Vapaa Sana, October 26, 1938

              t
I
i
BS! ui
mm
i
Fb$
JS
CiSFS ffvCS-ö- S fCsCS-3- S W
Irma Palo huokaa syvästi Ja sikaa
valmistautua vuoteelle Samassa hän
vilkaisee ikkunasta Sen takaa kurkis-taa
pimeys mutta Järvi on todelU
kaunis — se kuin
Ja suurten lehtipuiden läpi tuik-kiv- at
tähdet
"Mitäs minun
hän tuumi "olen nuori Ja mikäs sen
kuin viettää kesäaika Jär-ven
rannalla sillä eihän tällaista ti-laisuutta
vain Joka tytölle ole"
Inna on tarjoili 'ana hui liassa Jossa
pidetään t)ötä el hän
moittinut raskaaksi vaikka tuntuhan
arkinen elämä toisinaan yksitoikko-iselta
Irma on pitkä Ja hoikka silmät
ovat siniset Ja synkännäköiset Ja hä-nen
ruskeat
peittävät taitavasti pitkin hoikan
kaulan
Äkkiä hohtaat kirkkaat talot II-mexis- sä
tumma auto py-sähtyy
tiellä Ja Irma kuuntelee Jän-nittyneinä
kun auton torvi huudat-taa
"Kukahan lienee hänkin" tuumi
hän "menen ainakin
Autossa mustien varjojen taitaa
tummat kiihkeät silmät katselevat
Irmaa Tyttö kalpenee Ja
"Inakö 'Martti? Miksi tulit?"
Inna sulkee silmänsä — njt hän
näkee selvästi sen kesän Josta on
vuosi kulunut Hän näkee taasen
'Martin ravintolan Jossa hän työsken-tek- o
tarjoilijana Silloin ei hän tiedä
istuvansa kohtalon kelkasta Irma
tietää että Martilla on vaimo eikä
ole koskaan kiinnittänyt
huomiota naimisissa oleviin miehiin
Mutta kas — erääni iltana Martti
sieppaa hänestä kiinni Ja suutelee
keekelle suuta Innan
kasvot leimuavat hänen
slsimmät tunteensa pääevät valloil-leen
Ja hän on kuin pyörivä lastu me-lell- a
Järki herää Irmassa "Mart-ti"
sopertaa hän että täl-lainen
käytös on vaarallista Sinä olet
naimisissa!"
"OI Irma mutta rakastan sinua
koko sydämellänl Elämä on niin
Bjnkkää Ilman sinua Olethan minun
pikku lemmen
Inna taistelee — hän on voimaton
pakenemaan Miten hauskaa vaihtaa
lemmen Martin kanssa!
Miten ihanaa ottaa vastaan ne salai-set
Miten suurenmoista
kun Martti vannoo Ikuista rakkautta!
Niin — elämä on kuin silkkiä sa-metilla
kantattua mutta kuinka
kauan tuumi 'Irma saa hän kantaa
uinen muruja? Martti päättää luovut-taa
lavliitolansa vaimolleen Ja myö-lieimn- in
seuraisi avioero — eihän ol-lut
edes lapsia Jotka j itivät siteen
kahleita Irma etsii uuden tjon Ja
Martti lähtee tön saantiin mutta
akuuttaa Innalle: "En
voi sinusta kositaan luopua Kirjoitan
sinulle heti kun saan t)on Annathan
Irma kuasl että saan sinua iltaisin
"Kylli saat kuvani-- ' vastaa Irma
hiljaa — Olisihan han telin) t aikka
mitä Martin tuoksi Lähtiessään os-taa
Martti uuden pusun mutta kun
hänen rahansa ovat vähissä on Irma
valmis antamaan hänelle rahaa
KF5"
ismn i£r-rm-i zcgttss zcoa zsr-zrr-&
SKJS% ttiS££7l
kimmeltää kristalli-lasi
elämästäni puuttuu"
Ihanampaa
kesävieraita
maailmassa
katsomaan"
huudahtaa:
ennenkään
anelematta
punaisiksi
"tiedäthän
unelmani?"
silmäyksiä
suudelmat!
lähtiessään
muistella?"
