0369a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f ! i iv m I rv VU2 LAUANTAINA MARRASKUUN 18 P — SAT NOV NOU VAPAA SANA (FREE PRESS) Indapandant FlnnlaiteSanadlan Ntwapapar Publlthid vt ry Tuaaday Thura-da- y and Saturday by Tha Vapaa Un Praaa Llmltad Toronto 2 B INO UNHOLA Praeltfant VAINO MALMIVUORI Managar RIYNOLD PEHKONEN Edltar Prlvata Addraaa of Praaldant: 4 Soho St Toronto OnL ualnasa and Editori) Dopart mtnta: 260 Spadlna Av Toronto 2 B Mona WA 7721 RtflUttrcd aa occond-claa- a mattar January 19th 1932 at tha Post Offlca Piartmtnt Ottawa Ont ftubscrlptlon ratca in Canaia ano Unlttd Statas: Per Year 375: SU Montha 1200 Thrae Montha $1-0- 0 In othtr Countrle: Per Yar 15 00 li Montha 250 Canadan elinkeino-elämän kehitys Pitkän aikaa maanviljelys otl Canadan pääasiallisin tulolähde Ja sitä harjoitti enemmän kuin puolet maan työtätekevästä väes-töstä Canadalainen vehnä oli maan valuutta Maan hyvinvointi riippui minkälaiset olivat sadot ja hinnat Kun farmarilla oli hyvä sato Ja han sai hyvän hinnan sil-ta han läksi perheineen kauppa-laan osti uusia vaatteita )a mul-ta tavaroita radioita Ja pianoja Han tilasi uusia koneistoja Ja osti uuden auton Hallitus sai suu-remmat tuloverot Ja rastit makset-tiin pois Kauan viipyneet käyn-nit hammaslääkärille muistettiin ja vieläpä ylimääräinen kultaham-maskin pistettiin suuhun Mutta kun sato epäonnistui taikka vehnän hinnat menivät a-l- as niin vastoinkäymiset kasaan-tulv- at farmareille ja niille jotka olivat heistä riippuvaisia Vehnän kasvatus osoittautui hyvin yksi puoliseksl hommaksi ja lamakau-det ovat opettaneet ihmiset nojaa-maan muihin satoihin ja muihin ammateihln Maanvlljehkscn rinnalla on sil-le noussut uusi kilpailija mikä varsinkin sodan aikana on kasva-nut tärkeäksi nimittäin tehdas-teollisuus Vuonna 1943 Canadassa tehdasteollisuudessa työskenteli kaikkiaan 1262000 henkilöä He tuottivat kaikkiaan noin 8393-1630- 00 dollarin an osta tavaroita ennätys mikä on kornein Cana-dan historiassa Mutta on hyln harhaanjohtavaa ajatella armuu-dell- a että tällainen tilanne Jälsi pysyväiseksi sodan Jälkeen On melkeinpä varmaa että tehdast-eollisuudessa työskentelevien lu-kumäärä tulee kirjaimellisesti a-lentu- maan sodanedelllsajan tasol-le mikä vuonna 1939 nousi 653000 henkhoon Tehdastuottelden arvo vuonna 1939 Canadassa oli arvol-taan 53474783000 mikä oli san-gen huomattava summa mutta vä-hemmän kuin puolet mitä saavu-tettiin vuonna 1943 On hjvln to dennäköistä että muutamat teolli-suudet mitkä ovat kehittyneet so-dan aikana tulevat Jäämään Ca nadaan ja auttavat kohottamaan meidän teollista rikkauttamme Mutta suurin osa sotatehtaista Jotka tuottavat sotatarpeiU: liit-tolaisille tulevat katoamaan so-dan jälkeen Me olemme menossa kohden teollista Jälleensuuntautu-mist- a mikä tulee käsittämään suurimman prosentin väestöstäm me Naimisissa olevat naiset jot-ka nykyisin työskentelevät teolli-suudessa Ja jotka auttavat vapaut- -' tamaan miehiä aktiiviseen palve-lukseen tulevat kaiken todennä-köisyyden mukaan palaamaan ta-kaisin kotiinsa Ja jättämään teol lisuustyönsä Nuoret tytöt Jotka keskeyttivät koulunkäyntinsä auttaakseen voittamaan sodan tu-levat palaamaan kouluihinsa j? korkeakoulullansa Teollisuudet mitkä siirtyvät rauhanajan tuo-tantoon tulevat ottamaan palve-lukseensa sodasta palaavat vete-raanit Monella heistä on entiset toimensa odottamassa Vuonna 1943 suuri canadalainen teollisuusarmelja ansaitsi yhteen-sä 1918589000 dollaria kovassa rahassa verrattuna 737311000 dollariin v 1939 Kun sota päät-tyy meidän on palattava takaisin entisiin ansiotasoihin Ja sen vuok si onkin huomion arvoinen kiln nittaä mielensä noihin seikkoihin Jo nyt Jokaisen maan tehtävänä on saa da koko sen väestö täyde'llsesll ansiotoimiin ja mlta lyhemmäksi työttömyyskausi siirtymäkauden aikana saadaan sitä parempi on se maalle Muutamia ohjeita elamantapomm Eräs tutkija on laatinut lyhyen listan elämänohjeiksi jokapäiväis-tä käyttöä Varten ja tässä olisi niistä pääkohdat: Alä syö rasvaisia ruokia — eri-koisesti sikaa Alä syö paistettuja ruokia (kei-tä käristä höyryytä) Alä syö valkoista leipää käytä murskattua vehnää ja soijaa Alä syo liian paljon kaakku Ja ja leivoksia Ala syö tärkkelyspitoisia taikka seisoneita ruokia Alä Juo aterialn aikana Alä juo enempää kuin kuppi teetä taikka Kahvia Alä syö ahmimalla Pureksi hi-taasti pureksi kauan Alä ole yhteydessä juorujen synkkien taikka pessimististen ih misten kanssa Alä väittele ruoka-aikan- a Lcvo ton mieli aiheuttaa ruuansulatus- - häiriöltä Alä uhraa ravlnnollisuutta nos taaksesi pankkitiliäsi Alä kalva hautaasi hampaillasi Alä tule voimakkaiden vatsan