0061b |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
NO 22 -1- 44 Joka neUXs tunti ruttaa Iliaita kolmeksi ' päiväksi ja Hän lopetti punecnsa paijonpu-- I huvalla olan kohautuKÄella ramey ajatteli jo Kama mu hin kimppuun Ja heittää hänet -- rwn mutta hän huomasi ettei hun voisi mitään voimakkaalle Efrimiehelle Kuinka voin olla vanna siitä tti te ryvppää pullosta silloin Kun minä käännän selkäni?" ky-5- 1 hän vihaisesti Smith punastui vinasia muua I hillitsi itsensä Hyvä on" sanoi han "jalca-- kaamme vesi!" Hän otti eräästä laatikosta tyh jän pullon -- Kaadan puolet vedestä tähän" mol hän "Jos Juotte oman osan ne heti Ja kuolette sitten Janoon on se aivan oma asianne Tahdon niii runsaskätlnen Ja antaa teille hiukan enemmänkin kuin puolet— en myötätunnosta teitä kohtaan l sinne päinkään — vaan siitä syystä ettette voi sanoa minun kitsastelleen" Han ojensi pullon Cagneylle Oletteko nyt tyytyväinen?" ky syi hän Casney mutisi jotaKin josta ei voinut saada selvää Hän näki että pullo oli hyvän Joukon enem-män kuin puolillaan Ja hän vei sen niin kiivaasti huulilleen vttä pari pisaraa lolskahtl hänen leu alleenkin -- Nvt tunnen oloni paljon pa remmaksi" sanoi hän sitten Smith pudisti tyytjmattoman näköisenä päätään Tulette pian itkemään verta noiden pisaroiden takia Jotka ti pautitte leuallenne sanoi nan uin asetti oman pullonsa laa tikkoon Ja peitti sen huolellisesti Aurinko paahtoi koko pnivan hirvittävän kuumasti Pilvet olivat kokonaan kadonneet taivaalta Camev ehdotti soutamista mut ta Smith vakuutti ettei edes kah-dentoista tunnin kova soutu veisi heitä ollenkaan lähemmäksi maa ta He kulkivat luultavasti parall-aan merivirtojen mukana 'uutta minne Ja kuinka kauan siitä el ol lut tietoa caenev nukkui koko Iltapäivin purjeen varjossa Hän oli ostanut Smithlltä Jälleen savukkeita — Uisi kappaletta Kolme ensim-mäistä oli maksanut neljäsataa dollaria mutta kahdesta viimei sestä Smith oli ottanut kuusisataa dollaria Cagney oli kirjoitellut shekkejä Smith el ollut tupakoi nut ollenkaan Ja vettä han on Juonut vain yhden ainoan kerran Hinen suunsa oli aivan kuiva mutta hän ponnisti kaikkensa voidakseen olla Juomatta Cagney oli Juonut Jokaikisen pisaran o-m- asta pullostaan Illalla Cagney sanoi: On kai parempi että toinen vain valvoo Sillä nukkuakin täy-tyy Minä vain ottaa ensimmäisen vahtivuoron sillä olen vlimelstm-mak- sl nukkunut Herätän teidät kyllä" Smith hämmästyi hiukan mut-ta tuli sitten hyvin Iloiseksi ehdo-tuksesta Hän el ollut vuorokau-teen ummistanut silmiään Hän asettui veneen pohjalle Ja nukkui heti Hetken kuluttua hän heräsi ou-toon kolinaan Hän avasi silmän-pä Ja näki Cagneyn sen laatikon kimpussa Jossa hänen vesipullon-pa oli Smith ryntäsi ylös Salaman no-peudella hän oli Cagneyn kimpus-sa ja löi häntä niin voimakkaasti tttä muutamia pisaroita tuosta kallisarvoisesta vedestä läiskähti maahan Hänen silmänsä leimusivat ja hänen ensimmäinen ajatuksensa oli kuristaa Cagney Mutta hän hillitsi Itsensä Ja hellitti otteensa "On olemassa toinenkin keino" anoi hän "Missä teidän vetenne en'" --Minä minulla el ole nää ollenkaan" änkytti Cagney "Ja sen piti riittää kolmeksi päi-viksi r "Suuni oli kuin tulessa ja halu-tin hiukan kostuttaa sitä" valke-- rl Cagney Smith hymyili pahaenteisesti "Oma onnettomuutenne ettette Ustänyt vettä" sanoi hin Mut-ta Jos välttämättä haluatte kos-tuttaa suutanne niin toin myydä teille omastani — kymmenellä dol-larilla pisaran" Siinä tapauksessa aion olla Ii- san" sanoi Cagney raivoissaan "Haluaisin mielelläni nihdi tel- iin nippuna hirressä!- - lisäsi tln kiivaasti "Ikävä kym el tiilli ole hirs-iaita" sanoi Smith rauhanisettt He olivat viisi minuutta aivan fcljaa "Minun täytyy saada Tettil" ärjähti Cagney sitten "Täyttäkää mukini!" "Kymmenellä dollarilla pisara" sanoi Smith täyttäessään astiaa 'Tässä on tuhannella dollarilla" Cagney tyhjensi astian yhdellä hengenvedolla "Kuinkahan sen maksun laita on? tiedusteli Smith "Eiköhän olisi parasta että kirjoitatte nyt heti shekin?" "Menkää hiiteen shekkeinenne'" karjaisi Cagney Smith kohotti kätensä mutta laski sen kuitenkin alas "Kuten haluatte" sanoi hän ol kapäitään- - kohauttaen Yö oli hiukan viileämpi Mutta siitä huolimatta he molemmat kärsivät kuumuudesta vaikka he koettivatkin Istua aivan liikkumat-ta Ei kestänyt kovinkaan kauan ennenkuin Cagney pyysi uudelleen vettä "El pisaraakaan!" sanoi Smith "Petitte minua äsken Ja muuten tarvitsen itsekin sen mikä on vielä Jälellä" Cagney el vastannut mitään mutta hetken kuluttua hän otti esille shekkikirjansa Ja kirjoitti siihen "Maksan vedestä" sanoi hän kä-heästi "Mutta antakaa minulle heti!" Smith nauroi "Hinta on ' tälläkertaa kaksitu-hatta" sanoi hän "Hinta on ko-honnut suuren kysynnän Johdos-ta Ja sitten tuhat edelliseltä ker-ralta plus korko — kaksisataa — siitä tulee täsmälleen kolmetuhat- - takakslsataa" "Korko! Olette aivan hullu! E-ihän siltä ole kulunut vielä päi-vääkään!" "Tiedän sen mutta se cl mer-kitse mitään En ole koskaan ai-kaisemmin elämässäni saanut korkoa mistään Joten tämä uutuus viehättää minua kovasti Mutta mahdollisesti minulla el tule kos-kaan olemaan mitään iloa näistä shekeistä Taitaa olla sittenkin pa-rasta että Juon veden itse" Cagney kirjoitti uuden shekin sanaakaan sanomatta "Tässä on" mutisi hän "Anta kaa minulle vettä!" Hän sai veden ja nlelasl sen he ti Smith huuhteli vain hiukan suutaan Keskiyön aikaan Cagney osti uudelleen vettä Hän oli aivan uupunut Ja hän makasi