Vapaa Sana, January 28, 1939

              i
Lauantai-illa- n Lukemista
r
i jj'i
il
u
H
$ V- - Mi „
~
Marja-Leen- a
RunoiL a kulU ' ' akaisln huo-nossa
Jok et ollut crfioinen suuri
eikä myöskään erikoisen miellytti-YännäkcHne- n
Huonekaluina o' ivat ai-i- v
mutaan pieni yksinkertainen kirjoi-t'cpoyt- ä
ja tuoli Alunperin ruusun-pa:
Sisilia teinillä olivat tummemmat
Uikut mufttolna lauluista Jotka aiko-ja
tilU-- i Il viety panttllalnakortlo-rtif- l
XlttfAtä kaulul ompelukoneen yk-Jtoikkotu- erj
surina Si-1- U Istui runoi-lijan
vaimo fffin itki Ja palkkasi tak-kia
palkkasi Ja itki
Runoilija astui keittkJon
— Sini sitten aina tain palkkaat
Ja paikkaat han sanoi
Itunollijan vaimo kuivasi siimansa
— Min mumisi hän hiljaa Mutta
seu takia ei sinun tarvitse olla surul-linen
Ajattelehan Jollei sinulla olisi
ketään paikkailemassa sinun risaisia
vaatteitasi! - Silloin kai minun taytylM olla
Hman vaatteita vastasi lunollija kyl-mästi
OI jatkoi hän va!llestl oi
miten elämä onkaan kaunista! Katso
niitä paljaita seiniä! Katso naita tyh-jiä
huoneita' Kuuntele kuinka Kulta
Vilisee lompakossani'
— Mutta rakas ystävä vastasi ru-noilijan
talino Sehän on oma syysi
Sinähän et tee mitään Sini et runoi-le
Iit ole kirjoittanut edes viittä ri-viä
perjantaista lahtien!
ItunolllJa hymyili Ivallisesti
— Kli sen minä kllä tiedän 'Iina
n runolle koska yksinkertaisesti en
voi runoilla Innostukseni on loppu-nut
Olen kulu lakastunut puu Minul-le
ei enää koskaan koita kerat!
Itunollijan vaimo nousi meni ru-noilijan
luo ja shell hiljaa hänen
hiuksiaan
— Kns niin kis lillu luin kuiskasi
Sinä et saa ottaa sit'i nilnraskaasti
rakas ystäväni!
Jutta runollll työnsi hauet kär-simättömästi
luolaan ja alkoi taas
kulkea edestakaisia lattialla
— Ottaa niin laskaastl! lian huusi
Alita sinä sillä tarkoitat Kuinka mi-nä
muuten toin ottaa? Kuinka ininä
täällä toin runoilla? Sehän on aitan
mahdotonta! Runoilijalla täytyy olla
kauniita mattoja lattialla kauniita
tauluja seinillä taunilta kirjoja kirja-hyllyllä
kauniita huonekaluja viluta
f IV aareja Ja hytdä mokaa Kuinka
paljon minä kaikkea tätä omistan
Hah hah haa!