&- - Kiri v erncr
Lauantai-illa- n Lukemisia
Nuori Irma
KIRJOITTANUT MIRJAM
lukemattomat
permanenttlklharansa
?-eura- a kirjeitä — ihania lempeitä
— Joissa 'Martti yhä uuleUeen tun-nustaa
rakkautensa Irma lukee kir-jeet
moneen kertaan tuntui kuin
Martti olisi ollut alran hänen edes-sänsä
tuntui kuin kirjeen 15mpö olisi
säteillyt häneen
Yhfäkkiä kirjeiden tulo lakkaa
lima olottaa el kuulu enlä vastausta
hänen kirjeisiinsä Seuraa synkkiä
päiviä unettomio öitä s)dän vain
suree Ja monta taakan kyjneltä pu-toaa
Juorun äänet soivat ne Iskevät
Irmaa Mutta h&n saa ainakin huhuis-ta
varmuuden Han kuulee että Mart-ti
on palannut Ja ryhtynyt elämäin
uudestaan aimonsa kansia irma
kouliUtuu: "Mika petti mys! Kuinka
voin tällaista hapeaa kantaa " lYo
auttoi kovasti e illoin el Irmalla ol-lut
alkaa ajattelemiseen Ja hiljal-leen
tuntui koko asla kuin hanuri
paha uni
Inna herää nykyiyytren — Ja nyt
Martti istuu hänen edessään niinkuin
ei olisi mitään tapahtunut Kuinka
laaka hän oli' Tyttö vapisee Ja sa-malla
tuntee vihan Ja kostonhalun
heräävän sielussaan Nyt hän tutkii
Marttia arvostelevin silmin — huo-maa
että hänessä on huonoa kalkki
muu paitsi hänen ulkonakinsa
"Miksi tulit" uudistaa Irma "Ja
% ielä humalassa?'
"Kultani olen sinua niin raivannut
I-i-lule!
Mennään pitämään lystiä!"
Irma pyjtää selityksiä mies kart-taa
aluksi — viimein kajahtaa: "Ir-ma
älä ole hupsu! Elämä on niin ly-hyttä
Ja elämme vain yhden kerran
Nyt on nauttimisen aika! Vainioni ei
tiedä hän on sairaalassa olemme
saaneet pelillisen"
Tyttö kauhistuu: "Kyllä olet hävy-tön!
Haluan kuvani pois Ja ne rahat
jotka lainasin sinulle"
Martti nauraa pilkallisesti: "Jos et
lähde onpa niitä tclsla Hyvästi!"
On lauantal-llt- a Sade putoilee ras-kaana
synkkänä Ja yksitoikkoiseni
Irma istuu autossa Ja tuumii: "Olipa
onni kun sain sadetakin lainaksi Ja
nyt kyytiä kaupunkiin Tiedän etten
palaa ennenkuin valokin ani ja puku
on hallussani Sitten vasta olen Mar-tin
kanssa selvä
Sade on lakannut kun Irma kään-tää
askeleensa laltakaupunkltle sin-ne
missä sijaitsee Martin ravintola
dläu epäröi kun huomaa että kirkas
valo loistaa ravintolan edessä "hl
soti" tuumi hän "menen takaa mis-sä
on varjoja Kas! tuossa on koira
Onneksi el hän hauku! Irma ha pai oi
pimeydessä kilpee yli aidan kohti
valoista Ikkunaa Siellä on mies Jo-ta
hän ennen Jumaloi nyt seuraa Ir-ma
hänen liikkeitänsä vain vihalla
Kuluu puolituntia valot äkkil sam-muvat
ravintolasta sykkivin sydämin
lima hiipii pimeän ikkunan taakse la
In elessä on vanha ruostunut sihti
mutta nuorissa käsissä on voimaa
jotka repivät esteen Irti Hoikka ruu-mis
pu 'ahtaa pienen Ikkunan lari
etsii ovea samal'a rurlstaa pieni kau-hu
mielessä Irma miettii epäröiden:
'Olenhan täällä yksin kuin varas
Olisi hirveää Jos Joku tulisi Jäykkä-n- ä
hlklplsareita otsalla Irma onnis
tuu lopuksi löytämään portaat Josta
ryntää yläkertaan
"Suomen Helmi
Ruusunen
g& __-- - ~~~~~~£
KOLMAS LUKU
Saariston maaherra
Kansa poistui klikon luota PoUtul hiljalleen myöskin merimiehet
tyttö saaden seutak-ce- n papin Isä Anttonlon Näkyi että kap-teenin
tytär el ollut outo kaupunkilaisille Missä vaan Jokukln lapsukainen
