0199b |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
--a Tl -1- M4 DR ROMAN PNIEYVSKI „ r monta k8oHkctmtaudlt—EurNapaatot—kaoLjnaaattunlmmjalaavaanasnaairttaaltotltafttt V"in'"riit letkauta ttiidTtUtrenmvtuaoattoaalaill kivuttomasti Uau Puh HArbour 7623 — Vaataanattotunnlt: Kallo 3537 PARK AVE MONTREAL QUE JAMES H DAVEY KOLIA — KOKSIA — PUITA TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74- 53 177 KATHLEEN ST SUDBURY ONT — — Lisääntyvä kannattajajoukkomme on todlstut rocbdaieoaisen osuustoiminnan puolesta People's Co-o- p Society (Port Arthur) Ltd LAppE Ont — PORT ARTHUR 31S-32-0 Bay SL — SUNSHINE OnL (Canadan Osuustolmintalilton Jäsenlllke) K sekatavarakauppaa lihakauppa ja gasoliinlasema kevyt- - korjaus- - rasvtua- - Ja puhdlstusoaattolneen A NIEMI VALOKUVAAMO n_ i P- - __ autlbury Ont Vilskuviustyotä kalkMla lajitta rmjinu 9 M94- Dr L HOOEY — Phytlcian — fch 7-7- 3M — Kotiin M7tt 122 Elm SU Sudiury Ont J E LAMMINEN Suomalainen Lakimies Room 2 Marshall-Ecclestan- t Bldg — Puhelin 1585 — TIMMINS — ONTARIO Daves Taxi Puhelin 507 — Mtunnln palvelut — 10 BALSAM ST SOUTH TIMMINS — ONTARIO Dr G H Gardner Hammaslääkäri - Suomalainen Tyttö Palvelee — Puhelin 504 t Pme St N Tlmmlnt Ont J KORRIN 0-KA- Y Parturinliik 41 FOURTH AVE — TIMMINS konaan uuden käänteen sillä pia not pysyvät aina "stemmlssa" sa- - coin kuin muutkin musilkki-inst-ruaen- tlt kun ne eivät kutistu el-tit- kä laajene kuten ne nyt pyr-kivät tekemään Tämän uuden keksinnön kan-santaloudellisesta arvosta saa Jon-kinlaisen käsityksen kun tietää etu tassa maassa on vain noin viittäkymmentä erilaista puuta Jolla on käytännöllistä arvoa mut-ta noin Uhannen erilaista puuta Joita e voida käyttää sen taika että ne jvat Illan pehmeitä Näl-fc- a tmeksimainlttuikuululhln kauiuu mm noin 200000000 eek-kertaa- aa etelän mäntymetsää Jorka taloudellinen arvo on ollut tyvin pieni Ja paljon sitä on peh-meän p„un metsää muuallakin A=erik„af Jonka arvo tämän uu-ie- a ihneelllsen keksinnön kautta kokonaan muuttuu a Pmt yhtiö Jatkaa tutkimuk- sen yhteistoiminnassa Yhdysvalt- ain Maanviljelysosaston Laborat-orion kanssa Ja sitten pyrkii saa-daan keksinnölleen kansakuntaa kikoasusuudessaan hyödyttävän ~adous!mman suuren arvon Ksa ett aan tämä Ja monet muu-tta rakennusteollisuudessa Ja var- akin rakennusaineteollisuudessa !"2rt keksinnöt Ja parannukset kijtinUm niin voidaan hyvällä JTEi sanoa että rakennusteolll-s- y sodan Jälkeen kulkee koko-£i- a toisissa puitteissa kuin en-t- a sotaa Ja rakennukset var-~srk- in tulevat olemaan suuresti toisenlaisia kestävämpiä kaunlim P-- a Ja kininnöUisempHL kuin en-- a kuten tästäkin näkee ra-kennusainetta tulee olemaan rilt-vi- ra ti o'JJeal tIyhömvoisikmuanatamytäömskäinn nJäili-n keenkään kykene saamaan kalkil- - Jäsenilleen kunnollisia asunnoi- - tuo vika silloin täytyy ola Joh- - 1- -9 Suomalalnen Kampaamo ROYAL BEAUTY SALON SOE rakennuksena South Court SU Port Arthur Ont Puhelin 1071 North (ALNO FICEK omistaja) Ida's Barber Shop Enitlnokaa' Työ ja Palvelut! T ERMISCHOFF 20 FROOD RD — SUOBURV Manhattan Florist H&ättlalsuukslin kukkavihko ja ja Corsagtes ovat meidän erikoisalamme t CEOAR ST — PUH 4341 SUDBURY — ONTARIO lwwwwwwwwwwmwwv ELÄINLÄÄKÄRI Dr TG Young VA Htvoala ostetaan valhdttaaa myydaAn lal SUDBURY SALES STABLE8 SS Llsgar SL Puhtiin 7—788 4 AMMMMAMMAMMMAAMMMAt Dr R L DesRotiers HAMMASLÄXKXRI X-RA- Y ja KAASUVXLINEET