Vapaa Sana, November 13, 1943

              iis
t
tl
n
ir
n-- tl
t-- ui
:
r--
ji--
Tl
M
F SAT NOVEMBER 13 VUT
130-- lf44 LAUANTAINA MARRASK 13 —
hettikäl muutamia poikain takkia
tleda numero i ~- -' i — tn
vmmenen ruotia Knrklitln
Ka vaan torvi konrMa
„ raosta
XantlTjtcnaymatsanttaianltkfaaknwiaeilut"ij koua-ka -m—in—äki-n ---
u lakkia tulla kun el taika- -
"
a Ju mutta tul1 nllä- - VaMn
'
' empi tyttö tuli pian Isään
--3— n -- ifna Tiirn luuuiaau- „Unttia
i fil-- i -- l t- - „H„
(es i tilaamia itrj ""
j i uuden lakinkin
T3J pimeänlainen Ja taikanani-- i
jala sormellaan otenpieleen Ja
kun salama olisi välähtänyt i i ja
™Bi n tuli valo laiaanaiuja anu
eea neeseen tinoin minäkin
kxtin ' Kaa: painoin ovenpieleen
sammui Ja tuli aivan pi- -
a K mlnä pelästyin minä huu--
m t i pimeä Niin kun sinä
pulaa ovenpielessä sanoi
i nauroi eikä ollut ollen- - p
aH en K)llä hän tiesi kalkki
SI s n että minä koskin siihen
pielessä taikka el hän
ihnj-- k-x-a-
He i nol että minä sain Itse
4nca '- - milloin halusin painaa
-- Kln Illoin Inn Vioilla!
(taloa i 'sta '1Ioln kuin tahdoin
ao alon Mela han opetti
nm-- 1 -- itäkin taikoja opetti kuin- -
i aa kui-ma- a tai kylmää vettä sei- -
4-- ti k : m tanansa
j Huoceesra missä me soimme oli lh- - innn LiIml SlltS rllrv etlUDeu iuyju vs— w~ r
lijl alas monta kymmentä kirkasta
Jkkoa Jotka olivat inan auin jaaia
a taikka lampussa oli kirkas talo
vit nimä Jääpuikot sulaneet vaan
ajastivat itsestään kalkkia sateen-aart- n
värejä Lampussa oli myös
tjon kynttilöitä mutta vaikka kynt- -
at paloit at el niisti tullut yhtään
ma eikä kynttilän hajua eltatkä
I liioin tullet pienemmiksi vaikka
tödo Illan paloivat
I! Se on kaunis himmeli sanoin xnlna
Mä aiiaa minä en vaan ymmärrä
t el öljy Juokse lampusta pois
itikka lamppu on alaspäin Ja mikset-R- t
kynttilät pala loppuun Ja miksei- -
t cuo Jääpalat sula?
Siinä olikin Jo kolme asiaa eikä
n yksi sanot talkahaltija nauraen
tios näissä lampuissa el ole ollen- -
an öljyä samoin kynttilät elrät ole
nttilöltä vaikka silti nijrtUvät
isiä näkytä talo on sähköä Joka
e niihin seinässä olevia Johtoja
kin Ja nuo Jääpuikoilta näyttävät
at lala eli niinkuin sanotaan kris- -
ria
En kjeellj t enää menin Ihan pääs
ti pyörälle Seinästä siis saa tulen
la toI keittää Seinästä saa kuuman
kylmän eden tleläpä valonkin
rappuun Ja kynttliomin aueun
aan että sieltäkö ne tavaratkin tu- -
at jotka torren kautta tilattiin
Kun soimme Ja talkaherra painoi
an nappia povdän syrjässä ntln he--
Katri tuli sisälle Milloin hän toi
akln uutta herkkua milloin tel
akin pois
Minä olin Jo niin tottunut niihin
kiruokiin että soin kun susi Ja se
~ra käkl aina taan yodä enemmän
tilkka kuinka paljon soi el ruoka
punut
Sitten minua alkoi väsyttämään
n kovin että olin nukkua tuolille
oin Katri tuli sisään käski mennä
Uumaan Hän käski minun vielä
ti itsen5 Ja sitten pukea pitkän
lean m kon päälleni Täällä sanoi
O rltia tehdä niin nukkuu sitten
emmin
aari kun minä pääsin sänkyyn ai-teini- stä
kuulua kaunista hlljals- -
soittoa Olin lukenut kirjasta että
otusta linnassa aina Iltasin halti-soittelev- at
siksi minä en yhtään
vinnyt vaan kuuntelin Ja nukuin
3 tilhen
li Jo k: kas päivä kun heräsin
n ena Joku koputti oveen Nou- -
utumaan Ja katselin ympärilleni
♦niin muistanut missi olin Vlh- -
3 mui 'la että olin lumotussa Iin--
' Samassa Katri raotti ovea Ja
°1 N sepät ylös ruoka on heti
alita Tnsln piti taaskin pestäl
aa olin kunnossa menin Katrin
ti ruokahuoneeseen Siellä se tai-M-J
io utuL HyTU huomenta!