huomasi neldcn niin kiirehti luo tervehtimään Ja saamaan tervehdyksen
Olipa sitten silkissä lapsukainen tai repaleinen köyhän lapsi
niin pfilvänvalon vertaisen hymyn Ja ystävällisen sanan sai kukin
"Jumala siunatkoon lemjeätä Saaren Helmeä" kuiskasivat vanhuk
et tytön kulkiessa sivu Ja kättään ystävällisesti heilauttaessa
Saaren helmi oli tyttö Sillä nimellä tunnettiin hän el ainoastaan omalla
saarellaan Ja sen viereisillä JoNta tämäVn kertomutemme saari oli eräs
vaan vielä kauvemii:akln Kultatukkaiseksi meren Jumalattareksi runol
Ha-slelul- set nuorukaiset neitoa kuvailivat Hänen hulunsa oi kuli
hienoin musiikki kun hän laulelee vieraalla kielellä vkralta lauluja
ihanan kotinsa verannalla Sitä kuulla haluan kaukaisemmatkin joille on
kuuloon puhe tuosta kulkeutunut Hyvä hän myös on Köyhiä etsii Ja
ilta auttaa Saimlta etsii Ja niitä hoitaa Murheellisia etsii a ulita
Ichduttaa
"Mitenkäs sinä Helmiseni olet sattunut tänne Juuri meitä vastaan ot
tamaan?" kysyi onnellinen isä tyttäreltään
Tytir kertoo että hän ellen si tietää että vuohipaimen Marjatta oli
kalliolla horjahtanut Ja nyrjäyttänyt Jalkansa Ja tämä oli juuri tällä ajalla
suuri vahinko vanhalle Marjatalle kun juuri vuohet karitsolvat Ja niidet
lypsy on tärkeä JJrJesiää niin että karitsat Ja ihmiset sailvat nnldostf
onsa Ja kun Marjattan Jalka on kipeä niin cl hän voi tehdä tehtäväänsä
Ja Isäntien olisi otettava häecltä tämä elinkeino pois niin tyttö kiireh-ti
hoitamaan Marjatan kipeätä Jalkaa a ennen siitä kuumeen tjysten
ROHKEA NORJALAINEN NAINEN
aBriatat JPv 5_TIH Fl&Um'im At '-sKSflMBaLK-
-LLbM'
bbbbbb VIIJLbVbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbHi
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbLI LbbbbbbbbbbbbbbbbbbbLH
Anna Foyn-Sjorne- s purjehti äskettäin 45-jala- n purjeveneellä 4
venemiehen avustamana Atlannin yli Norjasta New Yorkiin tava-takseen
siellä sulhasensa kapteeni Charles A Crovvnihieldin Kuva
on otettu naisen New Yorkiin saavuttua
tuumi Irma mutta mistä loydin sen Mu Sovlmmehan hyvin yhteen
Hänen poskensa punottavat pelosta olemme kumpikin hylllttyja"
kuin ruusunlehdet hätäiset kädet a-vaa- vat
laatikon riemu on suuri kun
sieltä pilkistää aarre — oma muoto-kuvansa
rm pikaisesti silmäilee
kolmeen huoneeseen mutta pukua ei
löydy ''Mutta tuossa on yksi ovi jo-ta
en vielä ole avannut At! se on lu-kossa!
Tuolla pöydällä oli avain —
olisikohan — mahtuisikohan
Yksi pieni kierros Irinan kädellä —
kas ovi aukee Ja siellä onkin puxu
Irmalta pakenee helpotuksen huo-kaus
etsintä on päättynyt Hänen
tunteensa häipyvät hän on kuin Il-massa
— niin Martti on maksanut
velkansa hänelle
Inna ihan lentää alas portaita mut-ta
äkkiä hän muistaa: Ai sadetakki-nl- !
Sen Jätin ylikertaan oiul hir-veää
jos olUin lainatakkia! unrhta-nut- "
Irma tuskin huomaa että sade uu-delleen
putoilee hänellä on uusi pel-ko
— kauhistus! Jcs joku tuttava tu-lisi
vastaan ja hänellä semmoinen
käärö Puku on painava Irma hil-jentää
vauhtiaan ja kiinnittää Huo-mioina
erääseen autoon joka slesoo
kadun kulmassa Edessä istuu mies
hän huomaa Irman Ja kysyy: "etsitte-kö
jotain?"
