0100a |
Previous | 6 of 40 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l
I?
i
vu lAUArTT HAaUbCUU M- l- SATUHftAY MABCIJ NO 38
"Ann?' taas Edith
mossa
Ota
myös mukaasi Siel-lä
mainio työ
Olen kuullut
lähiaikoina saada
kesto
kiharoita
Jlail& Beauty Guäate
(EDITH
Puhelin 8-85- 42
51 FROOD SUDBURY ONT
TV ' Iloinen raasiais- -
—
että on
kea
— —
RD
1 s!
Samalla 10-Vuotia- alle
Vapaa Sanalle!
TAXI
PUHELIN 5-51- 32 SUDBURY ONT
Y
— —
Mr ALHO
— PUHELIN 3-05- 42 —
381 MELVIN AVE SUDBURY ONT
Kundeille ja Niiksi Aikoville!
90 KINO ST
niin
vai
LIMITED
— Tuhelln 5-58- 34 --—
(Uunikäyttöön)
Käyppäs
Metsolan kampaa'
laittamassa
hiuksesi Pääsiäisek-si
"Sirkka"
tehdään
minkäänlaisia
METSOLA-RACE- )
ervehdy
Onnittelumme
Sudbury Taxi
(LINDBERCS)
SUOMALAINEN
STAR BAKER
SUOSITTELEE TUOTTEITAAN
Omistaja
Suomalaisille
CANADA BREAD CO
SUDBURY ONT
Juuri Saapunut Uusi Varasto
PYREX WARE FLAME WARE
(Stouvin päällä keittoon)
Kahvi Pannuja - Lahja Settejä
Sopivia Häälahjoiksi ja Yllätyspaarteihin
Palkinnoiksi Bingo-Pelii- n
KAIKENLAISIA SÄHKÖLLÄ
TOIMIVIA VÄLINEITÄ
Onnittelumme 10-Vuotiaa- lle
Vapaa Sanalle!
THE F0WLER HARDWARE
COMPANY LIMITED
— PJhelin 5-56- 49 —
72 CERAH ST — SUDBURY ONT
Snonulaisesta Rodusta ja
Luonteenominaisuuksista
Näköaloja le"ikin varjossa si7itä mi7tä me suoma--'
laket olemme ja mitä me emme ole
Tämä kirjoitus ci pyri olraiaan
mikään tieteellinen läpileikkaus suo-malaisista
ja suomalaisesta rodusti
vaikka otsikosta niin luulisi sllä
tämän kirjoittajalla el elo akateemi-sia
edellytyksiä sellaisen kirjoitta-miseen
Tässä pyritään vain katsele-maan
suomalaisen Ihmukunnan Jäse-nen
touhuja ja alvotuksia siirä va-lossa
Jossa ne pistää slmään joka-päiväisessä
elämässä Joten tämä on
ikäänkuin leikillinen katsaus sekä
itsestään että naapuristaan
Suomalaisen roaun alkuperästä ei
ele saatu selvää vaikka sitä on ko-vasti
yritetty iisaitten Ja oppinei-den
ihmisten toin-est- a Muutamat
tutkijat ovat rodullisia Ja kielellisiä
seikkoja hyväkseen käyttäen olle- -t
taipuvaisia uskomaan että suoma
laisten alkulähde olisi jossakin Ira-nin
paikkeilla Toiset varsinkin li-kaisemmat
tutkijat ovat suomalais-ten
esi-isiem- me syntymäkehdoksl
asettaneet Altain vuorten takaiset
seudut Ja päätyneet jopa uskomaan
että meissä on jossakin määrin mon-golilaista
verta Myöhemmällä ajalla
on kuitenkin tämi arvio hylttty c- -
delläsanotun Iranilaisen alkuperäm-me
hyväksi Jotkut ovat kuitenkin
menneet tutkimuksissaan siihenkin
loppupäätelmään että meidän ko-timme
nimittäin alkusuomalaisten
olisi Jossakin Välimeren maissa
Kreikassa Kreetan saarella m
palkoissa ja tämän tuoksi on löydet-ty
viittaili! ja suomalaisista esivan-hemmistamme
vanhoista levantilai
sen maailman hiatcriaklrjoista
Mutta olkoonpahan a'kuperämmc
laita miten hyvänsä se on kuitenkin
todettu että suomalaiset saapuivat
nykyiselle Suomenniemelle non kak-si
tuhatta vuotta stten Ensimmäi-nen
tuhatvuotinen Jakso tästä
suomalaisten historiasta peiltyy ai
kojen hämärään Joka on Jäänyt mel-kein
kokonaan tutkimattomaksi
Mutta viimeisin tuhatvuotinen Jakso
sensijaan on sitä selvemmin piirty-nyt
historian lehd'l!e El ole sillä hy-vä
että Suomen kansa alkoi vuoden
1000 Jälkeen hahmottua heimoista