ka sini olet nyt nukkunut! Hr- -
Arrasinkln en olit Jo illalla niin
rcyt Kun söimme alkoi eräästä
Sta kuulua kaunista soittoa SU--
Helli puhuttiin laulettiin Ja taas
ttlia a mlnikln ymmärsin mitä
punnivat KaaDDl oli olenempl
Wln vlillkaapni kotona Mini en irri kuinka sinne mahtui niin
a UnU- lu ji t V!iVLJUu I IUU- Uniiuumi- -
n olisi yksin edes sinne mah--
t- - Matta lumotussa linnassa on
M mahdollista el tlti kaikkea
rrt
llrim le uikaherra vei minut
en luoneeseen Jota hän sanoi
i! Sinnekin lennettiin nlenel- -
Pla OTennlelesti kun vtan
1 Wa kaappi alkoi mennä alas--
tunkuln kalvoon meinasin hv at'a kun katsoin talkaherran
YhtäkkU ori aukeni Kaappi oU py-sähtynyt
siihen suureen huoneeseen
jota se herra sanoi kellariksi Yhdes-sä
nurkasta oli kun hirmuisen suuri
riihen kiua mutta siinä el näkynyt
kiriä siltä Joka puolelta nousi kat-toon
monenlaisia rautaputkia joita ko-ko
katto oli aivan täynnä Sitten sii-hen
huoneeteen tuli mies Jolla oli
sininen puku yllä Talkaherra puhui
sille Jotakin taikakielellä ja he nau-roivat
molemmat Sitten se mies au-kaisi
kiukaan luukun ja pani pesään
kolme lapiollista mustia kiviä Ja
voitteko ajatella että ne paloltat!
Mutta minä Itse näin kun ne paloit at
siellä huoneessa oli niitä kiviä
paljon että kyllä ne saavat taikkoa
usein eikä ne kivet lopu Ikänä
Sitten sillä kaapilla lennettiin taas
takaisin mutta en minä nyt enää
peljännyt
Näin kului päität Aina oli vaan
ha ja phä vaatteet päällä ja aina
näki jotakin ihmeellistä Usein kul
jettiin semmoisella pitkällä taunulla
joka meni pitkin teitä Ilman kenen-kään
tetamättä niitä taikoi naiset
Usein ajettiin autolla Ja kerran
mentiin laivallakin sellaiseen paik-kaan
jossa cli paljon sellaisia eläimiä
joista puhutaan minun kirjassani
Eräänä paitana menimme toiseen
tlela ihmeellisempaän lumottuun pa-latsiin
Ensimmäisessä huoneessa oli
lasinen kaappi jonka sisällä Istui
kaunis Otto Kun ihmiset tulitat sii-hen
huoneeseen pistit at he päänsä
lasikaapissa olevan relan eteen ja an-toivat
rahaa kun salvat tähän alkaa
katsella sitä tyttöä Tyttö antoi Jota-kin
jokaiselle mutta en nähnyt mitä
sillä jokainen piti sitä visusti kädes-sään
Minäkin koetin kurkistaa sitä
t)ttöä mutta talkahaltija sanoi: Tule
mennään ja me menimme toisten pe-rässä
suureen suureen huoneeseen
joka oli ihan täynnä tuoleja kaikki
rlvisaä niinkuin kirkon penkit Huo-neen
peräseinä oli vallan valkonen
mutta muilla seinillä oli kauniita
maalauksia ja koristuksia Vaikka oli
päivä niin monta kymmentä ihmeel-listä
lamppua paloi katossa Ja seinil-lä
sillä huoneessa ei ollut Ikkunaa
ollenkaan
Talkahaltija sanoi että minä en
saa hilskuakaan vaikka mitä kuulisin
Ja näkisin
Xkklä sammuivat kaikki valot ja
tuli pllkkosen pimeä Peräseinä kai
siirtyi pois sillä sinne tuli jotakin ih-meellistä
Ensin kuului kun kirkon
kellojen soittoa Sitten tuli esiin kum-mallisen
näköisiä lehmiä hevosia koi-ria
Ja kissoja Kaikilla oli vaatteet
päällä Ja ne kävelivät kahdella Jalalla
