Vapaa Sana, December 17, 1946

              JOULUNUMERO
Toinen W CHNSTMAS EDITION Jatkaa gautua ja ÖuuUida llutta Vuotta lavaa Sanan lukjjfct UtHm
RcgUtered aa 2 md
da matter Jan
19thf 1932 at VAPAA TheOnly
Ottawa Ont SAHA Democratlc
Nwtpper
Canada
Finnba
ia
SUOMALAISEN YHTEXA1SYYSVAEN ÄÄNENKANNATTAJA
NO 144 — 1946 TORONTO - TIISTAINA JOULUK 17 P -TUESDAY DECFMRFP 17
&4a Jttdttiten "UiHieioJu He palasivat kotiinnr J UMtÄV
(Kappale "Hymyjen kirjasta")
K- - Huttunen pääsi varoihin "nai- - hän Yritys-nuorukaiste- n puhujayhdls-mi- i kauttV — eli toisin sanoen tjkseen Veran sekä Kipinä-laulu-u- t
u naimisiin pyrkiessään rlkkaut-- ' seuraan Tytöt ovat kalkki ralttus-- a
k h!en Ja tämä Esaa nalmlisin seuralaisia Joko Vellamon neitosia
n: oli oikea mainetyö kaikkien hä- - j tahi „asenlä mikä 1ipurln mikä I'a-ne- -
~tavieii3ä silmissä Sillä se vai- - pulan mikä Sorvalin raittusseurassa
m ka hänelle annettiin oli viime I kuuluvat Naisyhdistykseen Ja sen o-vo-sa- dan ensimmäiseltä neljännek- - hessa viiteen tai kuuteen lauluseu-g- r
--
u-nawa kuin kolmekymmentä raan ia vähintäin kolmen eri yhdis
-- U~~l t„„~ ~11-- 1 S~n
ttar et enää ollut pilan nuori Vaimo
tM ujlä Ja sitäpaitsi on Esalla il-tr- an
''naa syvtään kunnia olla isänä
ti:' ksalla pojalla Ja neljällä täysi-U- s
usella tyttärellä Joista nuorin
Ikansa puolesta parhaiten olisi sopi-nut
hänelle näriksi Molempain — se-ka
olkain että tyttöjen — suhteen
m ! in yhtä edellä hurskaasta Jopis-t- a
Jt kuitenkaan el hän koskaan ole
sir nnut syntymä- - eikä edes hääpäl-wans- ä
Eikä hän muutenkaan kirolle
lilaksi Ennen poikamiehenä kuulin
lian-- n josku vähemmän valituilla
samllla puhuvan vekselinlankeamls-panast- ä
mutta nyt hänellä el ole
Vfii-eleltäkä- än enää Hän on hyvin-(111- 3
arvossa pidetty mies Ja kalkin
j Iin tyytyrälnen onneensa
I kumminkaan Ihan kalkin puo
lin
jia1 valittaa perhettään Ulan ple-ne- -i
ArvatViapas mistä syystä!
Kun tässä muutamana päivänä kä-t- i
Esan luona tuli hän puita pilkko-masta
Ja kantoi tullessaan sylyyksen
kamariinsa skä alkoi viritellä tulta
uuniin
Eikö su'la ole nuorempaa väkeä
'aohon puuhaan? — kysyin häneltä
- Eipä nly olevan kotosalla ke-taa- n
Kalle taitaa olla Kauppaseuran
a Ville Työväenyhdistyksen kokouk--s- a
Antti VrK:n solttoharjoituk-ses-- a
Pekka Nuorison Italttlusse'uran
iittniassa Heikki Kauppapalvelljaln
jMlstyksen Juhlatoimikunnassa livo
Suomalaisen seuran pukutansselssa
Bi:no Reippaan voimistelussa Ja
Junnu Karjalan Kalun lauluharjoi-:nk-- -
ssa
ITntäs tjtöt mlsl ne ovat?