pehmennysläakkelden Harjoittele liikuntoa Alä lalmllyö kipuja merkkiä Neuvottele kanssa heti orjaksi Ne ovat lääkärin Alä polta paperosseja Alä istu savuisissa huoneissa Paperossi sisältää nikotiinia mikä vähin-Rotta- a näköä nenää kurkkua keuhkoja sydäntä vatsaa mak saa hermoja Ja verenkiertoa HuIIuja on monenlaista Racuette Lakelta NY„ Ilmoitetaan että Leonard Taimet lernlmlnen hen kllO 1'tirasta on asetettu syytteeseen taposta Hän oli ollut metsästämässä toien miehen kanssa ja he rupesivat uthellemaan llli että 1'almetler y rlttl ampua pullon rikki tolen mle hen pään päältä sillä seurauksella että kuula Iskikin mieheen Joka kuo- - II Suvinen Sunnuntai Klrj Maria Jaakkola On kesklks5n sutinen sunnuntai on aurinko noussut Jo metsän takaa )mpärllläin luonto on suuri ja takaa — Mun sieluni rauhantunnun sai Ma katselen kukkia penalta puita Ne tyynesti seisotat palkallaan eläen omaa luonnon eloaan — cl sorra eikä kadehti ne muita Nurmi vi-re- llä kaunlitt vlhannolpl katehelmt kiiltää latvassa ruohon Mistä loisto on tullut helmeen tuo-hon — Se taivahta kotoisin olla voipl Linnut kllvaa leikkivät oksilla puun ja luojaansa kiittäen Irkuttaapl kun ravinnen Häneltä lahjaksi saapl — SI11 In unohtavat kaiken muun Oi miksi en minäkin lintujen tavoin kllttal! lujaani rlemulastL Hän eloni on Johtanut kehdosta asti ali taivaan on mulle myös aroin i(SR®v JOON GOOD mnF''ViirK9irjriirs--ii- K vw rj jHk 'IV "j-PjHfcp- f- assassMi „vVU '3N3t§=: Kalkki menee suunnitelman mukaan Callanin pilakuva Canadan armeijan lehdet "Maple Leat" Siinä canadalainen sotilas Ihmettelee että pian pääsee rintaman taakse ja ajatte-le- e saada hyvän yölevon tykistö tuleekin paukuttamaan Pakinajuttuj Kalkki el ole kultaa joka kiiltää sanoo anha suomalainen sananlasku Eikä kiilto näytä sokaisseen In-dalec- io 1'iletoa espanjalaista sosia-listiakaan Joka nk)ään on pakolai-sena Mainittu Prieto oli Espanjassa sen sisällissodan aikana tasavaltalals-hallitukse- n johtomiehlä Ja pääsi pe-lin hytin seitille mitenkä kommu-nistit tasavaltalaisten riveissä munk-kira- t asiat riihen suuntaan että Franco pääsi toitolle Nyt on mainittu Prieto pitkästä aikaa avannut suunsa Ja lausunut asioita mitkä lienevät karvaita "Es-panjan luutnanteille" ja teensä niil-le joille sanat on kohdistettu Ensiksi syyttää Venäjää ja Espanjan Ranskan ja Puolan kom-munisteja yrityksestä syöstä itse-näinen Espanja ja Puola Venäjän vallan alaisuuteen Hän lausuu syytöksesään että Venäjän toiminta naapurimaihinsa nähden kuten esimerkiksi Puolaan nähden on Imperialistista Hän lau-suu myöskin että Lubllnln komitea jolla on Moskovan kannatus ei työs-kentele Itsenäisen ja rapaan Puolan hytäksl Puolan heittämiseksi Venäjän helmaan Liäksl selittää että Espan-jassa Italiasta Ja Ranskassa Venäjä taktikoit kavalasti päästäkseen kont-rolloimaan asioita Esimerkiksi Rans-kassa kommunistit rettelöit ät ja tais-televat de Gaullea vastaan samalla tavalla kuin tekität kommunistit Espanjassa Kaikessa on takana Ve-näjän suunnitelma Joka kummltu-Järjestöj- ä perustamalla pyrkii saa-maan käsiinsä vallan Tällä tatalla Prieto Juttelee Ne otat pahoja syytöksiä Me emme luonnollisesti mene sa-nomaan itä eikä tätä Joko nälä syytöksissä on perää sillä vähän-hän me tiedämme Venäjän alkeista mutta on seurata millä klltaudella eri maiden kommunistit käytät näistä lausunnoista tuon e-panjal- alsen sosialistit eteraanln kimp-puun Ellemme aitan pahasti erehdy hä-nestä leimataan airan suoralta kä-deltä ellei ihan natsien agenttia ainakin Francon agentti On nimittäin hyvin tat allista että Joku näinä päivinä uskaltaa ka-jota kommunistien temppulluthln Gasoliinm säännös tely samaksi Gasoliinirarastot ovat Canadaksi edelleenkin pienet Ottavasta ilmoitetaan että ny kyisissä gasollinlannoksissa ei tule olemaan mitään muutoksia ensi vuoden aikana siitä huolimatta vaikka Canadaan Järjestetty koko valtakuntaa käsittävä Umailukou-luutu- s vähitellen on loppumassa Asianomaisen ministeriön virkaili-jat ilmoittavat että gasoliinlmää-räss- ä kuluttajille el tule olemaan nousua ennenkuin sota Saksai vastaan on voitettu Uusia easo- - A l äIT BACK ANO FIÖURt OM A NIGHT '5 6LCE- P-THfcV MOVt THE ARTItLCRV IN NCXT DOOR ~ j:a } &!b£fA #' l A aAw£TX &IH- - fc Vv jr— i l i rW 7 rkm " 4 — Lea niin kun hän niin seuraavalle ovelle Meksikossa hän vaan hän huvittavaa nyt niin Jos tahansa laajentamiseksi niin hänes-tä leimataan tuholainen ilman piteni-pi- i mutkia Kun esimerkiksi canadalainen pio-fesso- rl Watson Kirkconnell kirjoitti Jcku aika sitten kirjan "Seven Pillars of Freedom" Jossa hän paljasti ca-nadalals- ten kommunistien touhuja heidän omista puheistaan ja julkai-suistaan