valittaen veneen pohjalla Smith ymmärsi ettei enää ollut mitään pelkoa va-rastamisesta Hänen povitaskus-saan olevat paperilaput edustivat nyt kuudentuhannen dollarin o-mais- uutta Koko yön hän mietti ja teki laskelmia Jos hän onnistuisi saa da vielä neljätuhatta olisi hänellä koossa se summa jonka hän tar-vitsi farmin ostamiseen Tähän saakka tuo farmi oli ollut vain to teutumaton unelma Ehkä tämäkin oli vain unelmaa! Hän katseli merelle Hänen kielen-sä ja kitalakensa olivat kuin tu-lessa Kun hän saisi vain nuo puuttuvat neljätuhatta! Kaksi tuntia myöhemmin koho-si aurinko esiin Cagney pyysi jäl-leen vettä Hän oli melkein tiedo-ton ja kykeni tuskin liikkumaan Smith el ollut paljoakaan parem-massa kunnossa mutta hänellä oli enemmän tahdonvoimaa 'Tarvitsisin todellakin kaiken veden Joka minulla on mutta sii-tä huolimatta teen teille erään ehdotuksen Annan puolet vedes-tä teille nelj ällät uhannella dolla-rilla Olen Jalomielinen voisin pyytää teiltä kuinka paljon ta-hansa mutta tyydyn kuitenkin nelj ääntuh anteen" Cagney el epäröinyt Juuri ollen-kaan Hän kirjoitti shekin — vii-meisen Joka kirjassa oli — Ja Joi sitten veden ahneesti Neljäntenä päivänä pelasti hei dät pieni rahtilaiva Smith koetti puhua kun heitä kannettiin lai vaan mutta hän el saanut sanaa-kaan suustaan Hänen kielensä oli aivan paisunut Hän el tahtonut saada mitenkään niellyksi vettä jota hänen suuhunsa kaadettiin Hän kärsi kauheita tuskia Heidät sijoitettiin samaan hyt tiin Smith makasi vuoteessaan Ja koetti palauttaa mieleensä viime Däitrlen tapahtumia Hänen tak kinsa roikkui naulassa aivan vuo teen lihelli ja hän kohottautui valvaloisestl ia tunnusteli sen tas kuja vakuuttautuakseen että she kit olivat tallella Helpotuksesta huokaisten hin ojentautui jälleen vuoteelleen Eris matruusi kurkis-ti ovesta la kun hin huomasi Smithin olevan hereillä meni hän noutamaan laivan kapteenia Kapteeni tunnusteli hinen vai- - timoaan Ja mittasi hinen lämpön sä Tutkimuksen tulos oli luulta- - LAUANT HELMIKUUN 10 HIST0RIAL11SIA KERTOMUKSIA TORIN SUKU Kertomus Toisen Vuosituhannen Alkuajoilta Kirjoittanut Aapo Niska 4: LUKU Hyv' on oppi opittuna Taito talttuna parahin Voita ei se volttajata Uskojata ei Mitä Nyt palaamme kertomuksessamme takaperin muutaman viikon Tulemme jo tuttuun Hämeen suuhun Hakastaran linnan mjös Kymin linnaksi kutsutun taakse alavalle maalle oli muodostunut jonkinlainen kyläntapainen Siellä asusti ne ainek-set jotka kesäisin eleli sataman tur-vissa tehden tilapäistöitä sekä sata-massa että aluksissa Siellä oli jokuja vielä Ihmisiksi kutsuttuja vaan eni-ten sellaisia rauniolta jotka ei enää voineet tulla toimeen oinain ansioit-tensa varassa vaan turvautuivat tois-ten apuun Siimassa yhden huoneen pirtissä asusti Jalkansa menettänyt soturi humalaan rakastunut jolla jano oli aina nälän kera yhdessä kuuiumykiin miehen sekä pari kolme lasta omaavan naisen kanssa Tila salli hädintuskin kaikkier oikaista ruhonsa maalattialle kun kalkki ta-vara cli ulos raivattu Tällaista pys-tyssä ja kalUllann olevia tönöjä oli useoita Olipa sentään Jokuja kunnon plitteSkln kuten näytteeksi sekaan eksynyt Yhdessä sellaisessa asusti eräs vanha saksa Hän sai kesällä maikklnaln Jälkeen linnan voudin lu-van Jäädä saksala aseita hoitamaan Ja tavaroita paimentamaan talveksi Hän kunnianarvoiselta vaikuttava mitkkonen eleli niin eristettyä elä-mää että tuskin naapuritkaan tiesi-vät milloin oli kotimökissään suurien klrjojuisa parissa milloin tavara-altoiss- a rannalla Ja tämä antoi naap-urille itenkln valmoväelle hommaa OH seulottava mitä hän teki niillä Kirjoilla jolta tiedettiin olevan useita Miksi hän kirjoitteli päivät pitkät uurten mustaan kirjaan niin että hanhensulka rapisi Miksi hän kir-joitti Ja mitä hän kirjoitti Hän oli varmaankin Joku suuri noita Joka merkitsi kirjoihinsa Ihmisten nlmla Jolta hän aikoi ensiksi kastaa Kansa näillä main tiesi verrattain vähän uudesta opista Ja tämä lauma vielä vähemmän Siksi kulki linnalle pitkin kesää Juttuja monenlaisia uudesta vastl suotuisa sillä hän nauroi sydämellisesti suokaa anteeksi että nauran mutta minusta asia on hyvin nau rettava" sanoi hän "Mikä asla?" kysyi Smith äh- - klen "Kuulimme radiossa ettei lai-vanne ole uponnutkaan Sitä kor-jataan parhaillaan Menitte siis aivan turhan päiten pelastusve-neeseen Ja mistä syystä olitte niin säästäväisiä veden suhteen— ollttehan aivan kuolemalsillanne Janoon — kun veneessä oli kerran kymmenen suurta vesikanisteria?" "Kymmenen kanisteria!" huu-dahti Cagney Ja kalpeni "Niin" sanoi kapteeni "Onhan säädetty että Jokaisessa pelastus-venes- sa tulee olla kymmenen ve-sikanisteria" "Mitäs te tähän sanotte Smith I" karjahtl Caeney 'Teidän pitäisi hävetä! Tietämättömyyden huip-pu! Istua kymmenen vesikaniste-rin päällä ja kärsiä Janoa" Smith hymyili heikosti "Niin en ole todellakaan kovin nprehtvnvt kalkkiin laivaliiken teen salaisuuksiin Minähän aion kin ruveta maanviljelijäksi Mut-ta te olette tehnyt minusta hy vän liikemiehen Tosin kyllä tie sin noiden kanisterien olemassa-olon mutta en halunnut puhua niistä mitään sillä sehän olisi vä-hentänyt kysyntää Eikä se olisi ollut ollenkaan viisasta liikemie-hen kannalta katsottuna" Hin ojentautui selälleen ja sul-ki silmänsä Kapteeni luuli että hin houraili Mutta 8mlth vain unelmoi Hän näki silmiinsä edessä tuon far-min Jonka hin ostaisi nollia kym-menenellituhan- nella dollarilla Hetken kuluttua hin kohottau tui ylös Ja pisti kitensi takkinsa taskuun Hin