kokonaisuudeksi mutta Jo heti kan-sallisesta
syntymistään saakka suo-malaisten
Jäljet piirtyivät Europan
alkaajottaln tapahtumarikkaiden
historian lehdille Varsin sillä kuu-den
sadan vuoden aikakaudella Jon-ka
Suomi kuului läheiseen yhteyteen
Ruotsin kanssa suomalaiset ruotsa-laisten
aseveljinä piirsivät lähte-mättömät
sankaritarunsa Europan
eri valtakuntien ja kansojen histo-riaan
Ruotsi oli vuosisatojen ajan
Europan suurvalta ja näissä suur-valtataistelui- ssa
suomalaiset maini-taan
kaikkialla Voisipa meikein sa-noa
selailtuaan Europan vuosisa-taista
historiaa että ilman suoma-laisia
el olisi ollut Ruotsin niin mai-nehikasta
suurvalta-asema- a Suoma-laiset
talonpoikalsarmeljat raivasi-vat
etunenässä ruotsalaisille kunin-kaille
ja valtiomiehille tietä kunni-aan
ja kuulu!uuticn Suomalaiset
hakkapeliitat" olivat kcskl-Europa- n
kansojen kauhuna Ja näitten "hak-kaa
päälle!" sotahuutoaan kaiutta-vien
suomalaisten pataljoonien avul-la
ruotsalainen armeija laski val-tansa
alle silloisen ylpeän Saksankin
Sellainen on historiallinen tausta
suomalalselli rodulla pikasilmäyk-sell- ä
katsottuna
Mutta eivät ne suomalaisten saa-vutukset
ole kuitenkaan miekan hei-liittämise- llä
mitattavissa Ne ovat
päinvastoin mitattavissa kulttuuri-sella
alalla Vaikka sodan myrskyt
ovat kerta toisensa Jälkeen kulkeneet
Suomenniemen ylitse niin ne eivät
ole kyenneet tuota pikku'sta kanssa
tuhoamaan Se on vain sitkistynyt
Sen vuoksi siitä sanotaankin että se
on katajainen kaua Vuosisatojen
kuluessa se el lukumäärältään pääs-syt
alituisten sotien ja ruttotautien
nälän Ja puutteen vuoksi lisäänty-mään
niin nopeaan kuin olisi edel-lyttänyt
mutta kun se tai olla rau-hassa
yhden vuosisadan niin Suomen
väkiluku nousi lähes puolella Tällä
ajalla on se saavuttanut myöskin
maineen kulttuurisella vainiolla
Suomen urheilijoista on tullut
maailmankuuluja Se tunnetaan yh-teni
kaikkein suurimpana vaikka-kin
lukumäärältään pienenä urhei-lukansa- na
maailmassa Sen keskuu-desta
on noussut maailmankuului-suuden
saavuttaneita merkkimiehiä
joista tunnetuin on Jean Sibelius
mies Joka pane "rallit paperille"
siihen Järjestykseen tta niistä naut-tii
koko maailma Sieltä on noussut
kansainvälisen kulttuurin mittapuun
i täyttäviä kirjailijoita taiteilijoita
arkkitehtejä tiedemiehiä tutkimus-- !
matkailijoita inansälmiehiä osuus-- I
toimintamiehiV työväenliikkeen
miehiä jne loppumattomiin Jo
vertaamme suomalaisten saavutuk-sia
kansainvälisen kulttuurin kilpa-kentillä
suurempien maitten ja suur-ten
sivistyskansojen Jäsenien saavu-tuksiin
niin on tunnustettava ettii
suhteellisesti kokoo-j- a katsoen suo-malaiset
ovat etunenässä Ja jos
katsomme heidän saavutuksiaan yh-teiskunnallisella
alalla niin heille e1
vertaista löydykään Onhan Suo-messa
kehitetty kansanvalta — pu-humme
tässä Suomesta ennen sotaa
— täydellisemmäksi kuin missään
muualla onhan htelsomistus ka n- -
1 sanvaltaisuuden pohjalla Suomessa
terveemmällä kannalla kuin inuual- -
la Valistuslaitokset Suomessa o--
vat suhteellisesti korkeimmalla ta- -
isolla ottaen lukuun koko kansan
'kuin missään muualla Tällaista vir- -
itailua voisi Jatkaa pitkälti mutta
se el ole tarpeellista Jokainen suo
malainenhan sen Jo tuntee
Mutta minkälainen on suomalai
nen?