'Kyllä vastaa tyttö "eräs tuttava-ni
lupasi noutaa minut autollansa
mutta luulen että läi on jät-tänyt"
"Tässä oli fisken pieni harmaa au-to
olikohan hän ajurinne?"
"Kyllä hänellä on harmaa auto"
valehteli Irma
"Saisinko luvan auttaa teitä?" tie
dustelee mies
sillä
Irma on avusta kiitollinen Istuu
autoon ja antaa tien ohjeet miehelle
Mies on kovin utelias Irma terästää
Järkeään kun kuulee kysele-vän:
"Mitäs te näin sateella tuollais-ta
vaatekasaa kannatte haanko lu-van
tletäl nimenne Oletteko naimi-sissa?"
Tyttö keksii valheita — Ja suoriu-tuu
loistavasti Vuorostaan Irma k)-sy- y:
"Saanko tietää kuka olette?"
Haluan [Itää telti hUkan jännitty-neenä
Sanon nimeni sitten kun olette
kotona" vastasi miei
Matka on lopussa mies auttaa Ir-maa
autosta Ja hymyillen virkkaa:
"Haluaisin tavata teitä toistekin kun
tulette kaupunkln Soittakaa minul-le
—numero on 176) Virkani on
— tässä on merkklnl!"
Irma hämillään katselee kun mies
kääntää takkiansa Ja sieltä loistaa
kiiltävä esine
"Neiti olette kot In hämmästynyt!
Luulin että huomasitte vlrkant auton
Istuimella Tässä nyt pamppu-ni"
Kaiken sen kauhun Jälkeen Irina
hymlllen valmistautuu vuoteelle
"Oli niin hauskaa" tuumi han "kun
sain kerrankin oikein seikkailla!"
NVinen oli poikansa kanssa matkal-la
Junassa Konduktööri tuli kerää-mään
maksjja Ja nainen sanoi: —
Koko piletti minulle Ja puoli pilettiä
Konduktööri pol'aa i tuttu'a rolkuja teitä
rellon Oli
Rouva pojallahan pit- - toukokuun ilta lammin
kät I nuhalteli
tapauksessa mustan mullan
Knsin valokuva tanut ystävääni mutta el häntä kuu- - piletti ja minulle puoli
Ja
Ihana
oleva
tuota
kuin
minut
hänen
po-liisi
näette
hillaa hänen
Minä
Kis ulin tuli jo ilta Olin juuri kotiin menossa kun myrsky nousi'
Myrkysä el halunnut pienellä venheellä mennä salmen yli ja jäi
-- envuoksi vartoamaan myrskyn häipymistä EuboIJan viinituvassa ch
pahimman myrskyn ajan Ja sai siellä kuulla pappia vastaan tehdystä
suunnitelmasta Ja siksi koetti saada pappia tavata että olil saanut va--oltt- ci mutta ti voinut löytää Pain asuntoon vei Ja sitten
vanhan Marjatan majaan loppua yötä viettämään Sieltä tullessaan l:ir-kd- !e
k-ä-ntyi
kattomaan mikl kansan kokous siellä oi! ja siellä tapaili
länsl j
Kun tytär oli tietensä huomautti että nyt isän kerrot-tava
miksi tytär hänet löysi Juuri täältä väkijoukosta Ihan arvaamatta i
Isä puolestaan kertoi että hän oli latvallaan kiirehtinyt kotiin päästäk-seen
eilis illalla mutta pieniä vatuksla sattui Tuli synkkä yö kur
pääsi Candlan saarelman sivu Ja myrsky myös yllätti Tuttua kolmi-väristä
majakkaa ei näkynyt missään vaikka rcn valcn jo pitänyt
heti Candiaan asti Summassa vaan ohjattiin laivaa Jouduttiin
karikkojen tyrskyjen lähelle Myrsky cli nLn ankara että ankkuria cl
voitu ajatellakkaan Ihan viime tlrkasa välähtivät majaKan valot Ja sll '
aattln selvyys mlsä oltiin Kauvas sekaannuttu clkeasta suunnas-ta
mutta aamun hämärtyessä laskea laiva ankkuri -- aikaile Ja nyt
hän Olipa heti laivasta soudattanut majakalle sasdakieen selvää
miksi majakka ei palanut heti ja siellä ch tavantut Isä Artoriar
kykenemättöminä rääsenään maalle Oikeaan Bikaan kjlterkln paasivä '
estämään ykslnkeitaieten saarelaisten tekcmätä nnernk„ta