lainaamillaan sanoilla ja missä hän kurasi niinikään neuvos-tojärjestelmää neuvosto- - Ja kommu-nlstilehtie- n lausunnoilla niin hänes-tä ihan Moskovaa myöten leimattiin natsien agentti Semmoista on maailmanmeno tätä nykyä Ainakaan kommunistien ma-joissa el löydy toden puhujalle )ösi-Ja- a Mutta eipä tässä pääasia olekaan mitä kommunistit Ja muut diktatuu-rin syöpäläiset sanovat taikka toimi-vat Pääasia on kaikille rehdeille ih-misille pitää aina kiinni totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kalkissa asioissa mustaamisesta huolimatta Khlperän Pekka Selitti poliittiseksi jutuksi Ministeri Hotre antanut lausunnon asevelvollisuusasiasta Chicagosta ilmoitetaan että Ca-nadan liittohallituksen Jalleenra-kennusmlnlst- erl C D Howe puhui siellä Canadian Clubin päivällisillä Ja lausui hän että pakollinen ase-velvollisuus merentakaista palve-lusta varten Canadassa on pikem-minkin poliittinen kysymys kuin painostavasta tarpeesta Johtuva Hän selitti että Canadan armei-jassa on suhteellisesti asukaslu-kuunsa yhtä paljon miehiä kuin missä maassa hyvänsä Britanniaa lukuunottamatta Ruotsin oikeusministeri siitä lausunnon antanut New Yorkista Ilmoitetaan että Ruotsin oikeumlnisterl Thorvald Berqulst oli lausunut United Pres Association presidentille Hush Ball-Ilell- e lähettämässään kaapellsano-mas- a että Ruotsi on liittynyt niihin kahdeksaan llittolalmaahan jotka otat antaneet julkluudesa tunnus-tuksen sanomalehdistön vapaudelle välttämättömänä sodanjälkeiselle maailmalle Ministeri Berqulst lausui sanomasaan etti on tullut entistä selremmäkl että kansanraltalsen kanakunnan elämälle on välttämä-töntä että sen kansalaisten pitäisi sallia lausua rapaati näkökantansa yleisissä alolsa ja että yleistä mie-lipidettä ei pitäisi sortaa Tähän saakka liittoutuneista kan-soista orat Ilmoittaneet oieransa va-paan sanomalehdUtön kannalla Ca-nada Tshekkoslovakia Etelä-Afrlk- a Ranska Bekia Norja Hollanti ia Iisaksi puolueettomista nyt lilnikuponklklrjoja ensi vuodelle a S™"1- - Kannattaa lehdistön vapautta palnetäan parhaillaan Ja säännös-- 1 tely tulee niissä olemaan sama TJUtfca kuin tänäkin vuonna I VAPAA SANA 'iJl "" Somkb pakolais-lasten hyväksi Tuloksellinen Juhla Montrealin Seurakunnan talolla Marraskuun 12 p illalla karimme ajatustemme ja mielikuvituksemme Siirillä pienten kärsirien suomalais-ten lasten parissa seka Suomessa et-tä Ruotsissa jonneka heitä on nyt otettu tuhansittain turraan Tämän unelmallisen pyhiintaelluksen sat ai-kaan routa Faltmarsin kaunlskantoi-se- n lämmin puhe Joka oli yhtenä nu-merona Suomen pakolaislasten hy-väksi toimeenpannussa pienessä ilta-matilaisuuile-ssa suomalaisen kirk-komme seurakuntasalissa Hartina!-se- n kaun!ta chjelmaa oli tullut kuun-telemaan huoneustontäyteinen yleisö Jonka sea3ta t armaan Iojtjl moni sellainenkin jonka Joko oma tahi lä-himmän sukulaisten lapset otat ol-leet pakoltetut lähtemään läntiseen naapurimaahan turtaa etsimään Oli muuten aitan kuin olisivat kaikki ohjelman suorittajat tunteneet risassaan Jotakin harvinaista ja ta-vallisesta arkisesta poikkeavaa I-au- -lut runot puheet esitelmät kalkki tuntui kajahtavan kuin yhdestä suu-resta sydämestä Suomen lapsi-raukkoje- n sydänten rukouksien vastakai-uksi — Mieleeni jäi siis eritoten ne herkästi kuvatut tilanteet joihinka meidän pienokaisemme siellä "mus-tien vlhalintujen takia" ovat joutu-neet mutta mieleeni Jäi myöskin rva Faltmarsin puheesta lohdutuksen sa-nat että tämä poissllrretty polvi tu-lee vielä kotiinsa terveinä työhön-tarttuvin- a Ja vielä enemmän isän-maataan rakastavina Emmekä muu-takaan voi muuta uskoa kuin että Han Joka kaiken säätää sallii meille myös sen toivomuksen toteutuvan Puhetta piti myöskin tilaisuudessa herra Einar Lindblad Joka miehek-käällä tavalla toi ilmi sekä tilaisuu-den tärkeyden että vakavuuden ke-holtt- ae meitä veltoittavaan yhteis-työhön Pastori Yrttimaa luki Ruotsin Canadassa toimivan ministerin herra Per VVIJkmanln terveiset Juhlatilai-suuteen Ministeri VIJkman on ku-ten tunnettu harras Suomen ystätä Hän on palvellut diplomaattina maas-samme kolmisen vuotta lauluja esittivät tunnetulla hyvällä taidollaan rouva Hilja Keogh sekä roura Helen Walsh Myöskin kirkon-naiskur- o lauloi Rouva Ester Koljo-nen luki erinomaisella ja kiinnosta-valla kyvyllään kauniin Koskennie-men kirjoittaman runon Uunoja lau-sui myöskin rra Bogdanoff Ja neiti Hammar Maamme-laul- u laulettiin yleisesti — Tuotuaan Ruotsin minis-terin terveiset pastori Yrttimaa piti tlelä lyhyehkön harrasmlelisen pu-heen ja pastorin kehoituksesta vai-pui yleld lyhyehköön hiljaiseen ru-koukseen kärsivän synnyinmaan puo- lesta — Musiikkipuolella ohjelmaa