Vapaa Sana, September 02, 1939

              v
M
(PMCPMM)
MAN
NT 9INNItM-CAH- A
NIWt#APIfl
ymrt Waa"aaaef m
h? Tte TlHt —
TMMlt Oat
CtNO UNHOLA Ttildtrrt
VAINO MALMIVUORI tutinaa
f
MrM KtdrMi of Prealdent:
4 8eh SU Toronto OnL
aatotta and Editorlal D-pam- oenU
MO ftpadlna Avt Toronto Ont
PHONE WA 7721
Raartlre4 acid-cli- s matur parempia
a—taary miu ju 4i iii i-o-ai
UllICe 8)rUnrt Ottawa Cfit
aaanlaCUa ratra la taaaaa aaa
HMM Ktlfii Itar #15 1 H
Maattaa JJM fumt tloalka ! U
T%j— Maalaa Te la tarr taatrWi
9m Taa HLin li Maalaa 30O
Lahkoa jattelu ja
henkinen vapaus
Jokilntn miistä on urustelles-- 1
aan kanssaihmistensä kansaa tullut
tehneeksi havainnon että toiset
meistä sisntaututat asioihin Ja tarah-tumii- n
tiukasti noudattaen jaitakin
otlnnalsia käsityksiä toiset taa
pyrki tät avarakatseisesti punnitse-maa- n
niitä eri kannoilta ja anta-maan
oikeutuksen muunkinlaisille
kannanotoille kuin mitä lähiympä-ristön
")ltlnen mielipide" sanoo
Yksilöinä voimme m)ös huomata
että ajatusten alhto näiden kah-den
Ihmistyypin välillä on useasti
tavattoman vaikea: kumpikaan pue-1- 1
el ole taipuvainen täisin luotta-mukscllli- in
suhteUHn Polkkeukla
tietysti on Ahdaskatseisuus k mu-nataan
tosin useasti kauniilla epi-teeteillä:
periaatteellisuus Johdon-mukainen
ajattelu jne Palm aatoin
taas toisia pidetään usein selkäran
gattomina ja moraalittomina
Periaatteiden omaaminen on kui-tenkin
toista kuin ahdaskatseluu
Kllel milliä Ihmisinä ji kanalaislnt
ole vls-ej- ä periaatteita olemnit
henkisesti Juurettomia puita Jolin
jokainen tuulenpuuka taltuttelee
Mutta periaatteet eivät saa kastat-taa
yksilöi tuijottamaan sokeajtl
vain omiin ns totuuksiin Persoo-nallisuuden
kehittyminen edellyttää
aloiden kaikinpuolista tarkastelua
hytäkymitä ja hylkäämistä mut--
ta samalla aina sen seikan huomi-oonottamista
että kalkki vakau-mukset
otat vain määrät) Itä kan-nalta
hyväksyttäviä ja että samoja
asioita toldian tarkastella aivan vh-t- ä
oikeutetusti muiltakin näkökul-milta
Yksilöiden suhtautuminen ym-TärUtö- ön
täsä suhteessa vaikuttaa
luonnollisesti välittömästi yhteis- -
kunnalllseen elämään kalkissa
Itumuodossa Jo tiukan sutaltse-mattomas- tl
ajattelet at ihmiset ke
rääntytät yhteen ajamaan omia
päämääriään syntyy tahallisesti
kuin konanaan mulstlmman keski-ajan
jesullttavelj(skunnlsa Maail
Ja hengen alistaen en
tarkoituksenmukaisuuden alttarille
liberalismin
näyttää ttetän mukanaan vapaa
mleliyyden terveenkin oan ttenjren
vapauden
aikoina on a kir- -
!attmankclkka sltteaMti luiaMii- -
ja aakltä
HtaVktotjn
t toinen kuin Keaki-Euroopa- n mus-tU- aa
myyitirralsia Me elimme to-tin
edelleenkin talcudelllstn riippa
'vaisuuden itetssä mutta meillä on
ollj onni tällyttfä saranva aui
Pohjolan erilk-isaer- na veltoitta
Ja e velvoittaa ennenkaikkea työ-väenliikettä
kansanvaltaisen vapau-den
vankinta turvaa Meidän on ka-ristama
päältämma vannoilta a-c- lta
ehkä säilynyt ajdaibenkf y- -
lahkoaJatUtu Avarakats-sju-Jel- la
Ja UT-atUralattuJ-
:ta me pä-3em- me
parhaiten attanpatn tiellä
vhteiskunmlliala olo
kohJen