löysi sieltä puoliksi rusentuneen savukkeen "On se kummallista— tuo kysyn tä ja tarjonta" sanoi hin "Blen tänä savukkeennätkä oli kuuden sadan dollarin arvoinen — tinaan el siti kukaan huoli" P — SATUKDAY TtM lt tulokkaasta Milloin hän oli lintuna lentänyt milloin petona ulvonut ky-länmäillä Hän oli joko manalan asu-kas tai sitten Klesuksen palvelija Muut ei ole mokomia El pirttiinsä laske ei lasta el alkuista El vaikka mikä olisi On pyrkineet vanhat Ja vaivaiset almua anoneet Sama kyl-mä vastaus: Ki On tullut linnaan vaatimuksia: Tois on mokoma ajet-tava Ei ole kunniaksi tuollaiset Tor on monet kuullut Omiaan miettii tietonaan pitää Pari kertaa on lin-nalla poikennut pikku asioitansa aja-nut Vaan en aina heti poistunut Tämä liikuttaa hyvin vähän Toria on mikä on "Yksi mies el siltaa ha-Jol- ta etkä linnaa rakenna vaikka vanhaksikin eläisi" Vaan muuta tuu-mi Tor Mikä on mennyt Tuulo nei-toon? Hän ennen niin rauhallinen Ja tyyni on muuttunut rauhattomaksi Araksi on tullut KI astu yksin askel-ta ulos linnasta ja suljettuna pitää linnan jot päivät kuten olisi viholli-nen tulossa Ja kaikki on Ihan tyyn-tä rauhallista Mikäli Tor en huomannut on tuo arkuus kotoisin syyskesältä Knnen el vanha neito veräjistä välittänyt ei vartijoista huolta pitänyt Olla jos olla sama se Kunen talvikaudet var-tioitiin jos sattui oli viikkoja ettei nostosiltaa liikutettu loimessa makasi silta Ja aseet Joskus kun muistet-tiin ne taas esiin kalvettiin Vaan nyt llnnanportlt tarkastaa Iltasin miehiä varoittaa: Älkää laskeko lin-naan vihollista vaikka vain yksin olisi Visusti varokaa tjrkastl vartio-ta pitäkää Niin vielä el ennen Juh-lia mitään hucmannut vaan Jälkeen heti se tapa tuli Niin nyt muisti Tor Vaimonsa luo rientää: Kuulepas Au-inse- ni hän jo kaukaa huutaa Oleu sen jo keksinyt Minkä olet ktksinyt Josta puhut? ! ihmetteli Aura Sen sen jota olemme usein puhu-neet Etkö käsitä Minä luulen tietäväni syyn vanhan neidin synkkämielisyy-teen Ja pelkoon N)t käsitti Aura asian Mikä on siihen syynä? Kerro kerro! Niin Jatkoi Tor huomaten ettei se ollut kuin vasta alkua jota hän oli huomannut Niin tuota minä vain muistin sen ajan josta asti hän Tuu-- o on ollut arka ja synkkä Niin senkö vaan? Luulin jo enem-pi olevan asiaa kun noin suurella me-lulla tulit Minä kun juuri mietin niin kauniita Kun ajattelin aslankulkua täällä linnalla johon el ollut suuresti alkaa viime aikoina olin huomaavinani et tä neidon synkkyys alkaa juhlista keskikesän uhrijuhllsta Sitä ennen hän oli rattoisa tavallaan tietysti eikä kuten tavallisesti Hän el perus-tanut mistään Mitä hän pitää omi' naan hän tekee niin ennen Ja nyt Vaan nyt hän valvoo virtlostoa Ilta-sin hän käy ympäri että näkee omin silmin että kalkki on kunnossa Jos-kus öillä kun herään ja käyn ulkona taen hänen haamunsa tähystelevän eteläisessä tornissa vartijan vieressä Ensin vartijat pelkäsivät Ajattelivat mikä on neitoon mennyt Nyt ovat siihen tottuneet tttä ellei neito saa-vu surevat Ajattelin Jatkoi Tor että kun silloin juhlailtana poikkesimme Jotunin laivalla ja markklnakentällä jolloin ne vihellät tulivat messuineen meitä vastaan Ajattelin että jos Tuulo jotenkin säpsähti jos jotain taikaa tekivät Ajattelin tuota että jos sattuisivat muistamaan kävelivät lähempänä Niin nyt muistan sanoi Aura kun saavuimme kentän laitaan oli siinä vasussa se meluava Joukko Jotka meitä silli vedellään kastella koetti Olivat niin lähellä että eräs ihan tjöntyi tiellemme Luulen että e koski kovin Tuuloon Hin työnsi Ihan ne syrjään ja kun riipuin hänen kä-dessään tunsin miten hän vavahti Niin hin vavahti koko olemuksel-taan lopetti Aura Niin mlki sitten on %TT Pubell Tor kuten Itselleen Olen nyt melko varma ett silti asti se johtoa En luulisi etti pikku Ulat Tuulo-neltoo- n pystyy vaan jo luenkin koitui! vasUUlka Vaan miksi olisivat Juu-ri häntä Ulkoa tahtoneet Jok on iTvuilnen vieras linna Mini tei-dät otin vaataan lUeaaiacna enkä milloinkaan maininnat perineeni täti (Jatkot vttattettll stvmHa) 9mmtft0t00ttft00000f00t0m0f00mfmmf0m000tmmm0mf000mfm0milm By MywwwwMywywwyyMMWMMywMyMwwwwyMMMMyw Suomi P 0„ Ontario Februarv 12 1944 Dear Viola and Readers I thought Id drop a ievv unes tn thls niee I read it everv Week and flnd it very lnterestlng t om fifteen vears old l'm a Finn girl 1 can read and wrlte it too fnvrriP hobbies are wnmng letters and llstenlng to the radio v vrv mnet hcre on the farm durlng Winter tlmc so letters vvould bc vvclcome from anyone arounu my own age nhnr nnd dad havc reaa the Vapaa Sana for many years They like It and so ao l cspecjauy wu young Fcoplc's Column twi4 --m tv nll for now here's hoplns somebody vvill wrlte to me Best vvlshes to Vioia ana an wjiu read thls page Yours sinccrriy Eira Leppänen FRlENDSllirS Tn pverv valk of life and Irrca- - pcctlve of advantages of means and education there arc pcopjc vvhose mlnds arc lnterestlng pcople of talent of humor of sa- - gacity of sound dlscrctlon anu intrcrltv: ceonlc of constancj capable of self-sacrill- cc and high devotlon The acqualntancc of such people is vvorth culticatlng vvlier-cv- er onc finds them Life Is an aggrescation of daily cxpericnccs most of vvhich arc trivial but tue aggregato of trivial thlngs rounts for a great dcal The famlliar faccs ve see in the daily round and the brief exchanges of salutatlon and dlscourse that onc encounters arc Incldents of superficlal Impor-tanc- c but they go a long way tovard maklng the diffcrcncc betvvccn