Minkälainen hän on luonteeltaan?
Siihen kysymykseen taitaa olla
enemmänkin kuin vaikea yhjentä
västi vastata
Vastauksen voisi oikeastaan sisä'-lyttä- ä
yhteen ainoaan sanaan Ja lau-sua
koko tämän 1 run lopuksi että
hän on — jurrikk—
Suomalainen tahtoo a:na olla pa-rempi
kuin muut — niin hyvässä
kuin pahassakin Siitä Johtuu ett£
ieraan silmään hän valkuttdu
eräänlaiselta jurrikalta jota on val-kea
lähestyä Ja vielä valkeampi ym-märtää
Mutta suomalainen cl os
perusluonteeltaan paha taikka tur-meltunut
Alvan pzim asioin yleis-piirteissään
parempaa ihmistä saa
hakea
Täällä vieraitten kansallisuuk-sien
keskuudessa kaikkein selvim-min
pistää silmään suomalaisen hy-vät
Ja huonot puolet Toisten kan
sallisuuksien keskuudessa pidetään
suomalaista sellaisena että sitä ei
voida helposti kesyttää Mutta se on
väärä luulo Suomalainen on hidas
oppimaan esimerkiksi ierasta kieltä
joka johtuu siitä että hänen oma
kielensä on niin erilainen toisista et
tei sillä ole sukulaisia Tavallaan tuo
kovapäisyys kielen suhteen hänelle
onkin eduksi Jos hän oppisi puhu-maan
esim englantia Joustavasti ji
Ilman kangertelua niin hän monasti
voisi saattaa itsensä valkeuksiin sa
nomalla suorat sanat tarpeettomas-sakin
palkkia Ja siten "puhuisi la-p- iä
päähänsä" Kun ucmalairen ei
oikein hyvin osaa vierasta kieltä
niin muuttuu hän Itsfensäsulkeutu- -
neeksl Tämän vuoksi häntä pidetSän
jörönä Kuitenkin hän vain peittelee
omaa heikkouttaan Ei anna vrveet- -
lä eikä millään ilmi että nän on kie-liasioissa
huonompi Kuin toinen
Mutta pannaanpa hänet töihin
Viemään ennätysvauhdilla alas kai-voksen
shaitia tekemään paperipui-ta
hakkaamaan halkoja poraamaan
kalliota rakentamaan taloja maal-aiksi
sepäksi räätäli':! ta'kka
miksi muuksi tahansa jossa voi
näyttää ilman pitkiä juttuja miehen
kuntoa niin johan alkaa selviämään
suomalaisen ylivalta
Entäs puhtaus! c:rr rjomalal-se- n
voittaa vain harvat valitut Jos
kukaan
Suomalainen on pohjaltaan suora-luontoin- en
mutta yksi perinnäinen
paha vika hänellä on Se on kateus
Merkillisintä siinä on kuitenkin se
että kateus ei konaistu kehenkään
muihin kuin omaan kansallisuuteen
Täällä siirtollsoloissa mc pääsemme
renkln huomaamaan perin selvästi
Juutalaiset ovat tunnettuja iitä et-tä
he auttavat kaikella mahdollisel-la
tavalla oman kansallisuutensa jä-sentä
pääsemään esimerkiksi liike-alalla
eteenpä'" Jopa siihen mäflrään
että häntä autetaan alkuun Mutta
tekeekö suomalainen sen? Eihän to-ki
Jos esimerkiksi Joku yritteliäs
suomalainen laittelee pystyyn kaup-paa
tai muuta liikettä niin toiset
suomalaiset kiertävät sitä mahdolli-simman
k-iuk- aa He eiät millään
tihtolsl antaa kannatusta omalle
kansallisuudelleen koska "hän on
ruvennut keinottelemaan" Vain pa-kosta
suomalainen suostuu tekemään
kauppansa suomalaisessa liikkeessä
Ja sellaisena pakkona useinkin on
kielivaikeus
Lieventävänä asianhaarana 'lä-kerrotunlals-pen
kateuteen kuitenkin
voidaan sanoa se että se cl johdu
niinkään paljoa pahansuopaisuudes-ta
kuin suomalaisen synnynnäisestä
vastenmielisyydestä kaikkea sellais-ta
kohtaan missä esiintyy niuodosra
taikka toisessa keinottelu Tämä ka-teus
onkin suomalaisessa tämän
vuoksi kehittynytkin osaltaan yh-teiskunnalliseksi
hyveeksi Eilei suo-malaisella
olisi luonteenomaista vas-tenmielisyyttä
keinottelua Ja yksi-tyistä
rikastumista kohtaan nitn
suomalaisella el olisi veressään niin
syvällä osuustoimintaa Tästä syys-tä
ulkomaalainen el esimerkiksi Suo
mesta löydä hakemallakaan yksityi-sen
omistamaa meijeriä Hän löytää
melkein Joka kylässä Suomessa yk-sityiskaupp- iaan
rinnalla osuuskau-pan
Jollaista löytöä hän el voi teh- -
Joko Olette Kokeilleet
Marconi Radion Tehokkuutta?
