Vapaa Sana, December 19, 1946

              JOULUNUMERO
jolnen u$a Jlauikaa
RegUtered 2:nd
cla matter Jan
19th 1932 at
Ottawa Ont
No 145 —1946
Taina joulunumero lehtemme hUto
00 on tavallaan eräänlainen merk-kitapaus
Mä viisitoista vuotta sit-ten
ilmestyi Vapaa Sanan enslmmil-re- a
näytenumero Jouluksi Lehtenä-r- e
oli kuitenkin 11 pari kuukautta
tni stymättä kolmikymmenluvun puo-livälinä
kun kustannustoiminta
maatettiin Sudburysta Torontoon jo--t
n leMemme viralliseksi vuosijuhl-aksi
on muodostunut maaliskuun
yuillralln seudut Tämän vuoksi n
tv tätä num?roa käslttelekään ml- -
caan puolentoista penlnkulinatalpa-lee- n
saavutuksena vaan lyhyesti to-toomme
että merkkipäivä e on ta-t-ila- an
tämäkin
Lehtemme syntyi valkeissa talou
!Wlisissa oloissa Sudburyssa Ja Iisak-it
aikana Jolloin Canadassa oli huu-tava
taloudellinen pula Ei ollut kum-inakaan
että lehtemme silloin alku-vuosina
Joutuikin taistelemaan ole-- m
issaolostaan kynsin Ja hampain
Tilaajatnäarä pysyi sangen alhaisena
Ja kun omaa painokonelstoa ei ollut
niin vieraan painon vuokra imi sen-kin
vähäisen taloudellisen nesteen
lehdeltä mikä tilauksilla Ja ilmoituk-silla
saatiin Henkilökunta Joutui
vuosia tekemään melkelmpä palka-tonta
työtä Ja lopuksi tultiin siihen
tulokseen ettei lehden Julkaiseminen
ole mahdollinen ellei aivan perusteel-lisia
muutoksia saada aikaan Johto-kunnan
kokouksessa lehden toimi-palkas- sa
Sudburyssa tehtiinkin itten
vuolen 1934 syksyllä päätös että tar-jotaan
lehti kaikkine metkulneen to-rontolais-llle
Tämä "omaisuus" el ol-lutkaan
erikoisen suuri sillä sillien
kuului muistaaksemme lehden otslk-kolaat- ta
kirjoituskone Ja kassakaap-pi
Ja — toimittaja Siirron suoritti
Torontosta saapunut V Suomela Jo-ta
länteläUet tapaavat vielä tänäkin
päivänä nimittää "pltkäkolpl-Suome-akl- "
eroltuksena muista Suonie-mistä
Joilla on lyhyemmät Jalat
Muutamia viikkoja pari työttömä-ni
olevaa miestä kuljeskelivat pit-kin
Toronton katuja tiedustellen
ki Japalnoja vuokralle mutta nllssa
ami määrättiin sellaiset hinnat että
tiedustelijoita alkoi hirvittämään ko-ko
homma Epätoivoissaan nämä sit-ten
Suomela etupäässä menivät e-ua- nä
pahana liikkeeseen Jossa
Myytiin klrjapalnokoneita Siellä 114-- k
elämä kun oli kuolleessa pistees-sä
o'tiin innostuneita kundin saapu-uisesr- a
Ja luvattiin tarpeellinen pai-ikonels- to
kunhan vain viitisen sa-U- a
dollaria maksetaan käsirahoiksi
Nyt tuli kiire hankkia rahaa Ja niin-pä
kirjoitettiin Tlmminsiln asiasta
Sieltähän apu tulikin Viisi sataa kuin
viheltämällä kuten tavataan anoa
Olivat panneet siellä toimeen parin-kympin
kerä)ksen miestä kohden Ja
käsirahat saapuivat Torontoon
Nyt lähdettiin etsimään palkka pai-- '
die Ja löydettilnkin se eräästä puoli
tyhjänä olevasta uureta rakennuk-sesta
missä vuokraa määrättiin ai
tastaan 30 dollaria kuukaudessa
e-njälke-en mentiin tekemään kone-kauppa
Ja otettlin koneita noin seit-mä- n
tuhannen dollarin edestä sil-- h
n laskettuna myöskin palnokalus-'s- a
Ja välineitä eri tilille mitkä kat-sottiin
välttämättömäksi Kaki mies-tä
kirjoittivat "vekeleitä" kaupan--
ssa yli neljäksi vuodeksi kone-- 1
kkeelle Ja määränä oli maksaa vel- - ii kuukau!ttaln Joka sitoumus
okln ukollletl täytettilnkln
Tilaajatnäarä oli ensimmäisen nu- - '"n llmestyesä vähän yli 7v mu-tsitta
spuras i nopea nousu
'01 n kuluttua se oli noussut Jo
hteen tuhanteen parin vuoden !
