Vapaa Sana, August 23, 1947

              M
11
A :
1
1
V
h
? L f
lr
i
Hi
K
vty
--tvui I t-- B 1 LAUAHT tUNCUUN F— SATOHPAV AUC "f r f ' HOH_
YAfAASANA
(FIIU FRESi)
nliinlirrt rhmWwtflM
Nnespapsr
HtliaHtd mnrf Taeeaay Thuf
lay M Stwray ay the Vapaa
keaa Preea UmltN Tereete Ort
_— — — "—— — ——
IllilÖ UNHOLA Presltfsnt a VIRANKO Manager
MYNOLO PEHKONEN Etfltor
ffmtnsss and Edltor
Departmtnts
460 Gutert SL W Toronto 2
Riono WA 7721
Refletared m oocond-cla- M mattar
Jsnuary 1th 1952 at th Pott
Offlee Dtpartmont Ottawa OnL
aubecrlptlon ratta In Canada: Par
yNr 4S Six Montho 225
Tiiraa Montha 1120 United Sutta
Finland and othor eountrfta: Par
1 Yaar 860 Six montha 3-0- 0
Väestön siirtyminen
aavikkomaa--
kunnista
Surullinen tilanne vallitsee aa
tlkkomaakunnlssa Nuorempi pci
vi on siirtynyt suuriin kaupunkel
hln ja teollisuuskeskuksiin Ja
vanhemmat Joutuvat Jättämään
kontunsa oman vanhuutensa takia
Ja yleisen työvoiman puutteessa
Maakunnat jotka ovat joutuneet
kärsimään tällaisesta väestön sllr
tymlscstä ovat Manltoba Alberta
Ja Saskatchewan
Tilastot osoittavat että Manlto- -
bassa oli 1941 väkiluku 729774 vii-me
vuonna 1946 oli en väkiluku
726923 menetys lähes 3000 Sas-katchewan- issa
oli väkiluku 1941
895992 Ja viime vuonna 1946 oli
ten 8ttMf siis yli 63000 vähem
pi Albertassa oli väkiluku 1941
796169 viime vuonna 1946 se oli
803330 lisäys vähän yli 7000
AltwrUn väkiluku näyttää ikkl-pik- aa
kaUoen ikäänkuin se ollM
lisääntyqnyt vähäsen Mutta huo-mautetaan
samalla että lastan
srntyvälsyys Albertassa ylitti kuo-levaisuuden
1941 Ja 1946 välisellä
ajalla noin 60000 joten todellisuu-dessa
Alberta menetti täysl-lkä- l-siä
asukkaitaan noin 53000 Ottaen
huomioon syntyneiden Ja kuollei-den
eron Albertassa jos sama uh
de pitää palkkansa toisissakin
valtioissa niin voidaan kuvitella
mikä suunnaton väestön menetys
on ollut Saskatchewanlssa Ja A-lbertassa
Suurin prosentti näistä valtiois
ta pois muuttaneita on nuoria
ikä vaihdellen 15-3- 0 vuoteen Se
on hyvin hälyyttävä tilanne Ja on
saattanut sanottujen maakuntien
hallitukset harkitsemaan keinoja
fen korjaamiseksi Ensinnäkin ovat
ne joutuneet etsimään syltä tähän
nuorison pois siirtymiseen Syiden
löytäminenhän voi auttaa löytä-mään
keinoja niiden poistamiseen
Mitkä ovat Mtten nämä päaaMal-llsemm- at
syyt?