Mutu samaUaevata-Uu- i el saa joh-taa
periaatteettomuuteen Ja chei-mattnmuute- 4n
Heakitn Jouitauu-'"e- n
vaaas+ea tutkimuksen ja
ta-apuoli- Men tarkasteluun peruitta
ajattelu loppujan lopuksi luo rapaan
Pohjolan vapaan työväenliikkeen
Joka kstaä oit 111 ett ajt-- n
yökkäykset
Kirkland Lake Ont
Kirkland Lake Gold %alvoksen omis-tama
maa alue Thaput — käsit-täen
133 tmttla tulee jaettavaksi kau-pungin
alueeksi ja on n kyisillä asuk-kailla
oikeus ostaa ne omakseen
hinnaksi on määrätty
vuoden teropeiuste tullen hinnaksi
$3 K)— 3J0 tonttia kohden KaupunKin
hallitus on päättänyt laittaa vesi- - ja
likajohdot mainitulle alueelle
Yleinen mielipide liikemiesten Ke-skuudessa
— täällä on että sota e tu-le
hätlttämäan kulta- - ja metalllkat-tcsteollisuutt- a
Canadassa mutta pain-tantoi- n
tulee sodan sattuessa mainittu
teollisuus elpymään ja vilkastumaan
dollaria sakkoa tai Charles Venäjän
Ilouck Roodflsh Kd kun tomut
kWliks patetaä syytä e Ittaä miksi
hänen mökillään oli täyttä pulloa
olutta
Kommunistien organiseeraaja
Smyth Kirkland Lakelta antoi tä-käläiselle
sanomalehdelle "Northern
klrjeelllsen vastauksen lehden
kysymyksiin puolueen kannasta tilan-teesta
Sotlet fnion Ja uuden
sopimuksen johdosta Puolue ja sen
kannattajat elvat oikein tletatan
mitä vastata Msymykseen Miksi ra-kas
kallis suuri tovaarich johtaja (py-hä
Jooseppi Stalin) liittää kommunis-tisen
fasclsmin suojelijaksi
Mainittu kirjoitus oli perjantain leh-dessä
tolmitussltulla
Uutta katua rakennetaan Federal
Tonslteen Se tulee menemään llar-prat- e
kaivoksen pallopellkentän länsi-puolelta
pohjoiseen
Kräs saksalainen Ilmoittaa keksi-neensä
keinon Jolla kenkien pohjat
saadaan "uskomattoman kestäviksi"
— pohjat uusitaan hiekka- - ja muilla
raemalsllla sekoituksilla
- ' -
LAUANTAINA SYYSKUUN 2 P SATUROAY S£FT
POHJOISMAAT VARVILLAAN
V9mWWWv i Jbiiiiiiiiiiiii wT äffiaVaiiLiiiHBLiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
fr £mm S aaaaaBi alaaaaa "aaiaB flHjH ok äLiiHL & iLmWWW - vLiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiivatL aLiiiiiiiiiiiViBM9&BLiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii aCjJaaaaaH mmwtmm
aLllBBMBLIIIIIIHialllllllllllllllllllllllllllllVtN NibLV iiVLv tlVijMBLIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIK-k-MB-UUUUUUptUUUUUUUVftmm
jmbiiiivmf V K MaLllllllllllllllllllllllllftBk l - -- - 1%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%% J
y&mWm wWWWWLWWk% iBBh aVLVLIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIsALIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII&
RusU'n ulkomlnltel Sand'er Ja ulks-ninltts- rl Erkko #-- isf v-- — sfs -- iw - vnf umen
Norjan ulkoministeri Koht eka Belgian prinsi - Llf-- e jotka lokoontulvat IskttMin nejvotte-lemaa- n
Ruettin Suomen
Brysseliin n Osien opi™ seen t-uli- vien puolueettomuudesta
Norjan ja Tanskan ulkomn terit kokoontuivat jälleen Osloon tamUn viikon keskiviikkona
Pakinajuttuja
Mitä Hitler ennen sanoi
sopimuksen teosta
Venäjän kanssa
Hitler kirjassaan Tai telunr
Jclttaa:
"Tosiasia ä sopimuksen t-k- oon