Saavuttiin rautalatturiHe Pienoinen venhe oli siira neitosta vartoamas
sa Oli maalle noustessaan kiinnittänyt sen vaan laiturin olevaan
kllrttysrenkaaeen mutta Joku saarelainen oli huomannut pienoisen ven- heen olevan vaarassa kun myrsky nousi Ja oli sentähden vetänyt venheen kauvas maalle Jossa oli aallokolta suojassa Kalkki lahisaain a ukkaat
tunsivat tuon sinilaitaisen venheen Ja osasivat lukea selvillä valkeilla kir
Jatmllla nimen sen laidasta "Meripääsky" oli siihen maalattu"
Ja vaikka ei muuta Suonun osannutkaan niin tuen kuitenkin
osasi Jokainen saarelainen Ja tiesi että milloin se vaan oli rannalle saara
nut niin silloin lempeä lohduttava Ja auttava käsi tarjosi auaan Jollekin
apua tarvitsevalle
kuitenkin oli seurue Joaka Saaren Helmi oli mukaansa saasu
♦ ♦ Äiti ja Lapset
KIRJOITTANUT A BAUMGARTNer
"EBIKMIJKI
I Pohjoissuomessa oli kova Amerl-ka- n
kuume Isojen talojen isännät Ja
tyttäret lähtivät Amerikasta rahaa
I hakemaan Niin kansa puhui että Iti-- I
iniset menevät rahaa hakemaan Arne
rikasta Kukaan ei puhunut tai
nyt että siellä ihanne maassa
! tehtävä työtä Sillä edellä menneet
kirjoittivat kotiin Jääneille että taal
la maassa palkollisetkin kävelevät
kahisevissa silkkihameissa Ja nlruna-r- u
kengissä
No sellainen uutinen antoi lisää
vauhtia Kyllä tyttäret mielellään
vaihtoivat paksut sarkahameensa Ja
klprurakäiklst lapatossunsa nirunaru-kenkii- n
Joukolla he pistivät ajatuk-sensa
kasaan Niin sitä sanottiin hv-väs- ti
kotikylälle Ja vanhoille heiloille
jotka vesi silmissä katselivat haikein
mielin tyttöjen lähtoi
Olipa joukossa sellaisiakin Jotka
ei ät niin halukkaita olleet lähte-mäe- n
Mutta oli niinkuin pienestä pa-kosta
lähteä sillä taloihin alkoi tulla
uudet omistajat Isännät olivat nautti-neet
vähän lilan paljon viekasta
Ja kavalaa ainetta joka saa Ihmisen
tekemään sellaisia kauppoja että ta-losta
tulee lähtö
Niin Ikävästi kävi Raitalan Isännäl-lekin
Hän oli juonut Ja vaihtanut he-vosia
ollessaan hyväili tuulella Niin
ne hevosen vaihdot lälttylvät siihen
että talo meni huutokauppaan El aut-tanut
muuta kuin mennä toisten mu-kana
paljon puhuttuun Amertkaan
Emäntä I Iisa Kaitalalla oli sydän
särkynyt sillä kolista oli lähdettävä
Tämä oli suuri pettymys hänelle El
hän koskaan tullut sitä ajatelleeksi
että syntymäkodista oli kerran läh-dettävä
Isäntä oli mennyt aikaisem-min
hän oli jättänyt kalkki asiat e-män- nän
huoleksi Emäntä sydän sär-kyneenä
sai katsella kuinka vieraat
Ihmiset vehät hänen tavaroitaan Sil-lä
pakkohuutokaupalla myytiin irtai-misto
niinkuin talokin Olipa joku ky-läläisistä
sanonut Raitalan emännäl-le
että sellaista sen on kun ottaa
kotlväyn renki pojasta Sen tietää
että ei sellaisella Ihmisellä tällainen
talo kauan kestä juoda Emäntä ajat-teli
että kuoleman perästä katuminen
on myöhäistä Uusi omistaja oli
ostanut talon vanhan kolinn Hän oli
sanonut että koira menee talon mu-kana
Niin vanhan Mustin et tarvin-nut
muuttaa vanhasta kodistaan Uusi
Isäntä tuli Raitalan emännän luokse
Hän silitti kädellään poskipartaansa
ja sanoi "älä väiltä mene sinäkin
Ameiikaan siellä on kaikki rikkaita
eikä sinun tarvitse siellä tehdä tyota
niinkuin täällä maalla" Isäntä vink-kasi