Itunollijan vnlmou lempeät ji kau-niit
silmät olivat nyt aitan kyynelet-F- t
Hän käänsi kasunst poispäin ja
hypisteli esiliinaansa
— Niin Ja kyllä minä tiedän ntyii-ktt- l
hän että Inä piJat kautican
paljon MarJa-LeeiiasU- i
Jtuuolllji pjsähtl ä'k!a
— Marja-- I eena saiml luu Ja tuli
äkkiä rauhalliseksi III sini erehdy t
Minä en pidä kauhean paljon Marja-Ijfrnast- n
Minä en rakasta hatitt
— No Jaa mumisi vaimo vaikkupa
fln1 et häntä suoranaisesti rakastat-sikaa- n
lillu tunret sinä häntä koh-taan
Joka tapauksessa hyvin Minniin-t- i
ystävyyttä lian merkitsee sinulle
paljon enemmän kuin intin aIi yri-täkään
kieltää sitä' Senhän huomaa
uitan seltästl! Kun vaan Marja-le- e
ra tulee tänne trl-- t snä heti rauhal-Itseks- i
ja iloiseksi tlehatttväksl Ja
puheliaaksi — aivan sellaiseksi kuin
IS
i-f- "J
keitä
lielrnittav
vaan samanlalia
oli tnicln siv 11 VTlJtidenkln
sinä olit kun me menimme naimisiin
kymmenen vuotta sittea Ma-Ja-Le- na
aikuttaa sinuun inncittavasil Sinä
voit runoilla koko seuraavan päivän
- Nyt minulla en eräs suunnitelma
Minä en aio laisinkaan mennä tieheni
Marja-Leena- n tai sinun taklasi Muu-tan
vain väliaikaisesti asumaan van-hempiani
kotiin Olen ollut ainun ran-kanasi
hyvinä päivinä Joten velvolli-suuteni
on olla mu':anansi myös pa-hoina
palvina Mutta en voi keksiä
muutakaan ratkaisua Marja-Leen- a In-noittaa
slrua runoilemaan minä en
enää toi sitä tehdä Meidän täytyy
siis erota — aivan kuten eroaa kaksi
merkitse toisilleen mitään Mini läh- -
nnhaa hy7ää toveria Jotka eivät enää
den nyt heti vanhempieni lux Ja Jo
tänä Iltana menen myöskin Marja-lena- n
luo puhumaan hänelle Järkeä
jotta tämä asla saadaan Järjestetyksi
Runoilijan kasvot olivat valkoiset
— Minä kiellän! hän huusi Sinä
olet mieletön — nainen Sinä tt tieJa
m Iti puhut Minä kiellän
'Mutta talnio kattoi häntä uhmaa
vastl
— Sinä vastasi hän rauhallisesti
Sinä et kiellä minua' Sinulla el ole
oikeutta sekaantua asioihini — sa-moinkuin
sinun mielestäsi ei minulla-kaan
ole oikeutta sekaantua sinun
asioihisi Minä lähden nyt Marja-Leen- a
tulee ja tekee sinut onnelli-seksi
Hän Innoittaa sinut runolle-maa- n
jotta voit ostaa Itsellesi kaik-kea
sitä kaunista mitä ninoilPa tar-vitsee
toldakseen runoilla Hei sitten
— nyt minä lähden!
Runoilija huokasi Ja levitti avutto-mana
käsiään Mitään parempaakaan
vastausta hän el keksin t siinä kli-teess- ä
Seuraavana päivänä täsmälleen kel-lo
kaksitoista saapui Marja-Leen- a
Hän Jätti pienen matkalaukun etei-seen
Marja-Leen- a oli nuori Ja kaunis
Hauella valkeat hampaat punaiset
posket Ja mustat silmät
Hän kulki ympäriinsä autiossa a-sunn- ossu
katsoi ulos ikkunasta sor-meili
ompelukonetta aukaisi ruoka-konttori- n
oven ja sulki sen taas
— Nahjus! hän sanoi
irunoilija punastui
— Niin toisti Marja-Leen- a sinä o-l- et
todellinen nahjus Sinä olet nah-jus
koska et toi runoilla Sinä olet
nahjus koska et l)ö nyrkkiä pöytään
— odotahan onko täältä muuten roy-tää- ?
— Ktkä kiellä t aimoasi Järjestä-mästä
skandaali! Vaikka oikeastaan
tämän skandaalin olet järjestänyt si-nä
Itse (Minä pidän vainiostasi Hän
on aivan lilan hyvä sinulle Mitä sinä
oikeastaan minusta haluat? Miksi
minä olen tullut tänne?
— Mutta iäkäs lapsi — runoilija
katsoi Ihastuneena Marja-- I eenan sy
slmustia silmll — tatmonlhan pyysi
sinua tulemaan lanne!
— Niin' tluskasi Marja-Leen- a Hän
pyysi minua tulemaan tänne Mutta
miksi minä tulin? Annahan minun
ajatella Niin minä tulin siksi että
ininä säälin vaimoasi Tahdon auttaa
häntä tekemälu sinusta kunnon mie-hen
sinä nahjus! Sinäkö runoilija!
1'yh' Miksi et sitten iimoile?