Erikolshuomlo bammaitenlaitoita Puh S— S573 Vastaanotto" £-- (Suomalainen palveluksetta) 7 Elm SL C New Stevens Block Sudbury Ontario (Regent teatterin vierettä) VVM PASSI Kaiken merkkisiä KELLOJA KORJATAAN 4th Ave ja Balsam SU kulma 18 Balsam St Timmlns OnL Sudbury Footwear Vanhin suomalainen Jalktnellike 6udburyssa I LATVALA 21 Larch SU King Edward rakon DR WOOD HAMMASLXXKXRI CDS-kaupa- n vierettä PUHELIN 7-- 7831 61 Durham SL — Sudbury OnL ILMOITTAKAA ENTINEN OSOITTEENNE Muutaessanne lehtlotoltettannt oi kaa hyvä ja Ilmoittakaa uuden otolt ten ohella myöskin entinen osoite Mitä on kieli? Se on aita puhuvan yhteisön alvla-tykse- n tuote ja näyte Klrj Lauri Merikallio "Kieli on ihmisen ajatusten puhe-unni- nn tnikvi sn avulla ihminen ilmaisee toisille toiveensa ja tarpeen sa kokemuksensa Ja auomujisens ilonsa ja surunsa lyhyesti sanoen kaiken en mikä hinen mielessään liikkuu Mutta kieli on myös ihmissielun ajatustoiminnan avustaja Onpa väl-- j tts inhimillinen ajatus voi syntyi vasta kielen valityksell jota ( ilman el siis olisi mltaan ajatuksia ( Ainakaan mlklan kllntei selvä ajai-- i- - -- i i tnihdolllsu Ilman klelU Olemmehan Itsekin voineet havaita tU ajatuksemme utyiv- - -- - noiksi vaikka emme nm — kaan JulkL emme edes niin aiaois! tehdikään Tolsinaan voimme Jopa LAUANT KESAKUUH 17 f — SATURDAY JUHE 1T ajatella aineen so puhua ItHksem-m-e vaikka emme Urkoltakaan sano-jamme kenenkään' kuultavlkfl Se-kin siten meille osoittaa miten lä-heisesti sanat liittyvät ajatteluumme Kielen muodostavat ne sanat jol-ta samaan yhteisöön — samaan het-moc- n tai kansaan — kuuluvat Ihmi-set keskenään käyttivät seki se yh-tenäinen Järjestelmä Jonka kielen äänteissä sanojen muodossa ja mer-kityksessä sekä lauseiden laadussa Ilmenevät ominaispiirteet muodosta-vat Sanojen merkityksestä Kielen sanat ovat sinänsä tain eri-laisia äänejaksoja mutta kieltä pu-huvan yhteisön käyttämlnä ne ovat saaneet kukin oman merkit) ksensl Sana on siis sellainen yhtenäinen ännejakso Jolla on oma tietty mer-kitys Siten esim sana 'kulta" on sinänsä vain jakso äänteitä mutta tässä järjestyksessä lausuttuina ne muodostavat suomenkielen sanan joka on erään jalon metallin nimi Jos samat äänteet lausutaan toises-sa Järjestyksessä esim "kaltu- - niin näin syntyneellä äännejaksolla el sen sijaan ole mitään merkitystä se el ainakaan ole suomen kirjakieleen kuuluva sana koska sitä el ole sel-lalen- a totuttu käyttämään Äänne-ryhtyt- nä "kuu" on suomen kielessä erään tahaankappaleen nimi mutta ruotsin kielessä kuu kirjoitetaan ko lausutaan kuu) merkitsee lehmää Kieli elää Klell-Jot- a Joku yhtei-sö tulkkinaan käyttää on elävä kie-li Se )hätl kastaa Ja kehittyy ja on aina niin tehnyt Sen on sitä puhu-van hteison sivistyksen tuote Ja näyte Se on niiden kehityskausien tulos Jotka tuo yhteisö on elan)t Se osoittaa miten kehittynyt tuo yhteisö on se osoittaa mitä se osaa mutta myös mitä se ei osaa Kieli llmalfef minkälaisissa oloissa slta puhuvat Ihmiset elaiat Jlaakalals-heimoill- a el ole yleensä sellaisia sa noja joita sivistyskansat tarvltseat henkisistä asioista puhuessaan Ks-kimoi- lle el lähetyssaarnaaja ole voi-nut puhua karitsasta koska heille lammas ja lampaanhoito ovat olleet outoja asioita vaan sen sijasta on tyd)ttävä puhumaan hylkeenpoika-sesta Heimolle joka et tunne maan-- t iljetystä eikä karjanhoitoa vaan e-l- ää alkukantaisesi! metsästyksellä ja