la puhuivat toisilleen taikakielellä Ne
voimistelivat Juoksivat kilpaa soitti-ta- t
Ja lauloivat söivät pöydillä ole-tls- ta
astioista ja toiset eläimet kan-to- it
at heille ruokaa
Sitten siellä oli tyttö joka söi ome-nan
kun noita-akk- a antoi ja heti
t)tto kuoli Ja pienet tontut itkivät
kovasti ja panitat ttön lasiarkkuun
ja kantoivat arkkua olkapälllään Ja
äkkiä he kompastuit at Ja tyttö heräsi
En minä kaikkia muistakaan mitä
siellä oli sillä mielestäni meni pois
kun minä niin säikähdin kun näin
siellä tutun Kaislajarten — siinä sor-sapar- vl
pyrähti lentoon Ikäänkuin
Jotakin säikähtäen — sitten näkl ve-ne
ja siinä minä Itse nostamassa
sätky tteletää lahnaa vedestä! Tuossa
äiti pesi rannalla pyykkiä aivan kuin
silloin aamulla kun olin tullut kalas-ta
ennen paimeneen lähtöäni silloin
samana päitänä kuin talkahaltija il-maantui
Siinä taas näkyi kotimökki
Vasikka kirmasi kartanolla possu
tonki maata — äiti lypsi Helunaa Ja
pesin rannassa Itseäni Tuosa ältt Ja
talkahaltija kulki tietä pitkin edellä
minä Itkien Jälessä mutta sitä toista
herraa en nähnyt missään
Kun katselin niitä kotoisia tuttuja
palkkoja tuli minun kovasti Ikärä
Olisin kovin mielelläni huutanut: Äi-ti
täällä minä olen! Mutta en kum-minkaan
uskaltanut puhua mitään
aun talkahaltija oli kerran kieltänyt
Minun tuli Ihan hiki Vesi tippui plt-kl- n
kasvojani Talsin Itkeäkln niin
kovasti tuli Ikävä äitiä Ja kotia Siel-lä
lumotussa palatsissa tiesivät kalk-ki
Tiesivät että minä olen löytänyt
rahaa näkyi se suuri kivlkln Ja ääni
vaan puhui että tämän kiven vierestä
löytyi rahat enki minä muista mitä
se ääni puhui mutta kalkki se tiesi
ihan prikulleen
Kun lähdimme lumotusta palatsista
en voinut puhua mitään Kurkusa oli
Ikäänkuin Jokin pala Vasta kun Ien--
slmme kaapilla ylös talkallnnaan sa
noin talkahaltljalle että mini halusin
kotiin En Uhtonut olla enii taika
maailmassa
Hin pyysi etti olisin vielä Jonkin
pilvin etti hin ehUsl kirjoittaa pap-pilaan
etti posti ottaisi minut Kor-pelan
asemalta Jonne Anna tulisi mi-nut
tuomaan Vleli hin satoi etti
hlnellä on ollut hyvin hauskaa kun
minä olen ollut lelli
tnTIn olla enää kaksi pilviä
' mt n kauempaa Kuluikin neija
nx i--
mli n kehdannut huu-- pältii ennenkun Anna ehti saada os-A-- f-t
m etti hin osaa taikoa tettua kalkki mlti talkahaltija tahtoi
-- a t -- ille menniin 'antaa ildllle Ja minulle
Ob tiiliä IrangiMä kokoa
__ A
BiSSHftlSsV""? SSSiSsSW° JHAH pstHBssKsisHfiississV fr JsBSississisH
sisisisisisisisisisisisisisisisisisisisA 'isisisisisisisisisisisisisisisisisisB
isssssssssssssssssssVsssssssssssssssssssssrJ I (SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSK
iSSSSSSSSSSSSSSSSBISSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSl W' iiSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSiSSSSSSSSSSSSF- -
sbibibibisW
BSBBBBfk jHl ssssHhaPHsfcsisssssK PiSSSSSSSSSSSSBSSSSLäS9BSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS
Kuvassa nähdään Marie VVrlght-nlmise- n naisen näyttelemällä
14-- B kokoisia kenkiä jctka on lahjoitettu Italiasta sotaklrjeenvaih-t_an- a
olevalle Richard Trejaskitelle kosa hänelle armeijan va-rastoitta
ei löytynyt sellaisia kenkiä jotka olisivat jalkaan toplneet
Kengät lahjoitti erät Beverley Hillin palokuntalainen jolle kengät
cli erehdyktestä tehty lilan suuret sillä hän käyttää "vain" 13 B
numeron kenkiä
Sodtokdlo KiUu
Kirjoittanut
Salin seinällä oteta kello näytti
kahtakymmentäkolmea Ravintola-viera- at
alkoivat yksi toUcrsa Jäl-keen
poistua Tavallisina aikoina oli
hotelli Luxin yöelämä puolen yön
tienoissa vilkkaimmillaan mutta sota
oli aiheuttanut uusia määräyksiä
Neljännestä yli kahdenkyrmenen-kolme- n
sammuivat hotellin ruokasa
lin valot nykyään
Eräässä nurkkapöydäsxä istuva
tummasilmälnen nainen loi tutkivan
katseen sanomalehtensä takaa Vie-reisessä
pöydässä Istuneet herrat
nousivat lös
Tule Istumaan huoneeseeni elltt
ole kovin uninen" kapteenin un- -
ei vormua kantava mies anoi tot eril-leen
nuorelle ylelscsikuntaluutnan-till- e
Toinen haukotteli
"En ole nukkunut pariin yöhön—
mutta voinhan -- tulla Ellen erehdy
on inulla tilkkanen whlskä si-ellä"
Miesten keskustellessa nainen viit-tasi
tarjoilijan luokseen Ja maksoi
laskunsa Hän poistui melkein yhf-aik- aa
upseerien kansa Hftn ajoi hls-sil- lä
kolmanteen kerrokseen kun up-seerit
sen sijaan kSvelität porUiti
ylös
Nainen oli parhaillaan etsimässä
huoneensa avainta käsil-tukustaa- n
kun upseerit saapuivat krrcksen
He eivät näyttäneet kiinnittävän e-ril- oista
huomiota naiseen vaan
poistuivat kumpikin taholle n En-nenkuin
nainen oli löytänyt avaimen
sa Ja saanut huoneensa oven auki
hän ehti nähdä nuoremman upseerin
palaavan huoneestaan Ja koputtavan
numero 367:n ovelle
Päästyään huoneeseensa nainen
alkoi nopeasti riisuutua Pukeudut-tuaa- n
silkkiseen yöpukuunsa hfin
painoi oven pielessä olevaa soittoko
lon nappia Ja hypähti sitten vuotee-seen
Kun tarjoilijatar hetkistä
myöhemmin Ilmestyi kynnykselle
valitteli nalnm kylmettymistään Ja
pyysi saada kupillisen kuumaa teetä
Tilattu juoma saapui muutaman
minuutin kuluttua Tarjoilijan pois-tuttua
kaatoi nainen teen pesualtaa-seen
puki nopeasti villaisen verryt-telypuvun
yllen pisti tohvelit jal-kolhln- s-a
Ja sujautti pienen auto-maattipistekin
pukunsa takkuun
Sitten raotti hän varovasti huoneen
sa ovea
Käytävässä vallitsi öinen hiljaisuus
ja puoli hämärä Vastapäisestä huo-neesta
kuului heikkoa puheensorinaa
Jostakin kaukaa kantautuivat tyk- -
Pääsin vielä junaankin joka kanssa
oli ihmeellinen laitos Se puhkui ja
puhisi huusi ja vinkui ja meni koraa
kun auto Sllni oli monta pitkiä huo-netta
peritysten Ja Joka huoneeasa oli
penkkeji Vilillä muutettiin kahdesti
Junaakin luulen etti ne aina visyl-vi- t
niin etti piti lähteä toinen tilalle
Matka kului hytin Mini söin ja nu
kuin välillä Annalla oli tarattuna
paljon hyvli evilti Kun sitten pääs-tiin
Korpelan asemalle oli siellä Jo