Wl kolmeen tuhanteen Ja kun sota
den 1939 syksyllä alkoi niin lehti
utMtiln kolmipäiväiseksi Ja tilaa- -
Määrä hvppäsl lähelle neljää tuhat-S- e
el kultinkaan ole siinä pysy--'
vaan hlljal'een noussit vaikka
omen talvisodan päättymisen Jäl-'- n
ajateltiin ftti tllaajamääräsä
tulla melkoinen laskukausi Nyt
Vapaa Jana enin luettu kolmipäi-väinen
lehti suomalaisten keskuudes-Canadiss- a
Ja räyttää sellalna
Prrvänkln nykyisistä merkeistä
äittin
TiloTideUlstl nlldn viidentoista
joulua Öunelhda l4utta Vuotia hanaa Sanan lukijodUt Stcond
TORONTO JOULUK 19 P —
ruoden ajalla lehtemme on mennyt
eteenpäin rajoitettuihin mahdollisuuk-siin
katsoen erinomaisesti Kun on
ysyniys tällaisesta pienestä ulkomaa
laiskieltsestä lehdestä minkä lukija-tun- a
asuu tamäa avaran maan kal-killa
kulmfla niin saattaapa hyvällä
yylä sanoa ettei i aremmin olisi voi-nut
ollakaan Tähän kun lisätään se
'ojiasi! että suomalaisten siirtolais-ten
tulo Canadaan on ollut pysähdyk-is- ä
toistakymmentä vuotta niin e-aist- ys
on ollut sitäkin merkittäväni-nä- ä
Nämä viisitoista vuotta nimittäin
ovat olleet ainaista nousukautta eikä
ukua ollenkaan Tyhjästä on koottu
omaisuus mikä on laskettavissa kyni-jieni- s
a tulunslsa Liikkeellä on nt oma kirapainotalo johon
muutto piakkoin tapahtuu sillä on
oalnokoneUto minkä arvo lähentelee
Kymmentä tuhatta dollaria Velkaa
kylläkin on Johtuen talon ostosta ja
sen laittamisesta nälna erikoisen tu-kalina
tarveaineiden aikoina kuntoon
mutta voidaanhan sanoa ettei velka
mätäne Kun toistakymmentä vuotta
iltten tehtiin noin seitsemän tuhan-nen
velka niin vastineeksi el ollut
Vapaa Sanalla muuta kuin "huulet ja
halut" nyt sensijaan on omaisuutta
lähelle kolmenkymmenen tuhannen
arvosta Joten eipä ole Vapaa Sanan
lukijakunnan omistama liike tuulien
heiluteltavissa kuten äsken pidetty
Vuosikokouskin totesi
Eihän nämä omaisuudet ja saavu-tukset
mitään suuria ole isojen rin-kalla
emmekä niistä sen vuoksi mai-nitsekaan
Tahdoimme tain tänä pie-nenä
juhlahetkenä palauttaa hieman
mieliin miten on menty eteenpäin Ja
millä pohjalla nyt ollaan merkkipä 1-tä-nä
Tässä saavutuksessa on kulten
xln hieman lpeil)n syytäkin Ieh-teiiun- e
nimittäin yritti alkuaikolnaan
ponnistella eteenpäin "ryntäysten"
avulla eli n s kerjuukonstellla mutta
joissa huomattiin se että psykoloo-?iet-l
se on väärä veto Ja niistä luo-luttli- n
kokonaan vaikka aikaisempi- -
' na aikoina puute kolkuttellkin toll
naan aika kovatl ovillamme Toista-kymmenee- n
vuoteen el olekaan
ryntällty" enempää lehtemme levi-tyksessä
kuin varajen keruussakaan
'ukuunottamatta lehtemme yhtlopoh-Jall- e
muuttumisen Jälkeen toimeen-pantua
osakkeiden myyntiä Ja sikäli