Jos ei niin me tarjoamme
siihen vapaan tilaisuuden
Jättäkää osotteenrie tänään
ja me lähetämme radion
koetteelle
ÖuutUlu4ftms
10-Vuaticu- dk!
dl toialaU maista Tatu
ayyit hän löytää SuomsT7
omistamat rautatiet luuiutitl
taita Ja teolliauuslaitokja j sia laitoksia Jne Ja taau sj" syystä suomalainen siirtolairZft!?
telee täälläkin vieraissa cloaj
rustella osuuskauppoja Koia rmmatlfl m—llln! KA "-Kam-ari
nsieisrttoylkasiesltleän Jyahdiosntyhsatnotasirutoania
vallaan samaa suku n p Tit ennemmin yhdistyksen j„ j-- t
Iin kun menevät pitäisin 7
yksityisiin tanssipatkkr i
i u jai aiiaaicuuii JOISI i tt ♦
UJUllOi
tvAn&flnn KTInmolalfA
yhteiskunnan raktnta„a j t piirteissään he ovat karo ay muutamia rrtrtl—V!--iitj- -i voa jjtnuKC matta Suomalainen vaiiua hi
saanutkin kärsiä sort i vien lanana ei KosKaan ole -- asemassa Ja siitä Johtui nUuukt a ki
pitää vapautta niin suuressa arto
Suomalaisella on --onnol
monia pahoja vikojakin shli
selvä Yksi sellainen paU puoiu
nessä on että har humalui &
on tavallaan kuin miiaanl fe
kanssa suomalainen muutei t
Kln mainiosti toimeen Kun v
saa "tulivettä" sisäänsä nim hfc sä herää eloon kaikki pahat Mj--j
metsihmisiltä perit} t Samoin tu
kakaan ei aina niin perin rtii
kaassa muodossa kuin intiaani
heräävät suomalaisenkin huonot j let eloon miestä väkevämpää jj- -
tuaan Suomalainen myöskin hsa
tuu politiikasta Varsinkin suonut
nen siirtolainen Mutta se ei k£
varsinaiseen luonteenominibrjvie
Se on pikemminkin laskettiri t
tiliin että suomalainen lurtoia
on reväisty Irti kasvlnmaastaaj
heitetty sellaiseen maaperäin st
hän el ole saanut uudestaar Jc
aan kiinnitetyksi niin nopeasti k
hänen yhteiskunnalliselle ie!ö
olisi tähdellistä Tämän vuoksi fc
siirtolainen joutuu oman maarsi}
tettyään tavallaan kuin toi
roikkumaan yhteiskunna'lisesti C
väliajalla Joka kuluu uuteen h
maahansa Juuriensa kiiralta:
seen hänen yhteiskunnallinen Täi
tyksensä Jää monasti heJi
kuin orpo sielu taivaan Ja heivt
välille Mielikuvitus saa suurem
sijan kuin olojen Kehityksen toe
linen tuntemus Ja rlln hän on ti
na kaikenlaisille halpahintaiset?
litiikkakeinottelijoille jota kur
vat asiat hänelle oman iärän r
lensä Jälkeen Tällaisesi on me
siirtolaissuomalaisten kestai
monasti Johtunut tapauksia etti
takin on kehittynyt kiivas Jt
ränanta maton kommunisti Ja
kin yhtä kiivas natsi taikka Js
muu suomalaiselle ajatusm
kokonaan yhteiskunnallisesti
elävä Se miksi monikaan ei lii?