silmää ystävälleen Emäntä huo-masi
sen hän ties! isännän tekevän
pilkkaa hänestä Emäntä käveli pois
Mannmalta mitään Oli aika lahtea
sinne pitkälle tuntemattomalle mat-kalle
Emäntä oli pakannut tavaransa
Lapset nukkuivat tuvan puolella
Emäntä hiipi hiljaa katselemaan
pojalle katseli Ja ja Hän kaieli
anoi: hiljaa pientarelta pitkin
— mutta on i Ihana tuu- -
housut lenhenkäis
myös olen odot-- 1 — Siinä pojalle koko ympärillään Puhdas
ai
hän
sanan meni
sanellut hän on
vielä
hän
olisi
näkyä
loin oli
voitiin
on tässä
illasta
Klrkole
reunassa
kirjaillun
olisi kieltä
Nyt
tietä-- I
on
sitä
talon
että
tuoksu tuli niin vahvana häntä vas- -
turvattomien
-- ::
taan Hän Dvsa t u ta rakkaita - icjain i-p- lin- m„ ' t _ 7" -- ' s =" '""""i " on jatet'i-- 4 tari mju ja nuo tutut paik_
ta saakka oli totu
Kuumia kyyneleitä ie
poskille Hän käveli
tl Vanha Imti i
a ia rih
L S f 2i
ai " 1W" ' i- - en { "v" ''" ' — rvi! uiiiivaii osaa emanran rJn ruun EmäntS ljtil i „„ lol - rap v haisen kauniin Knevätn-aurningoo- nruvin (_ a
_" — " - Et
laivana luomet ollvi r a! a niin nakoisii täyc ::j rattai
niijaa keinuivat kevr lllnoltor „Kll U_I_U_I-IP- 3 ja) jlVtJc
mieleen siinä vksn inu ?Saa
tämä on viimeinen ilta ussa -- au
sa kodissa Huometna cienme
kalla kohti tuntein t nia c
ma un mi uiminen Ciaa aa
tupaan Siellä lapsei r-j- u at kaassa unessa El at tieltä vielä
let Ja mu: het painanee! n „
liian nuoria ymmärtanuan asiaa
delllsta laatua
Seuraavana aamuna ai aieen
taian emäntä lahti kolmen lap--
kanssa Valkealta tuntu sanoa tyj
tl naapureille Olivathan he tien
siltä että eivät he enää toisiaan
kaan näe Musti pyöri lasten Ja ti
nän ympärillä Sekin tahtoi osoi
viimeistä ystävällisyyttään Olihan
palvellut talon väkeä monta pr
vuotta Haikean näköiseni te ka:
nähdessään lasten nousevan ka:
hln Hevonen alkoi juosta pitkin
totletä maantielle päin Emäntä Vi
tyi ympäri katsomaan oliko Yi
vielä pihalla Siellä se näkyi istui
Ja katselevan menljoitten peraanJ
Hangon satamasta emäntä lad
kanssa meni laivaan Ijpset oi
Iloisia sillä heille tämä oli kd
uutta He oli at merisairaita &J
olemaan kova myrsky Ja laiva i
pieni ja vanha jota tuuli hellan
kulu lastua lainelttcn päällä
Saapuessaan Amerikan rantaan
mäntä oli suuresti pettynyt El se
lut sellainen mitä hän oli kavitt--
olevan Likaisia taloja Ja räsvlsiä
mtslä näkyi Joka puolella mihin
vain katsoi Heidät tvonnettltn nl
ja niin sitä oltiin mau
kohti päämäärää Juna saapui Tori
ton asemalle
Isä Raitalan piti olla helta vasta 1
Lapset katselivat ympäri asemaa
kyikö Isää tulevan SMta han
nalli päässä Ja sikari hamralsa
sinähän olet tullut hienoksi n
Liisa Sillä Suomessa el kukaan
tänyt tuollaista hattua el ainaK:
talonpojat" Kruununvoudilla talsi
la nalli päässä kun meni kerran
dessa kylän läpi ajatteli Liisa
alkaa kun lapset puuhat M
unm ii Kultain uomasi M
seisovan ajatuksiinsa valpun
"No mitäs sinä alti anelet Srt
ta se on täällä Amerlka:sa tailUl
niiot noita vnnlinnniaan Taat'1
eikä liattuja Täalli r Haista
siellä Pohjanmaalla V !ka
lapset mitä me tääiU asemalla
Romme meidän täytyv rrcnra Mj
Liisasta tämä oli erilainen kmbj
niin suutl että piti palkata venhe saatamaan yli k-alm-cn
UlvaerJi?
