsee
apuamme niin se tarvitsee sitä
juuri tällä kertaa kalkkein kipeäm-min
Muutamat hetkenlapset jotka
innostuivat Suomen auttamiseen
muoti syistä ovat tietenkin jääneet
"lepäämään lakerellleen" Mutta ne
Joille Suomen avustus oli sydämen
asla ovat edelleenkin työskennelleet
josta työstä aikanaan esitetään kau-niita
numerolta Ne ovat kauniita
senkin tähden että me myöskin o-lem- me
täyttäneet kunnialla suomalai-sen
maineemme myös tätä maata
kohtaan mikä taistelee vapauden ja
demokratian puolesta sillä me käsi-tämme
että tämä maa on meidän
sekä tulevan polvemme vapaa koti-maa
Niinpä synnyinmaataan muistaen
ovat emännät Aino Nurmi llelmt
Oyiden Ja Ma Seppälä järjestäneet
Sampo-haallll- e kahvialet Silinnen
hyväksi tänään tiistaina 15 huhtikuu-ta
alkaen Suomen Apu osaston kev
kotiksella kello 7 31 lp Kokouksen
jälkeen esitetään tunnin kestävä kau-nis
runonäytelml "hukka kultain
kuusltossa" kuvaus on sen sodan
Jälklajollta kuin ryssa valtasi Mio-me- n
Kuotsilta Karpaleen loputtua
yleinen tanssi Näytelmään Ja tans-siin
sisäänpääsy 25 senttiä Tayttak-käämm- e
taas Sampo haali aariaan
myöten sillä näytelmä "Kukka kul-tain
kuuslstosa" jo sen yksistään
ansaitsee — Stefanus
KAUNIIT KASVOT
Leonard da Virein muistikirjassa
on mm seuraava määritelmä kau-niisti
muodostuneiden kasvojen suh-teista:
"Suun pituus on sama kuin ala-huulen
yläreunan Ja leuan kärjen
väli Korva on täsmälleen yhtä pitkä
kuin nenä Silmien välimatka on yh-tä
pitkä kuin sllmäaukko"
Ja toisessa kohdassa sanotaan:
"Jos käsi ojennetaan suoraksi pi-täen
sormet yhdessä se on yhtä le-veä
kuin jalkaterä leveimmältä koh-daltaan"
Mittanauha nopeasti esille hyvät
naiet
Savuhyppääjiksi (Smoke juri-rer- s)
kutsutaan palokuntalaisia Jo-ita
lasketaan alaa laskuvarjostimllla
ammuttamaan pienii tulipaloja
j Yhdysvaltain kansallismet sissi
v~ä#7a!''3--r-- - 't"jVfSZi I TVaaVafaaMpBaaaa V S ejaajEiTTTgaiaaaaa
M?WZX:JtZ~r BBbtÄbTbTbBä --mm aBaBallBa& afaa
BaHaT _T- - ?--
X - — aBaBaVBaBaKaBT
aHBaBBaBBB BaB aBaVJBBaRftBaflaVaffaVaVBB
BaDaHaBaK£- - BbBbBbBbbbBbBbBbBbT
HBaBaHy ffötT t
BaBaBaBaHftC ' V%Ba?9-alBa-
P- BaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaCL - A
BaBaBaBaBPIIvSaaEnBaamBy iRfc'''" BafaBafaBafaraMlllTfHHwaafr BT mPt" ff J a
faTBTaTBTarjftBT Mr VX4Z&TBTBBaHBVff'~ " ' f IS BaVaVaYaaVJFj Ar r'f "''vBaVarVaaYar F V MJ! ''n'(-- l
BaPafcirywr:rV JrmttKSMKJu r' V'i
Pilapiirtäjä uskoo Saksan jeutuvan rotanloukkuun Kreikatta
brittiläisten avulla
PakJnajuttuja
Kyssä se antoi kuten sopikin odot-- 1
taa vapaat kädet Japsilie käydä
käytännöllisesti toteuttamaan tascls-tist- a
aluevaltauspolittikkaansa Nama
kaksi iänikuista vihollista pistivät
peukaloa kohta kun tuli vakavasti
kysymykseen samanlaisten etujen a-Jaml- nen
samanlaisilla keinoilla
Että kaikki kävisi Jetsulleen Ja että
näiden fascistlsten hyökkääjien rul-Ii- t
eivät missään tapauksessa menisi
sekaisin tarvitaan siihen aina "rak-kaan
Johtajan maailman korkeimman
rauhan ylläpitäjän Ja sen turvaajan
toveri Stalinin" allekirjoitus Stali-nilta
se otti Hitlerkla valtakirjan Ja
niin teki nyt viimeksi Japani Pää-slälslahjak- sl
antoi "toveri Stalin"
Yosukelle tokumentln Jossa sanottiin
että ro head my boy annan siunauk-seni
sinulle niin kuin toisillekin osa-tovereillen- enl
Onhan metila tosin ol-lut
silloin tällöin pientä kahinaa nois-ta
rajoistamme mutta koska Herodes
Ja Kaifaskln sopivat erimielisyy tensa
yhteisen vihollisen kukistamiseksi
niin miekseikäs me voida telidi sa-moin
Niin miekseikäs?
