Vapaa Sana, April 28, 1937

              (EtTmEIm
aai U ia A fnt _
U1 Kouya °ah
uitti
IJ11 Rauy" Qu'
i Niilo Ojan
cuvn 0i
n Hnn Mommo
Mrtta Ja Yrjö "Riihimäki
h Ivari K1""
5l9 Rsuyn Qut
nir ta Jusl Ranta
fjaEin) Vainionpää
DavlJ Komonen
t
ia R " rt i-i-os
il
'impi Ja A Hellman
513 Rouyn Que- -
Mr K LehumaM
Koi ia lapt
Niil N irnii
tM3'a
387 Noranda Que
ja Onni Leppäniemi
t Noranda Que
!imml ja Evald Viitanen
a Reino Näjkki
vvalli
317 Noranda Que
i ia Reijo Syrjii
547 Rouyn Que
ia la Eino Kukkula
o$it Koskinen
6A1 Rouyn Que
irvi
rinen
Emmi ja G Roos I
Keskinen
IKI Rouyn Que
i Uuno Ikkala
Ulia ia Vili Oja 4 '
ja Arvo Sepponen
iva
Rouyn Que
w Lake OnL
Ji Kalle Laurila
i Kalle Blomster
Aho
Ijta
iTuoml Ja perhe
arkko
I Soini Ja perhe
ajala :
anen perheineen
lalonen
ipper
(UI
Ja Toivo Levola
tooml
Lepplnen
miu
Ilmi Ja Matti Kolari
Centre Ont
Kinos
Kitjs
I Kolari
k ~ettl Arvo Ja Uuno Salo
Vieno Ja Lasse Nauha
Centre
Kolhonen
i Johnson
I Tapper
Ija Jacob Mäki
ja John Salomaa
►liki
[a Aine Hirja Ja lapset
Herronen perheineen
lantialnen
la Vlind Sillanpää
I Ellen Ja Urho Luopa
Ste Marie Ont
Karvonen
Mr Hanson
lAltert St West
I Nea
Uuam klo
Lahti
Ija Kalle Tervo
[Atert St West
Elmer Anna ja HJ Kauppi
51 Sault Marie Ont
-- mkko
ntiii
UM1
Miki
Salmi
Bihola
Ja Arvo Heikkilä
ptmras
MD'0rQue
1 Kedney Sian la lm m
lhti Miriam Eileen RIha
Wuol!et
(Suomi Cafe)
F1
P
J22
ja Aarne Ra ii?
' Ja JrV
j E
i Aino
Hellman
[Mrkyijt
h-Man-iy
ja Nij0
Ml
V'f U S!5„
7S
Ont
Ste
h h - _
7i ' "'" J 'Piaa
-- - — — v
r -- -' _-
-_ 7 #
Jafeafe v afHS MvUaft
II §t H
„Mr te Oaa Hae
KÖMM m M Uam Laakio
Ja Lindfors
JohÄ_ Raada
NoraV eerL Alias ja Jack Vood- - riift
anny Ja Viki Salminen
11 St
Mirjam Laimi Ja Arro Salvo
Karl Soronen
Saidi Euten Meeri Ja Ilmari Ranta
Rouvisen sakki
Ernst Ester Ja Jalmar Oksanen
Aune SlUa Ja Niilo Uhti
Hilda Ja Arne Härmälä
Laila Lyyli Ja Arvo Tamminen
SakTi ja Paavo Kitti
Falmj perhe
Martha ja Valli
Mr Ja IMrs Onni Kuisma
Alma ja Väinö Koski
Emma ja Jchn Mäki
Helena Ja Jalmar Lind
53 Lebel
Martha ja Oskar Raitanen
John Pollari
Oiva Ida Ja Feellx Keskinen
Eva Ja John Lahti
Helmi Ja Niilo Ruuska
Rantasalo
Aino Aini Esko Helien ja Jack
Luoma 5th