exlstcncc that Is profl-tabl- c and cxistcncc that Is dull- - To makc the vorld a fricndly plarc Onc must show lt a fricndly facc If ones lntlmatc in lovc or friendshlp rannot or dovs not sharc ali onc'? Intellcctual tastcs or pursults that is a mall mattcr Intellcctual companions can bc found caslly tn men and bookv After ali If ve think of it most of the world's great loves anl frlendshlps have bcen betvvccn pcople that could not read or spcll A mutual undcrstandlng is cvcr the firmest chain TESTIMON1AI "How do you llkc your new typc-wrlter- ?" Inqulred the agent "Ifs Immenscl" was the enthu-siastl- c response "I wonder how I cver got along wlthout tt!" "Weil would you mlnd Rlvlng me a little tcstlmonial Ui that effect?" "Ccrtainly not do It glady" So he rolled up his slccves and in an lncredlbly short tlmc poun-de- d out thls: "aftcr Uslng thee automatlg Hack-actlo- n atypc writ cr for thre emonth$ an d Over I unncsl-tattlngg- ly pronounce it prono nce It to be ai ad even more than th e Manuiacturs claim? for lt During the tlme becn in our poscsslo n e I th rce monthzl id has norc th an than paid pald for it$clf in the Savelng oF tlme an d labrr' 1 artelly rec a mend thls mash In: toV4 any I hoo necds a class typ3 writ(er)$-- John L Snith If you havc any klnd of gun around your housc rcgard it as loaded untll lt's provc-- d innocent And don't prove lt's Innocent by aiminjj lt at someone Ifs esti- - mated that the dlametcr of the known unlverse is at present cx-pand- ln? at the rate of 48000 mllei a second— or lt has gromi more than 100000 mlles since you start- - cd readlng thls scntence A man's blood is thlcker than a woman's In fact a man's has an average of 500000 more corpuscles per cubic millimeter than a woman's OOOD SLEEPINO habits arc a vvonderful asset The adult who can sleep anywhere has a tremen- - dous advantage over those who must have evervthlnn lust rlght in order to sleep It Is genertlly beUered that the chlld who is trained to be a good sleepcr in Ms vouth stands an excellent chance of retalnlnt thls good habit aU throufh his life MVUf Viola THE PKATICAL JOKtR Waldo Peirce the artlst-po- ct one day gave the conclcrge at hls Parls hotel a tlny turtlc — about as big as the end of your thurro Shc as fascinatcd by hcr little pMet i4A facvv datyl s -latcr Pclrcc sub- - iiuunu u tuiuc it 1i !i-- u_i-ii'l rvvi_i a follovlng day the turtlc grew Janothcr two lnches and thls vvent jon unUl the dclightcd lady had an enormous turtlc Then Pclrcc reverscd the pro- - ccss The hugc turtlc bcgan grow- - inc smallpr rirvv hv rliv Thn unr_ 'nrlleedhfsconKcPlcflrrgrneltf bcIngnavnlnfrstavtlinrg turp long enough for the American to substltutc a stlll smallcr turtlc Shc was on the verge of insanlty when Pclrcc movcd at last bv pity told ali IACTS ABOUT FISU Flsh is a grand energy food — rich in protcln nnd' as fttll of vi-tam- ins as cushion is of plns It is vvell sultcd for filllng our protcln rcquircmcnts And flsh dlgcstlblllty Is casy and vcry com-plc- tc Most fish rontnlns fat vhlch can bc rcadily ataorbcd by the body Hlboflavin and nlcotinlc acid (vhlrh cvcry nutrltlonlst agrees vc should havc) arc prcsent in "most siginlflcant amouuts" In flsh Fish live In an cnvlronmcnt vvhlrh provldes thcm vvith a largo numbcr of mincrnl salts Unfor-tunate- ly wc don't' Sa pcrhaps wc should cat les meat and stlrk closcr to the flcsh of sra "anlmals" oxe ww of i:rKi:ssiNC As rclaxcd ns a pound of llvcr 111 give you a thtimb-nos- c skctcli 'of lilm Onc dollar down and Ithc rcst In uneay paymcnts Shc lovcs sr many scrvicc incn lt's 'platoonic Shc's the klnd mcn 'look at tvvlcc —they don't bcllcvc jlt the first tlmc A baby's quar-te- r of a teaspoon nosc A little anxloits sm Ile llkc the wag of a dog's tail Hcr oplnions arc cut on the blas A submarine rrcvvman dcscribcs a depth chargc: "YVhcn onc of thosc thinrs gocs off your shirt-ta- li runs up your back llkc a vvindovv shade" Super-manoeuvrabili- ty An American and an English sailor vverc discussing the rcspec-tlv- e mcrlts of the spc-edbo-at modcls they werc ässlgncd to "Taik about last land manocuv-rablllt- y" the tar sald "Why in the open sca we can hit slxty mllcs an hour Yct we can etil! navlgatc in wattr as shallo-- v as flve lnches And wc don't have to park at a pler elther t)ur cpecd-bo- at bottom is so strongly con-struct- cd that wc can put on full power and run the boat rlght up onto the beach into the very lap of the enemy The American offcd "Our epccdboat can hit scventy miles an hour on an open sca Wc can stlll navigatc in watcr as shallovv as thrce incht--s And If the feruund is even damp we can run right up the beach and chasc the cnemy clar through a forcst Not To ller Tavte Woman drlvcr stoppcd for a red Ilght and fallcd to move uh?n lt turned grecn When the green light carne on for the second tlme and shc stlll showcd no Mgns of movlng the trafflc offlcer tvalkcd over and sald politely "What's the matter lady aln't we got on co-lo- rs you Uke?" Customer: Have you any four- - volt two-wa- tt bulbs? Clerk: For what? Customer: No two! Clerk: Two what? Customer: Yes! Mistress: Have you glven the gold flsh fresh water? Mald: No They alnt flnlshed the water I gave em yesterday Did you en] oy your horseback rldt? Te But how can anythlug full of hay be so hard? I i :! i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, February 19, 1944 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1944-02-19 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001262 |