kalastuksella hänen on vaikea kertoa tallin seimestä Kun yhteisö kehittyy kehittyy sen kielikin Kun se opptl uusia työta-poja uusia elinkeinoja uusia yhteis-kuntamuotoja uusia henkisen' elä-män Ilmiöitä jne se saa ts se joku luo kehittää vanhoista sanoistaan tai leimaa toisesta kielestä uusille kä-sitteille uusia nimiä uusia sanoja Kunkin kelien täytyy tai on täytynyt kauan ja monipuolisesti kasvaa tul-lakseen kelvolliseksi sivistyskansan tulkiksi sivistyskieleksi — kasvaa linnan itse kansan kanssa Mkä on sivistyskieli Sivistyskieleksi sanotaan sellaista kieltä lonka avulla voi tulkita ke-hittyneenkin henkisen elämän Ilmi-öitä tieteen saavutuksia maailman-kirjallisuuden merkkiteoksia yms Knnen kuin voimme puhua shlstys-klelest- ä itse on kansan täjtynyt kehittyä tiedoissa Ja taidoissa niin että sen on ollut pakko uuden kehit-tyneemmän elimän Tarpeeksi ryh tyä tietoisesti kieltään viljelemään Ja ennen muuta luomaan omakielis-tä kirjallisuutta so kansan Itsensä on täytynyt kehittyä sivistyskansaksi Kun puhumme sivistyskielestä a-jatttlem- me lähinnä sitä tuon kielen muotoa Jota käytetään asianomai-sen kansan kirjallisuudessa Ja jota sen perusteella sanotaan kirjakielek-si Sitä lähellä on yleensä ns sivis tynyt puhekieli jota opillista sivis-tystä saaneet henkilöt käyttävät I kaikkialla kielen alueilla paikallis- - j murteista huolimatta Tämä kielen muoto Ikäänkuin yhdistää tolsllna eri murrealueilla kasvaneita Ja elä- - ' viä lhmllä Jotka kaikki sitä ymmär- - tävät Sen nojalla sanommekln sitä yleiskieleksi Sivistyskieltä on enem-min kuin palkalllsmurtelta Itsetajui-sesti tarkoituksellisesti muodosteltu Ja kehitetty Ja niin tehdään Jatkuvas- - j ti Senhän onkin kyettävä herkästi Ja tarkasti toimimaan yhä sivistyvin I kansan tulkkina Vain sivistyskansalla voi liis olla sivistyskieli kieli kun kerran on il-ta puhuvan yhtelston sivistyksen ciyte Maapallomme asukkaat Jolta lasketaan olevan kakij biljoonaa pu huvat ainakin toista tuhatu eri kll-- ti Vain pieni osa niistä on sivistys-kieltä Sellainen on mm suomen VUll Enimmän on kiinan klelti puhuvia nimittiln arviolta noin SW) miljoonaa Varsinainen maaliman kieli on eng-lanti Jota puhuu vähintäin 170 mli Joonaa ihmlsti kalkissa vlldeisi maanosassa Huomattava ktlt on myöskin espanja jota puhutaan paltil Espanjassa myös Keski- - Ja Eteli-A-nerikass- a Euroopan valtakielet o-v- at ena-lannl-n llsäksL vetiji ranska akta ja itaua Ostava Oli F Mr Ja Mrs Emil Kansikkaan tytär Helvi Elizabeth Kanslkas Ja John Harvey Weiler vihittiin avio-liitto- on lauantaina 10 päivä ke- säkuuta kello 10 am St Gre-gory Rooman Catholic kirkossa Morslustyttolnä olivat sulhasen sisar miss Dolores Veller puettu vaaleansiniseen kauniiseen pu- kuun miss Helien Heffer esiintyi punertavassa sinisellä pitslUa valmistetussa puvussa Ja kolmas morsiustyttd nirs Gerald McKenna oli puettuna siniseen chlifon-pu-kuu- n He kantoivat ruusuvlhkoja päässään harsoilla Ja kukilla ko- ristetut päähineet Morslamella oli pitkällä laahustlmella varustettu ' prlncess-malline- n puku morsius- - huntulneen kantoi rukouskirjaa Jo ka oli koristettu Sweet Teas Ja Stephano arvokkaimmat hänen morsiuskorlstelstaan kuitenkin oli- vat väärentämättömät nuoruuden ruusut poskillaan Ja kirkkaansini-set silmät Jotka puhuivat onnesta Morsiamen veli Corvette-lalvas-tos- sa t Hapnaslivkealseva saPaeptutyi OiTfiocreorntoKn Union Asemalle jossa Isänsä