Hilma ja Antti Lankinen
Margit Alli ja Tauno Kanga
63 McKelvle Ave
Sylvi Oiva 8aiml ja Ed Tamminen
McCamu Ave
Hilma ja John Selenski
45 St
Copper Cliff OnL
EiU Sali Liisa ja Sarlin
Lempi ja Arne Peura
Ensio Laine
Arma% Aini Sofia ja Ed 1-a-mpl
Aino ja Lauri Männistö
Aus ja Hiima Niemi
Ida Manner
John ja Impi PynUäri
Annie Viljo ja Jack Koski
John Ja Umpi Mäki
Mantere
Aina ja Felix Pleuna
Vlkkl Järvi
Copper Cliff Ont
Antti Luoma
Copper Cliff Ont
Mrs Hanna ja Mr Nelimarkka
Olavi Hanna ja John Harju
Norma Hilma Ja Frank Ojala
Arne Linne ja John Kontturi
Mrs Lempi Ujanen
Elli Lyyli Ja Robert Oikkonen
Mr ja Mr Hemml Lahti
Box 632 Copper Cliff Ont
Arne Emma Ja Jack Mäki
Box 315 Copper Cliff Ont
Anita Xaiml Ja Niilo IMskala
Sudbary Ont
Lempi Sarell
Heiskasen Kelloliike
7 Durham St
Mrs ja Mr Matti Tuomi
Ahti Carlo Helli Ja Annas
Allan Hilma Ja Kutti Kujanen
Vlola Tyyne Ja Victor Mäki
Martha Ja Kalle Jalonen
Mrs ja Mr Myllymäki
Edward Hilja Ja Eli Nevala
Anni ja HIsko Kauhanen
Rcnnie ja AIH Karvinen
Helmi Anni Talso
Sirkka Emma Ja Paananen
Martha Ja Helmi
Leo Nurmi
Kaarina Maire Ja Tajno
Frank Dornick
Väinö ja Laina Kallio Ja lapset
Nissilä
Hänninen
Elsa Ja Niilo
Sirkka Ja Art
Hilda Ja Hugo Vackman
Mrs Ja Vr HJ Johnson Ja perhe
Cochrane OnL
- „--
T ~~™-- i j papiip111 m" ''-VWP-M-ViiiqMNviw
iu
- t
MtfHTHL 1rVBL AIWL i (k
R
Klrkpatriek
H ja
J K
St
V
88 St
51
Klrkpatriek
R
A
A
N
K
Ja J
V
V
T
Jalmari Vestman
Box 31 Cochrane Ont
Hilma Sulo ja Maire Paajanen
Box 504 Cochrane Ont
Lempi Malja ja John VVilling
Box 31 Cochrane OnL
Trma ja Frank Vainio
Kerttu Ja Väinö Raittila
Airi Saima ja Olavi Saukko
Box 341 Cochrane Ont
Aino Toini Lempi Ja Oscar Viito-nen
Aimo Malja ja Niilo Pitkänen
Box 343 Cochrane Ont
Sprucedale OnL
E W5limlkl ja perhe
Bex 25 Sprucedale Ont
Sam Perälä
John W111am
Mrs Ja Mr KSnnilä
Ecx 15 Spru:edale Ont
MkässHMyfflMtfrii t-- tiijk--
't 'i--:f Jm'J TmTmZiW9Mr nlBt KnBM&: Js9TBjJBOint Kv HKcKi:- K#%Kk &KwKt ttKKKKKKKKKzm 'MHiBnii gLTwitiiiMiiiiin yf- iamf~ trt mt&itr'stma"& "ttsZpr — m — " " t t b -- b bm aa saa § aa aa aw aaaam avaaa aawaa aaraar" aa aa aaav aaar aa aa ai ai aa ararHf ai ai
älTO Pertti-J- a yeate) -- f"n"} Aitaat Haieemik #% A?
