Vapaa Sana, June 17, 1944

              --a Tl -1- M4
DR ROMAN PNIEYVSKI
„ r monta k8oHkctmtaudlt—EurNapaatot—kaoLjnaaattunlmmjalaavaanasnaairttaaltotltafttt
V"in'"riit letkauta ttiidTtUtrenmvtuaoattoaalaill kivuttomasti Uau
Puh HArbour 7623 — Vaataanattotunnlt: Kallo
3537 PARK AVE MONTREAL QUE
JAMES H DAVEY
KOLIA — KOKSIA — PUITA
TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74- 53
177 KATHLEEN ST SUDBURY ONT
— —
Lisääntyvä kannattajajoukkomme on todlstut
rocbdaieoaisen osuustoiminnan puolesta
People's Co-o- p Society (Port Arthur) Ltd
LAppE Ont — PORT ARTHUR 31S-32-0 Bay SL — SUNSHINE OnL
(Canadan Osuustolmintalilton Jäsenlllke)
K sekatavarakauppaa lihakauppa ja gasoliinlasema kevyt- -
korjaus- - rasvtua- - Ja puhdlstusoaattolneen
A NIEMI
VALOKUVAAMO
n_ i P- - __ autlbury Ont
Vilskuviustyotä kalkMla lajitta
rmjinu 9 M94-
Dr L HOOEY
— Phytlcian —
fch 7-7- 3M — Kotiin M7tt
122 Elm SU Sudiury Ont
J E LAMMINEN
Suomalainen Lakimies
Room 2 Marshall-Ecclestan- t Bldg
— Puhelin 1585 —
TIMMINS — ONTARIO
Daves Taxi
Puhelin 507
— Mtunnln palvelut —
10 BALSAM ST SOUTH
TIMMINS — ONTARIO
Dr G H Gardner
Hammaslääkäri - Suomalainen Tyttö Palvelee —
Puhelin 504
t Pme St N Tlmmlnt Ont
J KORRIN 0-KA- Y
Parturinliik
41 FOURTH AVE — TIMMINS
konaan uuden käänteen sillä pia
not pysyvät aina "stemmlssa" sa- -
coin kuin muutkin musilkki-inst-ruaen- tlt
kun ne eivät kutistu el-tit- kä
laajene kuten ne nyt pyr-kivät
tekemään
Tämän uuden keksinnön kan-santaloudellisesta
arvosta saa Jon-kinlaisen
käsityksen kun tietää
etu tassa maassa on vain noin
viittäkymmentä erilaista puuta
Jolla on käytännöllistä arvoa mut-ta
noin Uhannen erilaista puuta
Joita e voida käyttää sen taika
että ne jvat Illan pehmeitä Näl-fc- a
tmeksimainlttuikuululhln
kauiuu mm noin 200000000 eek-kertaa- aa
etelän mäntymetsää
Jorka taloudellinen arvo on ollut
tyvin pieni Ja paljon sitä on peh-meän
p„un metsää muuallakin
A=erik„af Jonka arvo tämän uu-ie- a
ihneelllsen keksinnön kautta
kokonaan muuttuu
a Pmt yhtiö Jatkaa tutkimuk- sen yhteistoiminnassa Yhdysvalt- ain Maanviljelysosaston Laborat-orion
kanssa Ja sitten pyrkii saa-daan
keksinnölleen kansakuntaa
kikoasusuudessaan hyödyttävän
~adous!mman suuren arvon
Ksa ett aan tämä Ja monet muu-tta
rakennusteollisuudessa Ja var- akin rakennusaineteollisuudessa
!"2rt keksinnöt Ja parannukset
kijtinUm niin voidaan hyvällä
JTEi sanoa että rakennusteolll-s- y
sodan Jälkeen kulkee koko-£i- a
toisissa puitteissa kuin en-t- a
sotaa Ja rakennukset var-~srk- in
tulevat olemaan suuresti
toisenlaisia kestävämpiä kaunlim
P-- a Ja kininnöUisempHL kuin en-- a
kuten tästäkin näkee ra-kennusainetta
tulee olemaan rilt-vi- ra
ti o'JJeal tIyhömvoisikmuanatamytäömskäinn nJäili-n
keenkään kykene saamaan kalkil- -
Jäsenilleen kunnollisia asunnoi- - tuo vika silloin täytyy ola Joh- -
1-
-9
Suomalalnen Kampaamo
ROYAL BEAUTY
SALON
SOE rakennuksena
South Court SU Port Arthur Ont
Puhelin 1071 North
(ALNO FICEK omistaja)
Ida's Barber Shop
Enitlnokaa' Työ ja Palvelut!