kuin lehden leviäminen on kysymyk-ics- ä
niin Johtomme on vuosi vuoden
Jälkeen tyjd)tyksella todennut että
nyvä tavara Itse puhuu puolestaan Ja
tekee "kauppansa"
uoslkokoukslsa on Joka kerran
tarkasteltu moskln täti "tavaran
iaatua" nimittäin en ainoan "tava-ran"
laatua mllla liikkeemme liikettä
tekee Ja Joka kerran on siinä huo-mattu
sekä suuria ja pieniä puutteel-lisuuksia
valuvikoa hiomattomia sar
ailä ym sellaista mitä el hyvässä ta-varassa
saisi olla mutta kun sitten
un lopuksikin taas silmätty tilikirjo-jen
lehdille niin on havaittu etteivät
ne viat taida lopuksikaan niin karkei
ta olla kuin ensisilmäyksellä luulisi
Lehtemme johdon tarkoituksena ni-mittäin
on kaiken alkaa ollut muo-dostaa
Vapaa Sanasta 'anadan suo-malaisille
yhteinen äänenkannattaja
lonka lukljapiiriln sopisivat kalkki
kunnon kansalaiset jotka kantavat
s-däT-ilsään
oikeudenmukaisuuden
llannettv yhteiskunnallisesti sekä ta-loudellisesti
Ja ovat sitä mieltä että
lhntl'en mukavin olotila täällä maan
pälliä on vapaus niin taloudellisesta
hidasta koin myinkin elää vapaana
VsnMlalsena Ilman diktaattoreita
o'lpa niiden värit Ja nimet mitä hy-än- ä
Täti ohjein Vapaa Sana
urannut Ja tHtklrjJea lehdet ovat
nusl vaodn periin ootttanet et-tä
IIII "tavaralla" on kyyntä hr-keiml- tt
Sitä el ole tarvinnut kenl-Vk&ä- n
tyrkyttH el lähettää ihml- -
_
en oville koptsteltjoita saarnaamaan
' ta vätvstämään Vapa Sanan hyvistä
vuotista eikä nostattamaan lehden
neksl isknrik&nltll Joka kynisi yM-- '
soltä pennejä äänenkannattajansa
vlläplUmlseksL El Vapaa Sana on
yksinkertaiset! vain ollut Ja ilmesty
ayt Ja raivannut Itse tltäin lukijafi
poraille Ja lukijain sydämiin Vanha
suomalainen sananlasku sanoo: "Kan
fSUOMALAISEN YHTENAISYYSVAEN AAXENKANNATTA4A
—TORSTAINA
Joulutervehdys lukijoille
nettu vesi el kaivossa pysy" ja m
pitää paikkansa kun silmällemme
'ehtemme mennyttä historiaa Meillä
1 ole tarvinnut keinotekoisesti "ka
ojamme" täydellä Lukijamme ovat
:ebUn-- ä osaltaan toimittaneet Ja sen
IsäLösiä on virtannut elämän pohja-vedet
jotka ovat tehneet en ellnvol-Jial-ek- M
Kskettäin meillä oli "kunnia" näh-dä
tämän maan suomenkielisessä
rommunlstllehdessä toimituspalstalla
kirjoitus lehtemme äskeisen vuosiko-kouksen
Johdosta Siinä ikäänkuin
vahingonilolla mainittiin että Vapaa
''anan sisältyä oli vuosikokouksessa
iroste'tu Ja lausuttiin toivomus et-tä
lehtemme parantaisi tapansa ji
♦ulisi kommunistilehden kaltaiseksi
Tämä kirjoitus sai meidät hymyile-mään
Kommunlstltolmltta'at eivät
kaikesta päättäen Jaka käsittää sitä
mielialaa mikä kansanvaltaisissa pii--eis- sä
vallitsee ja niin ollen heillä
n näy olevan harmaata aavistusta-kaan
miten asiat vuosikokouksessa