näistä suomalaisille ieuisU
mukslsta Jälleen normaalll
teille johtuu suomalaisesta rt
syydestä Joka toisilla esiintyy
makkaampana Ja toisilla heikar
na Voimakkaalla härkäpiJtf
varustettu suomalainen vaikki
m
HB iB- - BBflfll
Bm BflflflflflflflflBflflflflflflflflflflflflflflflflflfll BBflflflBi
BBMBBBBBBBBB: m BvfBBBBBB
BBBBBBBBBBBT BBFBBBBBbI y iSBMBBBBf BBBBBbI
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBF
SUDBURY MOTORS LTD
— Suomalainen Edustaja — E Suuronen —
PUHELIN 66416 SUDBURY ONT
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, March 28, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1942-03-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000979 |
Description
| Title | 0100a |
| OCR text | l I? i vu lAUArTT HAaUbCUU M- l- SATUHftAY MABCIJ NO 38 "Ann?' taas Edith mossa Ota myös mukaasi Siel-lä mainio työ Olen kuullut lähiaikoina saada kesto kiharoita Jlail& Beauty Guäate (EDITH Puhelin 8-85- 42 51 FROOD SUDBURY ONT TV ' Iloinen raasiais- - — että on kea — — RD 1 s! Samalla 10-Vuotia- alle Vapaa Sanalle! TAXI PUHELIN 5-51- 32 SUDBURY ONT Y — — Mr ALHO — PUHELIN 3-05- 42 — 381 MELVIN AVE SUDBURY ONT Kundeille ja Niiksi Aikoville! 90 KINO ST niin vai LIMITED — Tuhelln 5-58- 34 --— (Uunikäyttöön) Käyppäs Metsolan kampaa' laittamassa hiuksesi Pääsiäisek-si "Sirkka" tehdään minkäänlaisia METSOLA-RACE- ) ervehdy Onnittelumme Sudbury Taxi (LINDBERCS) SUOMALAINEN STAR BAKER SUOSITTELEE TUOTTEITAAN Omistaja Suomalaisille CANADA BREAD CO SUDBURY ONT Juuri Saapunut Uusi Varasto PYREX WARE FLAME WARE (Stouvin päällä keittoon) Kahvi Pannuja - Lahja Settejä Sopivia Häälahjoiksi ja Yllätyspaarteihin Palkinnoiksi Bingo-Pelii- n KAIKENLAISIA SÄHKÖLLÄ TOIMIVIA VÄLINEITÄ Onnittelumme 10-Vuotiaa- lle Vapaa Sanalle! THE F0WLER HARDWARE COMPANY LIMITED — PJhelin 5-56- 49 — 72 CERAH ST — SUDBURY ONT Snonulaisesta Rodusta ja Luonteenominaisuuksista Näköaloja le"ikin varjossa si7itä mi7tä me suoma--' laket olemme ja mitä me emme ole Tämä kirjoitus ci pyri olraiaan mikään tieteellinen läpileikkaus suo-malaisista ja suomalaisesta rodusti vaikka otsikosta niin luulisi sllä tämän kirjoittajalla el elo akateemi-sia edellytyksiä sellaisen kirjoitta-miseen Tässä pyritään vain katsele-maan suomalaisen Ihmukunnan Jäse-nen touhuja ja alvotuksia siirä va-lossa Jossa ne pistää slmään joka-päiväisessä elämässä Joten tämä on ikäänkuin leikillinen katsaus sekä itsestään että naapuristaan Suomalaisen roaun alkuperästä ei ele saatu selvää vaikka sitä on ko-vasti yritetty iisaitten Ja oppinei-den ihmisten toin-est- a Muutamat tutkijat ovat rodullisia Ja kielellisiä seikkoja hyväkseen käyttäen olle- -t taipuvaisia uskomaan että suoma laisten alkulähde olisi jossakin Ira-nin paikkeilla Toiset varsinkin li-kaisemmat tutkijat ovat suomalais-ten esi-isiem- me syntymäkehdoksl asettaneet Altain vuorten takaiset seudut Ja päätyneet jopa uskomaan että meissä on jossakin määrin mon-golilaista verta Myöhemmällä ajalla on kuitenkin tämi arvio hylttty c- - delläsanotun Iranilaisen alkuperäm-me hyväksi Jotkut ovat kuitenkin menneet tutkimuksissaan siihenkin loppupäätelmään että meidän ko-timme nimittäin alkusuomalaisten olisi Jossakin Välimeren maissa Kreikassa Kreetan saarella m palkoissa ja tämän tuoksi on löydet-ty viittaili! ja suomalaisista esivan-hemmistamme vanhoista levantilai sen maailman hiatcriaklrjoista Mutta olkoonpahan a'kuperämmc laita miten hyvänsä se