T ERMISCHOFF
20 FROOD RD — SUOBURV
Manhattan Florist
H&ättlalsuukslin kukkavihko ja ja
Corsagtes ovat meidän
erikoisalamme t CEOAR ST — PUH 4341
SUDBURY — ONTARIO
lwwwwwwwwwwmwwv
ELÄINLÄÄKÄRI
Dr TG Young VA
Htvoala ostetaan
valhdttaaa
myydaAn lal
SUDBURY SALES STABLE8
SS Llsgar SL Puhtiin 7—788 4
AMMMMAMMAMMMAAMMMAt
Dr R L DesRotiers
HAMMASLÄXKXRI
X-RA- Y ja KAASUVXLINEET
Erikolshuomlo bammaitenlaitoita
Puh S— S573 Vastaanotto" £-- (Suomalainen palveluksetta)
7 Elm SL C New Stevens Block
Sudbury Ontario
(Regent teatterin vierettä)
VVM PASSI
Kaiken merkkisiä
KELLOJA KORJATAAN
4th Ave ja Balsam SU kulma
18 Balsam St Timmlns OnL
Sudbury Footwear
Vanhin suomalainen Jalktnellike
6udburyssa I LATVALA
21 Larch SU King Edward rakon
DR WOOD
HAMMASLXXKXRI
CDS-kaupa- n vierettä
PUHELIN 7-- 7831
61 Durham SL — Sudbury OnL
ILMOITTAKAA ENTINEN
OSOITTEENNE
Muutaessanne lehtlotoltettannt oi
kaa hyvä ja Ilmoittakaa uuden otolt
ten ohella myöskin entinen osoite
Mitä on kieli?
Se on aita puhuvan yhteisön alvla-tykse- n
tuote ja näyte
Klrj Lauri Merikallio
"Kieli on ihmisen ajatusten puhe-unni- nn
tnikvi sn avulla ihminen
ilmaisee toisille toiveensa ja tarpeen
sa kokemuksensa Ja auomujisens
ilonsa ja surunsa lyhyesti sanoen
kaiken en mikä hinen mielessään
liikkuu
Mutta kieli on myös ihmissielun
ajatustoiminnan avustaja Onpa väl-- j
tts inhimillinen ajatus voi
syntyi vasta kielen valityksell jota
(
ilman el siis olisi mltaan ajatuksia (
Ainakaan mlklan kllntei selvä ajai--
i- - -- i i tnihdolllsu Ilman klelU
Olemmehan Itsekin voineet havaita
tU ajatuksemme utyiv- - -- -
noiksi vaikka emme nm —
kaan JulkL emme edes niin aiaois!