esiintyivät vielä seurakunnnamme tuklkantaan kuuluvat rt at Kottila Ja neiti Ahtiainen sekä neiti Karjalai-nen Tarjoilu oli mainiosti Järjestetty Ja ylelö näkyi oletan siliä tuulella että nyt pitää niitä Suomen pikkuisia aut-taa Rahaa tuli runsaasti Ja kun sit-ten vielä myytiin kaakku amerlkalal-sell- a huutokaupalla "huikeasta" hln-nas- ta niin oli rahallinen tulos hyvä Mutta el niin hytä että se riittäisi pahaan alkuunkaan Nyt meidän on ryhdyttätä Ja nyt meidän kaikkien on yhdyttävä tyohon El plenlsä mlttakaarolssa kuten tähän atl olo-suhteiden pakota on tapahtunut (kii-tokset niille Jotka ovat senkin lyön suorittaneet) Eli Nyt olisi kiire aika saada Montrealissa toimimaan yhdys-elin joka tarmokkaasti Ja harkitusti luodulla ohjelmalla vie tämän meidän kunnia asiamme eteenpäin Luulen että olen puhunut monien toltottarastl kalkkien mlellpidettl vastaaratl — Neekeri Vastustavat alueliittoja Ruotsissa Tukholmasta Ilmoitetaan että si-käläinen liberaalinen Svenska Mor-gonblad- et kirjoitti artikkelin Jossa se selittää että yleismaailmallinen rauhanjärjestö on Ruotsin päämäärä Ruotsi voisi uhrata paljon sen saa-vuttamiseksi mutta liittyminen Jo-honkin erikoiseen liittoon el kiinnos-ta Ruotsia Vieläpä norjalaiset ja tanskalaiset osoittautuvat vastaha-koisiksi liittymään länsivaltojen blo-kil-n Sellaiset blokit orat ainoastaan yleismaailmallisen järjestön perusta- - Ruotsi mltn tiellä Ruotsi kaiken lisäksi si jaitsee maantieteellisesti siinä missä raltallnjat rolrat kulkea ristiin Ja siten lyhytsulkuja roisi esiintyi leh Ml lausuu Lukijan Viikkopalsta NIMIPXIVU 18 p lauantaina Jousu u 19 p sunnuntaina Aili ai 20 p maanantaina Jalmari' 21 P tiistaina „llm pJ-- 2223PPtokerssktit- - Silja sormkkl C m0l Klemetti vV ' 2i p perjantaina Lempi 25 p lauant Katr Kaarm K vuoden päivät Syntymäpäiväkirja (VA Koskenniemi) Marraskuun 19 i uiKMvnaan bu Amhi uijaa innostuka) K htUjluVnf Marraskuun 20 t Ah! suotta sydän i innas u hai- - haat sa pieni nikkari on tuihat tyoi Kaikk otat polutta ut laivat rat kaat Ken leikkiin menee kestaVoön tn m) os Marraskuun 21U Kojhä se elämä mihin ei iiji]j hetkiä Jotka otat enemmän osia I& syydestä kuin ajasta' Marratkuun 22:$ Kalkki siteelllnen tahtominen m Itsekritiikkiä: minä haluan po!tu moraalisen puutteen itsestäni Marraskuun 23:i Se tuntee kohtuuden parhaiten J ka kerran on slt uuttanut sen Marraskuun 24:i Me olemme laplna suuria reaUs-- teja: kaikki mikä kuuluu maspij taan madot hyönteiset kivet htat ovat meidän mielenkiintomme fii neinä Kun mc kasvamme päästimme ne näköpiiristämme ja alamme ti pallia yläilmoja Vanhemmuuttimaj tulemme taas Järkllmme ja painia me maan puoleen ja tällä Verta vaadimme omaa perintöosaani maakamarasta Marraskuun 25: i Ruoska on huono keino vakuatui mutta on tapauksia jolloin se kaikes ta huolimatta on ainoa keino Kuolevalle lapselle aika-isempi joulu Cheycnne Wyo — 3-vu- otias (Nubbins) Hoffman tulee viettämään Joulunsa ensi sunnu-ntaina — koristettuine Joulukuusi-- neen Hänen Isänsä Marshall Hoffcia sanoi siirtäneensä Joulunvietto aikaisemmaksi "koska lääkärit o-v- at sanoneet että Nubtins el tule olemaan meidän kansamme eai Jouluna" Hoffman sai hankituki joulukuusen Cheyennen pulstok mltealta Mrs Hoffman sanoi Nubbinsls sairastavan parantumatonta tit-- sarakkotautla Han sanoi lapseEe että "Joulu on ml sunnuntaina" Hauska juttu Saksasta Lontoo — Dailv Herald Julku si keskiviikkona haukan HelnMS Himmlerla koskevan 'ufus Oobbels oli pyyUnyt 3?riw yliopistoa antamaan HimmlerJie tnhtnrlnnrvnn Kun Hlmffiier V mestvi komitean eteen niin !- -" tlln hänelle kvsvmts Jota PTOR-- sorlt pitivät mahdollisimman tel? pona Kysymys oh Kuu -- masl Vallenstelnln" (VVallenstein oli saksalainen f tnniaiiitkn anvuotLen sodan kana noin 300 vuotta sitten j surmasivat hänet hänen c=" miehensä) mmmier ajaiicu11 sy"—illlC—Kti il -- kauan ja sanoi sitten "Von n-- biin nto herrat nrofeSS7 että minulla el ollut mitään tfkf mistä sen asian kanssa Yliopiston rehtori oli Ma-- 1 CrlnHlI JUO tynyi nan meiu v- - _ i i n titn minä — antaa tohtorlnarvon miehe-- e i sanoo että haneua ti "- - -t-ekemista Wallensteialn s- - anssa7 m Ooring vastasi rehtorii- - t tii~L Viinttaa että o- - el ollut mitään tekemlsJ kanssa niin voitte M sanoihinsa Han en riles i kiellä vastuunalaisuutuaa Rehtori oli Jhä enea' mallä Ja hän meni "iV Hitler kuunteli kärslviUi- - i- - nt sitten ta siltä? Kuka välittää stfiJ ko hän tappoi tuon va--~ talalsen tai eT m ILMOITTAKAA l"t% OIOITTIS'"'- - ä VBUesanne lM"2 fi kaa hnl ja Bmoitu - % i ' w
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, November 18, 1944 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1944-11-18 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001374 |