on kuitenkin todettu että suomalaiset saapuivat nykyiselle Suomenniemelle non kak-si tuhatta vuotta stten Ensimmäi-nen tuhatvuotinen Jakso tästä suomalaisten historiasta peiltyy ai kojen hämärään Joka on Jäänyt mel-kein kokonaan tutkimattomaksi Mutta viimeisin tuhatvuotinen Jakso sensijaan on sitä selvemmin piirty-nyt historian lehd'l!e El ole sillä hy-vä että Suomen kansa alkoi vuoden 1000 Jälkeen hahmottua heimoista kokonaisuudeksi mutta Jo heti kan-sallisesta syntymistään saakka suo-malaisten Jäljet piirtyivät Europan alkaajottaln tapahtumarikkaiden historian lehdille Varsin sillä kuu-den sadan vuoden aikakaudella Jon-ka Suomi kuului läheiseen yhteyteen Ruotsin kanssa suomalaiset ruotsa-laisten aseveljinä piirsivät lähte-mättömät sankaritarunsa Europan eri valtakuntien ja kansojen histo-riaan Ruotsi oli vuosisatojen ajan Europan suurvalta ja näissä suur-valtataistelui- ssa suomalaiset maini-taan kaikkialla Voisipa meikein sa-noa selailtuaan Europan vuosisa-taista historiaa että ilman suoma-laisia el olisi ollut Ruotsin niin mai-nehikasta suurvalta-asema- a Suoma-laiset talonpoikalsarmeljat raivasi-vat etunenässä ruotsalaisille kunin-kaille ja valtiomiehille tietä kunni-aan ja kuulu!uuticn Suomalaiset hakkapeliitat" olivat kcskl-Europa- n kansojen kauhuna Ja näitten "hak-kaa päälle!" sotahuutoaan kaiutta-vien suomalaisten pataljoonien avul-la ruotsalainen armeija laski val-tansa alle silloisen ylpeän Saksankin Sellainen on historiallinen tausta suomalalselli rodulla pikasilmäyk-sell- ä katsottuna Mutta eivät ne suomalaisten saa-vutukset ole kuitenkaan miekan hei-liittämise- llä mitattavissa Ne ovat päinvastoin mitattavissa kulttuuri-sella alalla Vaikka sodan myrskyt ovat kerta toisensa Jälkeen kulkeneet Suomenniemen ylitse niin ne eivät ole kyenneet tuota pikku'sta kanssa tuhoamaan Se on vain sitkistynyt Sen vuoksi siitä sanotaankin että se on katajainen kaua Vuosisatojen kuluessa se el lukumäärältään pääs-syt alituisten sotien ja ruttotautien nälän Ja puutteen vuoksi lisäänty-mään niin nopeaan kuin olisi edel-lyttänyt mutta kun se tai olla rau-hassa yhden vuosisadan niin Suomen väkiluku nousi lähes puolella Tällä ajalla on se saavuttanut myöskin maineen kulttuurisella vainiolla Suomen urheilijoista on tullut maailmankuuluja Se tunnetaan yh-teni kaikkein suurimpana vaikka-kin lukumäärältään pienenä urhei-lukansa- na maailmassa Sen keskuu-desta on noussut maailmankuului-suuden saavuttaneita merkkimiehiä joista tunnetuin on Jean Sibelius mies Joka pane "rallit paperille" siihen Järjestykseen tta niistä naut-tii koko maailma Sieltä on noussut kansainvälisen kulttuurin mittapuun i täyttäviä kirjailijoita taiteilijoita arkkitehtejä tiedemiehiä tutkimus-- ! matkailijoita inansälmiehiä osuus-- I toimintamiehiV työväenliikkeen miehiä jne loppumattomiin Jo vertaamme suomalaisten saavutuk-sia kansainvälisen kulttuurin kilpa-kentillä suurempien maitten ja suur-ten sivistyskansojen Jäsenien saavu-tuksiin niin on tunnustettava ettii suhteellisesti kokoo-j- a katsoen suo-malaiset ovat etunenässä Ja jos katsomme heidän saavutuksiaan yh-teiskunnallisella alalla niin heille e1 vertaista löydykään Onhan Suo-messa kehitetty kansanvalta — pu-humme tässä Suomesta ennen sotaa — täydellisemmäksi kuin missään muualla onhan htelsomistus ka n- - 1 sanvaltaisuuden pohjalla Suomessa terveemmällä kannalla kuin inuual- - la Valistuslaitokset Suomessa o-- vat suhteellisesti