tehdikään Tolsinaan voimme Jopa
LAUANT KESAKUUH 17 f — SATURDAY JUHE 1T
ajatella aineen so puhua ItHksem-m-e
vaikka emme Urkoltakaan sano-jamme
kenenkään' kuultavlkfl Se-kin
siten meille osoittaa miten lä-heisesti
sanat liittyvät ajatteluumme
Kielen muodostavat ne sanat jol-ta
samaan yhteisöön — samaan het-moc- n tai kansaan — kuuluvat Ihmi-set
keskenään käyttivät seki se yh-tenäinen
Järjestelmä Jonka kielen
äänteissä sanojen muodossa ja mer-kityksessä
sekä lauseiden laadussa
Ilmenevät ominaispiirteet muodosta-vat
Sanojen merkityksestä
Kielen sanat ovat sinänsä tain eri-laisia
äänejaksoja mutta kieltä pu-huvan
yhteisön käyttämlnä ne ovat
saaneet kukin oman merkit) ksensl
Sana on siis sellainen yhtenäinen
ännejakso Jolla on oma tietty mer-kitys
Siten esim sana 'kulta" on
sinänsä vain jakso äänteitä mutta
tässä järjestyksessä lausuttuina ne
muodostavat suomenkielen sanan
joka on erään jalon metallin nimi
Jos samat äänteet lausutaan toises-sa
Järjestyksessä esim "kaltu- - niin
näin syntyneellä äännejaksolla el sen
sijaan ole mitään merkitystä se el
ainakaan ole suomen kirjakieleen
kuuluva sana koska sitä el ole sel-lalen- a
totuttu käyttämään Äänne-ryhtyt- nä
"kuu" on suomen kielessä
erään tahaankappaleen nimi mutta
ruotsin kielessä kuu kirjoitetaan ko
lausutaan kuu) merkitsee lehmää
Kieli elää Klell-Jot- a Joku yhtei-sö
tulkkinaan käyttää on elävä kie-li
Se )hätl kastaa Ja kehittyy ja on
aina niin tehnyt Sen on sitä puhu-van
hteison sivistyksen tuote Ja
näyte Se on niiden kehityskausien
tulos Jotka tuo yhteisö on elan)t
Se osoittaa miten kehittynyt tuo
yhteisö on se osoittaa mitä se osaa
mutta myös mitä se ei osaa Kieli
llmalfef minkälaisissa oloissa slta
puhuvat Ihmiset elaiat Jlaakalals-heimoill- a
el ole yleensä sellaisia sa
noja joita sivistyskansat tarvltseat
henkisistä asioista puhuessaan Ks-kimoi- lle
el lähetyssaarnaaja ole voi-nut
puhua karitsasta koska heille
lammas ja lampaanhoito ovat olleet
outoja asioita vaan sen sijasta on
tyd)ttävä puhumaan hylkeenpoika-sesta
Heimolle joka et tunne maan-- t
iljetystä eikä karjanhoitoa vaan e-l- ää
alkukantaisesi! metsästyksellä ja
kalastuksella hänen on vaikea kertoa
tallin seimestä
Kun yhteisö kehittyy kehittyy sen
kielikin Kun se opptl uusia työta-poja
uusia elinkeinoja uusia yhteis-kuntamuotoja
uusia henkisen' elä-män
Ilmiöitä jne se saa ts se joku
luo kehittää vanhoista sanoistaan tai
leimaa toisesta kielestä uusille kä-sitteille
uusia nimiä uusia sanoja
Kunkin kelien täytyy tai on täytynyt
kauan ja monipuolisesti kasvaa tul-lakseen
kelvolliseksi sivistyskansan
tulkiksi sivistyskieleksi — kasvaa
linnan itse kansan kanssa
Mkä on sivistyskieli
Sivistyskieleksi sanotaan sellaista
kieltä lonka avulla voi tulkita ke-hittyneenkin
henkisen elämän Ilmi-öitä
tieteen saavutuksia maailman-kirjallisuuden
merkkiteoksia yms
Knnen kuin voimme puhua shlstys-klelest- ä
itse on kansan täjtynyt
kehittyä tiedoissa Ja taidoissa niin