oli ihanta vastassa Juna oli myöhä-stynyt puolitoista tuntia Joten neiile Jal vain puolituntia alkaa ajaa Oshawaan vaan tämä pieni myöhästyminen el kuitenkaan häirinnyt Juhlallisuutta Morsia-men äiti mrs Kanslkas saattoi morsianta hän oli puettuna sl-reenlnvär-iseen pukuun hattu Ja kampaus sopivat hyvin aistikkaas-ti hänelle — Vihkimisen toimitti Rev V J Murphy Tuossa katolilaisessa seremo niassa oli jotakin kovin kaunista ja juhlallista joskin se latinan-kielisenä teki aivankuln jonkin-laisen kysyvän Ja odottavan vai-kutuksen Varsinaiset vlhklmissa-n- at olivat kuitenkin englannin-kieliset Häävieraita oli saapunut eri kaupungeista Yhdysvalloista Ja Canadasta joiden Joukossa oli w~ Raimo Hilja Ja Lauri Ihamäki Walter Ihamäki Alice ja Ted Blatkwell Raili Hilda Ja Einari Nyfors Arnold Anja Salmi Ja I Salo Helvi Urho Ja Jimi Pihlaja Mr Ja Mrs A Toivola Mr ja Mrs A Affl Mr Ja Mrs N Sippola Ja Thelma Mr ja Mr N Matsen Mr Ja Mrs V Tuominen Mr ja Mrt K Mr ja Mrt A Lampi Mr ja Mrt L Mitchell Mr ja Mrt Bill Matson Mr ja Mrt A Camtren Olga Ja Niilo Leppänen Lena ja Venntri Holkko MAAAAMAAWW¥WM¥W¥WW¥MW¥¥MW Pankoot OnHitUlumme Helvi Elizabeth Hansikkaalle ja John VVeilefle Vihitty kesäkuun 10 p 1944 Oshavua Ontario Eme I ja Julia Kansikas ja Kauko Ida ja' Walter Virtanen Mr Ja Mrs F VVeiler Hilja Pöntinen Cleveland Ohio Tuovi Roivas VVithelmiina Markkanen Kalle ja Hilma Lindberg Antti Elli ja Olavi Mäntynen Emi Sanny ja Leila Luoto Linda ja Lasse Nick Annie ja Irene Barras Matti Laitinen meille torontolalslllekin tunnettu Mrs Pöntinen Morsiamen kotona 250 Albert St nautittiin herkullisesta tarjoi-lusta Iltapäivään saakka kunnes morsiuspari katosi Joukostamme -- häämatkalleen Metsäpalot otat tuhonneet Ontari-ossa tänä vuonna 15900 eekkeriä Tästä määrästä on 4WH eekkeriä arvokasta metsää Ja loput ovat Joko ennen palaneita taikka huonomplar-olt- a Kolmen viikon aikana oli yh Mr Ja Mrs Mr Ja Mrs K Mr Ja Mrs K Aito Mr ja Mrs U Näsi Aini ja Väinö K Mlkl Aug Eino Aili Ylinen N Emmi Ja Vieno ja Oiva Lily Ja Niilo Armas Katila Aatt Olavi Mr Ja Mrt Metl' Hat David Norma Ja Pitkä Irma Nellit ja Jukka Matti Laila ja Ed Mikko Esteri Ja Eric 5orrl Freda Laine Hämäläinen Katri Ja teensä 114 metsäpaloa Metsävahtien että kalkki suu palot olle Kuiva kevät oli suurin syy on erikoisoi-keus s sotilashenki-löille Jotka ovat joku maakuntahalli-tuksien lal liittohallituksen llllttl-slss- a kokouksissa tai konventslx-nelss- a Heillä on oikeus virkapukuansa näissä tehtä Ttssä AvioliitiQpn Vihitty MM Jldma Rilv ja Mi Kaania enJuMien ME SUKULAISET JA YSTÄVÄT TOIVOTAMME ONNEA JA MENESTYSTÄ Hiironen Välkkllä Mäenpää Pajunen Tyyne Haavisto Ojanperä Salminen Nelimarkka Hanski Kaattarl Jussila Kivimäki Jokinen Hurme Tyyne Miriam Poutanen PunkaM Tyyne August Miettinen Toronto ansioksi lasketaan Huimatkin saatiin kontrollin Ottawasta annettu lomaan tiaisille myöskin käyttää Almi ja Martti Fanny 'Ja John Lehtelä Jennit ja Sulo Mäenpää William Jylhä Hanna Emil ja John Lempi Pajula Teemu Välkky Irene ja Arvi Koskela Alma Ja Roy Chartley Jalmari Nykinen Grace Ja Arvo Bontlntn John Ritari Talin sakki Pömpelin Pappa A Engblom Jenny ja Lauri Hellman WU Laitila Mr Casey Balskl Mrt Ida Kangat Kesäkuun 11 p 1944 Garon Mine Ontario 1 ii' s ! }- - k 1'" ' ! ! ii ( % t j 4 i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, June 17, 1944 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1944-06-17 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001311 |