Marjaleena oli todellakin hytin
nuori hytin kaunis hytin tarina m le- -
"Suomen Helmi t
Kirj Werner Ruusunen
j(m
jsA
?v
tettä palan painlmek! ryjitität ennen kuin
suuhunsa pistivät
i
ERIKSI
H kw-?]-mZ-m-m
£-- — III
' mmmm tiarlBialllWBnBKHBrarJi==--- ' ~" m
B~s~ iLLHBLLHRLUfeMLMiVBiiiakM?3 I B liILw
taaaV- - aaaaaaaaaaaaaaPiMMiaajMaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaM JM faaTMl
Yllä on kuvattu kore CallaVsra Texas) jonVa avulla ihmisten veri voidaan (Baylor-yllopistoss- a
muuttaa pulveriksi Jcs verlpulvenn pitää ilmatto nassa paikasta tVlyttää veri alkuperäisen voiman-sa
mäarZamattSmin ajan Seerumin valmistamteX ti sekoitetaan veri sitten tislatun veden kanssa
lipltelssään Ja h In tempreramenttl-nei- i
esittäessään niitä — Hän sanoi
— Nyt täyty sinun paisti ulos ttiu-leentumaa- n
Kun mini olen tuuletta-nut
sinut täytyy sinun syödä aamiai-nen
Ja minun mvös silla minulla on
kirotun kova nälkl Kalnka olet aiko-nut
Järjestää aamlalkysymyksen?
— Sitä mini en tieJä kaunis Mar
Ja! eena vastasi runoilija aänl täris-ten
IMInä en ole laisinkaan ajatellut
sitä asiaa Minä en voi syödä aamiais-ta
Minulla el olo rahaa rakas lapsi
Marja-- l eena asetti kädet selkänsä
taakse Hän puri punaista huultaan
— Vai niin sanoi hän sillä ta-valla
Sinä et voi runoilla Sinä et voi
estää vaimoasi lähtemästä kotoa Kt-kä
sinä myöskään toi siis syödä aa-miaista
Onko jotain muuta tleli Jota
sinä et toi tehdä?
— Kaunis Marja-Leen- a minä rakas-tan
sinua sopersi runoilija
— Pidä suusi kiinni! liuskasi Marja-Le-ena
Vai niin sinulla ei siis ole
rahaa No silloin kai täyty minun
sinulle Tarjoan sinulle kah-vit
mutta ala suinkaan kuvittele että
saisit ryypyt Minä en a 'o saattaa it-seni
taloudelliseen perikatoon sinun
takiasi
— Istuudu! käski Marja-leen- a Uu-nolle!
Minä seison tässä ikkunan ää-ressä
niin että sinä voit nahdi mi-nut
Tai et en minä jaksa seista Iii-kö
keittiössä ote tuolt?
Runoilija nousi
— Hetkinen pikku Marja-Leen- a
minä noudan heti tuolin
Marja-Leen- a polki jalkaa
— Istu! tulskasl hän Älä liiku pal-kaltasi!
Runoile sanoin minä! Tuo-lin
voin minä itsekin noutaa!
Niin haki Marja-- ' eena tuolin nosti
sirot jalkansa sytytti
tupakan ja taipui mietteisiinsä Ja
iiuiolllja runoili runon — kauniin e-rl- nt
maisen runon Se käsitteli Marja- -
1 I eenaa Mara-Leen- a luki runop nyö-käytti
muttei sanonut mitään Runot--
Ilja tel runonsa toimitukseen Jossa
se heti hyäksyttilii Sitten hän tuli
lahoilleen kotiin Hän näytti rahit
Marja-Leenall- e joka sanoi:
juhtaan Jumalan viljan käyttävät iCiniisten
tunrelemlsek!
piilopaikkaan
V£77V--1 FULV
' - "'nä nyt näet' '3inä osaat kyllä
jos vain haluat!
