Vapaa Sana, March 28, 1942

              Tr v T - t lAUAIOVMAAtttKUUft M F — SATUHPAY MAHCH U HVU11 Mvaintoi
pinit Kantin asuinhuoneesta
011 haroaantuneet pölystä Ja tupa-vrmt- a
sillä hän oli aivan vä--
lirpiumäton puhtauteen Ja Järjest-ykseen
nähden Kun kerran Kan-tin
ystävä sotaneuioa Schessner
kaunTeJessaan Kantin ja ippe-U- n
Titä keskustelua piirteli
onrelaan seinään Jolloin vaalea ~' tuli näkyviin sanoi Kant
Rakas ystävä miksi tahdotte hi-vit- ui
vanhuusarvoja Eikö tuollai-nen
itjestäin muodostunut tapetti
ole ostettua paljon parempi i
amme tietysti Kantille täyden
uiustjkiea Jo siltikin syystä kun
jmalauien sananlaskukin on eitä
„"vfen muisteleminen synnyttää
L riitaa Mutta kun tässä olemme
Ipaa Sanan juhlalumolssa niin
fcmme vähän omavaiuusea pnne- -
ril'ä seinälle Jo aikaisemmista- -
dioista tarkoituksella että täs- -
tniui näkyviin sellalsUkin Joka
unhoitettu vähäpätöisen Ui sit
ovat olleet erheitä joita asiaro- -
kisten olisi pitänyt itse selvittää
Emme tahdo välttää etteikö ernei- -
olisl meissäkln Mutta käsitäm- -
#ttä on turhaa peittää tuienki- -
raa vaatteelta koska siihen tulee
kä ia erheet tulevat esiin Asun
lidsuus päinvastoin opettaa sen
3amoJa erheitä el tapahdu sa
kissa piireissä
lYleensä työväen sanomilehtllilk--
issä alkuaikoina tehdään ptujon
thdyksiä Tämänkin mantereen
bväenlehdillä on lähimain saman- -
nn alkuhistoriansa Alkuun läh- -
Itään toivorikkaina Suunnitelmat
Ifconnistuivat Tulee eteen rahapulat
m Mutta asla miksi sanomalehtiä
ustamme ei ole erehdys Se on
httämättömyys visseissä tllanteis- -
Aikakautemmc mielipiteittemme
aattelttemme tulkkina Se on
ee-mm-e Jolla puolu itämme asiaam- -
ia se on myöskin ase Jolla
emme asiamme tunnetukii suuril- -
Joukoille
Silloin kun tätä Vapaa Sanaa pi
stettiin oli niin kylmä että "tuli
kassa Jäätyi" Entiseen sanoma- -
hteemme Järjestöömme Ja osastoi- -
nme Joita olimme itsellemme uut- -
rasti ahertaen rakentaneet oli tul
Karl Lehto
Antti Heiskanen
Jack Seppälä
Paavo Ruohonen
Toivo Pajala
Edward Kallio
Ilmari Järnefelt
K V Nurmi
Ben Haavisto
Paavo Kaitila
John Kallio
Einar
Kalervo Halonen
Esa Seppälä
Vilho
Matti Mielty
Aake Heiskanen
Maritta Ristonen
Donald Penna
Ossi
Ernie Heikkilä
i
lut vieras mies sisälle Hän määräsi I
kaiken Ja Jos mitä teimme Joko
uinrmui uw vaaempaan mm aina
väärin teimme Määräyksien totte-leminen
oli ehdoton koska vakuutet-tiin
että vallankumous kurkistele
Jo nurkan takana Jota me emme sat-tuneet
näkemään emmekä uskoneet
Vieraan miehen mielestä olivat asiat
Jo niin kirkkaaksi kristallisoituneet
että Beaver Laken voimistelu- - Ja ur- - i
heiluseuran Juhlillakin heinäkuussa
1931 Ohtelmnn nnrlttaiana nll !
yksi "toveri" Ja se oli Nyman Oh-- I
Jelmasta katsoen toiset ohjelman
suorittajat täytyi olla vain muuta I
kuonaa koska el heitä "tovereiksi"'
mainittu Sen Jälkeen opimme me-kin