posti odottamassa Siihen postin kär-ryille
kantoi Anna kaikki nimä pake-tit
Ja korit Jotka talkahaltija lähetti
äidille Vieläpä hin lihettl kirjeenkin
josa on oikeata rahaa
Petri oli puheliaalla tuulella Jätim-me
hint tarkemmin kertomaan mat-kastaan
töitten Hauraasta toisten ih-metellen
kuunnellessa
Me voimme Itse arvailla raitti hin
{©11 Ja mitä hän rikl
Outsider
kien Jymähtelyt kumeina lyönteinä
Nainen painoi huoneensa oen hil-jaa
kiinni Ja hiipi käytät än päähän
Huoneen numero 378"n atain oli ta-vallisella
paikallaan naulasa oven
pielessä Nairen avasi oven äänet-tömästi
pani avaimen takaisin nau-laan
ja pujahti sisään
Arkailematta nainen sytytti valot
Hän tiesi että hotellin ikkunat oM
tiiviisti peitetty Pöydällä oli pari
nahkakäsinettä sotilastakki ja kart-talaukku
Turkiakaulukainen päällys
takki riippui naulassa vuoteelle oli
heitetty Joukko kirjoja
Naisen tutkiva katse tarkasti huo-neen
joka sonen Se mitä h£n etsi
ollut näkyvissä Nurkasra oleva
liinavaatekaappi oli lukittu Nainen
silmäili sitä tuokion arvoatelevaatl Ja
otti pöydiltä metallisen papcrlvelt- -
sen Hän käsitteli kaapin lukkoa
ammatti-Ihmise- n varmuudella Muu
taman sekunnin kuluttua kuului
heikko rasahdus ja lukko antoi pe-rään
Nainen otti kaapin hyllyltä
ruskean salkun
Hänen kätensä eivät vaplsset vä-hääkään
ryhtyessään selailemaan
salkussa olevia papereita H&n kävi
ne huolellisesti läpi ja teki nopeita
muistiinpanoja pieneen taskukirjaan-sa
Vain muutamia papereita oli
enää tarkastamatta kun nainen
yhfäkklä säpsähti : käytävästä kuu
lul askeleita!
Salamannopeasti hän sulloi paperit
salkkuun heitti sen vaatekaappiin
ja sammutti valot Sitten painautui
hän seinää vasten oven pie!een Ji
kuunteli
Askeleet pysähtyivät Jonkin toifcei
oven luo Samalla kilisi soittokello
käytävän päässä Joku kerroksen
asukas tahtoi vielä tilata jottkin
Puristaen pienta asetta kädessään
nainen seisoi hievahtamatta paikoil-laan
Hän kuuli avaimen rartsev&n
läheisen huoleen lukossa ovi narah-ti
heikosti ja sitten kuului sähkö-katkaisijan
napsihdus Käytävä s a
oli taas hiljaista
Vielä muutaman tuokion nainen
seisoi paikallaan Vaara oli ohi Hän
sujautti plstolin taskuunsa sytytti
valot ja otti salkun kaapista Työ
oli suoritettava loppuun Se el kes
täisi enää kuin muutamia minuutte-ja
Suurin osa salkussa olleitta pa-pereista
oli jo tarkastettu
Ketken kaikkea hän taa kuuli
askelelta Tiliä kerta olivat ne hil-jaisia
Tarjoilijatar oli varmaankin
tullut äskeisen soiton johdosta Nai
nen et kiinnittänyt asiaan enempää
huomiota taan Jatkoi paperien se
lailemlsta Hänen lyijykynin liik-kui
tavan takaa nopein piirroin
mustlklrjan lehdillä
Lopultakin työ oli valmis
Nainen sulloi paperit huolollitetti
salkkuun sulki sen Ja aaettl salkun
paikoilleen Kaapin lukitseminen
sen sijaan tuotti hänelle hiukan e-nem- min
vaivaa Jäykkä salpa el
tahtonut milliin mennä palkoilleen
Hänen täytyi vääntää paperlveitaellä
kaikin voimin
Mutta miU se oli?