että sen on ollut pakko uuden kehit-tyneemmän
elimän Tarpeeksi ryh
tyä tietoisesti kieltään viljelemään
Ja ennen muuta luomaan omakielis-tä
kirjallisuutta so kansan Itsensä
on täytynyt kehittyä sivistyskansaksi
Kun puhumme sivistyskielestä a-jatttlem- me
lähinnä sitä tuon kielen
muotoa Jota käytetään asianomai-sen
kansan kirjallisuudessa Ja jota
sen perusteella sanotaan kirjakielek-si
Sitä lähellä on yleensä ns sivis
tynyt puhekieli jota opillista sivis-tystä
saaneet henkilöt käyttävät I
kaikkialla kielen alueilla paikallis- - j
murteista huolimatta Tämä kielen
muoto Ikäänkuin yhdistää tolsllna
eri murrealueilla kasvaneita Ja elä- - '
viä lhmllä Jotka kaikki sitä ymmär- -
tävät Sen nojalla sanommekln sitä
yleiskieleksi Sivistyskieltä on enem-min
kuin palkalllsmurtelta Itsetajui-sesti
tarkoituksellisesti muodosteltu
Ja kehitetty Ja niin tehdään Jatkuvas- - j
ti Senhän onkin kyettävä herkästi
Ja tarkasti toimimaan yhä sivistyvin I
kansan tulkkina
Vain sivistyskansalla voi liis olla
sivistyskieli kieli kun kerran on il-ta
puhuvan yhtelston sivistyksen
ciyte Maapallomme asukkaat Jolta
lasketaan olevan kakij biljoonaa pu
huvat ainakin toista tuhatu eri kll--
ti Vain pieni osa niistä on sivistys-kieltä
Sellainen on mm suomen
VUll
Enimmän on kiinan klelti puhuvia
nimittiln arviolta noin SW) miljoonaa
Varsinainen maaliman kieli on eng-lanti
Jota puhuu vähintäin 170 mli
Joonaa ihmlsti kalkissa vlldeisi
maanosassa Huomattava ktlt on
myöskin espanja jota puhutaan paltil
Espanjassa myös Keski- - Ja Eteli-A-nerikass- a
Euroopan valtakielet o-v- at
ena-lannl-n llsäksL vetiji ranska
akta ja itaua
Ostava Oli F
Mr Ja Mrs Emil Kansikkaan
tytär Helvi Elizabeth Kanslkas Ja John Harvey Weiler vihittiin avio-liitto- on lauantaina 10 päivä ke- säkuuta kello 10 am St Gre-gory
Rooman Catholic kirkossa
Morslustyttolnä olivat sulhasen
sisar miss Dolores Veller puettu
vaaleansiniseen kauniiseen pu- kuun miss Helien Heffer esiintyi
punertavassa sinisellä pitslUa
valmistetussa puvussa Ja kolmas
morsiustyttd nirs Gerald McKenna
oli puettuna siniseen chlifon-pu-kuu- n
He kantoivat ruusuvlhkoja
päässään harsoilla Ja kukilla ko- ristetut päähineet Morslamella oli
pitkällä laahustlmella varustettu
'
prlncess-malline- n puku morsius- -
huntulneen kantoi rukouskirjaa Jo
ka oli koristettu Sweet Teas Ja
Stephano arvokkaimmat hänen
morsiuskorlstelstaan kuitenkin oli- vat väärentämättömät nuoruuden
ruusut poskillaan Ja kirkkaansini-set
silmät Jotka puhuivat onnesta
Morsiamen veli Corvette-lalvas-tos- sa t Hapnaslivkealseva saPaeptutyi OiTfiocreorntoKn
Union Asemalle jossa Isänsä oli
ihanta vastassa Juna oli myöhä-stynyt
puolitoista tuntia Joten
neiile Jal vain puolituntia alkaa
ajaa Oshawaan vaan tämä pieni
myöhästyminen el kuitenkaan
häirinnyt Juhlallisuutta Morsia-men
äiti mrs Kanslkas saattoi
morsianta hän oli puettuna sl-reenlnvär-iseen
pukuun hattu Ja
kampaus sopivat hyvin aistikkaas-ti
hänelle — Vihkimisen toimitti