Venäjän kansaa sisalty seuraa-va- n
sodan Julistus tuloksena nii-si
Saksan loppu
"Me emme saa koskaan unohtaa
2C0 tä tamänpaltälsen hallitsi at
el
Cd4
nay
Sen
otat tatalllsla terentahraamia rikolli-sia
että tässä lhmikunnan kuona
Jotka trca:lllltn hetken suosimana
valloittivat suuren valtakunnan teu-lauha- t
Ja Juuriltaan tempaisivat mil-joonia
sen johtatla älyjä raakalaisel-la
verenhimoisuudella lähes kymme-nen
vuoden ajan harjoittaneet
aikojen kauheinta tyranni-valta- a
Emmekä me saa et-tanä- mä
hallitsijat kuulutat kansaan
Jossa yhtyy harvinainen eläimelleen
kauhun ja käsittämatoin valhettelun
lahjan sekoitus ja tänapältäna enem-män
kuin koskaan ennen ukoo ole-tan- sa
kutsuttu saattamaan koko
Ilman verisen sortonaalalseksl Ku-kaan
el tee sopimusta sellaisen kans-sa
Joka kiintynyt vain sopimus-kumppaninsa
tuhoamiseen Minna
sopimuksia tehdä sellaisten
kanssa joille sopimus
phä sillä he asuvat täsä maailmas-sa
et kunnlallsuuden ja totuudenrak-kauden
edustajina vain t aineen pe-toksen
varkauden ralkauksen Ja ry°-täyks-en
ajajina
"Saksa tänäpäivänä ol-hevls-mln
LAURI PETTERI
Karjalan sydänmailla auu potka akettejaan Sielläpä elikin
jolle kummit antoltat nimen Lnurl mitä oli toisillekin eikä vain Pette- -
Petteri Muuta lahjaa he eität La tri rllle: oli Isälle ja äidille sekä koko
Petterille tolneetkaan antaa kun nt- - poikapartelle Kuka on nämä kalkki
men— Jota tanhemman eität kekl- - lähettänyt kysjj äiti? Ne lähet
neet kcska helliä entisestään oli Ji tänyt kutnmlkerho Ja osa niistä en
ftn yhdeksän poikaa Joille he olivat Itse tullut kaukaa Amerikasta asti Si-- 1-
njmen Keksineet laKin kaukaisessa Kanacias-- a
Vai'iommat plthätkln jlelliyy- - kummlkerhoja
tenä että pojalla kaksi rltimä-- i Onko minulla sielläkin kumm!7
MlmaM at I fia Laltv te At t% ! as I fit f Vt-- lf rt alnna UaMt(ilan 1t ! h"lilr"X l Venaja
-- u- „„„
mmi pient 'etten Kastoi vanan menee anomaan KiitoKia -- Mitä
lahkchenklyys Joka anna sijaa suuremmiksi Ja kuuli ttä veljien Ja moni multa kvsell Petteri että
uurnil 1 I ummf 1ta J°K" °" ntnut kun-mt- - muilla t iskin oli suunvuoroa Kyllä 'pojalleen lahjan kalpasi siinä mökissä cli hauska Ja iloinen
PollittIestl tämä lahkolalshenkl tuollaMa kumminlahjaa Kuitenkin joulu! Äidin Ja Isän silmlsä klmal- -
rllntyy n) k aikana jhtä seitana 'koskapa kumminsa clitat telltat kyyneleet katellesaan las- -
Näinä sanoin
aaittB
Huges
Char-lie
News"
Saksan
maiden
unohtaa
kaiken
vaikka
r
vvdelle
hänkin
köyhiä tltat ne Koskaan ktenneet tensa ra— nujoetaanko niille
hankkimaan hänelle mitään lahjaa nadan kummeille nyt Vi hei' kun
Sitten tapahtui Jotain Ihmeelll-t- ä lähettltät meille näin paljon tava- -
massa riehuu oppisuuntia jotka ju- -' ""n o11 mestynyt mök- - ra kyyi Joku pojista Samasa le
klln pieni Ja tämän Jälkeen Jo huultatkin Ja tekivät sen niin
listavat pannaan kaiken ajattelun Ua par uotta myöhemmin poika tolmakkaast! että holtaja-tät- l sai ri
vajauden
Taloudellisen kuolema
Tonttien
Venäjän
kaikkien
kaverien
Kun nyt se täti joka aul kirkon- - della korttaan