Liina or Pakanalähetyksen om-- ''
-- Itämässä Maiju Nuorlsoeuran
Helltamassa Emma Slvorln köö-- a
Ja Eannl Ahdin laulunsa Ei
-- i taa sar nappia nuttuunsa en-k- m
keväällä — anoi hän huoa- -
Ainahan noitta toki Joku sat-tunee
kotiin sillä harvoin niillä yh-tau- aa
lienee kokouksiaan
Niinkö luulet? Jos tie kuuluisi-vat
ainoastaan yhteen seuraan kukin
ruVt Joku Jokus sattua kotiinkin
M''ta kun kuuluvat moneen InVlkl
ien eivät ehli muuta kuin syömässä r
Us ivtymään hätäjälln Xsken mai- -
nif-Ue-n
lisäksi Istuu Kalle vielä Ko-- j
Hkk Inmäen ralttuseuran Johtokun-n- m
sekä Teollisuus Ja Puutarhayh-- V
kslssä Ville käy joskus Suoma
!i ssa klubiisa Ja KIrJalllsuusseu-'s-- i
sekä on sitäpaitsi Johtavana
i'henä Koneenkäyttäjä- - Ja Mekaa-i- i
i?Ma ammattiyhdistyksessä Ant- -
1! 1 Talteenharrastajaln sihteerinä
uuhallee peiastaikaa muutoksia
n ja Vetomleten sääntöihin
khällee kilpakirjoitusta TV
Puhujayhdstykselle Pekka He--
Utlttusouraln Kekustolmikun- -
' Kirvesmiesten ammattlyhdls- - a
-- sa ja kuuIuu Ti:n soitto-on
Helkki taas saman ybdls-- n
lauluVunnan ja Liiton tarvf-- 1
n skä Puuseppäin ammatllyh-ee- n
Itvo on MuslikklystivSIn kesä laulaa Klrkkoköorissä
'Umässi puheita Klrjanpalna-rhJlstytse- ä
ja Ahti-raittius-- :i
ntariissa Druno kuuluu ke-- '
irjehdusyhdlstykseen ja Sonta-in
talvet taa Luistlnklubiln Ja
(tenpelastu seuraan sekä koettaa
ilasa päätä IIranpäällys-- '
hdityVeen: Matkallljayhdl-- ' tä
-- cn iä eneni hin on kesät talvet ! ' i VirjoItUutul Kansanoplstoseu--1 a
u Johankin ammattlyhdlstyk- -
i vaikka en muista oliko se Suu- - rll
jn vai Räätälien myös kuuluu
tyksen näyttelijöihin — paitsi Liina
Joka Jo lkänäkln vuoksi on uskon
nollinen Hän kuuluu Siveellisyyden
Ystäviin Ja otpelee ei ainoastaan pa-kanannail- nm
varten vaan myös ko-timaisen
lähetystolmen köyhäin kan-fakoululaste- n
tarpeiksf Jo olisin
minäkin köyhä kansakoululainen ta-lli
koti- - tai ulkomaalainen pakana
pitäisi hän kyllä huolen vaatetukses-tani
Onhan teil'ä pari piikaakin niissä
ne ovat?
— Tarkastamassa Nalspalvelljain
yhdistyksen pöytäkirjaa Kuuluvat
valitun siihen toimeen Vaikka —
täin m?ldän kesken — minua vähän
epällyttääJiuii tuota tarkastusta on
kestäiit mllt-- l Joka Ilta nyt syyspuo-leen
— Kun on niinkuin minäkin
tavallaan johtavassa asemassa ja naut
tii puolueensa luottamusta niin täy
tyyhän sitä ottaa osaa aikakautensa
harrastuksiin Itse en kuulu kuin Pa-maukseen
Ja Talonomistajain yhdis-tykseen
sekä Maanviljelys- - Hevosys-täväl- n
ja Elälnsuojelusseurolhln
jotka työskentelevät verraten vaati- - j
niattomastl vaan perheeni kautta tu-lon
kannattaiieeksl enempiä kaupun-gissamme
työskenteleviä yleishyödyl-lisiä
j
euroja Tosin en siinä määräs-sä
kuin haluiisln Kyllähän minulla
liittää sekä varoja että perhettä enem
män kuin monella muulla mutta niin
kuin näet tahtoo viimeksi mainittu
sittenkin loppua kesken
Entäs arvoisa emäntäsi vieläkö
hän ottaa osaa ajan rientoihin?