korkeimmalla ta- - isolla ottaen lukuun koko kansan 'kuin missään muualla Tällaista vir- - itailua voisi Jatkaa pitkälti mutta se el ole tarpeellista Jokainen suo malainenhan sen Jo tuntee Mutta minkälainen on suomalai nen? Minkälainen hän on luonteeltaan? Siihen kysymykseen taitaa olla enemmänkin kuin vaikea yhjentä västi vastata Vastauksen voisi oikeastaan sisä'-lyttä- ä yhteen ainoaan sanaan Ja lau-sua koko tämän 1 run lopuksi että hän on — jurrikk— Suomalainen tahtoo a:na olla pa-rempi kuin muut — niin hyvässä kuin pahassakin Siitä Johtuu ett£ ieraan silmään hän valkuttdu eräänlaiselta jurrikalta jota on val-kea lähestyä Ja vielä valkeampi ym-märtää Mutta suomalainen cl os perusluonteeltaan paha taikka tur-meltunut Alvan pzim asioin yleis-piirteissään parempaa ihmistä saa hakea Täällä vieraitten kansallisuuk-sien keskuudessa kaikkein selvim-min pistää silmään suomalaisen hy-vät Ja huonot puolet Toisten kan sallisuuksien keskuudessa pidetään suomalaista sellaisena että sitä ei voida helposti kesyttää Mutta se on väärä luulo Suomalainen on hidas oppimaan esimerkiksi ierasta kieltä joka johtuu siitä että hänen oma kielensä on niin erilainen toisista et tei sillä ole sukulaisia Tavallaan tuo kovapäisyys kielen suhteen hänelle onkin eduksi Jos hän oppisi puhu-maan esim englantia Joustavasti ji Ilman kangertelua niin hän monasti voisi saattaa itsensä valkeuksiin sa nomalla suorat sanat tarpeettomas-sakin palkkia Ja siten "puhuisi la-p- iä päähänsä" Kun ucmalairen ei oikein hyvin osaa vierasta kieltä niin muuttuu hän Itsfensäsulkeutu- - neeksl Tämän vuoksi häntä pidetSän jörönä Kuitenkin hän vain peittelee omaa heikkouttaan Ei anna vrveet- - lä eikä millään ilmi että nän on kie-liasioissa huonompi Kuin toinen Mutta pannaanpa hänet töihin Viemään ennätysvauhdilla alas kai-voksen shaitia tekemään paperipui-ta hakkaamaan halkoja poraamaan kalliota rakentamaan taloja maal-aiksi sepäksi räätäli':! ta'kka miksi muuksi tahansa jossa voi näyttää ilman pitkiä juttuja miehen kuntoa niin johan alkaa selviämään suomalaisen ylivalta Entäs puhtaus! c:rr rjomalal-se- n voittaa vain harvat valitut Jos kukaan Suomalainen on pohjaltaan suora-luontoin- en mutta yksi perinnäinen paha vika hänellä on Se on kateus Merkillisintä siinä on kuitenkin se että kateus ei konaistu kehenkään muihin kuin omaan kansallisuuteen Täällä siirtollsoloissa mc pääsemme renkln huomaamaan perin selvästi Juutalaiset ovat tunnettuja iitä et-tä he auttavat kaikella mahdollisel-la tavalla oman kansallisuutensa jä-sentä pääsemään esimerkiksi liike-alalla eteenpä'" Jopa siihen mäflrään että häntä autetaan alkuun Mutta tekeekö suomalainen sen? Eihän to-ki Jos esimerkiksi Joku yritteliäs suomalainen laittelee pystyyn kaup-paa tai muuta liikettä niin toiset suomalaiset kiertävät sitä mahdolli-simman k-iuk- aa He eiät millään tihtolsl antaa kannatusta omalle kansallisuudelleen koska "hän on ruvennut keinottelemaan" Vain pa-kosta suomalainen suostuu tekemään kauppansa suomalaisessa liikkeessä Ja sellaisena pakkona useinkin on kielivaikeus Lieventävänä asianhaarana 'lä-kerrotunlals-pen kateuteen kuitenkin voidaan sanoa se että se cl johdu niinkään paljoa pahansuopaisuudes-ta kuin suomalaisen synnynnäisestä vastenmielisyydestä kaikkea sellais-ta kohtaan missä esiintyy niuodosra taikka toisessa keinottelu Tämä ka-teus onkin suomalaisessa tämän vuoksi kehittynytkin osaltaan yh-teiskunnalliseksi hyveeksi