käyttämään toveri-sana- a sääs-telläämm- in
koska huomasimme
etU se olikin titteli eikä mikään tun-nussana
Sama edellämainittu heik-kous
ajoi sitten koko kesän ajan
Co-Opta- sln "rottia" ulos pesistään
Kannasto Pehkonen a Tenhunen
olivat oikein kouluuntuneita osuus-tolmlntavä- en
pettäjiä hänen mieles-tään
Sosialiiäsisteja Ja luopureita
jotka olivat sinne Halosen ohjeiden
mukaan pesllntynect
Osuuskansa el kuitenkaan nähnyt
heissä mitään hämäräperäistä eikä
heistä löytänyt vastustajatkaan
Mutta niiden henkilöiden parauksel-l- a
olikin kai tarkoitus vain lyödä
alas osuusväestön moraali että o-suuslil- kkeen
omaisuus olisi voitu
helposti vallata ja siten siirtää to-dellakin
hämäräperäisiin tarkoituk-siin
Persoonaparjauksilla ei myös-kään
ollut mitään rajaa Olimme ai-koinamme
toistakin suuntaa omaa-vien
työläisten kanssa oppineet kes-kustelemaan
mutta emme ollut kos-kaan
kuullut vielä niin liettävää
kielenkäyttöä Jo-ta
silloin käytettiin ns vanhaan-kaartii- n
kuuluvista Tällä haukkumi-sella
tietenkin tahdottiin osoittaa
että olimme tehneet hirveän rikok-sen
kun olimme aktiivisesti ottaneet
osaa työväenluokan taisteluihin Ja
kulttuurityöhön
Edellämainituista 3a monista muis-ta
syistä alkoi osuustoiminta- - Ja yh-tenälsyysv- äen
mielessä syttyä kai-paus
oman lehden tarpeesta Siltä
Lauri Pakkala
Paul
Bill
Charles Nurmi
Eino Hamari
Puro
Jean
Arvi Liinamaa
Olga Salo
Onni
Eva Mäkelä
Senni
Helmi Talso
Helvi
Helen Koivula
Aili
Aili
David Lahti
Vivi Heikkilä
Viola Heikkilä
Elsa
—
flHifHlilf
lehtiHDckiden Historiasta
tosin oli puhuttu aikaisemminkin
kokouksissa ja muuallakin mutta
vauhtia saimme sillä vasta kun erää
nä iltana muutaman kaverimme
kanssa istuimme osuuslitkkeemme
kahvilassa Ja tavailimme siinä juuri
ilmestynyttä Co-Optas- in "Bulletll-ni- a'
jota osuusliike silloin tällöin
Julkaisi asioittensa tietovälineenä
kuten Ilmoittami
seksi ym No olihan siinä sivussa
sitten aina vähän Jotain muutakin
mielenkiintoista
Olimme tähän saakka saaneet ol
la kahvilassa kutakuinkin rauhassa
mutta Bulletinin ilmestyttyä alkoi
sinnekin kohta ilmetä komun käryä-Katsoimm- e
siis parhaaksi poistua
Emme sen vuoksi että olicimmo
mitään pelänneet Sillä olemme tot-tuneet
nykäsemään Joskus ilman a-siaak- in
Poistuimme strateesisista
syistä Aloimme tuumia että Bulle- -
tiinl on nyt meidän tarpeiVimme
liian pieni -- Sääsken ääni cl kuulu
taivaaseen" Oikea moukari nyt on
saatava heilumaan meidänkin puo-lesta
Mutta mistä rahat? Toinen
tasku on tyhjä Ja toisessa Matti
Mutta ethän tiedusteleminen muista
mahdollisuuksista kuitenkaan mi-tään
maksa Ja niin päätimmekin
ikäänkuin salavihkaa asian joudutta
miseksi ottaa selvää paino- - y m
kustannuksista Näillä ennakkotie
doilla saavuimme sitten Sudburyn
yhtenäisyys- - Ja osuustoimintaväen
yhdistyksen kokoukseen unholttu- -