käsiteltiin Niitä el käsitelty kommu-nistisessa
hengessä ja Jokainen leh-temme
slällon arvostelija varmasti
olisi enemmänkin kuin kauhistunut
'os Vapaa Sanasta muodostuisi lehti
lolle kommunistit kiitosta sultsuttal-sUa- t
Lehtemme puutteellisuuksia
irvosttiiin ja ileläpu aika ankarasti-kin
mutta yksikään arvostelija ei e-'ät- ellt
ajatusta että lehden pitäisi
kääntää kelkkansa poliittisesti ja ru-fet- a
lähentelemään enempää vasem-malla
kuin oikeallakaan olevia taan-'umuspllre- jä
Mutta Jättäkäämme ne seikat syr-iää- n
Ja palatkaamme tekemäiin lop-puvilkai- su
lehtemme kehityksestä
Mitä asti kun ensimmäinen näytenu-mero
llmest)l Jouluksi vuonna 1931
lehtemme palveluskuntaan on eh- -
I tinyt näiden uosien aikana kuulua
melkoinen Joukko työntekijöitä In
timmäinen liikkeenhoitaja oli KO
siala hänen jälkeensä P Huohonen
sitten 11 Tenhunen O Saari Ja V
Malmivuori Jolla oli kymmenvuoti-nen
pahelus liikkeessämme Nykyi-nen
liikkeenhoitajamme on nuori
Urho Veranko lehtemme kasvatteja
iioikanappulasta eaakka
Toimituskunnan ovat väliaikaisina
a vakinaisina muodostaneet viiden-toista
vuoden ajanjaksolla U Pehko-ie- n
H Tenhunen KO Aslala V
Suomela T Palokangas Matti Haka
Aarne Kuitunen Aur Lappala Ja J
Luoma Näistä Matti Haka Ja Aarne
Kuitunen olivat kirjanpitäjä-etusivu- n
olmlttajla ollen siinä toimessa nyt
lohh Luoma Aslala 1 appala Suome-'- a
Ja Palokangas ovat olleet väliai-kaisina
Ja kesätoimittajina
Konttorihenkilökuntaan on kuulu- -
iAtttt'
Unhola
Mauno
Martti
Väinö
Emil Salin
Joe Tyrväinen
Kusti
SH
THURSDAY DECEMBER 19
viidentoista vuoden takaa
Matot
Matto on yleensä seinät erhona is-tuimen
peitteenä pöytäkoristeena y
m vethona käytetty kutomatuote
mutta varsinkin lattlanpelte — Itä
naiden niulnalviansat assyrialaiset
babylonialaiset ja persialaiset käytti-a- t
kudottuja mattoja
uurissa väliseininä si-ten
muodostaen pienempiä huoneita
samoin sittemmin roomalaiset Joiden
luhllssa ja voittosaatoissa matot myös
olivat tärkeinä koristu keinoina jopa
'ikkalssa yksityisasunnoissa seinäko-ruteinakl- n
Itysattilalsessa kirkossa
mattoja käytettiin sekä- - ja
Myöhemmällä ajalla niiden
käytäntö eurooppalaisten hallltstjaln
Ja ruhtinaiden palatseissa synnytti n
I gobdllnl-mattoje- n
Mattojen kudonta on vanhaa Itä-maista
teollisuutta joka lienee kehit-tynyt
lndus-Joe- n rantamilla ja ku-koistaa
näillä tienoilla vieläkin van-nassa
ihanuudessaan Slta harjoite-taan
siellä todellisena taiteena josta
ivat todistuksena nykyäänkin kuulul-lat
persialaiset intialaiset Ja turkki-laiset
matot Ne Jakautuvat kahteen
killm tekniikkaan jonka
tuotteet ovat kankaita
cai punoksia muistuttavia mattoja ja
smyrna tekniikkaan Jonka tuotteet
jva nukka- - tai tupsuplntaisla