Description
Title | 0061b |
OCR text | NO 22 -1- 44 Joka neUXs tunti ruttaa Iliaita kolmeksi ' päiväksi ja Hän lopetti punecnsa paijonpu-- I huvalla olan kohautuKÄella ramey ajatteli jo Kama mu hin kimppuun Ja heittää hänet -- rwn mutta hän huomasi ettei hun voisi mitään voimakkaalle Efrimiehelle Kuinka voin olla vanna siitä tti te ryvppää pullosta silloin Kun minä käännän selkäni?" ky-5- 1 hän vihaisesti Smith punastui vinasia muua I hillitsi itsensä Hyvä on" sanoi han "jalca-- kaamme vesi!" Hän otti eräästä laatikosta tyh jän pullon -- Kaadan puolet vedestä tähän" mol hän "Jos Juotte oman osan ne heti Ja kuolette sitten Janoon on se aivan oma asianne Tahdon niii runsaskätlnen Ja antaa teille hiukan enemmänkin kuin puolet— en myötätunnosta teitä kohtaan l sinne päinkään — vaan siitä syystä ettette voi sanoa minun kitsastelleen" Han ojensi pullon Cagneylle Oletteko nyt tyytyväinen?" ky syi hän Casney mutisi jotaKin josta ei voinut saada selvää Hän näki että pullo oli hyvän Joukon enem-män kuin puolillaan Ja hän vei sen niin kiivaasti huulilleen vttä pari pisaraa lolskahtl hänen leu alleenkin -- Nvt tunnen oloni paljon pa remmaksi" sanoi hän sitten Smith pudisti tyytjmattoman näköisenä päätään Tulette pian itkemään verta noiden pisaroiden takia Jotka ti pautitte leuallenne sanoi nan uin asetti oman pullonsa laa tikkoon Ja peitti sen huolellisesti Aurinko paahtoi koko pnivan hirvittävän kuumasti Pilvet olivat kokonaan kadonneet taivaalta Camev ehdotti soutamista mut ta Smith vakuutti ettei edes kah-dentoista tunnin kova soutu veisi heitä ollenkaan lähemmäksi maa ta He kulkivat luultavasti parall-aan merivirtojen mukana 'uutta minne Ja kuinka kauan siitä el ol lut tietoa caenev nukkui koko Iltapäivin purjeen varjossa Hän oli ostanut Smithlltä Jälleen savukkeita — Uisi kappaletta Kolme ensim-mäistä oli maksanut neljäsataa dollaria mutta kahdesta viimei sestä Smith oli ottanut kuusisataa dollaria Cagney oli kirjoitellut shekkejä Smith el ollut tupakoi nut ollenkaan Ja vettä han on Juonut vain yhden ainoan kerran Hinen suunsa oli aivan kuiva mutta hän ponnisti kaikkensa voidakseen olla Juomatta Cagney oli Juonut Jokaikisen pisaran o-m- asta pullostaan Illalla Cagney sanoi: On kai parempi että toinen vain valvoo Sillä nukkuakin täy-tyy Minä vain ottaa ensimmäisen vahtivuoron sillä olen vlimelstm-mak- sl nukkunut Herätän teidät kyllä" Smith hämmästyi hiukan mut-ta tuli sitten hyvin Iloiseksi ehdo-tuksesta Hän el ollut vuorokau-teen ummistanut silmiään Hän asettui veneen pohjalle Ja nukkui heti Hetken kuluttua hän heräsi ou-toon kolinaan Hän avasi silmän-pä Ja näki Cagneyn sen laatikon kimpussa Jossa hänen vesipullon-pa oli Smith ryntäsi ylös Salaman no-peudella hän oli Cagneyn kimpus-sa ja löi häntä niin voimakkaasti tttä muutamia pisaroita tuosta kallisarvoisesta vedestä läiskähti maahan Hänen silmänsä leimusivat ja hänen ensimmäinen ajatuksensa oli kuristaa Cagney Mutta hän hillitsi Itsensä Ja hellitti otteensa "On olemassa toinenkin keino" anoi hän "Missä teidän vetenne en'" --Minä minulla el ole nää ollenkaan" änkytti Cagney "Ja sen piti riittää kolmeksi päi-viksi r "Suuni oli kuin tulessa ja halu-tin hiukan kostuttaa sitä" valke-- rl Cagney Smith hymyili pahaenteisesti "Oma onnettomuutenne ettette Ustänyt vettä" sanoi hin Mut-ta Jos välttämättä haluatte kos-tuttaa suutanne niin toin myydä teille omastani — kymmenellä dol-larilla pisaran" Siinä tapauksessa aion olla Ii- san" sanoi Cagney raivoissaan "Haluaisin mielelläni nihdi tel- iin nippuna hirressä!- - lisäsi tln kiivaasti "Ikävä kym el tiilli ole hirs-iaita" sanoi Smith rauhanisettt He olivat viisi minuutta aivan fcljaa "Minun täytyy saada Tettil" ärjähti Cagney sitten "Täyttäkää mukini!" "Kymmenellä dollarilla pisara" sanoi Smith täyttäessään astiaa 'Tässä on tuhannella dollarilla" Cagney tyhjensi astian yhdellä hengenvedolla "Kuinkahan sen maksun laita on? tiedusteli Smith "Eiköhän olisi parasta että kirjoitatte nyt heti shekin?" "Menkää hiiteen shekkeinenne'" karjaisi Cagney Smith kohotti kätensä mutta laski sen kuitenkin alas "Kuten haluatte" sanoi hän ol kapäitään- - kohauttaen Yö oli hiukan viileämpi Mutta siitä huolimatta he molemmat kärsivät kuumuudesta vaikka he koettivatkin Istua aivan liikkumat-ta Ei kestänyt kovinkaan kauan ennenkuin Cagney pyysi uudelleen vettä "El pisaraakaan!" sanoi Smith "Petitte minua äsken Ja muuten tarvitsen itsekin sen mikä on vielä Jälellä" Cagney el vastannut mitään mutta hetken kuluttua hän otti esille shekkikirjansa Ja kirjoitti siihen "Maksan vedestä" sanoi hän kä-heästi "Mutta antakaa minulle heti!" Smith nauroi "Hinta on ' tälläkertaa kaksitu-hatta" sanoi hän "Hinta on ko-honnut suuren kysynnän Johdos-ta Ja sitten tuhat edelliseltä ker-ralta plus korko — kaksisataa — siitä tulee täsmälleen kolmetuhat- - takakslsataa" "Korko! Olette aivan hullu! E-ihän siltä ole kulunut vielä päi-vääkään!" "Tiedän sen mutta se cl mer-kitse mitään En ole koskaan ai-kaisemmin elämässäni saanut korkoa mistään Joten tämä uutuus viehättää minua kovasti Mutta mahdollisesti minulla el tule kos-kaan olemaan mitään iloa näistä shekeistä Taitaa olla sittenkin pa-rasta että Juon veden itse" Cagney kirjoitti uuden shekin sanaakaan sanomatta "Tässä on" mutisi hän "Anta kaa minulle vettä!" Hän sai veden ja nlelasl sen he ti Smith huuhteli vain hiukan suutaan Keskiyön