Elav Nrppell
Aino Anni M Victor Tuulos
Margaret ja Isak tfelRmeii"
V Peippo Ja Tilda '
J F Mrntti Ja perhe
John Salo
Hauskaa Vappua
toivottaa
HOMER HEINO
General Stor©
Sointula B C
Fann Ja lke Lanqvist
Adam Hilton Ja perhe
T Ja L Aro Ja perhe
Ed Peterson
Mrs Mary Haapala Ja pijat
John Elna Ja Vlvicn Häkkinen
Sointu' B C
Eino Martan
Jchn Mackie
Chas Cramjon
Wor!hington OnL
O Rossi perheineen
Nairn Centre Ont
John Aho
J Sorcmäki ja perhe
A Karvinen perheineen
Mandi ja John Salminen
VVorthlngtcn Ont
V Salminen
Hauskaa Vappua
toivottaa
Elin ja Nestor Luoto
VVorthington Ont
Elmer Myra Mary ja Paul Salmi-nen
Tyne ja Toivo Rauhanen
Urho Rauhanen
John Saima ja John TJrpeinen
Sandra ja John Nyman
Maija Kuula
Santeri Ojala
Nemegos Ont
Edl Ja Emma Kauppinen ja perhe
Nemegos Ont
Jack Ja Santra Pelto
Kolkka Toni
Lily Hilda Ja Antti Ahvanen
Mary Ja Armas Olki Ja lapset
Amanda ja Mitchell Koski ja pojit
Oskar ja Viljo Koskela
Kelly Lake OnL
Svante Fanni ja D Rautiainen
Box 96 Copper Cliff Ont
Mrr ja Mr J Punkarl ja perhe Ja
Helien Ja Ronald
liene Signe Ja T Kovalainen
Mrs Ja Mr John Ristimäki
Siiri Ja Kassu Ristimäki
'Mrs Ja Mr Lambert
Mr David Haapala
Mrs Ja Mr Helin
Eino Leo Anna Ja Kalle Kilpinen
V Mäkelä Ja tyttäret
Mrs Ja Mr K Rinta Ja perhe
Mumma aappa Ja Edward
Whitefish OnL
Urpo Jenny Ja Urpo Nurmi
Emil Tenhunen
Esther Ja Eino Puiras
Emma Ja Kalle lbttl
lklpa Terttu Ja Hugo Tenhunen
Manda Afnj Ja Antti Salmi
Eino Taimi Eieanora Ja Helen Kor-pela
Aapo Kannakko
Tarztvell OnL
Mrs Ja Mr V Kankarl
Mrs Ja Mr T Piippo
Rauha Mrs Ja Mr R Kcki
Mrs Ja Mr K Suominen
Mrs Ja Mr T Ranta
Lauri Haapala
John Ikonen
Niskasen kattilakunta
OLETKO JO tuiuladuisktsaensuit)
Jos osoitelapussa en numerot:
3-30--
37
on tilaus päättynyt maalisk
30 p- -
Jet Siinä on:
4-30-- 37
päättyy tilaus t 30 p
sWaW™' t WaafOTWlaVtaSA --- M"PAMMMNaV4ftM9ttWAAA#lA#ft A
%
— "- -J — _ n -- - - - Jk 2 ? _-- - - v
'3VI 1 --f iden
Leikattiin vuosiluku 1912 kun me-itä
puoli tusinaa "mainarelta' ertlsti
Minnesotan rauta-aluee- n pikku kau-pungista
tuumattiin lähtea rncanvtl-jelijäk- sl
Canadan hallitus halusi li-sää
viljan kasvcttajaia "rrecrr-va-l
tlot olivat vielä harvaan asuttuja
etenkin Sask£tchevan oli vleli paljon
luonnontilassa olevaa nurmikkoa
Meidänkin käsiin joutui niitä sieviä
maisemakuvia joita Canadan hallitus
levitteli jotka tietenkin oli otettu
kauneimmista paikoista Ja kun kym-menellä
dollarilla pläsi 160 eekkerin
emistajaksi niin pois tuon hermo-stuttavan
kalvantopillir lähettyviltä
Huhtikuun alkupuolella oli kaik-kien
ne vähäistt huonekalut mitkä
oli yhdessä tavaravaunussa lähiössä
uusille tuntemattomille kotipalkdlle
Uuden kotimaamme asicmiesten
järjestämillä 'sentti Ja maili" kyydillä
Yhdysvaltain ja Canadan rautatcilll
Ajettuamme kaksi vuorokautta saa-vuimme
Saskatoonln kaupunkiin Tä-män
kaupungin asukasluku cli silloin
vähän yli 10000— nykyään ae on li-kelle
5C000 Kansanvaellus maille oli
jonot seisoi maakonttorien edessä kai
kee päivät Hotellit olivct niin täynnä