ItunolllJa lähti ulos syömään räl-tällis- tä
Marja-Leena- n kanssa He söi
' tät oikein loistavan juhlapäivällisen
I Marja-Leen- a sanot:
— Sinussa tn kuitenkin Jotain
I mielly tävää Sinä olet parempi kuin
I mitä luulhi Ei ole ihme
jos minä sinusta hieman pidän
Mutta kun tarjoilija toi laskun t"""-t-l
'Marja-Leena- n auttaa maksamises-sa
Runoilija runoili Jo'-- a palva tunon
pienestä Marja-Leenast- a
'Marja-Leen- a Istui keittlontuolllla
poltteli tupakolta Ja katseli kauniita
sääillan Runoilijakin katsoi Marja
lx?enan sääriä mutta ta'n sekunin
ajan sillä hänen täytyi ajatella ru-noaan
Taloon tuli yhä enemmän rahaa
mutta kalkki se meni Marja-Leena- n
kanssa syötyihin juhlapäivällisiin Li-ka
edes rllttlnyt taan Marja-- I eenan
täytyi aina antaa lisää omistaan
Marja-Ieen- a seitsemin vuoro-kautta
runoilijan luona Kahdeksin
tien päivän aamuna lähti hän tiehen
jeni
Nämät tarinat kuulin nuorena mie-henä
eräältä Joka oli cllnyt
"Kuraasln" aikana ja hänen keppo-sistaan
aikoinaan nauttinut Noina
kovina aikoina jolloin ei mitään muu-ta
huvia ollut raskaan raadannan lo-massa
Kuin mitä tuollaiset "Kuraa-sln"
kaltaiset humoristit kepposillaan
toivat
Kukaan el ehkä tietm t mikä lunn
oikea nimensä He ollut l'a remmin
I kuin sitäkään mistä hän tuollaisen
lllkantmen oli saanut Mutta tain sil
tertejden Jn hyvinvoinnin
Kartanon hallltustäkl el tietänyt ylelspstä vallalla olevasta miellä-- 1 Usta Runsain käsin Jakoi Helmi Ja hänen rrltelijansa meijerin tuotteita'
alustalaisille Olihan kuorittua maitoa liiUenemäänkln He eität tletan-e- L i rttt re jotka ollakseen isäntäväelle mudiksi kävivät maitokannun kar-tanoita
noutamassa silmien kannanalta päästyään sen maahan kiatol- -
vat jonnekin
oli
KOSKEN VOIMA apaaiui niin cua muutamana aamuna kun mcljerska pai velijansa kun?- -
LUKU !a mcnl meJcrIIn ° 'ä kaikki särettyna Koneet olltat rautakankien
Tuonlatsta käymistilassa oletaa talikkoa ahmi Janonsa sammuttamiseksi kanssa kiskottu iiti alustoiltaan hlhnat tclt-i- n katkotut Ja valmiit I
KosenbUidlii Borttell auraus oli se että hän sai ankaran vatsanväänteen tuotteetkin rytetttyt Näytti että ei rmlloirkran enään I
_ i iv„i ii in„tnhicvio TTVTk--n ii toltal-i- l meilelia ra n n a kuntoon I
ikoi tilmelsen hetken oletan tarjenna Marjaana koetti kalkkia laäk- - Lyhyt ali Somnurbyyn meijerin historia Tuskin paljorkaan yli tuoden
itaa Oli montaa lajia kyllä saatavana mutta mikään el tuntunut oU sanntt otla toimejsaan Kuitenkin silläkin ajalla oli to paös-y- t todista-- 1
Apua piti hakea naapureista Kniien kukon lintua oli ko-aa- n että se on maamme tulevaisuuden laho Sikipä
koontunut naapurit katsomaan Herttelin tatä maailmasta läTitöä Vei- - oiettiin Tietl laittaa uutta melana Nyt kuitenkin oh huDmattu että ei ten
raittiin kuoleman tlrslä Pättlttltlin sitä surkeutta että sen herrastäen' Taikka oikeattaan ollutkaan Jokiahteen päällä sillä -- e oli
taliden tiatoln p-rhe- on lä nyt on pakoitcttu kuolemaan Kukan' lra eli maidon liian kaukana Olipa valtamaantien
el osannut muuta ajatella kuin että se on korkeimman vallan rancaistus 'tanella kartanoon Johtavan kujanteen suulla sopva kunna i TUv:e meijeri!