ovat arvokkaampia
hyen alkaa aivan alkuaikoina samoin
Miss Kauhanen Lempi Johnson alku-aikoina
ja Torontossa Miss Maire Un
hoi ja väliaikaisena Hilma Laine
raklnalslna J Palokangas ja KO
Aslala
Latomossa ovat miehet myöskin
vaihtuneet alkuajoilta Lnsimmäinen
latoja oli Antti Lste sen Jälkeen
lauri lahtonen ja Arvi Mäkinen Paul
Saarimäki Urho Veranko Allan Nis-kanen
Ja Paul Anttila Näistä on jä
lelli painossa Saarimäki Niskanen Ja
s-ntt-lla
vllmeksliialnlttu tullut vasta
syksyn aikana lehtemme palveluk-seen
Kun olemme tässä lausuneet lyhy-st- l
Joulu tervehdyksemme viidentois-ta
vuoden takaa niin toivokaamme
että tulevien vuosien aikana lehtem
me kehitys sekä taloudellisesti että
nenkisesti Jatkuisi samalla hyvällä
vauhdilla kuin tähänkin saakka Ja
rnmalla toivokaamme että saisimme
anne Canadaan uutta
vanhasta kotimaasta täyttämään
meidän vanhojen pal
kat ja viemään aina eteenpäin tätä
ufs-- %
Urho
Paul Saarimäki
Allen Niskanen
Paul Anttila
John Luoma
John Palokangas
Reynold Pehkonen
nut viidentoista vuoden aikana Hik-- 1 "anadan suomalaisten yhteistä sano-keetilioltaj- an
lisäksi John AJola ly- -' tnalehteä
72K
Vv f&J ll
Hauskaa Joulua
Ja
Menestyksellistä Uutta Vuotta
toivottaa
Kaikille Vapaa Sanan lukijoille yli laajan levenemis- -
alueemme Vapaa Sana Press Ltd:n johtokunta ja
henkilökunta:
Eino
Sulonen
Laitinen
Rajala
Väinö Suomela
Laakso
koilsteelIIseti
pilatselssaan
alttariko-riein- a
valmistustavan
pääryhmään:
sfleäpintalsla
Viimemainitut
sllrtolalspol-ve- a
polsmenevjen
Veranko
ja ryijyt
la kalllinup ia eJtlllset taas tavaili-empl- a Tvrllin nähden Itämaiset ma-o- t
eivät oMt-y- htä vaihtelevia kuin ei
rooppalalt Muodoltaan ne ovat ta-sallise- stl
tn-lkulm- alMi tai pitkulaisia
ia niissä miu ynipärlkäyvi reunusta
Keskujtat :niuoUostaa värlvalhtelus-saa- n
hännimity ttävän koristeellinen
malli tabodl tä Ja kuhilkkalsta muo-doista
sonunlteltu Ja usein säteittäin
Jatkuva errl suuntiin tarvitsematta
jiltl kelili lul täysin syiumotrislksl
muodoiksi IKoristemuodot ovat usein
kasvi ja MUInalheisla mlttausopllll-e- t
kuviot 'tias ovat voitolla eräissä
persialaisissa) ja kaukasialaisissa
malleissa etenkin reunaraldolssa
VÄrit ovat aleensa mestarillisesti va-attuja
Ja r erraten vähälukuiset pää-värit
valllll nevat täydellisesti koko
moniklrjarr n kokonaisuuden Vanhan-ajan
värit llvat aina kestäviä luon-nonväie- ji
mutta edesmenneitten vuo-ilkymmenli-ini
kuluessa ovat keinote-koiset
hurjiuonimln kestävät värllajlt
teliäkin naittaneet jalansijaa väri-klrkkautna- si
sekä liuokeutcnsa takia
alentaen tiliotteiden arvoa
KurooppulJainen inattoteullisuus on
ottanut — kuten taidekin - vaiku-telmia
knlik Ma vallitsevista tyyielsli