mattomana torstaina marrask 20 p
1931
Tämä kokous katsoikin sitten a- -
jankohtaiscksl tehtäväkseen osuus
toiminnallisen ku&tannusliikkren pe-rustamisen
sekä Ilmoitti Juhlallisesti
lapsen syntyneeksi Tästä ennakko- -
touhustamme el ollut kenelläkään
muilla sivullisilla aavistusta kuin
Laajalan Oskarilla Oskari olikin aa-vistaen
Jotakin sanonut että nyt on
taas Jotakin ilkeyttä tekeillä kun
haloslalset parveilevat Oskarin o'i
kyllä helppo arvatakin sillä olihan
parvessa Esteen Antti Joka Juuri
hiljattain oli Vapaudesta säkätty la-toja
sekä toimittaja Pehkonen oi
kein sarvipäinen "Halosen ohjeita
seuraava Hän oli it--
ÖHtutielunune fO-uuotto- UU
Vaftaa SoHcdUil
Allemerkityt Voimistelu-- ja Urheiluseura Voiman
jäsenet toivottavat pitkää ikää Vapaa Sanalle sekä
edelleen innostusta työskentelyssä kansanvaltais-te- n
aatteiden ja myöskin voimistelun ja urheilun
hyväksi Canadan suomalaisten keskuudessa
Lagerbom
Arkilander
Liimatainen
toisinajattelevit-t-a
Liimatainen
Nurmi
Raymond
Leppänen
Rintamäki
Heiskanen
Lindström
Arkilander
Predigen
Myllynen
SUDBURY ONTARIO
tavarainhintojen
luokkapetturi"
Irene Lindberg
Aune Virtanen
Kerttu Kuikka
Aino Johnson
Lilian Kangas
Laila Rintamäki
Einar Gylden
Aura Sorvari
Oiva Ahonen
Hilja Peltola
Harvey Kallio
Eleanor Palo
Teuvo Tenhunen
Felix Lukkarila
Ed Sundblom
Paul Jansson
Lauri Puro
Wilhard Puukari
Harvey Punkari
Wilfred Punkari
Hanna Puro
MftHa Vapaudetta onnut Ja kun
ottaa huomioon ttta uudelle lehdelle
oli tiedossa jo yksi varma tilaaja-kin
nlm allekirjoittanut niin ei ih-mekään
jos Oskarista se näytti hy-vin
vanutetulta hommalta Tämä
mainittu ilta kahvilassa oli kuiten
kin yksi niistt kohtalokkaista ta-pauksista
joka tavallaan joudutti
Vapaa Sanan syntymää Sillä rciden
kihojen tarkoitus oli juuri hämätä
meidät sellaiseen alennustilaan kan-san
silmissä etU näyttäkääpä nyt
mihin pystytte Hämääjämme eivät
kuitenkaan ottaneet huomioon sitä
että asiamme oli kokeneissa käsissä:
oikein synnytyslaitoksessa Esteen
'Uitti oli päästeli) t Tjökavsan Ja
Vapaudenkin kapuloita Ja toisella
puolen rajaa niitä oli mikä määrän
tiesi Pehkonen oli myöskin hirmui-sessa
vetokunnossa urheilijain kie-lellä
sanottuna Myöskin tiedettiin
ett oli Co-Optas- in "savustettuja rot-tia"
legioona siellä täällä ja että
muuallakin tällä mantereella tem-mellettiin
samoissa merkeissä Alle-kirjoittaneellakin
oli jos ei muuta
niin ainakin lehtien perustamlskoke- -
muksia Niitä oli jo vanhasta maasta
lähtien Sielläkin niitä aikoinaan p- -
rustettiin kuin sieniä sateella ja ta-peltiin
paino-Kannise- n kanssa ma
jesteettirikoksista Vastaavia toi-mittajia
asui vakituisesti linnassa
ainakin yksi Jokaisesta lehdestä ja
toisinaan parikin kerrallaan samasta
lehdestä samalla aikaa Vastaavista
ei kuitenkaan ollut siihen aikaan
puutetta Allekirjoittanut el tosin