sliiä että tuonlalla haaskaamisen tuotteita Ihmt- - rakennettaisiin Kun mahtatu hirsiä meijerin rkcrnukrclle ajeltiin tuu- -'
sille syötetään '""" """'' fl'a "'--1- - nyi sana jona tonai-- i nuret s-f-tata
sivuistaan
Alkoi päitä kcittai Luonnollixta tietä tarikon synnyttämä kaau tiimein1 riir tl tarvitsisi käyttää kirveskilkkua hiisien vei-tämise- tn
poistui aalrean ruumlttr Kuitenkin oli ruumis koko lailla sairas vielä Tämän sattui tcutj kuulen aan Hänelle oli Helmi jokus kertaillut kejkus- - uana ralvfina Titielllsta sairauden syytä ei tietänyt kukaan vnan] teiutstran i-an-ss-
in kart--a :a uunritelmitaan sahai laittamisesta kon
meijerin syyksi asettivat sairauden jketn Nyt välähti voudin laähär ajatus että jos nyt juuri säkien :inien
Koski uskollliesti käytti myllyä Ja meijeriä Volta lähetettiin Vaariu:n' rakennuskuntocn Ifltttmifcn tähden laitettaisi raha kiytärtton Onhini
tj-nnj-
Tl toisena perästfi Taltata meljerska laittoi kuoritun maidosta Jamjllss voimaa koska siitä on riittänyt meijerinkin käyttövoima -- si Lal- -
klrnuHImätfikin kclpaatla ruokalaj?a Muutamat nautteitat il- -i tetaan saha Jauhamaan entisen meijerin käyttöoimalla Helmi oli talpn-- '
an ennakkoluuloja piimät vellit a juustot mutta toisia jotka pai- - vainen tuumaaiV Muutaman iikon kaluttua sirisi saha ve-lmyil- yn seinus
Jata meijerin turmelemaa
ainetta Jo- - sattui joku sairaus tai pahoinvointi kar
Vai
lainata
lkunanlaiidatle
päältäpäin
taarllta
s-jorl-ksl
ruuaksi
talla ja raskaat hirret salvat kyljistään luovuttaa sorjia lautoja Ja lankkuja
sekä näin suoristettuina Ja oli helpp- - vedellä meljeriraken-- 1
tanoa pöydässä aterioltalle niin Ilman epäilystä asetettiin sairaus EBrtjertn nuksen seiniin
ansioksi Tatalliset työväestöön kuuluvat eltat ollet ainoita näinl Kun omatarve hirret olivat ssftatat niin kävi yksi Ja toinen seutukunta
enisakkoluulolsla oli
ihnlilmi atrlniui- -
oli
oli
kevennettyinä
vielä niin t-aaou-ujen
parempiin! laisista ryytämässä sahaamaan lautoja lankkuja tai hirsiä aric että saLaj
JJoukoa itse taaha rovasukln sai aina olla käjxnlsä Useasti oli sahuuttajalfo cmat tukit ahattatlksi
saarnatuolissaan ruoski utidenaikttisla irasinolta j niiden kayttäMä jotka mutta alki tulla yksi ja toinen Jo pyytämään että kartanon metsistä
sä lähtönsä selitykseksi han sanoi
ettei hän Jaksanut enää olla runot-tarena
illn o!l uhrautunut mutta
scmalla saattoi hän tyyJytyXsellä to-deta
että hän oli saavuttanut pää-määränsä
Hän oli tehnyt runoilija-nahjuksest- a
oikean runoilijan Marja-Leen- a
mainitsi myöskin aivan ohi-mennen
että tällä hetkellä oli runotll- -
ja hänelle velkaa 570 markkaa ja Cu
penniä tarkkaan laskien
— Mutta lisisl hän Jalomielisesti
sen maksat sitten Joskus tulevaisuu-dessa
Sillä olethan sinä joka tapauk-sessa
parempi mies kuin luulinkaan
Klkä ole Ihme Jos pidän sinusta hie-man
Ja sl:tn kaunis Marja-Leen- a meni
¥
Runoilija runoili
Keittiöstä kuului ompelukoneen yk-sitoikkoinen
surina Hän h mu y Hl Ja
räikkäsi takkia räikkäsi ja hymyili
Joka päivä täsmälleen kello kalisi-toist- a
tuli Marja-Leen- a Hän kulki
pitkin katua pysähtyi sekunniksi tai
rariksi iunolli'an ikkunan eteen nyo- -
' käytti Ja suipisti tulipunaista suu-taan
ja kulki sitten hitaasti edelleen
Hän oli nuorempi Ja kauniimpi kuin
"Kuraasi" kansan
humoristi
Muistitieto mukaan Vapaa Sanalle
kokoili J 5
KYMMENES
kclpaamattomik!