Description
Title | 0199b |
OCR text | --a Tl -1- M4 DR ROMAN PNIEYVSKI „ r monta k8oHkctmtaudlt—EurNapaatot—kaoLjnaaattunlmmjalaavaanasnaairttaaltotltafttt V"in'"riit letkauta ttiidTtUtrenmvtuaoattoaalaill kivuttomasti Uau Puh HArbour 7623 — Vaataanattotunnlt: Kallo 3537 PARK AVE MONTREAL QUE JAMES H DAVEY KOLIA — KOKSIA — PUITA TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74- 53 177 KATHLEEN ST SUDBURY ONT — — Lisääntyvä kannattajajoukkomme on todlstut rocbdaieoaisen osuustoiminnan puolesta People's Co-o- p Society (Port Arthur) Ltd LAppE Ont — PORT ARTHUR 31S-32-0 Bay SL — SUNSHINE OnL (Canadan Osuustolmintalilton Jäsenlllke) K sekatavarakauppaa lihakauppa ja gasoliinlasema kevyt- - korjaus- - rasvtua- - Ja puhdlstusoaattolneen A NIEMI VALOKUVAAMO n_ i P- - __ autlbury Ont Vilskuviustyotä kalkMla lajitta rmjinu 9 M94- Dr L HOOEY — Phytlcian — fch 7-7- 3M — Kotiin M7tt 122 Elm SU Sudiury Ont J E LAMMINEN Suomalainen Lakimies Room 2 Marshall-Ecclestan- t Bldg — Puhelin 1585 — TIMMINS — ONTARIO Daves Taxi Puhelin 507 — Mtunnln palvelut — 10 BALSAM ST SOUTH TIMMINS — ONTARIO Dr G H Gardner Hammaslääkäri - Suomalainen Tyttö Palvelee — Puhelin 504 t Pme St N Tlmmlnt Ont J KORRIN 0-KA- Y Parturinliik 41 FOURTH AVE — TIMMINS konaan uuden käänteen sillä pia not pysyvät aina "stemmlssa" sa- - coin kuin muutkin musilkki-inst-ruaen- tlt kun ne eivät kutistu el-tit- kä laajene kuten ne nyt pyr-kivät tekemään Tämän uuden keksinnön kan-santaloudellisesta arvosta saa Jon-kinlaisen käsityksen kun tietää etu tassa maassa on vain noin viittäkymmentä erilaista puuta Jolla on käytännöllistä arvoa mut-ta noin Uhannen erilaista puuta Joita e voida käyttää sen taika että ne jvat Illan pehmeitä Näl-fc- a tmeksimainlttuikuululhln kauiuu mm noin 200000000 eek-kertaa- aa etelän mäntymetsää Jorka taloudellinen arvo on ollut tyvin pieni Ja paljon sitä on peh-meän p„un metsää muuallakin A=erik„af Jonka arvo tämän uu-ie- a ihneelllsen keksinnön kautta kokonaan muuttuu a Pmt yhtiö Jatkaa tutkimuk- sen yhteistoiminnassa Yhdysvalt- ain Maanviljelysosaston Laborat-orion kanssa Ja sitten pyrkii saa-daan keksinnölleen kansakuntaa kikoasusuudessaan hyödyttävän ~adous!mman suuren arvon Ksa ett aan tämä Ja monet muu-tta rakennusteollisuudessa Ja var- akin rakennusaineteollisuudessa !"2rt keksinnöt Ja parannukset kijtinUm niin voidaan hyvällä JTEi sanoa että rakennusteolll-s- y sodan Jälkeen kulkee koko-£i- a toisissa puitteissa kuin en-t- a sotaa Ja rakennukset var-~srk- in tulevat olemaan suuresti toisenlaisia kestävämpiä kaunlim P-- a Ja kininnöUisempHL kuin en-- a kuten tästäkin näkee ra-kennusainetta tulee olemaan rilt-vi- ra ti o'JJeal tIyhömvoisikmuanatamytäömskäinn nJäili-n keenkään kykene saamaan kalkil- - Jäsenilleen kunnollisia asunnoi- - tuo vika silloin täytyy ola Joh- - 1- -9 Suomalalnen Kampaamo ROYAL BEAUTY SALON SOE rakennuksena South Court SU Port Arthur Ont Puhelin 1071 North (ALNO FICEK omistaja) Ida's Barber Shop Enitlnokaa' Työ ja Palvelut! T ERMISCHOFF 20 FROOD RD — SUOBURV Manhattan Florist H&ättlalsuukslin kukkavihko ja ja Corsagtes ovat meidän erikoisalamme t CEOAR ST — PUH 4341 SUDBURY — ONTARIO lwwwwwwwwwwmwwv ELÄINLÄÄKÄRI Dr TG Young VA Htvoala ostetaan valhdttaaa myydaAn lal SUDBURY SALES STABLE8 SS Llsgar SL Puhtiin 7—788 4 