saanut sitä kunniaa paitsi että ol-tiin
reservissä Ville Airola kertoi
että hän oli Kotkan Eteenpäin vas
taavana mutta Kellonsalml ne työt
sentään teki Hän vain piti hattuaan
toimituksen naulakorsa ja piti sa
malla huolta että et AmerKkan pas-sit
päässeet taskussa vanhenemaan
Ja hukkumaan Vahtaavat olivat her
rasmichiä siihen aikaan äättell
Ville
Meillä el kuten nähdään ollut
kunniaa tulla herrasmieheksi Olim
me kuitenkin tyytyväisiä kun saim-me
pitää huolta lehtiemme nlneellls-sest- a
puolesta Ottaa tilauksia ym
Työkansasta ensimmäisestä suo-malaisc- sti
lehtiyrityksestä Canadas-s- a
sopii mainita tämän yhteydessä
Sieltä Jo silloin saimme hyviä ope-tuksia
miten silloin käy kun otetaan
alussa hirmuvauhti Loppuspurtti
jää silloin heikoksi ja pulakauden
tullen on keskeytyskin mahdollista
Työväen sanomalehdet kun eivät ole
sellaisia intressejä että niitä perus-tettaisiin
divltenttlen toiveissa Hyö-ty
niistä korjataan joko poliittista
tai taloudellista tietä niiden joukko-jen
hyväksi jotka lehden taakse kuu-luvat
Ensin alkuaikoina ne tavalli-sesti
tuottavat tappiota ja niiden hy-väksi
Joudutaan tekemään uhrauksia
siihen mennessä kun liike vakiintuu
Vakiintuminen taas riippuu siitä mi-ten
lehti on onnistunut tyydyttämään
lukijoitaan Tolsin sanoen: onko
lehden kanta ollut oikea Ui väärä
Emme halua väittää että Työkan-sa
olisi ollut väärässä Lehteä levisi
niin paljon kuin silloisissa oloissa
oli mahdollista Mutta suomalaisia
oli siihen aikaan liUn vähän pitääk-seen
silloisena huonona aikana sitä
pystyssä Sen hyväksi jouduttiin uh-raamaan
paljon Ostettiin osakkeita
pidettiin iltamia ja juhlia Tovsrilat-noj- a
hankittiin kymmeniin tuhanoiln
ja tilauksista pidettiin tarkkaa huol-ta
Mutta liikettä laajennettiin suu-rissa
toiveissa Rakennettiin talo
ostettiin koneita velaksi Joihin kaik-kiin
ei riittänyt liikkeen tulot lä-heskä- än
Seurauksena tietenkin oli
liikkeen loppu
Suomalainen Järjestö otti myöskin
osaa liikkeen suruun ottamalla sen
toverivelat maksaakseen Ja maksoi-kin
niitä vielä liikkeen kukistumi-sen
Jälkeenkin siksi kunnes "vieras
mies tuli taloon" ja selitti että mitä-mak- s
niitä makselee El porvarikaan
konkurrsslpesiään maksele Silloin
lykkääntyi meille länget korviin El
1 persoonallisista syistä sillä saata
vamme Jäi muutamaan kymppiä
Mutta kun olimme suuremmille lai-naajille
vakuuttaneet Järjestön pää-töksen
perusteella että se on kun-niavelka
joka maksetaan sikäli kuin
rahaa saadaan kokoon niin piiloin
tosiaan häpesimme ja häpesivät si-tä
jotkut toisetkin Sitäpaitsi sellai-nen
päätös el ollut ainakaan tasa-puolisuudella
pilattu Silloinen jär-jestön
sihteeri lausui että päätös 1
koskee järjestön aktiivisempaa ai-nesta
koska toisille hätälsemmille
oli jo ehditty maksaa toverivelka
loppuun ja etU siltä kleltaantymi-ne- n
oli ankara isku järjestön toi-minnalle