Description
Title | 0369a |
OCR text | f ! i iv m I rv VU2 LAUANTAINA MARRASKUUN 18 P — SAT NOV NOU VAPAA SANA (FREE PRESS) Indapandant FlnnlaiteSanadlan Ntwapapar Publlthid vt ry Tuaaday Thura-da- y and Saturday by Tha Vapaa Un Praaa Llmltad Toronto 2 B INO UNHOLA Praeltfant VAINO MALMIVUORI Managar RIYNOLD PEHKONEN Edltar Prlvata Addraaa of Praaldant: 4 Soho St Toronto OnL ualnasa and Editori) Dopart mtnta: 260 Spadlna Av Toronto 2 B Mona WA 7721 RtflUttrcd aa occond-claa- a mattar January 19th 1932 at tha Post Offlca Piartmtnt Ottawa Ont ftubscrlptlon ratca in Canaia ano Unlttd Statas: Per Year 375: SU Montha 1200 Thrae Montha $1-0- 0 In othtr Countrle: Per Yar 15 00 li Montha 250 Canadan elinkeino-elämän kehitys Pitkän aikaa maanviljelys otl Canadan pääasiallisin tulolähde Ja sitä harjoitti enemmän kuin puolet maan työtätekevästä väes-töstä Canadalainen vehnä oli maan valuutta Maan hyvinvointi riippui minkälaiset olivat sadot ja hinnat Kun farmarilla oli hyvä sato Ja han sai hyvän hinnan sil-ta han läksi perheineen kauppa-laan osti uusia vaatteita )a mul-ta tavaroita radioita Ja pianoja Han tilasi uusia koneistoja Ja osti uuden auton Hallitus sai suu-remmat tuloverot Ja rastit makset-tiin pois Kauan viipyneet käyn-nit hammaslääkärille muistettiin ja vieläpä ylimääräinen kultaham-maskin pistettiin suuhun Mutta kun sato epäonnistui taikka vehnän hinnat menivät a-l- as niin vastoinkäymiset kasaan-tulv- at farmareille ja niille jotka olivat heistä riippuvaisia Vehnän kasvatus osoittautui hyvin yksi puoliseksl hommaksi ja lamakau-det ovat opettaneet ihmiset nojaa-maan muihin satoihin ja muihin ammateihln Maanvlljehkscn rinnalla on sil-le noussut uusi kilpailija mikä varsinkin sodan aikana on kasva-nut tärkeäksi nimittäin tehdas-teollisuus Vuonna 1943 Canadassa tehdasteollisuudessa työskenteli kaikkiaan 1262000 henkilöä He tuottivat kaikkiaan noin 8393-1630- 00 dollarin an osta tavaroita ennätys mikä on kornein Cana-dan historiassa Mutta on hyln harhaanjohtavaa ajatella armuu-dell- a että tällainen tilanne Jälsi pysyväiseksi sodan Jälkeen On melkeinpä varmaa että tehdast-eollisuudessa työskentelevien lu-kumäärä tulee kirjaimellisesti a-lentu- maan sodanedelllsajan tasol-le mikä vuonna 1939 nousi 653000 henkhoon Tehdastuottelden arvo vuonna 1939 Canadassa oli arvol-taan 53474783000 mikä oli san-gen huomattava summa mutta vä-hemmän kuin puolet mitä saavu-tettiin vuonna 1943 On hjvln to dennäköistä että muutamat teolli-suudet mitkä ovat kehittyneet so-dan aikana tulevat Jäämään Ca nadaan ja auttavat kohottamaan meidän teollista rikkauttamme Mutta suurin osa sotatehtaista Jotka tuottavat sotatarpeiU: liit-tolaisille tulevat katoamaan so-dan jälkeen Me olemme menossa kohden teollista Jälleensuuntautu-mist- a mikä tulee käsittämään suurimman prosentin väestöstäm me Naimisissa olevat naiset jot-ka nykyisin työskentelevät teolli-suudessa Ja jotka auttavat vapaut- -' tamaan miehiä aktiiviseen palve-lukseen tulevat kaiken todennä-köisyyden mukaan palaamaan ta-kaisin kotiinsa Ja jättämään teol lisuustyönsä Nuoret tytöt Jotka keskeyttivät koulunkäyntinsä auttaakseen voittamaan sodan tu-levat palaamaan kouluihinsa j? korkeakoulullansa Teollisuudet mitkä siirtyvät rauhanajan tuo-tantoon tulevat ottamaan palve-lukseensa sodasta palaavat vete-raanit Monella heistä on entiset toimensa odottamassa Vuonna 1943 suuri canadalainen teollisuusarmelja ansaitsi yhteen-sä 1918589000 dollaria kovassa rahassa verrattuna 737311000 dollariin v 1939 Kun sota päät-tyy meidän on palattava takaisin entisiin ansiotasoihin Ja sen vuok si onkin huomion arvoinen kiln nittaä mielensä noihin seikkoihin Jo nyt Jokaisen maan tehtävänä on saa da koko sen väestö täyde'llsesll ansiotoimiin ja mlta lyhemmäksi työttömyyskausi siirtymäkauden aikana saadaan sitä parempi on se maalle Muutamia ohjeita elamantapomm Eräs tutkija on laatinut lyhyen listan elämänohjeiksi jokapäiväis-tä käyttöä Varten ja tässä olisi niistä pääkohdat: Alä syö rasvaisia ruokia — eri-koisesti sikaa Alä syö paistettuja ruokia (kei-tä käristä höyryytä) Alä syö valkoista leipää käytä murskattua vehnää ja soijaa Alä syo liian paljon kaakku Ja ja leivoksia Ala syö tärkkelyspitoisia taikka seisoneita ruokia Alä Juo aterialn aikana Alä juo enempää kuin kuppi teetä taikka Kahvia Alä syö ahmimalla Pureksi hi-taasti pureksi kauan Alä ole yhteydessä juorujen synkkien taikka pessimististen ih misten kanssa Alä väittele ruoka-aikan- a Lcvo ton mieli aiheuttaa ruuansulatus- - häiriöltä Alä uhraa ravlnnollisuutta nos taaksesi pankkitiliäsi