aikaan Cagney osti uudelleen vettä Hän oli aivan uupunut Ja hän makasi valittaen veneen pohjalla Smith ymmärsi ettei enää ollut mitään pelkoa va-rastamisesta Hänen povitaskus-saan olevat paperilaput edustivat nyt kuudentuhannen dollarin o-mais- uutta Koko yön hän mietti ja teki laskelmia Jos hän onnistuisi saa da vielä neljätuhatta olisi hänellä koossa se summa jonka hän tar-vitsi farmin ostamiseen Tähän saakka tuo farmi oli ollut vain to teutumaton unelma Ehkä tämäkin oli vain unelmaa! Hän katseli merelle Hänen kielen-sä ja kitalakensa olivat kuin tu-lessa Kun hän saisi vain nuo puuttuvat neljätuhatta! Kaksi tuntia myöhemmin koho-si aurinko esiin Cagney pyysi jäl-leen vettä Hän oli melkein tiedo-ton ja kykeni tuskin liikkumaan Smith el ollut paljoakaan parem-massa kunnossa mutta hänellä oli enemmän tahdonvoimaa 'Tarvitsisin todellakin kaiken veden Joka minulla on mutta sii-tä huolimatta teen teille erään ehdotuksen Annan puolet vedes-tä teille nelj ällät uhannella dolla-rilla Olen Jalomielinen voisin pyytää teiltä kuinka paljon ta-hansa mutta tyydyn kuitenkin nelj ääntuh anteen" Cagney el epäröinyt Juuri ollen-kaan Hän kirjoitti shekin — vii-meisen Joka kirjassa oli — Ja Joi sitten veden ahneesti Neljäntenä päivänä pelasti hei dät pieni rahtilaiva Smith koetti puhua kun heitä kannettiin lai vaan mutta hän el saanut sanaa-kaan suustaan Hänen kielensä oli aivan paisunut Hän el tahtonut saada mitenkään niellyksi vettä jota hänen suuhunsa kaadettiin Hän kärsi kauheita tuskia Heidät sijoitettiin samaan hyt tiin Smith makasi vuoteessaan Ja koetti palauttaa mieleensä viime Däitrlen tapahtumia Hänen tak kinsa roikkui naulassa aivan vuo teen lihelli ja hän kohottautui valvaloisestl ia tunnusteli sen tas kuja vakuuttautuakseen että she kit olivat tallella Helpotuksesta huokaisten hin ojentautui jälleen vuoteelleen Eris matruusi kurkis-ti ovesta la kun hin huomasi Smithin olevan hereillä meni hän noutamaan laivan kapteenia Kapteeni tunnusteli hinen vai- - timoaan Ja mittasi hinen lämpön sä Tutkimuksen tulos oli luulta- - LAUANT HELMIKUUN 10 HIST0RIAL11SIA KERTOMUKSIA TORIN SUKU Kertomus Toisen Vuosituhannen Alkuajoilta Kirjoittanut Aapo Niska 4: LUKU Hyv' on oppi opittuna Taito talttuna parahin Voita ei se volttajata Uskojata ei Mitä Nyt palaamme kertomuksessamme takaperin muutaman viikon Tulemme jo tuttuun Hämeen suuhun Hakastaran linnan mjös Kymin linnaksi kutsutun taakse alavalle maalle oli muodostunut jonkinlainen kyläntapainen Siellä asusti ne ainek-set jotka kesäisin eleli sataman tur-vissa tehden tilapäistöitä sekä sata-massa että aluksissa Siellä oli jokuja vielä Ihmisiksi kutsuttuja vaan eni-ten sellaisia rauniolta jotka ei enää voineet tulla toimeen oinain ansioit-tensa varassa vaan turvautuivat tois-ten apuun Siimassa yhden huoneen pirtissä asusti Jalkansa menettänyt soturi humalaan rakastunut jolla jano oli aina nälän kera yhdessä kuuiumykiin miehen sekä pari kolme lasta omaavan naisen kanssa Tila salli hädintuskin kaikkier oikaista ruhonsa maalattialle kun kalkki ta-vara cli ulos raivattu Tällaista pys-tyssä ja kalUllann olevia tönöjä oli useoita Olipa sentään Jokuja kunnon plitteSkln kuten näytteeksi sekaan eksynyt Yhdessä sellaisessa asusti eräs vanha saksa Hän sai kesällä maikklnaln Jälkeen linnan voudin lu-van Jäädä saksala aseita hoitamaan Ja tavaroita paimentamaan talveksi Hän kunnianarvoiselta vaikuttava mitkkonen eleli niin eristettyä elä-mää että tuskin naapuritkaan tiesi-vät milloin oli kotimökissään suurien klrjojuisa parissa milloin tavara-altoiss- a rannalla Ja tämä antoi naap-urille itenkln valmoväelle hommaa OH seulottava mitä hän teki niillä Kirjoilla jolta tiedettiin olevan useita Miksi hän kirjoitteli päivät pitkät uurten mustaan kirjaan niin että hanhensulka rapisi Miksi hän kir-joitti Ja mitä hän kirjoitti Hän oli varmaankin Joku suuri noita Joka merkitsi kirjoihinsa Ihmisten nlmla Jolta hän aikoi ensiksi kastaa Kansa näillä main tiesi verrattain vähän uudesta opista Ja tämä lauma vielä vähemmän Siksi kulki linnalle pitkin kesää Juttuja monenlaisia uudesta vastl suotuisa sillä hän nauroi sydämellisesti suokaa anteeksi että nauran mutta minusta asia on hyvin nau rettava" sanoi hän "Mikä asla?" kysyi Smith äh- - klen "Kuulimme radiossa ettei lai-vanne ole uponnutkaan Sitä kor-jataan parhaillaan Menitte siis aivan turhan päiten pelastusve-neeseen Ja mistä syystä olitte niin säästäväisiä veden suhteen— ollttehan aivan kuolemalsillanne Janoon — kun veneessä oli kerran kymmenen suurta vesikanisteria?" "Kymmenen kanisteria!" huu-dahti Cagney Ja kalpeni "Niin" sanoi kapteeni "Onhan säädetty että Jokaisessa pelastus-venes- sa tulee olla kymmenen ve-sikanisteria" "Mitäs te tähän sanotte Smith I" karjahtl Caeney 'Teidän pitäisi hävetä! Tietämättömyyden huip-pu! Istua kymmenen vesikaniste-rin päällä ja kärsiä Janoa" Smith hymyili heikosti "Niin en ole todellakaan kovin nprehtvnvt kalkkiin laivaliiken teen salaisuuksiin Minähän aion kin ruveta maanviljelijäksi Mut-ta te olette tehnyt minusta hy vän liikemiehen Tosin kyllä tie sin noiden kanisterien olemassa-olon mutta en halunnut puhua niistä mitään sillä sehän olisi vä-hentänyt kysyntää Eikä se olisi ollut ollenkaan viisasta liikemie-hen kannalta katsottuna" Hin ojentautui selälleen ja sul-ki silmänsä Kapteeni luuli että hin houraili Mutta 8mlth vain unelmoi Hän näki silmiinsä edessä tuon far-min Jonka hin ostaisi nollia kym-menenellituhan- nella dollarilla Hetken