Sommerbyyhyn
navettarakennuK-nxtjerl- n tuottamispaikolsta
karjantuctteiden
lä nimellä hänet tunnettiin kansan
i kek'iudesa Ammatiltaan oli hän
läätäll kulkien talosta tabon tehden
I lyötä Hän oli lapsesta asti ollut raa-- i
Jartl-k- o Toinen Jalka oli omituisen
tääräksl muodostunut niin etti luon-nollinen
kävely kävi valvalolsestl
j Mutta sensijaan han oli lapsena oppi-- j
nut taidon juosta laukkaamalla nelin-kontin
Siinä taidossa han oli mestari
tlelä tankanakin niin että hän kyke-i- d
seuraamaan hyvän matkan hyvää
hevosta täydessä laukassa
satsi o-- U a a sahattavan nutin
koskaan aikaisemmin
Tämä Järjestely oli pa
asalnomalsllle
Runoilija sai Jokapä
tuksensa Rahaa tuli I
mutta se el hävianyt e
posti kuin enn-- a Mara
sa
Mar'a--: eena cli to'
tyttö
— Rakas yslä 3 sa:i
jan vaimolle — Jos m
teitä niin vähällä teen n
mielelläni Täytyyhän m
paukse3sa saada hlem
reaa Ja minusta on ai
vää mitä katua pitkin r
Ja joka ilta rukpLl
mo hanasstL että Luoja f
Leenan elää mahioll
maan päällä
Kerran hän saapui
miesväelle oli tehtävä ui
Isäntä joka oli saita mi
että el saa Jättää raljoa
"Kuraasi" cttl mitat
Seuraavana päivänä han
nän eteen kasan säkkelä
mellut kaikki kankaat su
nän siunaillessa ja pält
heata vahinkoa huoma'
s!" että tain säkki te'
tilkkuja Asla selkeni ky
raasl' oli katkonut k
mukaan sopiviksi palolks
säkin muotoon Nyt hän
-
-- j
Tt
ssi
j nmmtjfl
ne auki ja leikkasi puvuiksi hit
oli saanut terteelllsen ipeufcsea
tä el sekaantua amnnftiasio ?
Taasen kerran matkoilhan &iato1
pui pappilaan tekemään tvjtj -- j
tl muiden töiden mukana antoi =fii
kahousunsa Joihin oli Ilmestynyt y
nl repeämä palkatta aks pi
aineeksi hän antoi vanhat likkinl
samanlaisesta verasta tehd t hocr
"KuraasI" paikkasi rikkinä set ho
käyttäen palkkana ehjemplä hour
'loi astin pälvite!lessä sellaista t
posta "Kuraasi' vetosi raamatt-- c
"Terveet eivät tarvitse paranu
vaan sairaat" Rovasti Joka oli
ymmärtätä mies Tyvtyi vam te'
maan: "Olisi parempi että kayttirj
sanan tuntemustasi muuhunkin
kepposten tehoon"
Kräässä talossa oli isäntänä k(
klskoinen vanha luutnantti Jos
syystä "Kuraasi" vihasi hanti fcH
tilanteessa hän nimitti luutnasd
"häntä-herra- " Viimein luutnantti JB
toi haasteen käräjille vastaa:
kunnianloukkauksesta Kärajilli t
mari kysyi "Kuraasita" Miksi
nimitti herra luutnanttia siten "E
raasl" vastasi: "Armollinen hernu
marl Ln tiennyt että se oli kumu
loukkaus kun minä häntä uerratslt
suin" Juttu raukesi ja herra tdm
nantti sai nuhteet siltä että viU
korkena oikeutta aiheettomasti
Löyttyniäen kartanon vaitiattat
oli vanha korskea aatelisnainen LrB
tymäen ritatlnna kuten kansa ti:
nimitti Tuo nainen pelkäsi kaubr
pimeää ja kummituksia Kartan-ain- a
läpi yön ta!a'stu Ja tos La:
piti pliuäen aikana m at staa