Alä kalva hautaasi hampaillasi Alä tule voimakkaiden vatsan pehmennysläakkelden Harjoittele liikuntoa Alä lalmllyö kipuja merkkiä Neuvottele kanssa heti orjaksi Ne ovat lääkärin Alä polta paperosseja Alä istu savuisissa huoneissa Paperossi sisältää nikotiinia mikä vähin-Rotta- a näköä nenää kurkkua keuhkoja sydäntä vatsaa mak saa hermoja Ja verenkiertoa HuIIuja on monenlaista Racuette Lakelta NY„ Ilmoitetaan että Leonard Taimet lernlmlnen hen kllO 1'tirasta on asetettu syytteeseen taposta Hän oli ollut metsästämässä toien miehen kanssa ja he rupesivat uthellemaan llli että 1'almetler y rlttl ampua pullon rikki tolen mle hen pään päältä sillä seurauksella että kuula Iskikin mieheen Joka kuo- - II Suvinen Sunnuntai Klrj Maria Jaakkola On kesklks5n sutinen sunnuntai on aurinko noussut Jo metsän takaa )mpärllläin luonto on suuri ja takaa — Mun sieluni rauhantunnun sai Ma katselen kukkia penalta puita Ne tyynesti seisotat palkallaan eläen omaa luonnon eloaan — cl sorra eikä kadehti ne muita Nurmi vi-re- llä kaunlitt vlhannolpl katehelmt kiiltää latvassa ruohon Mistä loisto on tullut helmeen tuo-hon — Se taivahta kotoisin olla voipl Linnut kllvaa leikkivät oksilla puun ja luojaansa kiittäen Irkuttaapl kun ravinnen Häneltä lahjaksi saapl — SI11 In unohtavat kaiken muun Oi miksi en minäkin lintujen tavoin kllttal! lujaani rlemulastL Hän eloni on Johtanut kehdosta asti ali taivaan on mulle myös aroin i(SR®v JOON GOOD mnF''ViirK9irjriirs--ii- K vw rj jHk 'IV "j-PjHfcp- f- assassMi „vVU '3N3t§=: Kalkki menee suunnitelman mukaan Callanin pilakuva Canadan armeijan lehdet "Maple Leat" Siinä canadalainen sotilas Ihmettelee että pian pääsee rintaman taakse ja ajatte-le- e saada hyvän yölevon tykistö tuleekin paukuttamaan Pakinajuttuj Kalkki el ole kultaa joka kiiltää sanoo anha suomalainen sananlasku Eikä kiilto näytä sokaisseen In-dalec- io 1'iletoa espanjalaista sosia-listiakaan Joka nk)ään on pakolai-sena Mainittu Prieto oli Espanjassa sen sisällissodan aikana tasavaltalals-hallitukse- n johtomiehlä Ja pääsi pe-lin hytin seitille mitenkä kommu-nistit tasavaltalaisten riveissä munk-kira- t asiat riihen suuntaan että Franco pääsi toitolle Nyt on mainittu Prieto pitkästä aikaa avannut suunsa Ja lausunut asioita mitkä lienevät karvaita "Es-panjan luutnanteille" ja teensä niil-le joille sanat on kohdistettu Ensiksi syyttää Venäjää ja Espanjan Ranskan ja Puolan kom-munisteja yrityksestä syöstä itse-näinen Espanja ja Puola Venäjän vallan alaisuuteen Hän lausuu syytöksesään että Venäjän toiminta naapurimaihinsa nähden kuten esimerkiksi Puolaan nähden on Imperialistista Hän lau-suu myöskin että Lubllnln komitea jolla on Moskovan kannatus ei työs-kentele Itsenäisen ja rapaan Puolan hytäksl Puolan heittämiseksi Venäjän helmaan Liäksl selittää että Espan-jassa Italiasta Ja Ranskassa Venäjä taktikoit kavalasti päästäkseen kont-rolloimaan asioita Esimerkiksi Rans-kassa kommunistit rettelöit ät ja tais-televat de Gaullea vastaan samalla tavalla kuin tekität kommunistit Espanjassa Kaikessa on takana Ve-näjän suunnitelma Joka kummltu-Järjestöj- ä perustamalla pyrkii saa-maan käsiinsä vallan Tällä tatalla Prieto Juttelee Ne otat pahoja syytöksiä Me emme luonnollisesti mene sa-nomaan itä eikä tätä Joko nälä syytöksissä on perää sillä vähän-hän me tiedämme Venäjän alkeista mutta on seurata millä klltaudella eri maiden kommunistit käytät näistä lausunnoista tuon e-panjal- alsen sosialistit eteraanln kimp-puun Ellemme aitan pahasti erehdy hä-nestä leimataan airan suoralta kä-deltä ellei ihan natsien agenttia ainakin Francon agentti On nimittäin hyvin tat allista että Joku näinä päivinä uskaltaa ka-jota kommunistien temppulluthln Gasoliinm säännös tely samaksi Gasoliinirarastot ovat Canadaksi edelleenkin pienet Ottavasta ilmoitetaan että ny kyisissä gasollinlannoksissa ei tule olemaan mitään muutoksia ensi vuoden aikana siitä huolimatta vaikka Canadaan Järjestetty koko valtakuntaa käsittävä Umailukou-luutu- s vähitellen on loppumassa Asianomaisen ministeriön virkaili-jat ilmoittavat että gasoliinlmää-räss- ä kuluttajille el tule olemaan nousua ennenkuin sota Saksai vastaan on voitettu Uusia easo- - A l äIT BACK ANO FIÖURt OM A NIGHT '5 6LCE- P-THfcV MOVt THE ARTItLCRV IN NCXT DOOR ~ j:a } &!b£fA #' l A aAw£TX &IH- - fc Vv jr— i l i rW 7 rkm " 4 — Lea niin kun hän niin seuraavalle ovelle Meksikossa hän vaan hän huvittavaa nyt niin Jos tahansa laajentamiseksi niin hänes-tä leimataan tuholainen ilman piteni-pi- i mutkia Kun esimerkiksi canadalainen pio-fesso- rl Watson Kirkconnell kirjoitti Jcku aika sitten kirjan "Seven Pillars of Freedom" Jossa hän paljasti ca-nadalals- ten