— Etkö kuule? Kyllä hän on py-synyt
rnukam hänkin
Alvan oikein Kun pörhlstin kor-viani
kuului Jostakin viereisestä huo-neesta
hiljainen harpunsoitto sekä
värlevä naisen ääni Joka Innoituk-sella
veteli Pelastusarmeijan uusinta
marssia: "St oli onnen päivä se"
Tähän laatuun se on e "talvlseson-kl- "
Joka Esa Huttusen sanojen mu-kaan
"on tätiä liika pulllstus näin
pienelle kauiunglUe Ja varsinkin pie-nille
perheille kun vielä tulevat lisäk-si
teatterit konsertit alituiset arpa-Jale- t
ym"
Melkeinpä 'lulen että Esa nykyi-nen
vaimon sm kuoltua ollI valmi
vielä kerran menemään naimisiin
yhtä lapsirikkaan lesken kanssa saa
dakseen vihdoinkin kokoon perheen
Joka oapullleen riittäisi yhteiskun
nassamme a?!ehtlvaln aatteiden pai
velukseen
Kodin puhtaus ja
rakkaus
Monta kertaa tulee ajatelleeksi ko-din
rakkaudesta Ja puhtaudesta u-elnk- in
silloin kun olen yksin kotona
Joskus kun sattuu näketnäla olkela
epäsopuisia Ja samalla epäpahUita
koteja niin Un s dlnti kipeästi
icouristas tt mitä ihmlpirt iillote
attelevat Jsan tuaHa tia!la otat o-ms- %
kodisnaan joa pltiisl allit
puut m Jt takVaa kaiken ylltte
Celn kuu ee kalnk esim poraoea-iit- l
hautaa ja plrmintt alin paljon
Vain Jaksai kiyflen kalkki rumi- -
mat ia törkdmmat anat miui otaa I
silti Pton klmraantuu ukkokin Ja 1
elin oa wnaoU ja riita ihan rtfm-nl- l ei
lain T'U kalkXea otat auU-xais- a
pienet Ja viattomat lplrukat ja
niia h°klB oppivat rumii sanoja ja
kaikkea epaliMä ätSvtymitl
Monta kertaa ta- i- aatel!ekl et
toi ihmlsraukat? harahtakaat Jo ja
nmiBDe aratkiat eilaliiU pehoi
paheitta Ja Urolta ItteMeen la- -
mlsille oJlsi paljon parempaa ja kan- -
-npaa viettää lltlä puhdasta li- -
mSä ja etsiä sydämen pjhtautta jo J
Elämän jännittävin hetki
Joulu ynnä muusta
aterioimisesta
(Vaatimaton joulukertomus)
Tässä ei yidä Katsellaan vain
louluaterifa tii muuta Juhla-ateria- a
Niitä nikic kuvalehdissä Ei niissä
ruoka kulu vuo on vali katettu pöy-tä
että ful einiatella haarukka kä-dessä
— a totuudet tulee silatummln
sanotuksi Vtu pitää hiotun pikarin
Im la # ti kiiani Ss on eduttuuteria
Nalict ovat kuin prinsessa Martho-ja
kalkki - j i nlehet —- uomalainen
mies lyo laJdalta mahiradjat lordit
rauhat kalkki kaikki Tulkoon prins-si
miltä viiin aina meillä vastin on
Katstla1 ulin halukkaasti hienoja
luokallukuvi Missä el ruoka kulu
tlkä nlu-s- t loyhdellä kuten täällä
korpi ta loJ-- n hautajalspöydissä Ikä
Iala 8uusi Hehuta lehmlaan ja hyviä
turpeentiostopaikkojaan Ja lannante-kotaltojaa- n
Ja pakahuteta itseään
laittetulu illsiryynlpuurolla
Olen niin monlsa uljaissa syöjäl
slssä ollut rttkana Ja nlll)t lihaa
puuroa tunnnttomat määiät ltuoka-tal- u
kasvaa seuran mukana — Ja
rarslnkln Joa itsellä on luontaiset tai-pumukset
ja pöäse vferustoverikal
riskille Korpi-isanuäl- le Jolla ei ole
itään kutar 'J KHiahenki siinä
yntyy
Kats-4e- n lii muuatta ruokailuku-ra- a
Ijmu rarit noille kukille pöydäs
tä niinikään iiisten povaille Miehet
e orat ns ja valkeat he eivät
jikarrnU tr'ikavitasti nok vaala