kuluttua hin kohottau tui ylös Ja pisti kitensi takkinsa taskuun Hin löysi sieltä puoliksi rusentuneen savukkeen "On se kummallista— tuo kysyn tä ja tarjonta" sanoi hin "Blen tänä savukkeennätkä oli kuuden sadan dollarin arvoinen — tinaan el siti kukaan huoli" P — SATUKDAY TtM lt tulokkaasta Milloin hän oli lintuna lentänyt milloin petona ulvonut ky-länmäillä Hän oli joko manalan asu-kas tai sitten Klesuksen palvelija Muut ei ole mokomia El pirttiinsä laske ei lasta el alkuista El vaikka mikä olisi On pyrkineet vanhat Ja vaivaiset almua anoneet Sama kyl-mä vastaus: Ki On tullut linnaan vaatimuksia: Tois on mokoma ajet-tava Ei ole kunniaksi tuollaiset Tor on monet kuullut Omiaan miettii tietonaan pitää Pari kertaa on lin-nalla poikennut pikku asioitansa aja-nut Vaan en aina heti poistunut Tämä liikuttaa hyvin vähän Toria on mikä on "Yksi mies el siltaa ha-Jol- ta etkä linnaa rakenna vaikka vanhaksikin eläisi" Vaan muuta tuu-mi Tor Mikä on mennyt Tuulo nei-toon? Hän ennen niin rauhallinen Ja tyyni on muuttunut rauhattomaksi Araksi on tullut KI astu yksin askel-ta ulos linnasta ja suljettuna pitää linnan jot päivät kuten olisi viholli-nen tulossa Ja kaikki on Ihan tyyn-tä rauhallista Mikäli Tor en huomannut on tuo arkuus kotoisin syyskesältä Knnen el vanha neito veräjistä välittänyt ei vartijoista huolta pitänyt Olla jos olla sama se Kunen talvikaudet var-tioitiin jos sattui oli viikkoja ettei nostosiltaa liikutettu loimessa makasi silta Ja aseet Joskus kun muistet-tiin ne taas esiin kalvettiin Vaan nyt llnnanportlt tarkastaa Iltasin miehiä varoittaa: Älkää laskeko lin-naan vihollista vaikka vain yksin olisi Visusti varokaa tjrkastl vartio-ta pitäkää Niin vielä el ennen Juh-lia mitään hucmannut vaan Jälkeen heti se tapa tuli Niin nyt muisti Tor Vaimonsa luo rientää: Kuulepas Au-inse- ni hän jo kaukaa huutaa Oleu sen jo keksinyt Minkä olet ktksinyt Josta puhut? ! ihmetteli Aura Sen sen jota olemme usein puhu-neet Etkö käsitä Minä luulen tietäväni syyn vanhan neidin synkkämielisyy-teen Ja pelkoon N)t käsitti Aura asian Mikä on siihen syynä? Kerro kerro! Niin Jatkoi Tor huomaten ettei se ollut kuin vasta alkua jota hän oli huomannut Niin tuota minä vain muistin sen ajan josta asti hän Tuu-- o on ollut arka ja synkkä Niin senkö vaan? Luulin jo enem-pi olevan asiaa kun noin suurella me-lulla tulit Minä kun juuri mietin niin kauniita Kun ajattelin aslankulkua täällä linnalla johon el ollut suuresti alkaa viime aikoina olin huomaavinani et tä neidon synkkyys alkaa juhlista keskikesän uhrijuhllsta Sitä ennen hän oli rattoisa tavallaan tietysti eikä kuten tavallisesti Hän el perus-tanut mistään Mitä hän pitää omi' naan hän tekee niin ennen Ja nyt Vaan nyt hän valvoo virtlostoa Ilta-sin hän käy ympäri että näkee omin silmin että kalkki on kunnossa Jos-kus öillä kun herään ja käyn ulkona taen hänen haamunsa tähystelevän eteläisessä tornissa vartijan vieressä Ensin vartijat pelkäsivät Ajattelivat mikä on neitoon mennyt Nyt ovat siihen tottuneet tttä ellei neito saa-vu surevat Ajattelin Jatkoi Tor että kun silloin juhlailtana poikkesimme Jotunin laivalla ja markklnakentällä jolloin ne vihellät tulivat messuineen meitä vastaan Ajattelin että jos Tuulo jotenkin säpsähti jos jotain taikaa tekivät Ajattelin tuota että jos sattuisivat muistamaan kävelivät lähempänä Niin nyt muistan sanoi Aura kun saavuimme kentän laitaan oli siinä vasussa se meluava Joukko Jotka meitä silli vedellään kastella koetti Olivat niin lähellä että eräs ihan tjöntyi tiellemme Luulen että e koski kovin Tuuloon Hin työnsi Ihan ne syrjään ja kun riipuin hänen kä-dessään tunsin miten hän vavahti Niin hin vavahti koko olemuksel-taan lopetti Aura Niin mlki sitten on %TT Pubell Tor kuten Itselleen Olen nyt melko varma ett silti asti se johtoa En luulisi etti pikku Ulat Tuulo-neltoo- n pystyy vaan jo luenkin koitui! vasUUlka Vaan miksi olisivat Juu-ri häntä Ulkoa tahtoneet Jok on iTvuilnen vieras linna Mini tei-dät otin vaataan lUeaaiacna enkä milloinkaan maininnat perineeni täti (Jatkot vttattettll stvmHa) 9mmtft0t00ttft00000f00t0m0f00mfmmf0m000tmmm0mf000mfm0milm By MywwwwMywywwyyMMWMMywMyMwwwwyMMMMyw Suomi P 0„ Ontario Februarv 12 1944 Dear Viola and Readers I thought Id drop a ievv unes tn thls niee I read it everv Week and flnd it very lnterestlng t om fifteen vears old l'm a Finn girl 1 can read and wrlte it too fnvrriP hobbies are wnmng letters and llstenlng to the radio v vrv mnet hcre on the farm durlng Winter tlmc so letters vvould bc vvclcome from anyone arounu my own age nhnr nnd dad havc reaa the Vapaa Sana for many years They like It and so ao l cspecjauy wu young Fcoplc's Column twi4 --m tv nll for now here's hoplns somebody vvill wrlte to me Best vvlshes to Vioia ana an wjiu read thls page Yours sinccrriy Eira Leppänen FRlENDSllirS Tn pverv valk of life and Irrca- - pcctlve of advantages of means and education there arc pcopjc vvhose mlnds arc lnterestlng pcople of talent of humor of sa- - gacity of sound dlscrctlon anu intrcrltv: ceonlc of constancj capable of self-sacrill- cc and high devotlon The acqualntancc of such people is vvorth culticatlng vvlier-cv- er onc finds them Life Is an aggrescation of daily cxpericnccs most of vvhich arc trivial but tue aggregato of trivial thlngs rounts for a great dcal The famlliar faccs ve see in the daily round and the brief exchanges of salutatlon and dlscourse that onc encounters arc Incldents of superficlal Impor-tanc- c