Ensiksikin nuoret miehet ja
naiset tekevät parempia palkkoja
Idissä ja British Columbiassa
kuin mitä he voivat saada kotival-tioissaan
Muualla on heillä suu-remmat
mahdollisuudet valita työ
aloja ym Toiseksi nuorisolla en
halu päästä maaseudun yksitoik-koisuudesta
suurempiin kaupun-keihin
kuten Torontoon Montrea-liin
Ottamaan ja Vancouveriin
Naiden nuorten Isat ja Isoisät pa-kanivatt- peia
kaupunkien ahdln- -
KOssfejSietalvat onmeansa omilla
näUtä aavikkomaa- -
iC uttä Umin ajan nuo--
riso tekee ailavaateta
onneaan täyteen sullotulta fcau--
punceieaa
Kolmantena syyni pidetään sitä
että nimi maakunnat ovat tähän
saakka olleet vielä suureksi osak-si
maatalousvaltlolta Niiden asuk-kaista
kaksikolmattaossa vieläkin
elää ja saa elinkeinonsa maanvil
jelyksestä Tämä väestö el voi e-lä- ttiä
sitä osaa Jälellä olevista
jotka ovat kehittäneet itsensä jol
lekin profesionalisella alalle ja
tieteille ja taiteille Suurilla uh
rauksllla ovat nämä maakunnat
perustaneet ja yllä pitäneet ylio-pisto
jaan Kuitenkaan sieltä pääs-seet
eivät ole tilaisuudessa saa-maa- n
toimeentuloaan kotivaltiois-taan
Joten heidän on ollut pakko
siirtyä muualle hankkimaan elin-keinoaan
Nyt on herännyt halu väittä --
mättyömyyden pakosta etsiä tulo
lähteitä muualta paitsi maanvil-jelyksestä
Maanviljelykselle cl e-nä- ä
ole suuriakaan laajenemisen
mahdollisuuksia Mutta nämä
maakunnat omaa luonnonrikkauk
sia kuten öljyä Ja mineraaleja
Näitä yhdessä maanviljelyksen sl-vutuott-elten
kanssa on alettu ke-hittämään
Ja näyttääkin siltä et
tä niissä tulee olemaan niillä sua-ri- a
mahdollisuuksia vielä tulevai-suudessa
kaikkine apulähtelnecn
Esim kolin jota on runsaasti Al-bertassa
sivutuotteilla on suun-nattoman
laajat mahdollisuudet
Niinpä ottaen kalkki nämä
mahdollisuudet huomioon voivat
nämä maakunnat päästä vielä
siihen asemaan että saavat pltäa
nuorisonsa Ja suurin piirtein väes-tönsä
kotonaan Tällä kertaa kui-tenkin
varsinkin sitten vuoden
1940 on väestön siirtyminen ollut
aivan huolestuttava
Kotimaatta kysytään
Gustav Tuomi cli Tuominen —
kysyy sisarentytär rva Lempi Pihla-jamäki
os Vitikainen Helsinki Hel-singinkatu
M C 74
Alma ja HUma Jansson Yoliette
Canada — Heimo Tuomisto Kan-kaanpää
Yatajaakoakt
VVlktor Hapua synt Kankaanpääs-tä
— Paul Frank Kirkkonummi Maa
pajärvl
Martta Viinikka-Kääriäine- n — Hel-mi
Vainlkka os lappalainen Vainik-kala
Hakala
VSlno Aukust Sahström vvilcott
Karret Lake DC — Amalia Matilda
Sahlstrom — Helsinki Huonolah-den- k
13 rak S as 1
Oskari ja Maija Fiskaall — Aukusti
ja Marti Hakkila Toholampi Kaase-porln- k
%%
Juho Oppman ynt Karstulasaa —
kysyy tytär rva Vilma Madetoja os
Uppman Helsinki Slltasäarenk 15 L
SO
Aalna Paljakka synt Kymissä —
Aino Tolranen Imatra M el tola
Mrs Martta Hämäläinen ja poi-kansa
Hauni Hämäläinen — Krkkl
Koivunen Korso Kotimaa
Mr Herbert Niemi Canada — Kau-ha
Peltola Kurejoki Alajärvi
Matti Nikolai Asunmaa Canada —
Kra Ksterl Honkala os Asunmaa
Härmä Piri
Aukust Janne Arttur ja Josefina
Laag Canada — Hva Saara Mklan-de- r
Puumala kk
Kili Huotari ynt Terijoella — SI-sarenty-
Ur
Ina Kokko Helsinki Huo-holahdenk- atu
24 A 10
HeUlnkl 13 S 47 Suomi-Seur- a