Yosuke Joka Herliinlssä maalis-kuun
29 p kehuskeli kuinka han on
30 vuotta unelmoinut Euroopan Ja
Aasian uudesta Järjestelmästä näkee
nyt rakkaan Johtajan Stalum tuke-mana
toivonsa kohta täyttyvän hi
tarvitse peljätä että ryssä tulisi ta-kaa
kohllmaan kuten se teki 'uolas-s- a
sillä aikaa kun han kahmii liri-tannl- an
Hollannin Ja Yhdysvaltain
alusmaita Idässä Tyynellä merellä
ja Kauko-Idäss- ä Selkäpuoli on nyt
täydessä turvassa Ja SO vuotinen
unelma on vihdoinkin toteutumassa
Kun Saksa Ja Japani tahrivat Sta-linin
korkeimman omakatteita siu-nauksella
kätensä miljoonien Ihmis-ten
lahtauksella demokratian kukls-tamiek- sl
maailmasta nun pesee tä-mä
kommunlstiemme epäjumala kä-tensä
lähettämällä ulkokultaista pro-testeja
Unkarille Ja Hulpanaile silta
että edellinen on lähettänyt Joukko-jaan
Jupolataa:i ja Jälkimmäinen
on sallinut saksalaisten Joukkojen
kulkea maansa läpi samalla aikaa
myöskin tämä nykyaikainen Idol se-littää
ulkokultalsestl Jugoslavialle
kuinka hänessä Stalinissa on luotetta-va
ystävä sille
Voimme hyvin kyllä kuvitella mil-tä
tuollaiset "ystävyysvakuutukset"
mahtanevat tuntua Jugoslavialaisille
Uelgradin ja tuhansien hävitettyjen
kotiensa raunioilla
Sellainen oli siis Vesa ja n pääsiäis- -
lahja kansanvallalle Kannattaa siis '
suomalaistenkin kommunistien olla '
edelleenkin vahvoja uskossaan Kan-- 1
nattaa heidän huutaa edelleenkin kan-- 1
sanvallasta Ja rauhasta Kun heillä on
niin suuri ja jalo johtaja! i
Pulla-rekk- a
Sudbury Ont
Jos vielä on Jotain epäselvää silta
että milloin se elokuvanäytös oikein
[olikaan siellä Sampo Haalllla niin
tulkoon tässä kertakaikkiaan sanot-tua
että kurat näytetään yllämaini-tussa
paikassa keskiviikkona huhtik
ii p alkaen kello S 111 Silloin kun
tulette Sampo Haaline min saatte
nähdä elokuvia ja tanssia vielä kau-panpäälliseksi
—Heiskanen
Miten brittiläisten kenraa-lien
vangitseminen
tapahtui?