ja aina nili1-il- n tyyllkehltys on väsäh-tänyt
emt palautumalla Kiimaisiin
malleihin Latu uutta alkuperäisyyden
tuoreutta Seitsemännellätoista vuo
slsadalla ulilvat goiHlltil verhot alal-laan
valllUivi Intä Ja Hrysselln matot
uuressa ui uineessa Sittemmin on
mattojen Buil mta kehittynyt moneen
uuntaan fifo iiiuuttuimt melkein yksin-omaan
tilwlisteollisuiideksl Kudon-nan
nahiloiin matot voidaan Jakaa aeu- -
aavastl: Vkslnkertalset kankaat
kakslnkoitiils-- t tai khanii-ttävä- t kan-ttaa
puniBtitt tai solmitut sidokset Jt
h:hik ttiknnUiat Yksinkertaiset mat-(okmika- nt
orat yleensä paksulnnkal-si- a
ja karkilta mattoja joiden sidos
on Joko jistMtina tai tolmlkas ranka-ain- e
joko puuvilla pellavaa hamppua
tai villaa g lein n s karvamattoja tai
jM-amp- la na1ilt% ylidesui Viimeaikoi-na
kätket 1 kookos-mato- t ovat tulleet
uitäntixirii eteis- - ja wrramattrlna
seka hienoil mmat suurina huonemat-(In- a
KuwMt ovat Joko pitkittäisiä
talsi polkrtUiisU laitoja joskus pieniä
mutukuvlnlaa
Käkiini ntnlset matot muodostaa
iillä jo iMlSluvulla käytetyn suurissa
mkarin ksCt U tlimä taltt tuli ruotsa-laisten
krimta siihen viittaa ryijyn
nimi du tl! "rya") Joka oikeattaan
on nam nuoliin norjan tanskan
alasaksan Isa angloaaksln kielissä
u kangavtiJ Jotka kuvioiden mukaan
ralhtarat siwmaa päältä alle kulkien
toistensa :iiipi Kuminankin kankaan
sidos on } palttina liaaka-alnecn- a on
lo kus tulli ra tai himppulanka mut
U tavalliisrssti kerrattu karkea kani
pavllUlankxa — ns KHdermlnMer
matot Miisojen mole-nma- t puolet o-r-at
samaniUlnet väri vain vaihtuu
VaihtelevumM aiheita tavataan kul
tenkln sktstllintllaislssa matoissa jols
ia kolm [aällekkälnen kudottua
kangasta räriralbdosjtea mukaan
muuttaa i 'psTia Sametti- - Ja plyyrsl
mattola on monta eri laita Himim
pu nähtl rt Axmlnster-inat')- ' i
u jirtwtt ia kaunel-nma- t kudotaan
katin Konrnnaptttvfinä osana on pak
sutta hantjulan?tta kudottu pai
tlnasMnsi lohon kutoeea on pun "u '
lyhyitä wttei S m idtulate rivan U
Umtanpilul kuvio aiheen mukaan
ItitHallla kn4ot4an -e- -14kln hienom
pii lajejs - J!"1 anpiMs-- n aie
aiiU kärvtHitaan e larerh!n vftrjtfyä
titikAsriatai v vWava Kneelll-- s
nllta el oles nuttu tidHI-- n Jäin''
aiatu knCMaan kylU Mmanapi-i- a
(
Itten et e'ityitl valmlsteaai
monlnkertail in lanaa kuteeksi jossa I
krrattujni laikojen väliin on kiim
tetty rivKa-l- ä lansanpilU ma&rä
tvisA iär'wtrks-fs- ä Kun tämi kude
kudotaan Wtika-e- n mudostua tup- -
nminn niintä lanrn niintä Näissä '
on harvpl nukka k„in edellisissä
eikä ririuonltus voi tulla yhtä k
CH1VSTMAS EDITION
fa Stcthn
TheOnly
Democratic Finnu
Nwtpaper in
Canada
VOLUMEX"
niiksi
Krittäln arvokkaan lajin muodosta-fa- t