Jenkit jäävät alaakin tal-veksi
Italiaa
Leghorn Italia --— Vahvistamat
tomien tietojen mukaan amerik-kalaiset
miehitysjoukot eivät läh
dekään pois Italiasta tämin vuo
den aikana niinkuin aikaisemmin
on Umoitetu vaan tulevat viipy-mään
siellä ainakin talvenyll
Syyksi Ilmoitetaan Venäjin vii
vyttely Italian rauhansopimuksen
ratifioimisessa Ja paikallisten
kommunistien huomattavasti voi- -i
mlstunut aktMrtsuu joka vot Joh
taa slsänitaotaan Joa mlehitysjou- -
kot poistetaan Ulan alkaisin
' BBalBBBBEBBBBr BaBBBBBaaBBBBBBBBBBBBBBpläBTBBBBBBBBBBBBBBBBBB
Oli miten oL mutta kyllä Uni-puole-n
rapakon tuskia löytyy ainut
Ukaan Uyskaavuista suomaiaisu
joka voisi selittää miksi orkkalan
laplkulkuoikeus piti Iraa vans-all-ä
hankkia sen "vuokraajalta" Mika
Ihme sen hopun lelli vanhassa-maass- a
nyt on lykätfny?' El ennen
vanhaan ykil 40 minuutin mutka
kautannut yhtään mitään Aina ne
asiat ehdittiin toimittaa mutkastakin
telta myöten vaikka kulkuvälineet
elvat suinkaan olleet -- sen paremmat
kuin nyt Että todellakin en Käyty
sellaiseen raivaa ja vastuksia kysy-viin
hommaan on enempi kuin meis-tä
kukaan tattaa täällä käsittää
Ja ajatella slta masennuksen ti-laa
ennestään masentuneen mielen
Iisaksi että Porkkalan rajalle tultua
suljetaan kalkki Ikkunat ja ovet luki-taan
ja bolsusotilaat Jaavat vahtiin
Jokaiseen vaunuun siksi aikaa kun
suomalainen liikemies ajaa kaikessa j
kiireessään oman maansa Junassa ja
oman maakaisteleensa yli omassa
"vapaassa" Suomessaan omaan paä
kaupunkiinsa Huh! Kyllä se mahtaa
tuntua suurenmoiselta! Ja saadak-seen
täten osoittaa nöyryyttään uu-delle
Isännälleen maksaa tämä 'lysti
heidän omien tiedonantojenpa mu-kaan
suunnilleen saman mitä he saa
vat jos saavat vuokraa hyyraajal- -
tään
Me vain ihmettelemme emmekä
aijo lakafakaan toistaiseksi
Korpilakot Suomessa ovat käyneet
aivan maanvaivaksi Valtion nykyista
asema silmällä pitäen onkin hiille
keksitty aivan ajankohtainen nimi-tyskin
Parempaa eival ne tarvitsi
kaan Silloin kuin järjestötoimin-nalle
Ja yhteisille päätöksille näyte-tään
vain plfkäänenää ja lähdetään
huitelemaan anarkian väyliä pitkin
on kansan Inho palkallaan
Suomessa el luulisi el ainakaan
täältä kaukaa katsoen olevan sisua
retteTblmtseen Eikä suomalaiseen
"sisuun" luulisi tällaisen moskan
kuuluvankaan varsinkin ottaen huo-mioon
ne vaikeudet Joiden seassa
koettavat tiellä paisti päivättä pä-iviin
eteenpäin
Mutta kalkkien muiden vitsausten
ohella oi nihtävistl Suomen kir
slttÄVä vleii tämäkin rasitus että
kirslmysten malja tulisi pysymään
kukkuroillaan
Wamip Ont
Wanupln Farmers and VYorker
Osuuskaupan puollvuoaikokous pi-dettiin
elokuun 15 palvi kello 10
30 Wanupln haalllla Kokouksen
avasi johtokunnan puheenjohtaja
K Simola pöytikirjurina toimi P
Tyni valittiin sanomalehtien ra~
portteerajs valituksi tuli alleklr-jottan- ut
Jäsenistöä oli saapuvilla
kokouksessa 33 vaikka koko Jäsen-määrä
on noin 228 Ehkä lienee
loppu heinänteko tähän syynä-Mutt- a
olisi sellaisten Jäsenten vel-vollisuus
ollut saapua kellä ei
niin välttämättömiä esteitä ollut
SUli tällainen menetelmä vaan
ylikuormittaa niitä Jotka ovat oi
leet pitemmän alkaa yhtimlttal?