CA1RO — Lauantaina saatiin yk-sityiskohtaisia
tietoja siitä miten
kolmen brittiläisen kenraalin joutu-minen
vangeiksi saksalaisille oli ta-pahtunut
Tapahtumien sarja alkoi
silloin kun kenraalien 0'Connorin Ja
Neamen esikunta-auto- t olivat pi-koitett- uja
kääntymään pola tieltä
kun he muuttivat uuteen esikuntaan
myöhään huhtikuun 7 pähän iltana
Eräs sotilaspoliisi ilmoitti korkeil-le
upseereille että tie Jota he käyt-tivät
oli aiottu tuhota Joukkue
kääntyi takaisin Ja kohtasi pian Der-naa- n
matkalla olevia kuljetusautoja
jotka olivat väliaikaisesti pysähty-neet
10 mailin päässä länteen Ma-rauas- ta
Kuutamossa kenraalien 0'Conno-ri- n
Ja Neamen autot alkoivat sivuut-taa
trokeja Jotka olivat Jonkun
matkan päässä toisistaan siksi että
mahdollinen ilmahyökkäys ei olki
voinut tehdä niin suuria vahingoita
Kun äkkiä eräs sotilas ilmestyi
etumaisen auton tielle ei ohjaaja ol-I- jt
huolestunut vaan pysäytti auton
Kuutamossa oli mahdoton eroittaa
sotilaan väriä tai tuntomerkkejä
Liian myöhään brittiläiset huo-masivat
että se oli saksalainen po-tilas
joka oli noussut moottoripyö-rästä
Saksalainen uhkasi ohjaaja
konepistoolilla Ja tyypillisellä Chi-raco- n
kängsterityyiillä komensi oh-jaajan
ulos autosta Ohjaaja totteli
mutta juuri silloin eräs brittiläinen
sotilas hyppäsi pois takapuolella ole-vas- ta trokista Ja huusi: "Mitäs siellä
tapahtuu?" Silloin saksalainen am-pui
hänet Hetkistä myöhemmin e- -
räs brittiläinen sotilas ampui sak-salaisen
Sillävälin oli toisia saksalaisia
moottoripyöriä saapunut paikalle Ja
piirittivät he nopeasti kenraalien
autot ottivat autoissa olevat van-geiksi
Ja ajoivat tiehensä vankein-e- n
Trokin ajaja Joka ampui yhden
saksalaisen meni piiloon kun hän
näki saksalaisia lähestyvän Ja oh
hän ainoa joka saittot myöhemmin
ilmoittaa neljän upseerin vangiksi
Joutumisesta
Kenraalien 0'Connorln Ja Neamen
adjutantit olivat sillävälin käyttä-neet
päätietä ja saapuivat he turval-lisesti
Dernaan Kolmas vangiksi
Joutunut keniaali oli kenraalimajuri
Cambler-Parr- y Hän joutui vangiksi
kolmen rriicaadin mjkana lähellä
Machilea etelään Dernasta Jonka
saksalaiset Joukot luovuttivat vasta
senjälkeenkun he olivat aiheuttaneet
raskaia uhreja saksalaisille Ja
ONKI HAUKIA
— "Mitä sinä ongit -
— "Haukia"
— "Oletko Jo yhtään saanut?"
— "En- -
—"Mistä Itien tiedät onkivasi
haukia"
Yhdysvaltain terästuotanto on ki-honnut
40 prosenttia vuoden 1V1S
jälkeen
YMysYahain
Kahdeksankymmentä pros kaikes-ta
rahakullasta maailmassa on nyt
Yhdysvalloissa Sodan aJkamUen Jäl-keen
kultaa on vlTannut maahan
tulvave-le-n lailla Pienien amerikalal-slss- a
satamissa olevien kauppalaivo-jen
kapteenit kertovat Jännittäviä
esfoita kullan salakuljetuksesta No-rjasta
Hollannista ja Ueleiasta Huo-mattava
osa tästä ulkomaalaisesta
kullasta en myyty Yhdysvaltain hal-litukselle
laillisella hinnalla 35 dolla-rilla
unssi Suur-Critanni- a Ja Ranska
varsinkin lähettivät sinne suuret
määrät kul'aa ostaakseen sillä sota-tarpeit- a
Yhdysvaltain rahastoviras-to- n
kassaholveissa on nyt 20400-00000- 0
dollarin arvosta tltä keltaista
metallia
Sanomalehdissä on pallon puhuttu
siltä maanalaisesta teräksestä Ja se-mentistä
rakennetusta säilytyspaikas-ta
Fort Kiioxissa Kentuckvssä Jota
sotilaat vartioivat että mainintakin
sinne haudatusta kullas'a sia ihmiset
heti ajattelemaan tätä säilytyspaik-kaa
Todellisuudessa suurin osa ku-llasta
on kasaantunut rahastovlras-too- n
ja liittovaltion reservlpankklln
New Yorkissa Vielä muutamia päiviä
sitten Fort Knoxlssa oli kultaa vain
5500000000 dollarin arvosta
"M ilJoonan dollarin arvoinen kulta-määr- ä
painaa tonnin Kulta on ras-kasta
ja sitä on niin suurella huo-lella