Käytävästä kuului taas askeleita—
tälläkerUa useita Ne lähenivät no-peasti
Nainen Jätti kaapin oven Ja kilrh- -
tl sihkök tkt Uijan luo Ennenkuin
hin kuitenkaan ehti ammuttaa va
loja avautui ori Ja leiksi sotilashen-kilöä
tarjoilija perässään astuivat
sisään
Naisen käsi painui ncpenrtl tas- -
WWWWVttWWfWa0W0''1
youttp PopU'i Golum+t
By Viola
Xivvyvvvvvvyyi¥ii'iViiA Atf[ A Prayer for Wartime
Thou Who hast a spocial lotc
For those who amo:th out
The pain of earth
B vith our nurcs and loctors
In hospitals en ships
In dressing stations
And tvhereter the brokrn
Bodies of men
Cry out for succor
In this day of the rld's agony
Be their chief praisc
The knovledge
That they are Thy hands and fcct
Where vounds bite deeply
Into the flesh and pirit
Of men ttho have left safety
To risk their ali
That frexlom may le free
Lest hatlni? healed others
They suffer In lonelincs
Support them tvttn
Thy continual presence
And prant unto them
Thy tvatchful care
That they may ee th fruit of
their labor
And be content
With the favor of their God
Through Jesus Christ our Lord
Colic Traccd to Pacificrs
The shortage of paejfiers Is good
news to many baby doctors ttho
frotvn on their use
If baby tvakens duri"K the night
and refuses to be pacifled ulthout
a pacifier ifa the fault of the F- -
renta for not tralning b&by piperly
the doctors insjst Brightly co"orca
beads or bracelet will se-i- the
aine nurDose by altracting baby'
attentlon and It wont be neceestry !
to send out an SOS for pacifier
Besides baby will be hcalthler
LHctors say paciders are the caune
of much soBtro intntlnal dstur--
bance resulting In cohc and
tlng because a baby uslng one w„
suck In too much air Also paci-- 1
fer are on the i st of unsinitaiy
items Du st and much handling
make them rrm carriers
The new uubstltute on the mar-ket
made of bone or plastlc mother
have found to bc heavy and hard
One mother devlse a homemadc
pacifier by purchasmg a large rub-be- r
botlle cap stuffing it wlth Cot-ton
an eallng the end lth scoth
tape
Others have wasted scarco nibber
nlpples by trylng to devlse paclfler1
but In vain
I Never Fib About my Age
I never fib about my ace— Vm forty- -
elght!
To klndly-pryln- g fnends J alwayi
teli It stralght—
Wlth hope I must confes these
thrllllng words to hear:
"Impossible'— l'd puess Just twenty- -
flve my dear
The tdible mi at on a ateer
amounts to only 47 Pt cent the
rcmainder of the anlmal it boncs
hide and gristle
kuun mutta upseerin tiukka ääni
sai hänet pysähtymään
"Nottakaa kätenne mieluimmin
ylös madame Haluamme keskus
telia hiukan kanssanne"
Naisen silmissä vä'ähtl mutta
hin näki uhkaavan pistoolin piipun
ja katsoi parhaaksi totella
'Kävelkää eellämme Menemme
tuonne alas Juttelemaan siitä mitä
tekemistä telUä on tähän vuorokau
den aikaan suomalaisen upseerin
huoneessa"
♦
"Kun soittokello kilisi totesin nu- -
meroUulusta että 378 kutsui Tul
tuani oven taakse huomakin Ihmetk
tenl että avain oli tavallisella pai
kallaan (ikä avaimenreiästä näky-n- yt
edes valoa Olen vanha hotel-llnsllroo- ja
Ja oppinut varovaiseksi
Varsinkin näin aota-alka- m täytyy
pltiä silmänsä auki ja niinpä minä
hälytlnkin nämä upseerit" tsrjoill-Jat- ar
kertoi kuulustelussa
Kuulustelua Johtanut majuri n-ök-k-äsi
Teitte arvaamattoman suurn
palveluksen melÄe Kl'nnHaa
mamme nainen on erittäin vaaralli-nen
vakoiliJaUr Hin aäiklhti tie- -
tenin lotakln la painautui seinää
Tisten huomaamatta ett samalla