tci eua puoiena haana ja seurasi aiusta Kun se saaiuv n ~ -- n- kotWi
mnaii saapui Kapteeni ci raskinut odottaa niitä muutamia tuAeja J1
iMr 1 olisi pitänyt vieia olla laivassa ukcllista luoinoaan ia-- — —
Jätti aluksenpa kekeneen erlmlehensa hiltuun la olkal lyhlr ä Uoti kJ
Vclmmepa nyt silmäillä vähäsen tilannetta Joka oli tehnv trrpeel i'j
sen toimenpiteen että EnRlannln hallituksen cdl pakko mäataia cni- - iimi _ virKnuia reiKan aiumaanan tai vaitaKunnan osaan rw v — rll niXi"
vielä nytkin Englannin palveluksessa vaikka olikin siirtynyt uaupain
tota merhotllasalalle
Vuoden 1S66 sopimus Tuikin kansa el ollut Kreikalle auttanut -
selviä rajoja 156 koetettiin niitä tarkistaa mutta ieä J v_ luilllallvisJA taanisiossa JOKU osa pienempiä raania "iirirmatta
myöskään voitu luottaa täydellisesti Osmannien sitcumuhiin
Englannin Ja Venäjänkin asettaa lllttovaltansa turvaksi tr 'sla(r
valvojia Kapteeni Finnistä tehtiin muutamien saarien rauh i 5
„ __ f-o- 1l nan nimucit:m saanton Ja senlalscna nan ny i—-menvuotlsel-ta
matkaltaan kotia vaimonsa Ja alncan la -- e i i "
r-- "l mha saarisiocn Suomalalet olivat olleet -- A1tl-ln a
Näytti että kapinoitsijat Ja kapinan rauhoittajat KrMS yt i ---
tl!alet olllvat Jättäneet nämä muutamat rauhalliset ra -- ' ™
pauteensa voittajan tai voitetun käväisemättä ryöstäna a 1jJ"
omaisuutta
lalsjunaan
maaherraksi
KaDiran ellessa IrHht-oImmiins- -i n -- orlolvi1vt k -- -
aan cttaneet nukaansa Lauran Helmin He olivat paetivet '
varmothln vahvasti varustettuihin turvaraikkolhln T u
vrnroi rVA-irlnti- tn it i n i-- -i i n oV-nta- fs "1 V- i-
-- „- Voirn juna ci ivuilcuKaau uua t'"w i laUten turvattomien suojelijana Kotiin palate-saa- n l U'J
kaikki cli maan tasalle hävitetty mutta suuri oli hänen k
aas ?'
ja W- -
Ja
wiiui
Ja
v va nuu ivfsi KaiKKi samassa Kunnossa ur " — i cksaakaan ollut katkaistu viinimarjapensaista ei karltsaaka '
'-- mata Vaikka eivät olleet saaneetkahteen vuoteen palkkaa }'- - '"
n4t-Alt- li llli Hl si " f 1- -1 - - ti -- 1'"""'' uihuihnbu nouancei lentavnaan ja Kaikki li — -- katettu emäntä ihaillun tyttärensä kansa palasi kotiin
MuttA ntS Uam mll 1 pltii Arttl VSt '"
--- — - mm luraiu AOUSSa Jät IIUJHU Niin Kakslkymrnentä vuotta el ollut merkkejä Jlttarr- -'
U- -