AMMMMAMMAMMMAAMMMAt Dr R L DesRotiers HAMMASLÄXKXRI X-RA- Y ja KAASUVXLINEET Erikolshuomlo bammaitenlaitoita Puh S— S573 Vastaanotto" £-- (Suomalainen palveluksetta) 7 Elm SL C New Stevens Block Sudbury Ontario (Regent teatterin vierettä) VVM PASSI Kaiken merkkisiä KELLOJA KORJATAAN 4th Ave ja Balsam SU kulma 18 Balsam St Timmlns OnL Sudbury Footwear Vanhin suomalainen Jalktnellike 6udburyssa I LATVALA 21 Larch SU King Edward rakon DR WOOD HAMMASLXXKXRI CDS-kaupa- n vierettä PUHELIN 7-- 7831 61 Durham SL — Sudbury OnL ILMOITTAKAA ENTINEN OSOITTEENNE Muutaessanne lehtlotoltettannt oi kaa hyvä ja Ilmoittakaa uuden otolt ten ohella myöskin entinen osoite Mitä on kieli? Se on aita puhuvan yhteisön alvla-tykse- n tuote ja näyte Klrj Lauri Merikallio "Kieli on ihmisen ajatusten puhe-unni- nn tnikvi sn avulla ihminen ilmaisee toisille toiveensa ja tarpeen sa kokemuksensa Ja auomujisens ilonsa ja surunsa lyhyesti sanoen kaiken en mikä hinen mielessään liikkuu Mutta kieli on myös ihmissielun ajatustoiminnan avustaja Onpa väl-- j tts inhimillinen ajatus voi syntyi vasta kielen valityksell jota ( ilman el siis olisi mltaan ajatuksia ( Ainakaan mlklan kllntei selvä ajai-- i- - -- i i tnihdolllsu Ilman klelU Olemmehan Itsekin voineet havaita tU ajatuksemme utyiv- - -- - noiksi vaikka emme nm — kaan JulkL emme edes niin aiaois! tehdikään Tolsinaan voimme Jopa LAUANT KESAKUUH 17 f — SATURDAY JUHE 1T ajatella aineen so puhua ItHksem-m-e vaikka emme Urkoltakaan sano-jamme kenenkään' kuultavlkfl Se-kin siten meille osoittaa miten lä-heisesti sanat liittyvät ajatteluumme Kielen muodostavat ne sanat jol-ta samaan yhteisöön — samaan het-moc- n tai kansaan — kuuluvat Ihmi-set keskenään käyttivät seki se yh-tenäinen Järjestelmä Jonka kielen äänteissä sanojen muodossa ja mer-kityksessä sekä lauseiden laadussa Ilmenevät ominaispiirteet muodosta-vat Sanojen merkityksestä Kielen sanat ovat sinänsä tain eri-laisia äänejaksoja mutta kieltä pu-huvan yhteisön käyttämlnä ne ovat saaneet kukin oman merkit) ksensl Sana on siis sellainen yhtenäinen ännejakso Jolla on oma tietty mer-kitys Siten esim sana 'kulta" on sinänsä vain jakso äänteitä mutta tässä järjestyksessä lausuttuina ne muodostavat suomenkielen sanan joka on erään jalon metallin nimi Jos samat äänteet lausutaan toises-sa Järjestyksessä esim "kaltu- - niin näin syntyneellä äännejaksolla el sen sijaan ole mitään merkitystä se el ainakaan ole suomen kirjakieleen kuuluva sana koska sitä el ole sel-lalen- a totuttu käyttämään Äänne-ryhtyt- nä "kuu" on suomen kielessä erään tahaankappaleen nimi mutta ruotsin kielessä kuu kirjoitetaan ko lausutaan kuu) merkitsee lehmää Kieli elää Klell-Jot- a Joku yhtei-sö tulkkinaan käyttää on elävä kie-li Se )hätl kastaa Ja kehittyy ja on aina niin tehnyt Sen on sitä puhu-van hteison sivistyksen tuote Ja näyte Se on niiden kehityskausien tulos Jotka tuo yhteisö on elan)t Se osoittaa miten kehittynyt tuo yhteisö on se osoittaa mitä se osaa mutta myös mitä se ei osaa Kieli llmalfef minkälaisissa oloissa slta puhuvat Ihmiset elaiat Jlaakalals-heimoill- a el ole yleensä sellaisia sa noja joita sivistyskansat tarvltseat henkisistä asioista puhuessaan Ks-kimoi- lle el lähetyssaarnaaja ole voi-nut puhua karitsasta koska heille lammas ja lampaanhoito ovat olleet outoja asioita vaan sen sijasta on tyd)ttävä puhumaan hylkeenpoika-sesta Heimolle joka et tunne maan-- t iljetystä eikä