MtM: t&klU ja kvHaaraUMyi
teili taalla taa llni-t- ta — voi km stt oa'
kaDo:U!al kaikki pakit aaaat kamUI-us- i
Silloin elvlt lapt cappM ru
naa kleleaklrtt ä kirosanoja
vss ivityn --mpja jnh -- 'a-a j't
t d r It t i nii-t-- n "i- - a hav-t- a
iii ia li-l- a ajMa i- -i os van-hemmat
lte hyvil olsl " sanotauia e-tä--a
vsnhas-- 1 ra:o a Vanhm-ial- n
tn il muiita aina kuinka tar-k-ar- f
m -- 1a-tuu:ii tn on lat-n-kadvt- u-
Tnlli ii- - -- jiu!ta hillitä
itsensä eikä artia ' aa ranhaKe
aUmllln Talll pitU arrotea ko-din
prhrrtta ja noodittaa kaikessa
puhtautta ja rakkautta Lapla tulee
fja'ka Ta pil!ai
Mitä onkaan mahtanut tuo kwkl ikäi
nen kavHI-vr- i sanoa lerustoverll
leen volsulaa väriseen silkkiin pukeu
tuneelle naiselle? Hänen — naisen —
Unät ovat puollumessa ylärivin
hampaista näkyy vain keksi kasvot
cvat ihanat mutta käsi jonka sor-menpi- ät
muoi pitelevät haarukkaa
cli plkkutarninkkbattl painunut iöy--
i'än reunaan — kukat tuoksuvat —
lasit kilisevät - hiottua naurua pu-hetta
muiukkla — Ja tuo mies —
luulet häinreniäneesl naisen —
Olen Ihan kuin kipeä etten tl H ii
enkä osaa arvioida niistä nämä ul-jaat
pöytä tot et It keskustelevat El se
Ninakaan laltumenrvldasta Johtuvaa ki-nastelua
ole
Eenokkl ja minä puhuisimme laltu-menaldast- a
Vasflkaän Istuimme hautausiniy- -
dässä Ja Vdun että satutin Itseni tä-m- ii
tutiMi mihen lenistoverlksL
Seurustelimtnr kuin kalkki toisetkin
hautausvieraat olivat äänessä Vollel-%ä- n
ja Utööni aikana oltiin viel£
vakavia mnVt kun sianliha Ja her-nesoe- e
elkoh-- t kiertää ei tiennyt —
ellei tltiiny — oliko häät vai hauta
jaiset Inokk tönäsi minua Ja filn-Läht- i:
—TSäMä oi jo lehmät ulkoaa pitää
leiliäkin Uui iDHjna päästää silloin
oli kerät - Ja ininä suhMa Ukaleic:!
— lä tdal läikkyy rmavraea sooai -j- a olikos ae alta jo korjattu sitten?
—Ei mutta piti! raadeta Mika I ta els' JonUjut korjaamaaa! j
— Ea cli' (laakaan joatfa paime- -
{ rekal' '
Kia i' Mutta antaminen lop
duu jm n f U-ln- at on kalkki
—El k-- kii mitään sikinsan
aivnn k n 'k n on rikki Ikävä m
as lujijjiu tnkia Itlta Hi 004
nmista ja opi — 00— bioh!
Muuttaa raoktteJI ja Einokin ainl
— Kuul" Nw tuli prth
Äla hts'jli
Talc! i: lin rak-- l katketa
"of lrm hi !ii
—Oaks ui!U yhtila hskaaealaa?
-- En pu tllsisnakslin itsnl n-loil- la
Isäntä
(jatkoa Ha ivattaj
— Kirjoittanut
Hlljalfen kevätlllan hamärteasä sei
I kaksi Ihmistä keski Ikäinen nai-n- n ja nuori poika katsellen metsän
lattasta vähäiselle aukeamalle nila-k- ä
keskeXA kohol raunlokasojo ke-rtoa
niillä paikoilla aikaisemmin ol-leen
Ihmisasumuksen Mmm tm
maankin IIU oli kuhmut jo monta
tuotta ktm Ihmlsjalka oli liikkunut
Ja ihmliU! työskennellyt peltoea-rolll- a
Joiden muokattu multa oli
nurmettunutta Ja Joilla kaivoi mata-lla
kuusen ja petäjän taimia tiheässä
kuin kylvetyltä 111 aa Iki läheinen met
sä oli Miurifanut kylvötyön päättä-nyt
vallata takaisin kaiken sen maan
minkä ihmlst ollVat aikoinaan kor-pimaasta
peranneet Ja hikisellä tytflä
muokanneet
— Äiti pelto kasvaa Jo metsää to-tot!