Eilei suo-malaisella olisi luonteenomaista vas-tenmielisyyttä keinottelua Ja yksi-tyistä rikastumista kohtaan nitn suomalaisella el olisi veressään niin syvällä osuustoimintaa Tästä syys-tä ulkomaalainen el esimerkiksi Suo mesta löydä hakemallakaan yksityi-sen omistamaa meijeriä Hän löytää melkein Joka kylässä Suomessa yk-sityiskaupp- iaan rinnalla osuuskau-pan Jollaista löytöä hän el voi teh- - Joko Olette Kokeilleet Marconi Radion Tehokkuutta? Jos ei niin me tarjoamme siihen vapaan tilaisuuden Jättäkää osotteenrie tänään ja me lähetämme radion koetteelle ÖuutUlu4ftms 10-Vuaticu- dk! dl toialaU maista Tatu ayyit hän löytää SuomsT7 omistamat rautatiet luuiutitl taita Ja teolliauuslaitokja j sia laitoksia Jne Ja taau sj" syystä suomalainen siirtolairZft!? telee täälläkin vieraissa cloaj rustella osuuskauppoja Koia rmmatlfl m—llln! KA "-Kam-ari nsieisrttoylkasiesltleän Jyahdiosntyhsatnotasirutoania vallaan samaa suku n p Tit ennemmin yhdistyksen j„ j-- t Iin kun menevät pitäisin 7 yksityisiin tanssipatkkr i i u jai aiiaaicuuii JOISI i tt ♦ UJUllOi tvAn&flnn KTInmolalfA yhteiskunnan raktnta„a j t piirteissään he ovat karo ay muutamia rrtrtl—V!--iitj- -i voa jjtnuKC matta Suomalainen vaiiua hi saanutkin kärsiä sort i vien lanana ei KosKaan ole -- asemassa Ja siitä Johtui nUuukt a ki pitää vapautta niin suuressa arto Suomalaisella on --onnol monia pahoja vikojakin shli selvä Yksi sellainen paU puoiu nessä on että har humalui & on tavallaan kuin miiaanl fe kanssa suomalainen muutei t Kln mainiosti toimeen Kun v saa "tulivettä" sisäänsä nim hfc sä herää eloon kaikki pahat Mj--j metsihmisiltä perit} t Samoin tu kakaan ei aina niin perin rtii kaassa muodossa kuin intiaani heräävät suomalaisenkin huonot j let eloon miestä väkevämpää jj- - tuaan Suomalainen myöskin hsa tuu politiikasta Varsinkin suonut nen siirtolainen Mutta se ei k£ varsinaiseen luonteenominibrjvie Se on pikemminkin laskettiri t tiliin että suomalainen lurtoia on reväisty Irti kasvlnmaastaaj heitetty sellaiseen maaperäin st hän el ole saanut uudestaar Jc aan kiinnitetyksi niin nopeasti k hänen yhteiskunnalliselle ie!ö olisi tähdellistä Tämän vuoksi fc siirtolainen joutuu oman maarsi} tettyään tavallaan kuin toi roikkumaan yhteiskunna'lisesti C väliajalla Joka kuluu uuteen h maahansa Juuriensa kiiralta: seen hänen yhteiskunnallinen Täi tyksensä Jää monasti heJi kuin orpo sielu taivaan Ja heivt välille Mielikuvitus saa suurem sijan kuin olojen Kehityksen toe linen tuntemus Ja rlln hän on ti na kaikenlaisille halpahintaiset? litiikkakeinottelijoille jota kur vat asiat hänelle oman iärän r lensä Jälkeen Tällaisesi on me siirtolaissuomalaisten kestai monasti Johtunut tapauksia etti takin on kehittynyt kiivas Jt ränanta maton kommunisti Ja kin yhtä kiivas natsi taikka Js muu suomalaiselle ajatusm kokonaan yhteiskunnallisesti elävä Se miksi monikaan ei lii? näistä suomalaisille ieuisU mukslsta Jälleen normaalll teille johtuu suomalaisesta rt syydestä Joka toisilla esiintyy makkaampana Ja toisilla heikar na Voimakkaalla härkäpiJtf varustettu suomalainen vaikki m HB iB- - BBflfll Bm BflflflflflflflflBflflflflflflflflflflflflflflflflflfll BBflflflBi BBMBBBBBBBBB: m BvfBBBBBB BBBBBBBBBBBT BBFBBBBBbI y iSBMBBBBf BBBBBbI BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBF SUDBURY MOTORS LTD — Suomalainen Edustaja — E Suuronen — PUHELIN 66416 SUDBURY ONT |
Tags
Comments
Post a Comment for 0100a