karjanhoitoa vaan e-l- ää alkukantaisesi! metsästyksellä ja kalastuksella hänen on vaikea kertoa tallin seimestä Kun yhteisö kehittyy kehittyy sen kielikin Kun se opptl uusia työta-poja uusia elinkeinoja uusia yhteis-kuntamuotoja uusia henkisen' elä-män Ilmiöitä jne se saa ts se joku luo kehittää vanhoista sanoistaan tai leimaa toisesta kielestä uusille kä-sitteille uusia nimiä uusia sanoja Kunkin kelien täytyy tai on täytynyt kauan ja monipuolisesti kasvaa tul-lakseen kelvolliseksi sivistyskansan tulkiksi sivistyskieleksi — kasvaa linnan itse kansan kanssa Mkä on sivistyskieli Sivistyskieleksi sanotaan sellaista kieltä lonka avulla voi tulkita ke-hittyneenkin henkisen elämän Ilmi-öitä tieteen saavutuksia maailman-kirjallisuuden merkkiteoksia yms Knnen kuin voimme puhua shlstys-klelest- ä itse on kansan täjtynyt kehittyä tiedoissa Ja taidoissa niin että sen on ollut pakko uuden kehit-tyneemmän elimän Tarpeeksi ryh tyä tietoisesti kieltään viljelemään Ja ennen muuta luomaan omakielis-tä kirjallisuutta so kansan Itsensä on täytynyt kehittyä sivistyskansaksi Kun puhumme sivistyskielestä a-jatttlem- me lähinnä sitä tuon kielen muotoa Jota käytetään asianomai-sen kansan kirjallisuudessa Ja jota sen perusteella sanotaan kirjakielek-si Sitä lähellä on yleensä ns sivis tynyt puhekieli jota opillista sivis-tystä saaneet henkilöt käyttävät I kaikkialla kielen alueilla paikallis- - j murteista huolimatta Tämä kielen muoto Ikäänkuin yhdistää tolsllna eri murrealueilla kasvaneita Ja elä- - ' viä lhmllä Jotka kaikki sitä ymmär- - tävät Sen nojalla sanommekln sitä yleiskieleksi Sivistyskieltä on enem-min kuin palkalllsmurtelta Itsetajui-sesti tarkoituksellisesti muodosteltu Ja kehitetty Ja niin tehdään Jatkuvas- - j ti Senhän onkin kyettävä herkästi Ja tarkasti toimimaan yhä sivistyvin I kansan tulkkina Vain sivistyskansalla voi liis olla sivistyskieli kieli kun kerran on il-ta puhuvan yhtelston sivistyksen ciyte Maapallomme asukkaat Jolta lasketaan olevan kakij biljoonaa pu huvat ainakin toista tuhatu eri kll-- ti Vain pieni osa niistä on sivistys-kieltä Sellainen on mm suomen VUll Enimmän on kiinan klelti puhuvia nimittiln arviolta noin SW) miljoonaa Varsinainen maaliman kieli on eng-lanti Jota puhuu vähintäin 170 mli Joonaa ihmlsti kalkissa vlldeisi maanosassa Huomattava ktlt on myöskin espanja jota puhutaan paltil Espanjassa myös Keski- - Ja Eteli-A-nerikass- a Euroopan valtakielet o-v- at ena-lannl-n llsäksL vetiji ranska akta ja itaua Ostava Oli F Mr Ja Mrs Emil Kansikkaan tytär Helvi Elizabeth Kanslkas Ja John Harvey Weiler vihittiin avio-liitto- on lauantaina 10 päivä ke- säkuuta kello 10 am St Gre-gory Rooman Catholic kirkossa Morslustyttolnä olivat sulhasen sisar miss Dolores Veller puettu vaaleansiniseen kauniiseen pu- kuun miss Helien Heffer esiintyi punertavassa sinisellä pitslUa valmistetussa puvussa Ja kolmas morsiustyttd nirs Gerald McKenna oli puettuna siniseen chlifon-pu-kuu- n He kantoivat ruusuvlhkoja päässään harsoilla Ja kukilla ko- ristetut päähineet Morslamella oli pitkällä laahustlmella varustettu ' prlncess-malline- n puku morsius- - huntulneen kantoi rukouskirjaa Jo ka oli koristettu Sweet Teas Ja Stephano arvokkaimmat hänen morsiuskorlstelstaan kuitenkin oli- vat väärentämättömät nuoruuden ruusut poskillaan Ja kirkkaansini-set silmät Jotka puhuivat onnesta Morsiamen veli Corvette-lalvas-tos- sa t Hapnaslivkealseva