että emme mekään saaneet sijaa
kuin käytävällä Maakarttaa tutkit-tuamme
pääsimme Filville että koti-paikkamme
siJaUec 100 mallia ete-lään
Niin sitä jatketaan taaa mat-kaa
Viimeinen 40 mallia oli huimaa
keikkumista niin että pienempi väki
tahtoi loukata itsensä Ratapölkky-vaun- u
oli matkassa Pysähdyttiin ja
pantiin jotain pölkkyjä rautojen alle
ja taaa lähdettiin Niin saavuttiin
viimeiseen kaupunkiin mikä ei ollut
suuren suuri — siinä alle kymmenen
asukasluku mutta myytävät lauta-läj- ät
oli Jo koko korkeat Vaimot ja
lapset sijoitettiin asutulle seudulle- -
tämäkin asutus oli vasta neljän vuo-den
vanha
Ensimmäinen tehtävä meillä oli
härkävaljakon osto Neuvottiin mene
mään vanhimmalle asutusseudulle
misaä hirkäaikakaust on muuttumas-sa
hevosaikakcuteen Maksettuamme
härkävaljakosta 250 dollaria — Jo-stain
saimme vielä vanhat kärryt ja
käsifeltan niin oli ajokkaat kunnon
sa Pat ja Mike (ehkä ne olivat
Irsihmanin kasvattamat nimestä päät
taen) suunnattiin fen lautaläjän luo
mikä ennemmin nähtiin Toistatuhatta
jalkaa lautaa ja kaikki miehet mat-kaan
Niin sitä lähdettiin asumatto-malle
aavikolle jonne oli 30 mailla
lnnuntietä Jota paikkaa jonkun kuu-kauden
kuluttua alettiin kutsua Kt Ik-kalaksi
— Muistuu mieleen kun jon-kun
matkaa oli ajettu lautakuor
maila riin oli tultu Jyrkänteen reu-nalle
Josta oli enää mahdoton peräy-tyä
mikä muistutti jyrkkää suksi-mäke- ä
Miehet hyppivät pois kyydil-tä
ainoastaan Vihtori tarmok-kaana
ohjasi kuormaansa alas Koe
tettlln sitä käsUolmin Jarruttaa
vaan vauhti oli lopussa kuitenkin
niin vinhaa ett Uei Patin ja Miken]
tahdoneet mukana
lansuusja hyökää vcsiputtiin (cli
lammikko) kuormineen Tulimme
myöhemmällä näkemään että Jos
härkä ylenmäärin väsyy niin se
suuttuu ja ihmisen en valkea sitä
enäl ohjata Vaan kun se saa syfidi
ja levätä niin kalkki on taas OK
Seuraavana päivänä saavuttiin
että sinä
mät nurkkakolct Bay mies
ten majallupalkat 10 vuotta aikai-semmin
minkä todistaa suuret buf
alojen luurankohasat siellä ja tääl-lä
Kokkina ei ole hauska olla kun ci
ole keittämistä ja millä pataa kuu-mentaa
tulimme perille
näkemään se oli
nuoruus ja kokemattomuus kun kau
purglssa ruoka ajettu kotiin AI
titr-- Innmil la aiin& mc-n- l
tukkia heiniä kivien ra
koon että kahviosta Muuta
polttoainetta el ollut
Härjät oU Jo vähän
Me lähdettiin Heikin kauppa-laan
toiset jäi linjoittamaan mai-ta
Oli märkää lunta monta
tuntia oltiin aivan
Saatiin yösijaa erään "homesteada
rin" navetassa huoneessa el ollut-tila- a
Navetassa ennestään oli lehmä
kanaa Ja kukko el siellä
muuta tilaa ollutkaan vaan koetet-tiin
sovittaa Oli ehkä tunnin verran
kuin elämöi se
poikimahommassa Vähän ajan kulut
tua alkoi vasikka rutka- -'
naltkaa meidän nurk
Vaan sitten clkol kukko
alkoi sa-rastaa
Ilman oltiin taas
viiöditlil
KtJ M M
taipaleella el jaksettu enU ta
tonväen heräämistä odottaa
alkoi turvekämppäln
teko Turve kun ajetaan nurin
on 12 tuumaa leveä ja tuumaa
paksu katkotaan 24 tuumaa pitkiksi
Ne ladotaan kuin tiilet että yksi
turve ei ulctu läpi seinän lattia