kylässä Ja joka oli rrn pienen oJan Tämä samanlainen hei hel-huut- o
tuonut— k iten Petterille sanottiin- - olkoon meille tlmminsllaUlllfi VmI- -i
nen
nyt
toimintaan n
olisit halunnut— kysyttiin Petteriltä rit äällvät osallMksI kumminhan
Oikean oit joista kotimaahan taa volm-suo- ra
vastaus me lähettää
i iltti hottaiftllt tarkemml" E-tmma- lnen ktmmikerhon ilta
jaltuksln esitetty paterin nuclfern ji pani syksyni M: Ja Mr
On to-ltt-u tiä n tarkasti multtli Ittea tuli k-d- lt tortaiiM p syys- -
baaftsta
jmttu tmi rtnnatM-t- st retletln ko kuuta kello HMita
Ula satren pa1itlii "Joko! Tervetuloa kalkki entiset ja
taa vaaauOen mnrapaikftn ksksia taA Ut tajt atttftn Teijan?"— mr-e-n
lmrfnui
raaatss
pohjan
kuuden
syi
I Ti a m luu lteM1
a nw vma vt4 MRa livvui ltria nna-- l
♦ ratntahjoja täti Ja elkoi
— 2
liiiaBiB
ki
en et
et
on
ovat
on
ei
el ole
on
on
on
oli
_lf
el
lyhyt
rvttetl Susan mtkklln baaka yttttys
TLiunlns — l?
— Kirje etmtkUM
seu aava suuri tsl ttl-k- o Ce
'Taisteu mailran Juuta aista boi
-- t etlsoimsta aitaan Va paa teiva
kannanottoa Xeuvos:o- - enä aa loa-taan
Pira el pahoaiser
at ulia "
Minä en unohda Jatkut aa nenä
kata uhkaa minkä silloinen pansla
vistlnen Venäjä uskalsi asettaa sak-saa
vastaan en unohda jatkutia har-joitusmobllisolnt- eja
Joiden ainoan
a-kOituks-ena
oli Saksan loukkaann
nen minä en toi unohtaa Venäjän
yleisen mielipiteen suhtaitumita
ennen sotaakin kaiken viha
mielisissä purkauksissa kansaamme
maatamme kohtaan enkä unonaa
vaikutuit aitaa tenalalsta lehdlMoa
joka alia oli stätalllsempl Hanskalle
kuin meille
"Mutta kaikesta Usta huolimatta
soian edellä oli vaihtoehto olisi
luottaa Venäjään tarkoitukselta
käännä Englantia vastaan
"Sahteet tänapaitänä erilaiset
Jos ennen sotaa olisi voitu mennä
Venäjän mukaan viimeisen tunteen
tukahduttamisen hinnalla se tänapal-van- a
el enää ole mahdollista"
Näin Jutteli Hitler valtaan pyrkies-sään
Nyt hän ajattelee kokonaan
toisin on llttynyt Venäjän kans-sa
Englantia Ja Ranskaa vastaan
Hän on kutannollisestl lyönyt teljen
kättä miehen kanssa jota on niin
haukkunut Ja joka
tuorostaan on häntä
Haukkuminen nyt päättynyt
kummaltakin puolelta Sopimusta oi-keutetaan
kummassakin ja en-nen
kehitettyä Ja paisutettua vihaa
muutetaan nyt ystävyydeksi
Mutta eitätko ja Stalin tällä
sopimuksellaan tehneet itseään tar-peettomiksi
Tämä seikka kiinnostaa
mieltämme ertkolestl Eikö Hitler ole
kansalleen ja maailmalle yrittänyt u-ott- aa
itsensä Ja hiivittävän Järjes-telmänsä
tarpeelliseksi siksi kun nan
on se linnoitus Joka estää öolhet is-min
letenemästä länsimaihin? hlko
Stalin Ja hänen kommunistinen Hik- -
I leenä ole pytkinjt Jokasesa
suudessa osoittamaan radikaaliselle
i mallmalle että hän Ja hänen
"V:7 :J':f-- n:„:-- v hT 1 """ "kommunistinen- -
- -- wu v„c „ai-- „ r„ muoC(„arat
hänen
tyttö
Po4ijolii
haukkunut
aine irta kavtiian
I la4lle
saakka puhuneet Heillä el ole
mitään millä to!!vat osoittaa ltsena '
'
Eikö tällainen Jonakin paitana
merkitä kummankin 'Iivana Julman '
loppua
kyt el ole kommunlleJa Ja
na!mlen kautta on tul-lut
kommunatit Ja kommunatien