sesti toiminnassa Korjataan titnä
tulevaisuudessa saapumalla taa-join
Joukoin osuuskaupan ko-koustllalsuu- ksiln
Sihteeri luki edellisen kokouksen
pöytäkirjan joka hyväksyttiin hy
vln pienillä muistutuksilla Uusia
jäseniä yhtyi 6 tervetuloa meidän
Osuustolmlntaväen riveihin jatka-maan
sitä työtä minä rohkeat o-suustol- mlntaa harrastavat Wanu-pl- n
Ja ympäristön asukkaat alkoi-vat
keskellä kylmää talvea Ja mi-tättömän
pienellä pääomalla Ja
n#rln ahtalun ntniihtltca Vitr
lhanKana sovm-ihmeitt- en
on
edistyy eteenpäin vuoslvuodeltA
Kaupanhoitaja teki sitten sel-vää
tilintarkastuksesta Ja ti-liselost- uksen joka hyväksyttiin Il-man
muistutuksia Johtokunnan
raportti luettiin Ja hyväksyttiin
Johtokuntaan valittiin uusia jä-sentä
erovuorolla olevien tilalle
neljä entistä Jäi palkoilleen ja
kolme uutta valittiin erovuorolla
olevien Ulalle Valituksi äänestyk-sessä
tulivat Mr E Mäki Mr
M Flnska ja Mr E Helsberg Jo-ten
nykyiseen johtokuntaan kuu-luu
nyt K Simola T Aho P Tyni
K Liikanen E Mäki M Flnska £
Helsberg varajäseniksi V Hanka-ne- n
aeki Mrs P KM
Sitten seurasi kysymys toisen
kuorma -auton ostosta kauaalle
sillä yhdellä kuorma itoUätiea
I --
'
-
'X
iv
Lfc
_frfrJTi:~i'ras'i?~
Auttelimme jo lopettaa sea tun-kion
pöyhimistä mlk! Suomassa
'löyhkää mattina mntu Juuri tätä
pakinaa naputellessa saapui uutinen
Joka kaipaa myöskin oman käsitte-lynsä
Kuten tiedämme on Suomen ra
kennettava laivoja kaiken mallisia
vaikka el kylläkään Queen Maryä
kokoisia Venäjälle silti ilosta että
kohtalon on suonut sen Jäädä Nenä-ja- n
saapuriksi Näitä laivoja Joita
tehdään "sotakorvauksien" maksuksi
naapurille on valmistunut Jo useita
ja mlkall nliti on valmistunut' sikäli
niitä on pukattu vesille ja Venättä
kohti toytatty menemään
Nyt saapuneessa uutisessa kerro-taa- n
erään näitä laivoja ajautuneen
riutalle jossain Panaman vesistöllä
Laivaa joka on kolmimastoinen
moottorlalus korjataan parhaillaan
kulVatelakalla Panamalla Tähän
taakka el nyt ole vlela mitään lhmet
tä tässä uutisessa Mutta ihmettele
mään panee se että nyt tämä Suo-men
"jalo naapuri" vaatii Suomen
hallituksen maksamaan korjausku-lut
koska riutalle ajo muka aiheutui
rakennusvirheistä!
Kika tämä ole vielä ainoa Muuan
Suomelta otettu laiva ajoi karille
Norjan rannikolla ja eräs toinen Ve-näjän
ottama alus upposi Itämerellä
Kaikista näistä uponneista laivoista
vaatii nyt naapuri täytti korvausta
Vaikka laivat kulkivat Venäjän lipun
alla ja venäläisen miehistön kanssa
Kelpaa tosiaan meiUdrikin komujen
sellaisen naapurin puolesta pullikoi
ta! Furitaan!