but they go a long way tovard maklng the diffcrcncc betvvccn exlstcncc that Is profl-tabl- c and cxistcncc that Is dull- - To makc the vorld a fricndly plarc Onc must show lt a fricndly facc If ones lntlmatc in lovc or friendshlp rannot or dovs not sharc ali onc'? Intellcctual tastcs or pursults that is a mall mattcr Intellcctual companions can bc found caslly tn men and bookv After ali If ve think of it most of the world's great loves anl frlendshlps have bcen betvvccn pcople that could not read or spcll A mutual undcrstandlng is cvcr the firmest chain TESTIMON1AI "How do you llkc your new typc-wrlter- ?" Inqulred the agent "Ifs Immenscl" was the enthu-siastl- c response "I wonder how I cver got along wlthout tt!" "Weil would you mlnd Rlvlng me a little tcstlmonial Ui that effect?" "Ccrtainly not do It glady" So he rolled up his slccves and in an lncredlbly short tlmc poun-de- d out thls: "aftcr Uslng thee automatlg Hack-actlo- n atypc writ cr for thre emonth$ an d Over I unncsl-tattlngg- ly pronounce it prono nce It to be ai ad even more than th e Manuiacturs claim? for lt During the tlme becn in our poscsslo n e I th rce monthzl id has norc th an than paid pald for it$clf in the Savelng oF tlme an d labrr' 1 artelly rec a mend thls mash In: toV4 any I hoo necds a class typ3 writ(er)$-- John L Snith If you havc any klnd of gun around your housc rcgard it as loaded untll lt's provc-- d innocent And don't prove lt's Innocent by aiminjj lt at someone Ifs esti- - mated that the dlametcr of the known unlverse is at present cx-pand- ln? at the rate of 48000 mllei a second— or lt has gromi more than 100000 mlles since you start- - cd readlng thls scntence A man's blood is thlcker than a woman's In fact a man's has an average of 500000 more corpuscles per cubic millimeter than a woman's OOOD SLEEPINO habits arc a vvonderful asset The adult who can sleep anywhere has a tremen- - dous advantage over those who must have evervthlnn lust rlght in order to sleep It Is genertlly beUered that the chlld who is trained to be a good sleepcr in Ms vouth stands an excellent chance of retalnlnt thls good habit aU throufh his life MVUf Viola THE PKATICAL JOKtR Waldo Peirce the artlst-po- ct one day gave the conclcrge at hls Parls hotel a tlny turtlc — about as big as the end of your thurro Shc as fascinatcd by hcr little pMet i4A facvv datyl s -latcr Pclrcc sub- - iiuunu u tuiuc it 1i !i-- u_i-ii'l rvvi_i a follovlng day the turtlc grew Janothcr two lnches and thls vvent jon unUl the dclightcd lady had an enormous turtlc Then Pclrcc reverscd the pro- - ccss The hugc turtlc bcgan grow- - inc smallpr rirvv hv rliv Thn unr_ 'nrlleedhfsconKcPlcflrrgrneltf bcIngnavnlnfrstavtlinrg turp long enough for the American to substltutc a stlll smallcr turtlc Shc was on the verge of insanlty when Pclrcc movcd at last bv pity told ali IACTS ABOUT FISU Flsh is a grand energy food — rich in protcln nnd' as fttll of vi-tam- ins as cushion is of plns It is vvell sultcd for filllng our protcln rcquircmcnts And flsh dlgcstlblllty Is casy and vcry com-plc- tc Most fish rontnlns fat vhlch can bc rcadily ataorbcd by the body Hlboflavin and nlcotinlc acid (vhlrh cvcry nutrltlonlst agrees vc should havc) arc prcsent in "most siginlflcant amouuts" In flsh Fish live In an cnvlronmcnt vvhlrh provldes thcm vvith a largo numbcr of mincrnl salts Unfor-tunate- ly wc don't' Sa pcrhaps wc should cat les meat and stlrk closcr to the flcsh of sra "anlmals" oxe ww of i:rKi:ssiNC As rclaxcd ns a pound of llvcr 111 give you a thtimb-nos- c skctcli 'of lilm Onc dollar down and Ithc rcst In uneay paymcnts Shc lovcs sr many scrvicc incn lt's 'platoonic Shc's the klnd mcn 'look at tvvlcc —they don't bcllcvc jlt the first tlmc A baby's quar-te- r of a teaspoon nosc A little anxloits sm Ile llkc the wag of a dog's tail Hcr oplnions arc cut on the blas A submarine rrcvvman dcscribcs a depth chargc: "YVhcn onc of thosc thinrs gocs off your shirt-ta- li runs up your back llkc a vvindovv shade" Super-manoeuvrabili- ty An American and an English sailor vverc discussing the rcspec-tlv- e mcrlts of the spc-edbo-at modcls they werc ässlgncd to "Taik about last land manocuv-rablllt- y" the tar sald "Why in the open sca we can hit slxty mllcs an hour Yct we can etil! navlgatc in wattr as shallo-- v as flve lnches And wc don't have to park at a pler elther t)ur cpecd-bo- at bottom is so strongly con-struct- cd that wc can put on full power and run the boat rlght up onto the beach into the very lap of the enemy The American offcd "Our epccdboat can hit scventy miles an hour on an open sca Wc can stlll navigatc in watcr as shallovv as thrce incht--s And If the feruund is even damp we can run right up the beach and chasc the cnemy clar through a forcst Not To ller Tavte Woman drlvcr stoppcd for a red Ilght and fallcd to move uh?n lt turned grecn When the green light carne on for the second tlme and shc stlll showcd no Mgns of movlng the trafflc offlcer tvalkcd over and sald politely "What's the matter lady aln't we got on co-lo- rs you Uke?" Customer: Have you any four- - volt two-wa- tt bulbs? Clerk: For what? Customer: No two! Clerk: Two what? Customer: Yes! Mistress: Have you glven the gold flsh fresh water? Mald: No They alnt flnlshed the water I gave em yesterday Did you en] oy your horseback rldt? Te But how can anythlug full of hay be so hard? I i :! i |
Tags
Comments
Post a Comment for 0061b