katto ovet ja ikkunaraamit en
puusta katolla on tervapapert Ja
aen päällä turpeet Kaikki kämpät
tehtiin saman kokoiset 14 16 Jal-kaa
Se on hyvä linnoitus talven
tuiskuja vastaan kun seinät sisältä
piilulla veistää suoriksi Ja siihen vc-tä- ä
paperit niin se muistuttaa Jon-kun
verran keskiajan ritarilinnaa sy-vine
ikkunakomeroineen
Oltiin kolmatta rakennusta teke-mässä
kun meille tuli ensimmäinen
vieras Nucrl %ilkaa mies Minne-sotan
poikia Minun vuoroni oli taas
laittaa Ruokavarat oli
taas huvenneet niin että ti ollut vie-raalle
antaa kuin pilaantuneita peru
noita silliä ja mustaa kahvia Mutta
toivottiin että joskus on enempikin
—Siitä tuli meille ensimmäinen naa-puri
Sitten seuraavana kahtena vuon
na oli tulokkaita että kalkki kelvol-lis- et
Homestead maat tuli otettua
Hankittiin toinenkin härkävaljak-k- o
sillä niitä pitää olla vähintäin
neljä maan aukasussa Eihän me sinä
kesänä saaneet kuin eekkeriä pel-toa
ja 15 tonnia heiniä miestä kohti
kun vielä itsekullekln tehtävä
jonkunmcinen navetta
Yhden muis-tan
heinaajalta Oli erittäin lämmin
päivä purettiin heinäkuormaa suo-vaa- n
Harjat ottivat sotilaan ryhdin
yks' kaks' ne oli täydessä laukassa
Me Jussin kanssa jotka olimme
kuormassa kiskottiin ohjaksista
vaan ne meni keskelle vesiputtia Jos-sa
oU jalkaa vettä Ne "juoksi kii
Häistä" niinkuin Laihialla ennen ta-vattiin
sanoa Me kun ei aina käy-tetty
kuolaimla niiden suussa arvel-tiin
raudan häiritsevän märehtimis-tä
joten ohjakset oli kiinnitetty pai-niin
tuommoisia
vastoinkäymisiä härkämiehen ajoal-k- a
oli kello yöllä aamulla ja
3—9 illalla
Se olikin ainoa kesä kun teimme
työt yhteisesti Myytiin härjät huu-tokaupalla
Yksi Joukosta uskalsi
alkaa tekemään velkaa
Perheet jätettiin kotia hoitamaan
—miehet lähtivät vii-jankorjuut- öitä
Siellä palattua oli
varmistunut ajatus: "Jos meinaa
täällä pärjätä pitää elia maa pelto-na"
Niinpä seuraavana kexänä hilr-kilrolk-ka
jo mcneskclikin melkein jo-ka
pellolla
Seuraava kesa on menowa - Oli
critt&in sievä pyhäaamu sammakot
lauloi lammikossa tuoho tuokrui hy-vältä
ja ensimmäiset nisun oraat
näytti lupaavalta Vaimoni kehoit-t- i
ctU lähdetään nyt kylään vkhlln
edemmäksi Pyhä päälle ja
laittamaan härkiä "stonc Loat" eli
jalat pysyä ' eteen Niin oltiin taipaleella
kaa tehtiin hitaasti ajamattomat Kolmevuotias tytt nauroi Ja lauloi
härjät ovat pehmeitä yrittivät jo 1- 1- keholtti ajamaan lujaa lapsille on
—
hakemaan
Päiväkin
hauskaa kyyti kun Minä juok-sutin
vähän myötämäärää— toiselle
harjalle sattui yskänkohtaus sa-malla
lensi vastakkaisesta
"panos" kun ammuttu tytön valkol-?- n
päällytakin rintaan Takki iii-sutu-in
pois matkaa Jatkettiin
delleen mutta hilpeä tunnelma
määrän päähän Yhtään Ihmisasuntoa pois Vaimokin minuun moittivan
cl ollut näköpiirissä Mitä ihmiskäden katseen uosit niin sivisty-töit- ä
näkyi oli maanmittarien teke- - mättömiä elukoita Vaimo asettui
Ja Hudson
— minkä
päästyä Vissiin
oli
aa _
I tupakkaa
kiehuu
voimistuneet
kanssa
—
satanut
läpimärkiä
—
3 paljon
nukuttu lehmä oli
!