liikuteltava että sen muuttele-minen
tulee kalliiksi Kuljetuskustan-nukset
pidätti vätkin rahastovirastoa
lähettämästä enempää sitä Fort Kno-xli- n
siihen asti kunnes kultavlrta
Europasta pakoltti siihen Nyt on
päätettykin keskittää puolet kultava-rastoist- a
sinne joten sinne on siir-rettävä
toinen viisi biljoonaa entisten
lisäksi Teknillisesti se lähetetään
postissa Ja postimaksu on miljoonan
dollarin valheilla
Ensimmäinen lähetys tehtiin New
Yorkista Joku aika sitten Kultalan-got
neljä laatikossa kuljetettiin lii-ketunt-len
jälkeen liittovaltion posti-autoilla
Yhdysvaltain Assayvlrastosta
Pennsylvanian asemalle Poliisit Ja
salapoliisit suorittivat sen niin hiljai-sesti
että vain harvat ihmiset käsit-tivät
mitä oli tapahtumassa
Ylimääräisessä junassa joka kullan
kuljetti oli viisi tai kuusi pakaasi-vaunu- a
kaksi makuuvaunua Ja ravin-tolavaunu
postilaitoksen tarkastajille
Ja sotilaille Jotka lähetystä seurasi-vat
Arvioidaan että trsst lähetyk-sessä
meni kultaa 120 miljoonan do-llarin
arvosta Epävirallisten tietojen
mukaan toista lähetyksiä tehdään jo-kaisen
viikon maanantaina tai tiistai-na
kunnes koko summa on siirretty
Maatalouden
menetykset
"Kaksikymmentäviisi pros kansas-ta
kuuluu maatalousväestöön mutta
he saavat ainoastaan 11 pios yhtei-sistä
kansalllstulolsta Farmarien
osuus aleni 205 prosentista 1919 73
prosenttiin 1932 Maatalouden tulot
seuraavat käslkälessä kaupungin
asukkaiden tuloja Ja talousoloja Ti-lastolliset
laskelmat osoittavat että
Jokaista lisääntyvää maatalouden
100 dollaria kohden kaupunkiseutu-jen
vählttälskauppatulot lisääntyvät
fSO00 Maatalouden laajentuvat tulot
kohottavat tehdaslaitoksien palkka-taksoj- a
Nyt kuitenkin enemmän kuin
neljäsosa kansakunnan farmareista
tuottaa vähemmän kuin sooo arvosta
tuotteita vuodessa Lähes miljoona
maatalouspe iiettä saa vuositulok-seen
vähemmän kuin $101
"Maatalouspula alkoi tuhoisana v
1920 aiheuttaen sijoituksien laskun
lisäten velkaa Ja laajentaen vuokra-viljelyst- ä
Kolmessatoista vuodessa
v:sta 1920 eteenpäin maan farmarit
menettivät 33 Ja puolen miljoonan
dollarin arvosta omaisuuksia maati-loissa
Ja rakennuksissa Tämän ajan
kuluessa yleisten kiintelmistöomal-suuksie- n
arvo laski €6:sta 30:een
biljoonaan dollariin
"Matalouden ylijäämät ovat aiheut-taneet
kansallisen probleemin Ja sen
vuoksi on AAA säädöksiä täytynyt
sovelluttaa maataloustuotannon Jär-jestämiseen
Ja kuitenkin mikä on-neton
tilanne vallitsee joissakin seu-duissa
Ja varsinkin suurissa kaupun-keiss- a
maataloustuotteiden ylijää-män
rinnalla? Useamman kuin nel-jän
miljoonan perhe siis 14 pros
koko maan perheiden lukumäärästä
keskinkertaiset vuotuiset tulot ovat
ainoastaan 1312 Viisikymmentä kak-si
pros perheistä eli! $75$ keski-kertatsil- la
vuosituloilla Nämä per-heet
kärsivät ylellisyyden keskellä"
Yhdysvalldssa on 1300000 än-kyttävää
ihmistä elin noin yksi jo-kaista
ICO ihmistä kohden
Yhdysvaltain armeijan lertljät
kartoittaneet ilmasta käsin New
j Yorkin aluetta puolustusta varten
Tuoreimpia tkttj
Suomesta
J
suunnat saapuneiden vt
tietojen mukaan haavoitta! to Kaikkiaan 43000 suomala
ia ja Kaatuneita i
oli kaikkiaan noin 25000 v
oli kakkiaa --
"
Kun rauha solmittiin niia ot _J
loissa yhteensä 2S000 haat
ta Tämä lukumäärä on ks
jatkuvasti laskenut Ja tärala
kolmena nsimäisenä kuuka
sairaaloissa enään vain coj
haavoittunutta
Huh'uuuai
haavoittuneita
Invaliideja joiden työkyv
reiys on jn ju prosenttia e l
messa 6CO0 Ja tämä lukumäi-j-t
todennäköisesti nousemaaa
een kun sairaaloissa vielä oltw
vallidit pääsevät sieltä poU j
dien saamat pysyväiset vaaay
kauttivat seuraavasti
Ylärajavammoja 2550 ta?