saPaeptutyi OiTfiocreorntoKn Union Asemalle jossa Isänsä oli ihanta vastassa Juna oli myöhä-stynyt puolitoista tuntia Joten neiile Jal vain puolituntia alkaa ajaa Oshawaan vaan tämä pieni myöhästyminen el kuitenkaan häirinnyt Juhlallisuutta Morsia-men äiti mrs Kanslkas saattoi morsianta hän oli puettuna sl-reenlnvär-iseen pukuun hattu Ja kampaus sopivat hyvin aistikkaas-ti hänelle — Vihkimisen toimitti Rev V J Murphy Tuossa katolilaisessa seremo niassa oli jotakin kovin kaunista ja juhlallista joskin se latinan-kielisenä teki aivankuln jonkin-laisen kysyvän Ja odottavan vai-kutuksen Varsinaiset vlhklmissa-n- at olivat kuitenkin englannin-kieliset Häävieraita oli saapunut eri kaupungeista Yhdysvalloista Ja Canadasta joiden Joukossa oli w~ Raimo Hilja Ja Lauri Ihamäki Walter Ihamäki Alice ja Ted Blatkwell Raili Hilda Ja Einari Nyfors Arnold Anja Salmi Ja I Salo Helvi Urho Ja Jimi Pihlaja Mr Ja Mrs A Toivola Mr ja Mrs A Affl Mr Ja Mrs N Sippola Ja Thelma Mr ja Mr N Matsen Mr Ja Mrs V Tuominen Mr ja Mrt K Mr ja Mrt A Lampi Mr ja Mrt L Mitchell Mr ja Mrt Bill Matson Mr ja Mrt A Camtren Olga Ja Niilo Leppänen Lena ja Venntri Holkko MAAAAMAAWW¥WM¥W¥WW¥MW¥¥MW Pankoot OnHitUlumme Helvi Elizabeth Hansikkaalle ja John VVeilefle Vihitty kesäkuun 10 p 1944 Oshavua Ontario Eme I ja Julia Kansikas ja Kauko Ida ja' Walter Virtanen Mr Ja Mrs F VVeiler Hilja Pöntinen Cleveland Ohio Tuovi Roivas VVithelmiina Markkanen Kalle ja Hilma Lindberg Antti Elli ja Olavi Mäntynen Emi Sanny ja Leila Luoto Linda ja Lasse Nick Annie ja Irene Barras Matti Laitinen meille torontolalslllekin tunnettu Mrs Pöntinen Morsiamen kotona 250 Albert St nautittiin herkullisesta tarjoi-lusta Iltapäivään saakka kunnes morsiuspari katosi Joukostamme -- häämatkalleen Metsäpalot otat tuhonneet Ontari-ossa tänä vuonna 15900 eekkeriä Tästä määrästä on 4WH eekkeriä arvokasta metsää Ja loput ovat Joko ennen palaneita taikka huonomplar-olt- a Kolmen viikon aikana oli yh Mr Ja Mrs Mr Ja Mrs K Mr Ja Mrs K Aito Mr ja Mrs U Näsi Aini ja Väinö K Mlkl Aug Eino Aili Ylinen N Emmi Ja Vieno ja Oiva Lily Ja Niilo Armas Katila Aatt Olavi Mr Ja Mrt Metl' Hat David Norma Ja Pitkä Irma Nellit ja Jukka Matti Laila ja Ed Mikko Esteri Ja Eric 5orrl Freda Laine Hämäläinen Katri Ja teensä 114 metsäpaloa Metsävahtien että kalkki suu palot olle Kuiva kevät oli suurin syy on erikoisoi-keus s sotilashenki-löille Jotka ovat joku maakuntahalli-tuksien lal liittohallituksen llllttl-slss- a kokouksissa tai konventslx-nelss- a Heillä on oikeus virkapukuansa näissä tehtä Ttssä AvioliitiQpn Vihitty MM Jldma Rilv ja Mi Kaania enJuMien ME SUKULAISET JA YSTÄVÄT TOIVOTAMME ONNEA JA MENESTYSTÄ Hiironen Välkkllä Mäenpää Pajunen Tyyne Haavisto Ojanperä Salminen Nelimarkka Hanski Kaattarl Jussila Kivimäki Jokinen Hurme Tyyne Miriam Poutanen PunkaM Tyyne August Miettinen Toronto ansioksi lasketaan Huimatkin saatiin kontrollin Ottawasta annettu lomaan tiaisille myöskin käyttää Almi ja Martti Fanny 'Ja John Lehtelä Jennit ja Sulo Mäenpää William Jylhä Hanna Emil ja John Lempi Pajula Teemu Välkky Irene ja Arvi Koskela Alma Ja Roy Chartley Jalmari Nykinen Grace Ja Arvo Bontlntn John Ritari Talin sakki Pömpelin Pappa A Engblom Jenny ja Lauri Hellman WU Laitila Mr Casey Balskl Mrt Ida Kangat Kesäkuun 11 p 1944 Garon Mine Ontario 1 ii' s ! }- - k 1'" ' ! ! ii ( % t j 4 i |
Tags
Comments
Post a Comment for 0199b