kompuroi
le huomau-tella
aamuyöstä
—
Kotiuduttua
e
3
—
x
—
päivällistä
5
oli
tapauksen
4
— Välttääkseen
3 — &
haeskelemaan
—
vaatteet
Mat-ikelka- an
—
—
kyyti
ja
päästä
—
oli
! loi
tytön kanssa taka-alall- e minä auojc
lusmuuriksi eteen valtaisien hyök-käyksien
varalta — Samanlainen
huvittava tapaus sattui naapurille
Oli lähdössä heiniä läjäämään — sai
härjät haravan eteen oli nouemassa
istuimelle kun lensi korva täyteen
lämmintä ja märkää vielä uuti pana-mahat- tu
pilaantui Kyllähän härkä
kuuli nimityksiä suomen ja englannin
kielellä Vaan se on kylmäverinen
kuin Petsamon silli ei se vähästä
säikähdä
Tässä on tuotu esiin ikävämmät
puolet härjiatä vaan täytyyhän siinä
olla Jotain hyrääkin kuin ne on ker-ran
työkaveriksi otettu Alkava far-ma- ri
kuin ei oma maa vielä kasva
kauraa Ja Jota hevosille pitäisi olla
& kertaa päivässä antaa jos ae pysyy
voimissa vaan härkä kun
Päässä haukkaa ruohoa siihen saa
vettä ja Joskus suolaa niin neljälle
harjalle ei ole vaikeakaan tehtävä
seitsemän puolen-maili- n kiertoa lt
tuuman feltalla yhdessä ruoka välis-sä
se on silloin eekkeri käännetty
Panihan ne Kallion veljekset yhden
miehen korremon alle kahdeksankln
härkää Oli niiden plbtkasaa siima
kaamme — se ohjattiin ruokanaikal- - j toistakymmentä jalkaa pitkä jolla
aamukahvia
huvittavan
"kettingin
tcttumaton käyttäjä vaan löi Itseään
Kolmen vuoden kuluttua kun maat
alkoi olla peltona härjät katosivat ja
ia a' -- tK' t sai f a r
VmwI Tr- - "
he voiset ottivat niiden paiLiui Silloin'
joli helppo alkaa farmaamaan kuin
maan oli nimiinsä ottanut niin konel
jta sai ilman rahatta Tärkeimmät ko
neet oU koUa laahattu oli velka
noussut tuhannen dollarin valheelle
Nykyään jos ostaa koneita pitää
maksaa käteistä ainakin yksikolmas
osa
Vuodet ovat vierineet — turvem)
keistä on enää muisto jälcllä Huo-nc- et
on laudoista — Maita on laa
jennettu toict enemmän toiset vä-hemmän
Muistuu mieleen Runebergin sanat
"Tasan el käy onnen ohjat" Niin se
on ollut maailman alusta Kun
täälläkin ennen hfirjlllä ja kelkalla
ajeltiin varallisuudessa kaikki oli sa-malla
tasolla — vaan nykyään on jo
suuria eroavaisuukrla Monta niyö-hcmmäl- lä
tulluttakin on noussut huo-mattavaan
varallisuuden Ja joltain
on lähtenyt katselemaan parempaa
muualta Kesäisin "tractorit" Jyr-rä- l
pelilollla — hevoset on kuitenkin
vielä enemmistönä — Syksyisin
kuorma-auto- t vetävät viljaa kaup
palaan mikä on nykyään 12 mallin
päässä Siellä on 6 vlljaelevaattorla
(säiliötä) — pirncmpiinkin mahtuu
viljaa 40000 bushelia Isompiin aina
75 000 saakka
Nämä viLnmciset vuodet on ollut