Päivän ansio lasten hyväksi
Lontoo — YK suunnittelema "Pal-van
Ansiovetoomus" Josta saadut
varat käytetään sodasta kärsimään
joutuneitten malten aliravittujen
lapsien ruokintaan ilmoitetaan ke-hittyvän
suunnitelman mukaisesti il-moitta
norjalainen Aake Ordin hom-man
esimies Tarkoitus on kerätä 450
mllj dollaria (Toim Kun meillä suo-malaisilla
on oma päiväpalkka eli
ansiovetoomuksemme parhaillaan
kiynniisa tietysti kalkki suomalai-set
muistavat ensi sijassa omaa ke-riyksm- me
Josta kaikki tulot me-nevät
tuomen puutteessa olevien
hyväksi
nätetä yleisöä palvella läheUen-kää- n
tarpeeksi Yleinen mielipide
oli että ostetaan toinenkin kuorma-
-auto niin pian kuin sen vaan
suinkin saa yleinen mielipide oli
myös että ostetaan 1 tonnin kuorma-
-auto mutta Jos ollaan pako-tettuja
ostaan puolen tonnin niin
sekin voidaan tehdä Yhden ton- nin oli enemmistön Ja kaupanho-itajan
mielipide Sitten seurasi vä-likysymys
että hyväksytäänkö 18
vuotias osakkeen omistaja äänes-tys
kelpoiseksi ja päätettiin hy-väksyä
äänestys kelpoiseksi mutta
el johtokunnan jäseneksi ennen
kun tämä' henkilö on saavuttanut
laillisen ljän Seuraava kysymys
oli maidonajo Josta sukeutui moni
puolinen kysymys Tämän kysy-myksen
yhteydessä tuli kysymyk-seen
kaupan työväen työajan pi-tuus
sekä maidon hakeminen vä- hän etempääklh Kalkki asiat
päättyvät sovlnnoUlsestl siten et- tä maidonajo jää ennalleen kau-pan
työväen työajan pituus jää
johtokunnan ja liikkeenhoitajan
huoleksi jossa he saavat tehdä
parhaan hafklntansa mukaan o-suurk- aupan etuja silmällä pitäen
Seuraava kysymys Osuusklubin pe- rustaminen josta syntyi mielen-kiintoinen
keskustelu pohdittiin
asiaa puoleen ja toiseen mutta
varmoista syistä päätettiin tämä
asla Jättää vuosi kokoukselle Kö
köttämän puoUvubslkosibuksen ai- -
iuju min micuci tuin n&iseiain
Tällainen yhteisymmärrys todistaa
pitkää edistysaskelta eteenpäin
yhteisymmärryksessä osuustoimin-ta
-- alalla
Nyt seuraa kaikkein tärkein osa
kaupan tilastosta Myynnit $32-493- 55 Tavaravarasto S628163
Kokonaisvoitot 1397414 Menot
$330963 Puhdasvoltto $66446
Tillselostus Wahnapltaen Far-mers
and Workers 81vuliikkeeitä
Myynnit $547199 tavaravarasto
$110065 Kokonaisvoitto $62666
Menot $43002 Puhdasvoltto
$19664
8ils eteenpäin sitä on menty Ja
toivon että voimme ostaa sen toi-sen
kuorma-auto- n Jota niin ko-Ma- tti tarvitaan Ja Joka helpottai-si
Wahnapltaen sivuliikkeen kau-pantekoa
suureet! — S Helseerc
tuntuu nyt siltä kun se oli 'amui "" parnain
ihme että se on totta -- lUauu ja yhteisymmärrys Käy-sll- lä
Osuuskauppa edistynyt Jaltettiln nattoinJa puheenvuo- -
luki
L— Lafcf
Niistä Voimaa mestsnasklipaUals
ta 7 p syyskuuta atyttai meodostu-va- n
oikein "ensimaiset" rauhanajan
kilpailut" ja sitähän o todellisuu-dessa
ovstkln sillä ovathan voimaa
kanuurheilljat olleet tätiä asti mi-kämissi- kin
ja ne jotka evät olleet
kotona ovat sodan rasitusten täh-den
olleet haluttomia kilpakentille
M utu nyt kotiutuvat poikamme sa-notun
kilpailun aikani nimittäin
sunnuntaina 7 p syysk ja kotona
olleet ovat harjoitelleet lujasti Sil-loin
lskevit yhteen 1500 m sotave-teraanit
John Kallio Wilho Arkilan-de- r
Donald Penna Esa Seppälä
Reino Hallikainen sekä lisänä tfuo-remp- aa
polvea useita Tähän kun
vielä lisäksi Alerts Vesa Ja Jehu lä-hettävät
parhaat poikansa niin jo-han
sitä kelpaa katsella Samoan tu-lee
olemaan Jännää kaikissa muissa
'k in lajeissa joihin tulee tällä kertaa
osanottajia ennätysmäärät
Uskomme myöskin että korkeus
hypyssä tulevat kraplsemaan entiset
ennätykset sillä "Vesan" Arnold
Kallio on hyvässä vireessä ]oten us
kotaan hänen ylittävän tällä kertaa
klrkkastl 180 joten sitäkin kelpaa
katsella
Myös pallopelikllpallut antavat '
lelsolle suurta mielenkiintoa silla
suoritetaanhan siellä kaksi pehmeä-pallo-ottelu- a
Hnslmäinen ottelu klo
11 aamulta ja toinen klo 6 lp Ja sit-ten
ampumakilpailut A Heiskasen
'lahjoittamasta "Ampuja"-patsaast-a
nyt Mr Toivosen hallussa Samoin
yhdistetyssä renkaan ja nuolenne!-toss- a
kiertopokaalista nyt Mr Mark-kasen
hallussa
TahaTi kun vielä lisätään että
Voiman huvitoimikunta tarjoaa laa-'tlkkopaivällls- en
Joita Voimalle ystä-välliset
emännät valmistavat ja lah-joittavat
Päivällisen tarjoilu alkaa
klo 12 päivällä Illalla lopettajais-karkelo- t
Kalkki mitä yllä on sanottu ja
vielä paljon sanomatta jätetty tule-va-t
varmaan antamaan mielenkiin-toista
nähtävää ja kuultavaa koko
syksyiseksi sunnuntaipäiviksi
Mainostaja
Onko Amerikan luonnonrik-kaudet
entymattöenii?