nuorukaiten havaRtuaan uun-taim- et
— Niin m ehtlnM metsittyä
mjönsl nainen Hän katsoi totisena ja
tuskan tä)ttamln silmin autiota au-keam- aa
Ja hätien mlelesKään myller-sivät
monet muistot Hän muisti stt- -
aiti sen kauniin keväisen päivän
jolloin oli ensimmäisen kerran mie-hensä
kalista saapunut tunne kaukai
seen korplnitahan Ile olivat taivalta-neet
pitkän matkan monta peninkul-maa
jättäneet kylät ja lähimmät riis-tamaat
taakseen ja pyrkineet tänne
sillä Kalle oli ollut vahva rlistamles
erumlps Ja fihtonut madolllslmman
keskelle korpimaata Kontit selässä
ja keihäät kivessä kirveet vyöllä ja
sieni nvlljaa konteissa he olivat tul-leet
Ja jääneet Kalle oli jo aikai-emmi- n
pitkillä eräretkfllä käydes-sään
havainnut paikan hyväksi: ete-lään
viettävä rinne laskeutui kalai-sen
lammen rantaan ja ympärillä ole-vat
metsät olivat anteliaita
He olivat saapuneet Ja ryhtyneet
ukentamaan pilttiä Jo ennen syys-kylmiä
se o!l ollut valmis Ja Kallen
liikkuessa s-11'istuiretkl-llään
hän oli
saanut sen einlen sisällä hyvän luo-jan
Vuosien kuluessa oli korpea kar-kolti-tt- u
kauemmaksi ja kylvetty Joka
kevät laajempi ohramaa Ja eräänä
kesäisenä päivänä he olivat palan
neet kaakokylostä taluttaen lehmää-kin
Mutta vuosien kuluessa oli samolV
le tienoille saapunut toisiakin erä-miehiä
jotka olivat pystyttäneet pirt-tinsä
ja perutaneet perheet Asutus
oli levinnyt Jo laajentunut hiljalleen
ja hyvlnvolntlkln lisääntynyt vaikka
riista oli metsistä vähentynyt sillä
maa antoi k in sitä voimakkain
mutta rakastavin käsin muokkasi Ja
holvasi
Monet herkät ajatukset heräsivät
naisen povessa kun hän katseli tut-tua
aukeamat Mutta pian nousivat
taas ne mustat muistot jotka monien
vuosien aikaia olivat olleet hänen
ainaisina seuralaisinaan Hän muisti
suuren vihan ja vainon ajan Siltä oli
kuulunut vlmtejA tänne korven ke-kell- e
saakka mutta he olivat toivo-neet
etteivät vainolaisen retket u-lotto- lsl
tänne saakka ja saaneetkin
eleitä pltkfin sjan rauhassa Kunnes
ne olivat eräinä yönä tulleet tuhon-neet
polttaneet ja särmänneet kaa-tan-- t
mtohe ja ottaneet naiset rsn-Reik- sl
Hän nll nähnvt mltiMiI luluan
rerissAaa monien keihaklet Järistä- -
mlna Ji imefiat kuinka Mneen '
tartuttlra Ja 'Mottana hän oli aaanat
seurata valurlaUtn kaukaiseen ky
Man m!ssä han oli pttoln vuoden ku
iuttua ynnyttanrt Jukan Sllla kau
iana vlraalli maalla han oli j itiut
r'hdä t6ta raataa pea Ja nllt 11- -
:nuM 1 h-t- n oli k-tan- yl ii'a Juk
'a ki-v- ii m vahvisiii ja : n t h k' iV
ksammak'1 potka efcrttrl afti
teämmin hän oli ajatellut pakoa yrlt--
ta-tilt- a tsl: iln kotimaalle Kun
hin (Ai puh-ll- u' pojalleen kaikesta
Jukk oli alkanut ymmlHää asioita
-- ilta mitä alkalemmin oli ollut ja
"iita miten a? laiiuatrat kan Jakka 1
jaksaisi nila pitkän matkan taival-- '
!