ja kehitykselle Mutta "vie-ras
mies" oli saanut slsältäporauk-seilaa- n
mitä oli toivenutkln
Työkansan kuolema vaikutu hy-vin
lamaannuttavasi! Järjestön mo
raaliin muualla mutta ei keski-On-jtarios- sa
Me yritimme heti pelastaa
mitä pelastettavissa oli Eräällä to-Terinäm- me
oli $1000 morketU Tytt--
' kansan koneisiin sisältyen siihen 2
latomakonetta 2 jopttyokonetta ja
taittokone Yritimme paaaU yhtey-teen
Työkansan johtokunnan eh
"umpisuolen" kanssa joksi Työkan-san
pojat sitä kutsuivat mutta tu
loksetta Eiki saatu minkäänlaista
tietoa muualtakaan Morketln omis
taja kävi Port Arthurissa ottamassa
selvää ja toi tiedon että kaupunki
oli ne Jo pidättänyt verosaatavistaan
Ja verot kun ainu on maksettava
ennenkun koneita olisi saatu ulos
Kirjoitimme Järjestön t p komi-tealle
ja kehoitimme heitä maksa-maan
nuo 300-40- 0 dollarin verot
Saimme kyynilllsen vastauksen: ve-roja
ei makseta mutta morketin o-mlsta- jalle
maksetaan se 1000 dI-lari- a
ja samoin toiset toverivelat
Sillä roita koneita ei mahdollisesti
koskaan enää ei tarvita Tarvitsija
tai ei niin olisi noiden koneiden
lunastamisella päästy 3—4 sadalla
dollarilla 10000 dollarin koneiden
omistajaksi Niiden rahaksi muutta
misessakaan el olisi ollut erikoista
vaikeutta
Mutta el niin pahaa että e' hyv8ä-kl- n
Saimme Työkansasta reippaan
ystävämme Hugo Paasikiven muiji-neen
Ja perustimme Sudburyyn kir
jakaupan jota Hugo hoiti Myytiin
kirjoja Ja näyttämötarpeita Lähe-tettiin
rahaa Suomeen lähetettiin
tilauksia Yhdysvaltain työvänlch- -
dille la pidimme Työkansan isia- -
mlesverkostoa vireessä ikäänkuin
tulevaisuuden varalta Raivaaja oli
rutkasti meidän takana Oikeastann
se olikin Raivaajan kauppa Tosin
sillä ehdolla että jos se tuottsa hyö-tyä
niin hyöty Jää C S Järjestölle
mutta jos se tuottaa tappiota niin
sen kärsii Raivaaja Mutta Tenhus-Mat- ti
Työmlehensä- - kanssa yritti
särkeä aitoja kun vihainen härkä
organlseeraa maila omiin nimiinsä
"Työmiehelle" asiamiehiä Canadols-s- a
canadalaislssa osastoissa Siinä
hän osaksi onnistuikin M m Cobal-ti- n
osasto kääntyi melkein kokonaan
Mattiin päin Vnan Sudburyssa Ja
yleensä keskl-Ontarios- sa oltiin oman
lehden perustamisen kannalla Ja
Raivaajakin oli sitä mieltä että sel-lainen
ennemmin tai myöhemmin
täällä tarvitaan Jos Järjestömme
siltä päättää niin Työmies Matti-nee- n
el voi sille mitään Niilipä toi-mitetuinkin
yleLsäänestys Järjestös-sä
mutta tulos oli kielteinen Työ
kansan romahdus oli vielä liian tuo-reessa
muistissa Ja toverivelat olvat
ennestään Järjestön harteilla Se vai
kutti äänestyksen tuloksiin rpäedul
llscstl ja kaipa siihen Matinkin
"kiertävä" sai ulkopuolella keskl- -
Ontarion jotain vaikutettua
Kuitenkin kun oli sota-aik- a niin
hallitus lopetti kahinamme hyvin
lyhyeen kieltämällä kaikkien uiko
maalaisten lehtien pääsyn Canadaan
nlm vieraskielisten Nyt olimme