aunutkin valaistu Llsiksl oli
kiusallinen siltä että hän ci koita
antanut tietä taan kalkk ?n tris'
oli väistyttävä Kerran yspimet
"Ku-aasi- " oli erään maa' ien vi:
la sijaitsevan torpantäci Kanssa a r
nassa Vhtäkklä alkoi ku
maantien varrella asu
kulkusten ääni Lö: ttym
oli palaamassa kujiin ' Jtknm
Äkkiä sammutti "KuraaF
Tulee seuraava ketä Jäät ovat lähteneet koskesta Saar" kir'-- 1? Ihosta sahalaitoksesta On nähnyt sen tuotteita kcup v 'ynä 1&
Jliipf n-- l ihtmtf ti 1imlrl'~ 4ltH 1 i- - -- _ _ % „ -- l'ifi-W- I uuui launnujd JUllitMIl kuonilla U iia' RUj— ) lastauspaikalle Tuo puutavarakauppiai katselee asema V-rta- tle r-- T saamiinsa tletoiilin Ja saapuu kartanoon tietoisena nsem t a
omlstusaikeultsUta jonka tuoksi osasi omistajaa lähestyä tä kartanon palveh-atytbks- i Teki tarjouksen kaikesta Sorr
täke:pols-£t- a ruutavarasta kun se sahataan niiden mittojen
en mukaan kuin cstajat antatat Kosken alapuolella oleta
hän rakentaa laiturin tns- - nrnnmnihi- - „i„ i i
Helmi ctti tarjouksen huomioonsa Jp lupasi parin tilkin paati &?
A II1 __ _ _ iucrM - i-wu-n
Kcuppaa oh poistunut kutsui Helmi
voudin puheillen Heille saneli mitä nuutavarakaurmlas M'
Vanha palvelukses-=a- n harmaautunut voitl puisteli päätä 1
tämä kaikki et suinkaan olisi madollista Olihan hän Kur
ruukin mahtavan metsän muuttuvan sysiksi ruukin tarpeita
leaiinseuninhhainatna oJaiuikacuiipuptammaahhddoclllllsisutuas sTilulooimna kuknuidenrukuintavtaiersai
m-l- la käypiä rahoja on olemassa ja dl hän nähnyu että m
lauttoja laskettiin merta kohden tuolal-s- a vinoissa K-l- k hän räättell että on sillä puutivaralla jonkinlainen art markUnUlle saapl Yhdessä sitten ketkusteltlln Ja tuurru
kyrön maantiljly%reuvos tarnuan tietää antaa asiassa v Siksitr phlettln ta evästä pursiin ja can-ull- a alettiin
samoji teitä kun silloinkin kun meijerin syntysanoja käyt
Tie-tyt- f än se cli ottä niaantlljclyneuvoksella oli asiat J
A kujaisxaan mikä oli puutavaramarkklnahinta ulkomai
osasi sanoa kuinka paljon maksaa kuljetus Laadittiin kus-laltcJvse- n
rakertamlsesta ja tulo oli se että ntrIä pu' vcosl mätänlvät kartanon metsäsi toltlin parissa k tsiaeaddoassamakkykseanneväsahmaleasittaorkisejnokakustannuaksseetttaa Oslaiphaalamitoaaknset n
Hänelle lähetettiin maanvilielv-iriuvoif- n dntttti
kirje saapua silloin Sommerbyyhyn kun puutavarakanppi '
saapua ja maant lljelysnemos lupautui myöskin silloin oi --
sillä härtä kunnosti nuoren tytön lilkekyky - harvirai
' t
tM
u 1 i-- Jl
aat a jajj
T'n rt:!
pidä
le
L
s
kaitr--
laa?
n mjTC
Särärt- -
Jidefc
tavan
tl
Tuoma- -
c (
voisi
rveller-- r
a JosK
i r -- 14
lä Tfitf
I]
a
i
lal
tus'- -
TaWj"
mV
IJIV1U
atti 'My
laa
aan
i1
- ials-- 3
K A
e-t- i t:
kiJ"
ri&
i --™1
i it"
-- t r-l-- J ' f
st V+ -
1
ar
M