Washington —- On paljon Ihml-i- ä
jotka luulevat että Amerikan
luonnon rikkaudet ovat ehtymät-tömiä
8e on kuitenkin harhaluu-lo
Ainakin sikäli kuin tähän taak-ka
löydetyistä ja tunnetuista rik-kauksista
on kysymys
Viimeisen kymmenen vuoden
keskiarvoa mittapuuna käyttäen
Amerikan magnesium molybde- -
num ja tltanium metallien varas-tot
ovat runsaimmat ja kestivät
nykyistä käyttöä silmälläpitäen
vielä kauas tulevaisuuteen nauta--
malmi ratot kestivät 76 vuotta
Johon on laskettu nekin malmit
jolta nykyisin el vielä kannata
kiyttäi -- alhaisen rautapitoisuuten
sa takia mutta aikaa myöten on
otettava käytäntöön
Kotimaiset bauxiltti varastot
Josta alumlnuml valmistetaan
kestävät 23 vuotta Mutta kun a- -
lumlnla voidaan valmistaa mel-kein
kaikenlaisesta savesta on
senkin tulevaisuus suurin piirtein
turvattu
Arsenikkia riittää' 50 vuodeksi ia
blsmuthla 36 vuodeksi
81nkklvarastot riittävät 26 vuo
deksi kupari Ja kulta 19 vuodek
si hopea 13 cadlum-1- 1 lyijy 10
Ja vanadium 8 vuodeksi Manga
neesl platina antimony elohopea
tungsten tantalum Ja kromi va-rastot
ovat vieläkin lyhytikäiseni
plä Nikkeliä ja tinaa el Yhdysval
loista ole koskaan satukaan kau-pallisesti
merkittävistä määrin
Nitraatti Ja suolavarastot ovat
niin runsaat ettei niistä tule kos
kaan puutetta Pehmeää hUltä Ja
Ugnllttlä riittää tuhansiksi vuo-siksi
kun sen sijaan kovan hiilen
tunnetut varastot riittävät nykyl- -
sen kulutuksen mukaan vain 187
vuodeksi
Tunnetut nolttoöliv v-ra- tnf n
kyisellä kulutuksella on käytetty
loppuun is vuodessa Ja maakaasu
55 vuodessa Niiden auhtn m
kuitenkin Tihlten syyti olla huo-lissaan
sillä viimeisten 20 tuoden
aikana on tilanne ollut sama TJn- -
is lähteitä on lövdettr loka eno
tl niin paljon että perusrarattojen
maara on pysynyt osapuilleen
Vtfta
lBt
Lukijain
Viikkopalsta
MllilfrXitix
23 p lauant Varnu Sl8n (1--
U
p sunnunt Ptrttu Perttii
25 p maanant Loviisa Sivei
26 p tlist Ilma Ilmi
27 p keskiv Pohto FUf
28 p torst Tauno Hildinj
29 p perjant Iines Joutsen
30 p lauant Immo Eemil
PERUNOISSA JA TOMAATEIS-SA
MYÖHÄISTÄ RUTTOA
Perunain ja tomaattien ruiskut }'
lammen xai poiyyiiaminen myötit
sen ruton ehkäisemiseksi on aletu
va nyt jo Tämä rutto uhkaa erUoj
gesu iana vuonna myöhäisen fr I
man ja 'liiaksi maran sään tähden
Aikuisissa ruiskeissa perunoin
tulee olla kuparia sekä lX)T-aln- u
'lkuunnoiariustiteona eenhkkaäiissetämäinseksl Mutstaaaaklias
tuhohyönteiset ovat hävinneet DDT aine voidaan Jättää pois sillä kupari
pltolnen ruiske riittää rutolle
Myöhäisen ruton ehkäisemiseksi
perunat tulee ruiskuttaa vaulntaaa
Joka kahden viikon kuluttua Tfcsyya
asti varret on ruiskutettava tyyten
Ja Jos syksyn puoleen tulee närät ] kylmät saat ruiskuttaminen tm 1