uudeksi e ä merikalat- -
Jonka
ta kun hän loikin ne- - ke3n alamme 0Kal"n n'Jan °uun Päässä on
nen veljen Mitä sitten oikein monet Lauri Pet- t- rppl Vaaa Va'I pol
joita
astmaa ottata en tänä
täm km aln
km tnsdet
-- ky- jäenet
taas
mum! aaka
21—
ajta ulos
jo-ka
ylitti
voi-tu
otat
Hän
on
maassa
Hitler
tllai-- I
hallit- -
niistä
sinä että
AUI
Seiin voi olla enteellMä Venäj Jo-nakin
päivänä Saksan liittolaisena ol-lessaan
ehkä huomaakin että se tar-vitsee
vain sirpin
Kenestä tulee trt o-tl- eB uskon ylin
pappi
Pflcaiaa a
jiKm uaMna settseattn mutta
ISOJOKELAASIA
SANANPARSIA
vu Horca k''n lsroioklMen aitta
El ämmäin tekemähän rekehen co
aan 10 kaan isunit
Ja :e'-lst- l — samo loo1oklnen ka-i'ok!ei:- cn
vaikka talehfll
Onko prunnl ralanu kun on paitas
'iuon mistä?
Tä ktn Krittilran raraila
Icclt£'oelta aa kun sanan panoa
Hon?oonjoe'ta itte rekehen
Mlti enam-- 1 minä t Innottaan meen
sitä en mpl minä kaarun — sanoo
Nlemeldn-Aitiit- l kun lulstelohon o-pet-tell
Kalfa-altnan- rn kun tarsa ajos — sa-noo
Iso'een Hikka
Se on t sl Ictta Karijoella on Prosl
Tieteellisiä paloja
Yhdstallolsa on 34J'0 lndiaania
Jotka edustavat 200 helmeä Ja puhu-vat
3 eil kieltä :00 eri murteella
Kaksi kolmattaosaa
ruumiista on
aikaihmisen
Villejä apinoita elää Europa? sa
ain Gibraltaiin vuoristossa
Vuorito'arviln istutetaan nykyisin
:aloJa pujottamalla niitä
Yhlysvaltaln
on 63 prosenttia silkkiä
Japanista
Englannissa on tehty teiden reuno-'-a
lasista Jotta ne näkyisivät parem-min
yöllä Ja tiet olisivat tlten turval-lisempia
ajaa
Kumia käytetään ruokatavaraln
kääreeksi käUettävän läpinäkyvän
käärealneen valmistamiseen
Paratiisilinnut otat mitä vaikeim-min
pyydystettätlä elävinä
MulnaiIssa etruusialalslsia hauta-jaisissa
pidettiin urheilJkllpalluja ja
Juhlia haudoilla
Tukholmassa on museo joka selos-taa
puhelimen sihkolennattlmen Ja
ladlon hlsto:laa
Keinotekoista kumia voijaan tehdä
poytäsoke lta Ja tärätltä
Eräät torakkalajlt vaativat viisi
'uotta aikaa kastaaksetn
sen ainoan mahdin Joka Ketvin mbn fkayskcelnmee!n esletävmenäeämn isennatsiylaltlsumuadaeinlmanj?a nuMa koltukelln on maanesiumi
iMItä Hitler Ja Stalin nyt sanotat! 0"°!nlverot maksoivat am-rika-ni- ille
maailmoille ovat tahan uonna 1&"s $:MWW
enaa
tarpeellisiasi
vcl
enää
natseji:
enuleeralksl
tataacotioa letännyt taas
pudonnut
stää
tuloo
yli
vettä
tuonnissa
Joill
Beaver Lake Ont
Kes-kiert-ue
1933 taiteilijat Liu-nala-Erkko-S-teln
esllntytät täkli-Iäisel- lä
SJ-- n haalllla maanant
syysk 4 p iltana alkaen kello 815
Ohjeman loputtua en vielä tanssia
el saanutkaan Petterin puoltlf llo- l- herat) huutena Kummikepiomme on al"Ua hakaristiä Kltrtue-- a ihanan oiton
kummtnlahjan—
Uhtl-nykykeske- ltt
Vahrlukaamcve
toi-makassanals- estl
mukaaaV
Maaseuduilla vain kerran miespol
ven aikana on tarjolla tämänlaisia
taidetilaisuuksia
KVAP10TASAVALLAN VEROT
Andorran tasatilta jossa on 5 200
________ i asukasta on jälleen maksanut v o- -
jtulsen verona preiderttl Ibrunille
Mbaataa taltaMsen i Anerra on Itsenäinen tasatalta
oa n s r
a i _ I
i
r
Jienut
SlVUpiloJ!