Alaraajavavammoja 2069
Aivo Ja pääkallo-vauriot- ta
109
Yhden silmän menetys 357
Rintavaurioita m
Vatsavaurioita 171
yhteensä 571')
Työkyvyn menetys prosenttia
kautuu seuraavasti:
Osittainen työkvyn menetyi
10—30 prosenttia
Osittainen työkyvyn menetji
30—50 prosenttia
Täydellinen työkyvyttömyyi
(109 prosenttia)
r
Loput 730 tarausta voidaan
täysin slviilltoimlntaan pritjTM
Sairaalasta päästyään oa stau
valildellle Jotka vammana jot
eivät voi tyhtyä aikaisempaa
tlaan harjoittamaan Järjestetty
mattiopetusta sellaisissa ammn
jotka parhaiten soveltuvat ti
yksilölle
Paitsi invalildieläketti on k
myös anaettu suoranaisia rahii
tuksia taloudellisen asemansa '
tamlseksi Niinpä Joulun 1 yi
mennessä 1940 yhteensä j--
M
sadan invaalildln kesken oli
45 mllj markkaa Koska talli
avustuksen tarpeessa olevien ttr
dlen lukumääiä todennaköl:i- -
nousemaan kahteen tuhanteet
on 8 mllj markkaa varattu 1
auttamisekseen Tilapäisinä anr
sinä on lnvaaliideille tähän me
sä suoritettu yhteensä li miäs
MS Mathilda Thorden jouii
New Yorkista maaliskuun MII
saapui cnnelliscstl 1'etsamooj y
3 p:nä
Talvi 1939—1910 oli niin aiUi
tä suurin osa Suomea hedeicip
paleltui Ja arvioijaan e'tat:'
tämäln noin 10 vuotta ennen rS
ten syntyy t vahinko saadaan 1
korvatuksi — Tämäkin tain
kara mutta pakkasen aine
vahingot olivat hu matutas:1
nemmät
o „„ _ ti (in 1 duunini ju nuuicui - tca ''1
mikl tnunnnsnrlmus IM E- -
Suomi tulee saama
nää voita kanannu
ym Sopimuksen m"
sl antamaan Suome
nana oOOO tonnia
Suomi puolestaan
viljassa tulevana e
kauppasopimus on v
vuoden marraskuulla
tuonnin aivo Huj'j
300 mllj ir 1 kkaa s
arvo tulee lemai --
kaa — Malns' jkt
kln melkein l 1V:1
ovat kortilla
Kolmen maan lahetjl
saapuneet Jaosko- -
— ErP- - "äi" mi
Hollannin Unkarissa -- J!
tot saapuivat ma- -
n rt„iTwtif t turua
_!- - isll-ne- l M Ita "'l
tassa Yhdysvaltain _
Samassa lunassa taz7 n_ilirs' £U41
Heitä oli vastassa
tiläs Gavrilovle
yhteersl
Moskova
c---
jaJ
J
1X1-- X a
o?
Kolmas varoitus an'
sille Istanbulisi
t_wi __ vhdvavalt3
IMttUUUi ' 4 1MI igtti maanantain I
nen varoituksen Ita"wui 1
MHI1 merikalalsU " I
-- n risa13
1 neita pcisxumaaa — -
f ~-t-- i_ ihdet cf
aoiiisia iuii" — „i m -r- - ni V- - eixa meiuau jui --—
lustaraaan itseämme
Laard: on 97 prosertU
rulavaa ainetta