Hrysselln matot Näitäkin Jäljl-(ellää- n siten tta otetaan yksinker-Uine- n
nukkaloiml Johon painamalla
ärjatään kuviot niin paljon pieneni-miss- ä mittasuhteessa kuin loimen
kutistuminen nukkia muodostaessaan
raatll Useia leikataan plntasllmut
aUKi Joten ne muututtavat tavailisi
piyy-sl- - (velour-- i mattoa joissa myös-kl- n
on yksinkertainen nukkaloiml
mutta kuviot painetaan vasta valmii-seen
mattoon kun plyysin nukka on
rfUkllelkattu Plyssi mattoja kudotaau
nykyään koneessa kaksi päällekkäin
siten ttä peruskankait ovat kaksi-kertaise- n
nukkapltuuden etäisyydellä
toisistaan ja nukkaloiml risteilee vuo-roin
kummassakin kankaassa Itoeu
kankaat toisiinsa Tämän yhdistävän
nukan leikkaa automaattisesti toimi-- a
kutomakone poikki erolttaen siten
matot toisistaan ja kokoaa kumman-kl- n
omalle tukilleen
(
Ryijyt
Kyljy on nukalllM-ks- l kudottu peite
a on niinkuin matto ji huopakin al-kuperältään
kotoisin keski Aasian a-rol- lta
joiden paimentolaisia päivältä
kuuma ja yöllä kylmä maa pakotti Jo
kaukaisessa miiliiilsuui(ja keksi-mään
suojelevia maanpeltteitä yösi-joillensa
sekä levitettäviksi telttojen
permannoille Istulnsijolksi Munalsllla
kansoilla on kyllä ollut nukttettujt
kankaita mutta tie olivat toisella ta- -
valla tehtyjä kulu ryijyt Joka tulivat
meldiii maanosastamme tunnetuiksi
vasta sen Jälkeen kun aralilalalsot Ja
turkkilaiset kansat olivat tunkeutu-neet
Välimeren seuduille
Niin sanotut smyinan-inato- t ovat
kalkista Itämaisista kankaista lähintä
sukua ryijyille Varmaankin niitä opit-tiin
Suometsä kutomaan Jo keskiajal-la
koska Suomen linnoissa mainitaan
niitä Ja lfioo luvulla käytetyn suurissa
määifn i:ttä tilinä taito tuli ruotua-'uisti- n
kautta siihen viittaa ryijyn
ilmi (ruots "rya" Joka oikeastaan
on sama ruotsin norjan tanskan
alasaksan ja anglosaksin kielissä se-kä
mro-kl- n se seikka itt1 tämä ver-li- o
el ole levinnyt liinsl Suomea Uut-tamaata
Satakuntaa Hämettä sekä
Kalajoen Ja Salon tienoita edemmäk-si
— Ityljyn korlstamlseen ovat Eu-roopan
tyyllsuutinat (aljon vaikutta-neet
Nllflpä esimerkiksi tuo komea
kukkapuu Joka usein esiintyy kolml-naisen- a
ja Joka alkuaan seisoo ruu-kussa
on Koo luvun barokkityylistä
Joutunut meidän ry Kyihimme vaikka
allie on muinaiskreikkalaista alkupo-tä- ä
Muuten ryijyn pinta un milloin
kauttaaltaan yksivärinen kuoslton
milloin tanssivoin pariskuntain sy-dänten
kruunupäisten eläinten kynt
tlläjalkojen avainten lippujen lintu-jen
Ja kasvp-- n kuvilla koristettu —
Hyljylstä on eiotettava sfleaplntalnen
raanu-peit- e joka ei kuulu tavalllstea
ryijyjen luokkaan
ktT Trffl J p
joriumm m'iiKmiaTiiKi
ck Tuberkulosrfjhdittyksen
Merkkejä
r
'
1!
i t
I!
i