painoi selällään soittokellon nappia
Joka on oven pieksää No niin
Timän jutun Jälklniytb tapahtuu
aamun valjetessa Sotalaki on ni-mittäin
ankara" majuri lopetti
r n fc $ Jntff "
True Story No 12
about Alcohol
By Unkle
It a U a wcll-knot- vn fact thtt
alcohol ttas detroyed more human
Ilves and souls than any n-a-r haa
Countless homes havc bocn tvrecked
Innocent ictlms hate suffered thou-san- ds
of deaths Can anyone ted
anythinx good abcut alcohol? I am
afrald not This story of mine li
only one of Iho niany that I coula
rlte on this subject
In a nice tllc oottage in a Nor-thern
OnUrlo mining tovtn slts a
man at a piano by the open tvinduw
and sings as he plays Tlicre Is
something In thV song thtt touches
your hrart— something diffcrent It
comes from the slngcr's soul —If
real lt sad tcry sad It ali lead
to this little sory
Life could hate been beautiful
full of kne lauphter and Joy In this
tlle home thcre oncc was nll tlm
happlness that life could offer Wal-ter
as ttc hali call hlm niarrled
Nancy in 19?5 Two year later a
boy was born They lovi tl each
other deeply they never had any
arKumcnts wcrc the best of nelgh-bor- s
and a true cxample of a happy
couple Vallir tvorked as a mecha-nl- c
and e&rned a comfortablo llvlng
Nancy tvas a good housekeepcr good
cook and a loving wlfe and mother
They tcre made for each other
But Walter used to have onc ttcak-ne- ss
Before he got married he used
to drlnk and get drunk very often
but he promlsed Nancy he tvould
never touch alcohol agaln
Sad day
One day Walter met some of his
°d 'rlends at a downtown hotel
l™ urgea mm io uute onc muo
d-ln- k for old time' sake That
Jr'nk rulned hls happy life foroter
°ne Mle drlnk M io anoh a"d "' w" "' en
Walter wa drunk ho never as hlm- -
' VVlthout any rason he cursed
and started to beat Nancy When
he got home and chased her and
Walter Jr vho was slx ycars old
nt the tlme out of tlio house they
left— never to return
Walter I alonc now Ho nt-te- r
goes out cxcept to work Tlio houso
is eiactly a Nancy and Walter had
left It twelvc years ago Ho nas
become gray-halre- d from sorrow
Every night tforc ritlrlng he slts
at hls piano and sings tvith tcars:
Oh whcre Is my wanderlng boy to- -
night
The boy of my tendercflt carc
The boy that was once my Joy and
prdy
Oh ttherc Is my ly trnlght
Oncc he was pure as the mornlng
dew
As lie knelt at his mother's kneo
To prattle tvith prldc hls childish
prayer
And life was merry thmc
(io search for my wanderlng boy
tonlgTit
Go tearth for hlm where y-- u will
liut bring hlm to me tvith ali hls
faulta
And teli hlm I leve hlm still
Oh tvherc Is my boy tonlght
Oh wherc Is my boy tonlht
My hearf o'erflows tor 1 lote hlm
he Tmows
Oh where Is my boy tonlpht
Look Fish in Eyc
Ilcfore Buying II
Look a fish In the eye befsre yoj
buy it If Its eyes are briUlant lt's
freah
Other slgns of freshness nro a
slippery but not aticky surfacc a
clean pleasint odor and flnn eUs-ti- c
flesh which will spriru? back
shoving no dent when Ifently preaa-e- d
Birds of War
SU northern Rhodesian chlefs t- -
cently had their first experlence of
flylng and expreaaed a desire to
learn "to drlve one of those birds
of war"
Hearty Sweaters
You can pruce up a ?weater by
applqueing hearta haphkaardly acrots
the back and front
At aea or oer a lerel plaln the
human eye under favorable con-ditlo- ns
at a height of five feet from
the rround can see an ohjeet 2 9
mlles away
'}
!
Hi
1
ii
p
--
ti
'
:i
H
B
n