taka askeleita täälläkin — pula aika
on koskenut tännekin Nisun hinta
oli 4 vuotta (tten alimmillaan 22
senttiä Tuotanto kustannukset on 40
senttiä Joten ae on selvä häviötä
Seuraavina vuosina hinta oli 50 Ja 60
senttiä Viime syksyni hinta oli kes
klmäärin 80 senttiä Nykyään on hln
ta S120 la ai111 vaiheilla loten tule
I vaisuus näyttää väliän lupaavani
malta jos sataa sillä kuivuus tahtoo
Jolla vitsauksena näissä aavikko maa- -
kunnissa Viime vuosikin oli kuivan-laine- n
joskaan rl täällä niin sata-prosenttise-sti
kuin etelä Saskatche
vanlssa ja Dakotoissa — MM
Käytännöllisiä neu-voja
HORAKSIA voi käyttää monella
tavoin avuksi taloudeaaa Keitettäes
a vihanneksia käytetään soodan
asemasta boraksia Tällöin säilyy
vihreä väri lehdissä Hiukkanen bo-raks- la
salaatin huuhteluvedessä tekee
sen yhtä tuoreeksi kuin äsken po-imittu
ja sen lisäksi tappaa hyöntei-set
Jos ruusuja ruiskutetaan vedel-lä
Johon on liuotettu boraksia on
sillä lchtltäitä tappava vaikutus
AALTOPAHVI on erinomaista
kaakkurastan sisälle Jos vielä sen
päälle asetetaan voipaperia On
helppo pitää rasia puhtaana valhta
maila aaltopahvi uuteen milloin van
ha on tullut liian rasvaiseksi
SAILKERASIAN joka on käynyt
saa helposti auki pistämällä ensin
reikä keskelle kantta Tällöin välty
tään siltä että liemi roiskuu ympä-riinsä
Toinen tapa on vielä helpom-pi
Tarvitsee vain panna paperi ra-sia- n
päälle ennenkuin se aukaistaan
ALA SUOLAA VETTÄ lihaa kelt-- t
tiessäsi sen ansiosta kalkki ravinto-tule- e
liemeen Toisin sanoen: Jos ha-lutaa- n
liemi voimakkaaksi täytyy-cuolat- a
liemi heti alkuunsa muttt
ijos taas halutaan paras maku lihaan
suolataan se vasta kypsänä
VANHA LEIPÄ Joko ranskanlei-pä
tai muu joka on hiukan kuivu-nutta
kastetaan lämpimään veteen ja
paahdetaan hetken uunissa Tämän
menettelyn kautta tulee leipää tuo-reek- si
ja mureaksi
NAHANPALASISTA jolta var-maa- n
jokaisen varastoista löytyy voi
pienellä vaivalla valmistaa monta
sievää esinettä Esim kauluksia
pieniä laukkuja koteloita Ja nimikir-jaimia
jotka ovat nahkaa käytetään
nykyisin hyvin paljon
KEITTOASTIAT jotka voi tuoda
ruokapöytään
Kauniit nykyaikaiset keittoastiat
Joko savea tai lasia orat sekä käy
tännoilisiä etu hygieenisiä Molem-mist- ä
on se etu että ruoka el ehdi
Jäähtyä kun el tarvitse kaataa toi
seen astiaan Ja asiat pysyvät kauan
lämpiminä Edelleen säilyttävät ne
kaikki ravintoaineet Ja suolat jotka
muuten suureksi osaksi häviävät
keittoveden mukana
Plamblng & Heatlng
Peltityö urakoita
Kaikenlaisia keskuslämmitys Ja
vesirfinnl-työt- ä
II SIMPSON
Puh 1168 — 40 IVerh Street
SUDBURV ONT