kuin pussissa Mitä oli tehtävä
Nyt el oUut tietojen välittäjää ja s
j on juuri äänestänyt lehden perus-tamista
vastaan Pidettiin muutamia
neuvottelukokouksia ympäristön
osastoissa Tuloksena oli että lähe
tettiin lähetystö Ottavvaan hankki
maan uudelle lehdelle Ilmestymisin
paa Lähetystöön kuului Paasikivi
Dr Koljonen Ja Jacob Jarvis Ja lienee
siinä ollut Ahlqvlst-valnajakl- n Tl
mestymlslupa saatiin Mutta millä eh
dollla! Pidimme kuitenkin senkin
parempana kuin el mitään Nyt tuli
taas kysymykseen rahan saanti leh
den alkukustannuksiin Pyysimme
Järjestön L p komitealta tai taittiiti
sitä siihen aikaan kutsua toimeen
panemattomaksl komiteaksi Sieltä
saimmekin mutta ainoastaan lal
naksl selityksellä että järjestö
ei halua olla misään tekemisistä leh- -
tililkkeen kanssa Ja sen mahdollisia
ta tappioista
Sudbury Starin kanssa tehtiin so-pimus
palnohommlsta Yrjö Mäkelä
saatiin toimittajaksi ja Esteen Ant
ti tuli Port Arthurista takaperin
kuten hän Itse kertoi huolehtimaan
lehden teknillisestä puolesta (Tässä
on otettava huomioon miksi Antti
luuli tulleensa "takaperin" Se johtui
siitä että Sudbury Junctlonllta tu-lee
paikallinen pari vaunua käsittä
vä Juna "-takap-erin"
Sudburyyn)
Kirjakaupan hoitajamme Paasikivi
sai liikkeenhoitajan tehtävän Ja kir
jakauppa ja lehtillike yhdistettiin
Innostus oli aivan rajaton Käytiin
ympäristön kaivantokyltssä ja ti-lauksia
tuli oikein satamalla Sen
voin vakuuttaa sillä ollessani liikkeen
ensimmäisenä "osoiteneltlnä" olimme
aivan hukkua niihin Kuitenkin näp
pärän Mrs Paasikiven avulla siitä
pelastuimme Rahaakin tuli mikä
määrän tietää Jonkun viikon kulut
tua liikkeen perustamisesta sai toi
meenpanematonkln rahansa takaisin
Toimi tushommlssa oli oma viehä
tyksensä Kuten Jo mainittu xalm
me luvsn vain ehdoilla Ehtona oli
etU kaikki artikkelit ja toimitus--
kirjoitukset ym piU olla lehdessä
kahdella kielellä ja eiköhän niitä
tolmituskirjoltuksla liene pitänyt
ensi aluksi käyttää OtUwaasakli
ennenkun sai lehdesaa Julkaista
Mutta Yrjömme oli aidoin kyrlsBi
kunnossa Vaikka trd olikin nila
monimutkaista niin klukkuiaesti
Copenhaienla huuleensa työntämällä
ehU hän vielä ritnailll ja tehdä Joh
topäätöksiä maailman tilanteesta
Tiedämme että Suomen sisällisso
ta oli siihen aikaan menossa Mo-lemmat
olimme puna-armeija- n sym-patiseeraa- jla
mutta Mäkelä odotti
aivan yllättävänä sen häviötä selit
täen että siltä puuttuu kuria Joh-to
on heikko Tulee tarpeitten puute
ja apua ei saada ulkopuolelta Olem
me sen jälkeen nähneet oliko hän
oikeassa
Lehden Ilmestymispäivä tuntui ai-van
kuin juhlapäivältä Jo edellisen
päivän iltana kävimme painossa jos-sa
usein tapasimme latomakoneen
ääressä upstaakkelimme Esteen An-tin
Istumassa ja kaivonpaikkaa
katsomassa Emme kuitenkaan ru-venneet
Anttia herättelemään koska
näimme että siinä oli mies joka e!