'iikka oli käsittänyt jo nuorena :
äidin kaipaukion Ja unelman Hän oli i
Jussi Kukkonen —
oppinut ple-e- tä alkaen rakasu-maa- n sitä Urplmaata sitä pientä
peltoaluetta MsU äiti hänelle kuis-kaillen
kertoi Vajaan kymmenen vuo-ie- n Ikäisenä län oli valmistanut av laa Jousen Ju yrittänyt teroittaa nuo-ilakt- ai aseekseen ja näyttänjt niitä
idilleen
— Sinun täytyy vielä kasvaa että
Jaksat — oli filll kuitenkin sanonut
ia Jukka oli piilottanut ensimmäiset
aseenaa jftäim odottamaan milloin
rolmlstulsl äidin mielestä riittävästi
Hän oli kasvanut nopeasti vaikeis-sakin
olnlssi Ja tehnyt työtä käski-sin
mukan 1 raatanut pelloilla sou-tanut
raskaita kalaveneltä Ja kun ta-lossa
ryhdmiln rakentamaan hänet
oli käsketty mukaan hakkaniaan
imrkkla ja nostelemaan hirsiä
Opit rakentamaan että osaat
kohottaa oman kodin oli äiti hänellä
kuiskannut ja kahta suuremmalla
Innolla Jukku oli yrittänyt oppia
tehnyt työtä enemmän kuin vaadit-uinkaan
kehittyäkseen osaavaksi ra-kentajaksi
sillä luin oli päättänyt
toslankln rakentaa äidilleen heti ta
Imi kun he piäslslvät pakenemaan
Ja kun aika tuli heillä el ollut val-keuksia
pääsiä k) lasta sillä heitä
el enää vartiot u He salvat liikkua
npilnn Xttl katl nurjasta Ja Jukki
eräämässä asettelemassa ansoja Ji
puolelli hän pud-itt- l Ju metson puun
oksalta Vaikka hän oli vasta kolmen-toist- a
Ikäinen hänellä alkoi olla Jo
miehen mitta Ja voimat Ja hänet hy-täksyUI- In
kylän nuorten miesten Jo-p- a
neitojenkin Joukkoon Mutta hän
tunsi Jatkuvaa vierastamitta kyläs-sä
Joka el ollut hlnen heimonsa eikä
hänen kntlkylanä Mieluummin hän
liikkui laajoissa melslssä Ja eräsi
käveli nllsä ykslskseen ja odotti äi-din
sama
Ei heitä oMut kukaan seurannut
kun he lumien sulauduttua ja kevät
rojen Iloisesti liristessä olivat lähtö
neet matkalle XM oli poistunut
'Olästä kuin jollekin asialle metsään
mennen Ja tavannut kaukani sovi-tussa
palkassi Juksn Joka oli Jo li
ialla lähtenyt metson soitimeen Hä-nellä
oli ollut )o useita metsoj1 pais-tettuna
äidin saapuessa kohtauspaikat
le Ile olivat aterloneel ensimmäisen
kerran sillä tavalla kahden purreet
lietson takkjii Ja ripotelleet suola- -
ren päälle sl:iä äiti oli säästänyt J
Vxinnut kalliita suola ra k el La vuosien
kuluessa monta kahmalorrläyttä
Niin he olivat lähteneet kylästä
kohti äidin kotimaita taivaltaneet
likkoji erämslden halki ohjeenaan
urinko Aieluaan Jousi nuolineen
keihäs Ja kirves Ja kontissaan ky-lästä
otettu kuokanterä Jukka oli
tuntenut Itscnnä kuin täydeksi tn le
luksi kävHI#säin Äidin edellä met-sästelleasä- än
'a rakennellessaan yö-nufjtlo- lia
Nyi he seisoivat tässä g-- n
teliin laldasM jota äiti sanoi koti-pelloksi
Mutta pelto kaivoi puita Ja
raln valvoin folttl sen keskeltä pir-tin
ja navetan rauniot
— Koko aitu on hyljätty kukaan
ei ole tullut enää tänne — virkkoi
tltl vihdoin ja pyyhkisi silmiään
niinkuin nlitl oMl hämärtänyt —
Kalkki tÄmlr K-udo-n Ihmiset orat
roloeet kuolla
Matta e olemme palanne
filtl sanoi Jaska - Mc olnme täÄI- -
ja ai mm usettaa ttnne
- Mnn-- k - m-muuannk- asn' O-llsl- ko
sitienkln ollut parempi Jaä4ä
unn- - kauas kin kylin väki alkoi ol-la
ystaralllM-- i ja pitää melta kuin
kvlisn kuulu- - ma?
— El äiti sinne en halunnut eaä
aädi ge oli ieras kylä
ftinull-'i- n joka et ole tää 114
koskaan ollut ' - Xltl Ilkasi voima-Vasraknt- -I
-- n Ja snoraryhtlseen
lka-- ' -- m tj ifl Hlknttaraa ylpeyt-tä
Jukka -- H -- ittenkln oikeata juur-ta
El pf-lan- n rilkenktea kun vain
ajiu- - -- „'n - Nilako ajnttefet?
— Nttn
— SRten f n kalkki hyvin Mle-taumm- ln
minftkrn cäen tääflä omassa
korvassa ja --- n suomassa rapaudes- -
reijnits rjinu s rcnef)
i
M