Rev V J Murphy
Tuossa katolilaisessa seremo
niassa oli jotakin kovin kaunista
ja juhlallista joskin se latinan-kielisenä
teki aivankuln jonkin-laisen
kysyvän Ja odottavan vai-kutuksen
Varsinaiset vlhklmissa-n- at
olivat kuitenkin englannin-kieliset
Häävieraita oli saapunut
eri kaupungeista Yhdysvalloista Ja
Canadasta joiden Joukossa oli
w~
Raimo Hilja Ja Lauri Ihamäki
Walter Ihamäki
Alice ja Ted Blatkwell
Raili Hilda Ja Einari Nyfors
Arnold Anja Salmi Ja I Salo
Helvi Urho Ja Jimi Pihlaja
Mr Ja Mrs A Toivola
Mr ja Mrs A Affl
Mr Ja Mrs N Sippola Ja
Thelma
Mr ja Mr N Matsen
Mr Ja Mrs V Tuominen
Mr ja Mrt K
Mr ja Mrt A Lampi
Mr ja Mrt L Mitchell
Mr ja Mrt Bill Matson
Mr ja Mrt A Camtren
Olga Ja Niilo Leppänen
Lena ja Venntri Holkko
MAAAAMAAWW¥WM¥W¥WW¥MW¥¥MW
Pankoot OnHitUlumme
Helvi Elizabeth Hansikkaalle
ja
John VVeilefle
Vihitty kesäkuun 10 p 1944
Oshavua Ontario
Eme I ja Julia Kansikas ja Kauko Ida ja' Walter Virtanen
Mr Ja Mrs F VVeiler
Hilja Pöntinen Cleveland Ohio
Tuovi Roivas
VVithelmiina Markkanen
Kalle ja Hilma Lindberg
Antti Elli ja Olavi Mäntynen
Emi Sanny ja Leila Luoto
Linda ja Lasse
Nick Annie ja Irene Barras
Matti Laitinen
meille torontolalslllekin tunnettu
Mrs Pöntinen
Morsiamen kotona 250 Albert
St nautittiin herkullisesta tarjoi-lusta
Iltapäivään saakka kunnes
morsiuspari katosi Joukostamme
-- häämatkalleen
Metsäpalot otat tuhonneet Ontari-ossa
tänä vuonna 15900 eekkeriä
Tästä määrästä on 4WH eekkeriä
arvokasta metsää Ja loput ovat Joko
ennen palaneita taikka huonomplar-olt- a
Kolmen viikon aikana oli yh
Mr Ja Mrs
Mr Ja Mrs K
Mr Ja Mrs K Aito
Mr ja Mrs U Näsi
Aini
ja Väinö
K Mlkl
Aug
Eino
Aili Ylinen
N
Emmi Ja
Vieno ja Oiva
Lily Ja Niilo
Armas Katila
Aatt
Olavi
Mr Ja Mrt
Metl' Hat
David Norma Ja
Pitkä
Irma Nellit ja Jukka
Matti Laila ja Ed
Mikko Esteri Ja Eric 5orrl
Freda Laine
Hämäläinen
Katri Ja
teensä 114 metsäpaloa Metsävahtien
että kalkki suu
palot
olle Kuiva kevät oli suurin syy
on erikoisoi-keus
s sotilashenki-löille
Jotka ovat joku maakuntahalli-tuksien
lal liittohallituksen llllttl-slss- a
kokouksissa tai konventslx-nelss- a
Heillä on oikeus
virkapukuansa näissä tehtä
Ttssä
AvioliitiQpn
Vihitty
MM Jldma Rilv
ja
Mi Kaania enJuMien
ME SUKULAISET JA YSTÄVÄT TOIVOTAMME ONNEA
JA MENESTYSTÄ
Hiironen
Välkkllä
Mäenpää
Pajunen
Tyyne Haavisto
Ojanperä
Salminen
Nelimarkka
Hanski
Kaattarl
Jussila
Kivimäki
Jokinen
Hurme
Tyyne Miriam
Poutanen
PunkaM
Tyyne
August Miettinen
Toronto
ansioksi lasketaan
Huimatkin saatiin kontrollin
Ottawasta annettu
lomaan tiaisille
myöskin
käyttää
Almi ja Martti
Fanny 'Ja John Lehtelä
Jennit ja Sulo Mäenpää
William Jylhä
Hanna Emil ja John
Lempi Pajula
Teemu Välkky
Irene ja Arvi Koskela
Alma Ja Roy Chartley
Jalmari Nykinen
Grace Ja Arvo Bontlntn
John Ritari
Talin sakki
Pömpelin Pappa
A Engblom
Jenny ja Lauri Hellman
WU Laitila
Mr Casey Balskl
Mrt Ida Kangat
Kesäkuun 11 p 1944 Garon Mine Ontario
1 ii'
s
! }- - k
1'" '
! !
ii
(
%
t j
4
i