kommunistien touhuja heidän omista puheistaan ja julkai-suistaan lainaamillaan sanoilla ja missä hän kurasi niinikään neuvos-tojärjestelmää neuvosto- - Ja kommu-nlstilehtie- n lausunnoilla niin hänes-tä ihan Moskovaa myöten leimattiin natsien agentti Semmoista on maailmanmeno tätä nykyä Ainakaan kommunistien ma-joissa el löydy toden puhujalle )ösi-Ja- a Mutta eipä tässä pääasia olekaan mitä kommunistit Ja muut diktatuu-rin syöpäläiset sanovat taikka toimi-vat Pääasia on kaikille rehdeille ih-misille pitää aina kiinni totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kalkissa asioissa mustaamisesta huolimatta Khlperän Pekka Selitti poliittiseksi jutuksi Ministeri Hotre antanut lausunnon asevelvollisuusasiasta Chicagosta ilmoitetaan että Ca-nadan liittohallituksen Jalleenra-kennusmlnlst- erl C D Howe puhui siellä Canadian Clubin päivällisillä Ja lausui hän että pakollinen ase-velvollisuus merentakaista palve-lusta varten Canadassa on pikem-minkin poliittinen kysymys kuin painostavasta tarpeesta Johtuva Hän selitti että Canadan armei-jassa on suhteellisesti asukaslu-kuunsa yhtä paljon miehiä kuin missä maassa hyvänsä Britanniaa lukuunottamatta Ruotsin oikeusministeri siitä lausunnon antanut New Yorkista Ilmoitetaan että Ruotsin oikeumlnisterl Thorvald Berqulst oli lausunut United Pres Association presidentille Hush Ball-Ilell- e lähettämässään kaapellsano-mas- a että Ruotsi on liittynyt niihin kahdeksaan llittolalmaahan jotka otat antaneet julkluudesa tunnus-tuksen sanomalehdistön vapaudelle välttämättömänä sodanjälkeiselle maailmalle Ministeri Berqulst lausui sanomasaan etti on tullut entistä selremmäkl että kansanraltalsen kanakunnan elämälle on välttämä-töntä että sen kansalaisten pitäisi sallia lausua rapaati näkökantansa yleisissä alolsa ja että yleistä mie-lipidettä ei pitäisi sortaa Tähän saakka liittoutuneista kan-soista orat Ilmoittaneet oieransa va-paan sanomalehdUtön kannalla Ca-nada Tshekkoslovakia Etelä-Afrlk- a Ranska Bekia Norja Hollanti ia Iisaksi puolueettomista nyt lilnikuponklklrjoja ensi vuodelle a S™"1- - Kannattaa lehdistön vapautta palnetäan parhaillaan Ja säännös-- 1 tely tulee niissä olemaan sama TJUtfca kuin tänäkin vuonna I VAPAA SANA 'iJl "" Somkb pakolais-lasten hyväksi Tuloksellinen Juhla Montrealin Seurakunnan talolla Marraskuun 12 p illalla karimme ajatustemme ja mielikuvituksemme Siirillä pienten kärsirien suomalais-ten lasten parissa seka Suomessa et-tä Ruotsissa jonneka heitä on nyt otettu tuhansittain turraan Tämän unelmallisen pyhiintaelluksen sat ai-kaan routa Faltmarsin kaunlskantoi-se- n lämmin puhe Joka oli yhtenä nu-merona Suomen pakolaislasten hy-väksi toimeenpannussa pienessä ilta-matilaisuuile-ssa suomalaisen kirk-komme seurakuntasalissa Hartina!-se- n kaun!ta chjelmaa oli tullut kuun-telemaan huoneustontäyteinen yleisö Jonka sea3ta t armaan Iojtjl moni sellainenkin jonka Joko oma tahi lä-himmän sukulaisten lapset otat ol-leet pakoltetut lähtemään läntiseen naapurimaahan turtaa etsimään Oli muuten aitan kuin olisivat kaikki ohjelman suorittajat tunteneet risassaan Jotakin harvinaista ja ta-vallisesta arkisesta poikkeavaa I-au- -lut runot puheet esitelmät kalkki tuntui kajahtavan kuin yhdestä suu-resta sydämestä Suomen lapsi-raukkoje- n sydänten rukouksien vastakai-uksi — Mieleeni jäi siis eritoten ne herkästi kuvatut tilanteet joihinka meidän pienokaisemme siellä "mus-tien vlhalintujen takia" ovat joutu-neet mutta mieleeni Jäi myöskin rva Faltmarsin puheesta lohdutuksen sa-nat että tämä poissllrretty polvi tu-lee vielä kotiinsa terveinä työhön-tarttuvin- a Ja vielä enemmän isän-maataan rakastavina Emmekä muu-takaan voi muuta uskoa kuin että Han Joka kaiken säätää sallii meille myös sen toivomuksen toteutuvan Puhetta piti myöskin tilaisuudessa herra Einar Lindblad Joka miehek-käällä tavalla toi ilmi sekä tilaisuu-den tärkeyden että vakavuuden ke-holtt- ae meitä veltoittavaan yhteis-työhön Pastori Yrttimaa luki Ruotsin Canadassa toimivan ministerin herra Per VVIJkmanln terveiset Juhlatilai-suuteen Ministeri VIJkman on ku-ten tunnettu harras Suomen ystätä Hän on palvellut diplomaattina maas-samme kolmisen vuotta lauluja esittivät tunnetulla hyvällä taidollaan rouva Hilja Keogh sekä roura Helen Walsh Myöskin kirkon-naiskur- o lauloi Rouva Ester Koljo-nen luki erinomaisella ja kiinnosta-valla kyvyllään kauniin Koskennie-men kirjoittaman runon Uunoja lau-sui myöskin rra Bogdanoff Ja neiti Hammar Maamme-laul- u laulettiin yleisesti — Tuotuaan Ruotsin minis-terin terveiset pastori Yrttimaa piti tlelä lyhyehkön harrasmlelisen pu-heen ja pastorin kehoituksesta vai-pui yleld lyhyehköön hiljaiseen