toimittaa Joka viikko
Nesterulsketta tule olla jotain l:u
gallonaa eekkeriä kohden föjj
määrä riipuu siltä kuinka suuria e-ivät
perunanvarret Pienenä noin 15 tai 20 paunaa ekkeriä kohden riitti
Ja siihen on lisättävä sikäli kuia
varret kasvavat
Perunoille on sopivaa mikä hyvin
sä aine jossa on kuparia
Älkää käyttäkö DDT ainetta tornia-teill- e Ja käyttäkää sellaisia kupari-pitoisl- a aineita Joissa kupari on sn
lamatonta kuten copper oxide ja
copper oxychlorlde Tomateille käyte-täi- n Jotensakin sama määrä ruisket-t- a UI pölyä kuin perunoille
Hordeaux Mlxture aine tahtoo ai-fiastut-aa
tomaattien varsien kasnu
JOS LCHMXLLX ON RIPULI
KIpuii nautakarjassa el ole mikua
vaarallinen tauti mutta se on mau-reille
vahlgoittavaa koska se ehkii
see maidon tuotantoa tai eläinten
kasvua Tämä tauU aiheuttaa sop-imattomasta
ruokkimisesta pilaant-uneista
rehuista vllustumUeata tai
lilaksi vetisistä Ja helposti happan-evista
rehuista
Tavallisesti tauti asettuu kun eläin
slojitetaan lämpöiseen suojaan ja
ruokitaan helposti sulavilla ja ko-tvilla
rehuilla Haaleata Juomavettä
on annettava vain vasemmassa mää-rin
Sairas eläin on kesälläkin pidet-täv- ä
mavetassa
Jos ripuli el Ullakaan asetu sutta
on turvauduttava lääkkeisiin Täys-ikasvuiselle
lehmälle sopii antaa ta-mlln- la
(tamlne) rautavltrllllä (Iron
vitrlol) tai alunaa (oluin) vahan e-nem- män
kuin kolmanneaosan unssia
kahdesti tai kolmas--I päivässä pel-lavanslemenjauh- eesta
valmistetun
liemessä Jos tauti heti alussa näy-ttää
olevan ankaraa laatua tarolinla
on annettava teelusikallinen kolmas-ti
päivässä
ONKO TEILLX "POMAATTEJA"
Petersburg- - Indiana — John Og-de- n
niminen farmari tuli kaupunkiin
eräänä päivänä viime viikolla ja ker-toi
hänellä olevan "pomaa£eJa ky-lvössä
Ocden sanoi kylväneensä to-maatteja
tänä kevännä perunapellon
läheisyyteen Ja nyt hän sanoi to-maatteja
kasvavan perunanvarsien
latvassa ja perunoita juuressa ntn
on lujasti sitä mieltä että mehililiet {
olhat aikaansaaneet ristisiitoksen
LEHMÄT APILA TAI
ALPALPAPELTOON
Kysymys herätetään Josko oa so-veliasta
panna lehmiä apila- - tai a
lairapeltoon joka on tänZ vuona
kylvetty kauran tai muun viljaa
kanssa
Tietystikään kukaan el aio r"tt
eläimiä tällaiseen peltoon ennenknis
vilja on korjattu Josko lehmät sopii
sinne laskea viljankorjuun JiUeefl
riippuu siltä kuinka hyvin nuor hei-nä
on edistynyt
AltalfaT olleUkaan et tule syöttiä
kuutta tuumaa lyhemmäksi ui
tahtoo hävitä talvella
8itäpaltsL eläinten kanssa tulee o-lla
varuillaan Joe ne saavat Utsksi
nuorta alfaifaa ne voivat paisua U
ali el sovi laskea laotin auuitinl
alfatta-- tai aptupelteon Ja ae tulee
totuttaa stOtea vaatteBea antaen ntl-de- a
elia siellä vala vähän alkaa