R6k0i" VAHA VAn
uinn L
on rauhanky
tä on vain
I
Ci-a-- n keytttt
vu:ki että -
Ja hrnut y e kunntCsna
nas
5 e ei ole h
to 'y ny
nelsfa S i
tuli t siihen r
uodinnut i
Ent!aikce-- t
Nyxypai -- r
te n suojelusta
jgalalnen mi
Cadli n!m --
as a MuMa v
salainen K
ulleet hfiniici
ras lehti
t
Genjrpti-- r rr:skln syle
kadoksissa
-- '
tr
a
-- U
e t
vo 1
n J
e ystin
ILfaailmassd -
tä t s lolllsla että
kirjolttaaiatt t
Tappelu-niths- t tunneiMsr
'M he le rikiW!1
aan yn Nyky trfn
pinaamit aanl-suur- u jctka
ttuiilatin Upi
V"aunottaret
tlehättatia
luonteenlaatunsa
'ottaja Min i
tapa el moJe 1 1
salata
S!
i
pr
rr""
alinil
letni
lake
että
vste
ovat n-snUkeiui-nVj-
H
w &ZZI
e t
n(
Iii
JJ sl
Ainoa paikka m su n ei rl
tään tolvea on taivas
i
n
i
-
ar uuiaiiauna ei aj n ual
sellle mlel nk li i ilaen sm
ne mxevat mie ien la -- i
kuinka monta rasvapilkku iui
ja monta muuta u keU su xj
solmiottomista vi taan iorcJ
merkit
Ihmiselimiisi en ukoi jii
loin jokainen miei pilrtem itu
leen että nan on niimiiiut
kuvarkaan kanssa
Daljon mahdollista etti vkuJ
set miehet ovat kelseliaazja
ranatalmlimpla kuin plonnrlt tl
entisajan miehillä l tneal i
rankaa kuin leukaperiä
Pioneereilla eli menu fl
mla edestään mutta hiei
lett Joka toinen viikko ini
käin kansalliskrufn karui
A rabtalainen el Kävele kciMU
monsa kans KjdJua f1'
matkakeitoiliia A ablalatsel av
eität siis tleia _- -n nil'i"!
sistä keskuste is utu ili
näytelkkunuln e a
Helpompi en nlytelil i""
tä maailman ku n ar:-- !
Uimisia
yanski-s- a ku-- Le-i- "'
kumniillisu J''-- 1
nainen a "l '
haastettu i- - - u"
isä tfju jrl
verltutklmu
dettlln että " u
toisen kaksrs
'tni Nainen saa a
tl tamatia t i'
mlet ien mend ""Bn'
klmlsetiJ
rv " Tunnustamin- -
omaan siksi ' "
lauhan mufa £ J &
vän jutun tolk sl5:- -
Myvln
Iloitaan
rtittl
k M
vih
mtlnen krelM
1500-lutul- la "
denttl on r"
kenttrsa Vr
ta lamrna-- t
mutta koska
12TS annetun asetuksen tlelälmtä far
Keciaa mn pagoe bmmm kio Saksat- - mukaan en sn makstttava veroa olevansa hai v
ta vallit sen äkaltk en pimmsi- - I Urjrelm ptkpa! Espanjasa Ja Fal- -' takaisin Arvi r --
pl Isfci reitille Panskasja Tojvln vil-llOC- O frarpn K
i
raj
emän
irV
it "'
llte
Ri i
il
n?+
r
m