ru-koukseen kärsivän synnyinmaan puo- lesta — Musiikkipuolella ohjelmaa esiintyivät vielä seurakunnnamme tuklkantaan kuuluvat rt at Kottila Ja neiti Ahtiainen sekä neiti Karjalai-nen Tarjoilu oli mainiosti Järjestetty Ja ylelö näkyi oletan siliä tuulella että nyt pitää niitä Suomen pikkuisia aut-taa Rahaa tuli runsaasti Ja kun sit-ten vielä myytiin kaakku amerlkalal-sell- a huutokaupalla "huikeasta" hln-nas- ta niin oli rahallinen tulos hyvä Mutta el niin hytä että se riittäisi pahaan alkuunkaan Nyt meidän on ryhdyttätä Ja nyt meidän kaikkien on yhdyttävä tyohon El plenlsä mlttakaarolssa kuten tähän atl olo-suhteiden pakota on tapahtunut (kii-tokset niille Jotka ovat senkin lyön suorittaneet) Eli Nyt olisi kiire aika saada Montrealissa toimimaan yhdys-elin joka tarmokkaasti Ja harkitusti luodulla ohjelmalla vie tämän meidän kunnia asiamme eteenpäin Luulen että olen puhunut monien toltottarastl kalkkien mlellpidettl vastaaratl — Neekeri Vastustavat alueliittoja Ruotsissa Tukholmasta Ilmoitetaan että si-käläinen liberaalinen Svenska Mor-gonblad- et kirjoitti artikkelin Jossa se selittää että yleismaailmallinen rauhanjärjestö on Ruotsin päämäärä Ruotsi voisi uhrata paljon sen saa-vuttamiseksi mutta liittyminen Jo-honkin erikoiseen liittoon el kiinnos-ta Ruotsia Vieläpä norjalaiset ja tanskalaiset osoittautuvat vastaha-koisiksi liittymään länsivaltojen blo-kil-n Sellaiset blokit orat ainoastaan yleismaailmallisen järjestön perusta- - Ruotsi mltn tiellä Ruotsi kaiken lisäksi si jaitsee maantieteellisesti siinä missä raltallnjat rolrat kulkea ristiin Ja siten lyhytsulkuja roisi esiintyi leh Ml lausuu Lukijan Viikkopalsta NIMIPXIVU 18 p lauantaina Jousu u 19 p sunnuntaina Aili ai 20 p maanantaina Jalmari' 21 P tiistaina „llm pJ-- 2223PPtokerssktit- - Silja sormkkl C m0l Klemetti vV ' 2i p perjantaina Lempi 25 p lauant Katr Kaarm K vuoden päivät Syntymäpäiväkirja (VA Koskenniemi) Marraskuun 19 i uiKMvnaan bu Amhi uijaa innostuka) K htUjluVnf Marraskuun 20 t Ah! suotta sydän i innas u hai- - haat sa pieni nikkari on tuihat tyoi Kaikk otat polutta ut laivat rat kaat Ken leikkiin menee kestaVoön tn m) os Marraskuun 21U Kojhä se elämä mihin ei iiji]j hetkiä Jotka otat enemmän osia I& syydestä kuin ajasta' Marratkuun 22:$ Kalkki siteelllnen tahtominen m Itsekritiikkiä: minä haluan po!tu moraalisen puutteen itsestäni Marraskuun 23:i Se tuntee kohtuuden parhaiten J ka kerran on slt uuttanut sen Marraskuun 24:i Me olemme laplna suuria reaUs-- teja: kaikki mikä kuuluu maspij taan madot hyönteiset kivet htat ovat meidän mielenkiintomme fii neinä Kun mc kasvamme päästimme ne näköpiiristämme ja alamme ti pallia yläilmoja Vanhemmuuttimaj tulemme taas Järkllmme ja painia me maan puoleen ja tällä Verta vaadimme omaa perintöosaani maakamarasta Marraskuun 25: i Ruoska on huono keino vakuatui mutta on tapauksia jolloin se kaikes ta huolimatta on ainoa keino Kuolevalle lapselle aika-isempi joulu Cheycnne Wyo — 3-vu- otias (Nubbins) Hoffman tulee viettämään Joulunsa ensi sunnu-ntaina — koristettuine Joulukuusi-- neen Hänen Isänsä Marshall Hoffcia sanoi siirtäneensä Joulunvietto aikaisemmaksi "koska lääkärit o-v- at sanoneet että Nubtins el tule olemaan meidän kansamme eai Jouluna" Hoffman sai hankituki joulukuusen Cheyennen pulstok mltealta Mrs Hoffman sanoi Nubbinsls sairastavan parantumatonta tit-- sarakkotautla Han sanoi lapseEe että "Joulu on ml sunnuntaina" Hauska juttu Saksasta Lontoo — Dailv Herald Julku si keskiviikkona haukan HelnMS Himmlerla koskevan 'ufus Oobbels oli pyyUnyt 3?riw yliopistoa antamaan HimmlerJie tnhtnrlnnrvnn Kun Hlmffiier V mestvi komitean eteen niin !- -" tlln hänelle kvsvmts Jota PTOR-- sorlt pitivät mahdollisimman tel? pona Kysymys oh Kuu -- masl Vallenstelnln" (VVallenstein oli saksalainen f tnniaiiitkn anvuotLen sodan kana noin 300 vuotta sitten j surmasivat hänet hänen c=" miehensä) mmmier ajaiicu11 sy"—illlC—Kti il -- kauan ja sanoi sitten "Von n-- biin nto herrat nrofeSS7 että minulla el ollut mitään tfkf mistä sen asian kanssa Yliopiston rehtori oli Ma-- 1 CrlnHlI JUO tynyi nan meiu v- - _ i i n titn minä — antaa tohtorlnarvon miehe-- e i sanoo että haneua ti "- - -t-ekemista Wallensteialn s- - anssa7 m Ooring vastasi rehtorii- - t tii~L Viinttaa että o- - el ollut mitään tekemlsJ kanssa niin voitte M sanoihinsa Han en riles i kiellä vastuunalaisuutuaa Rehtori oli Jhä enea' mallä Ja hän meni "iV Hitler kuunteli kärslviUi- - i- - nt sitten ta siltä? Kuka välittää stfiJ ko hän tappoi tuon va--~ talalsen tai eT m ILMOITTAKAA l"t% OIOITTIS'"'- - ä VBUesanne lM"2 fi kaa hnl ja Bmoitu - % i ' w |
Tags
Comments
Post a Comment for 0369a