työtä peljännyt vaan uskalsi tork-kuakin
sen ääressä Mukanamme oli
Jacob Jarvis Matti Tuomi Ja usein
Dr Koljonen Kun xalkki näytti ole
van hyvin niin siirryimme siitä Ky-rön
lihavaan Kaasuun kahville Täs-sä
Kassussa usein aika kuluikin pik-kutunneille
jolta ajalta Jo Laajalan
Oskarillekin on jäänyt käsitys mel-dä- n
"Ilkeyden" harjoittamisesta
Mainita sopii vielä siltä ajasta
Jolloin Vapauskin olisi jo tarvinnut
omaa kirjapainoa Silloin oljlrat no
Työkansan koneet olleet tarpeen Ko
neita ostettiin kalliilla hinnalla Ja
huonompia Muistamme vielä ajan
kun Alfred Hautamäen kanssa koko-simm- e
painokonetta kun hän sanoi
että tämä kone on ainakin Guten-bergl- n
aikainen jos el vanhempikin
Voisimme jatkoa tätä vanhuusar- -
vojen hävitystä mutta ne
ovat myöhäisempiä eivätkä meitä
erikoisesti kiinnosta Sivuutamme
ne siitäkin syystä että niistä on ai-kaisemmin
toisissa julklsuusvälineis-s- ä
jo kerrottu Olemmekin tässä
koettaneet pysytellä vain Joissakin
pienissä Ikävissä asioissa Jotka niin
helposti unhoitetaan Mutta kaiken
kukkuraksi voimme ikäänkuin yh
destätuumln sanoa että kiukkuises- -
tl pitää häärätä jos meinaa jotain
saada aikaan Niin sitä häärättiin
Vajua Sanankin alkuaikoina Muis
tamme Arvi Mäkisen nuoremman
miten hän kotoaan monien mailien
takaa kävi vapaaehtoisesti Vapaa
Sanaa postittamassa Niin tekivät
Kivi-Mat- tl Katihunm ym- - He olivat
aina postltuspäivintt avustamassa
Nämä ovat niitä tehtäviä joiden te-kijä
usein unohdetaan Vaikka työ
kun se tehdään vilpittömyydellä ja
lämmöllä on välttämätön ja arvo-kas
Avustamista se oli oikeastaan
konttori- - ja toimitustyökin Sillä cl
sitä aina voinut palkaksi satoa mitä
liikkeeltä sai Mutta sisua oli Ja sitä
riitti
Vapaa Sana on nyt Ilmestynyt
kymmenen vuotta Se on myöskin
seurannut sitä ohjelmaa mistä sen
ensimmäisessä numerossa mainittiin
Siinä ei luvattu olla puolueeton
suurpääomaan nähden Mutta ajaa
yhtenäisyyttä työtätekevien keskuu-dessa
huolimatta mihin poliittiseen
tai taloudelliseen ryhmään he kuu-luvatkin
Ja Iloksemme olemme näh-neet
että Vapaa Sanan palstat ovat
olleet avoinna kalkille meidän kan-sallista
kulttuurityötämme koskevis-sa
asioissa Kliltokenkiä ei ole ke-neltäkään
vaadittu Vaan on Jokai-nen
saanut sanoa sanottavana vaik-ka
se ci aina ole niin häikäisevän
kirkasta ollutkaan Käsittäen että
kultturi on kansainvälistä sekä kan-sallista
ja että sivistystasomme on
tarpeittemme Ja saavutukslemme
raja On siis otettava huomioon m-itä
toisessakin talossa tehdään Ja
Jos huomaamme että siellä tehdään
jotakin kunnollista otamme sen ar-voka- ana
vastaan Ja käytämme hyvftk
semme Jack London sanookin että
hyvekään cl ole minkään arvoinen
Jos sitä täytyy valvoa Ja pilaa Jal-ka-
Ja käsiraudoissa että se hyvee-nä
pysyisi Vapaa Sanalla ci olisi ol-lut
mitään merkitystä Jos se olisi
karslnoltunut Ja ajanut Joitakin va-littuja
vaikkapa kuinkakin korkeita
ja jaloja päämääriä Sillä silloin
olisimme Joutuneet sinne mistä olim
me lähteneetkin Mutta kun se on
seurannut vapaita hyveitä tehnyt
työtl yhtenäisyyttä silmälläpitäen
niin voimme todeta että on Jo pal-jon
asioita jotka ovat sen avulla
korjaantuneet — AJolan Jussi
Miller & Mäki
LAKIMIES — ASIANAJAJA
NOTARIO
PrsMrley Block — Sudbury Ont
— Puhelin 7-7- M3 —
Geo M Miller KC K E Mlk!
Lakimies Lakimies