Vapaa Sana, April 03, 1947

              34-- NT
TOIVOTAMME ONNEA
Maitta laiktlaUt
yntymäpäivän johdotta
f Iit Olan
Htimi Ja Ftllx Pakki
Hilma ja Yrj
Aunt ja Frtd
Tyynt Ja Chat Helmet
Paul ja Hilma Manninen
Laina Abel Ja Margaret Pure
Tyyne Ja Tuomat Llmal
Sylvi ja Valter
Bertta Poutanen
Arvo Tamminen
Fanny Logren
Kerttu Toivonen
Kalle Limsa
Kiitos
Toronto
:liset kiitoksemme ystävät teille jotka tulitte yllättämään
r-€i-a :5-vuotishääpäivä-mme
Johdosta 16 3 1917 Kiitos kauniista
[li!i_sta jonka jätitte käyntinne muistoksi Kiitos kerääjille eminnllle
ja j- - laKemajaiie ms Äuue iaansosiie ja -- virs uiy iinniue seKa jr' t 'otka ottivat osai lahjaan eivätkä voineet saapua Ystävyydellä
t€ - kalkkia muistaen
ta
Hilja ja Niilo Floyd
Wahnapitae Ontario
KIITOS!
iue Itouynln ystävät lausun sydämelliset kiitokseni yllätykses-- e
jonka Järjestitte siellä käydessäni tänne kauas muuttoni takia
E toisesti kiitos pastori HJeltille siitä kauniista puheesta jossa lau-suitte
niin mieleen käyviä sanoja "matka evääksi" Suuri kiitos kau
niista ja herkullisesta kahvipöydistä Joka vaati järjestäjiltä paljon
työtä ja taitoa Kiitos lahjastanne sen tulen säilyttämään muistona
ystävyydestänne Samoin kiitos So Porcupinen ystäville lahjoistanne
Ja ystävyydestänne Teitä kalkkia sydämellisesti kiittäen
Mimmi Viitanen
Yellovvknlfe NWT
KIITOS
Täten haluamme kilttiä pastori Ja Mrs Koposta ja Yhdistyneen
seurakunnan jäseniä Jotka ottivat osaa kauniiseen häälahjaamme
lamppuun Tämä ysUvyydenoscitua säilyy mielessämme kauan
Maurice Winterflood ja Lillian Könni
Toronto Ontario
Pmh 944
Lindberg TAXI
Troklajoa tohdita
Bruce Avfc 8a sHreupIne Ont
MottraUa
Betania Seurakunta
1M8 St Antoina ti Puli Fl MM
Kokoukset: SunnunUlna ja tors
tai sa kello 76 Ulalla Tamtaloat
MUISTAKAA VAMHAA XITIX
Äitienpäivänä
Hyvällä ruoka ja kahvipaketilla!
1M — S9J0O
2 Ib Coffee 1 Ib Chocolate
1 Ib Tea 1 Ib Shortenlag
1 Ib Cocoa 1 Ib PöWd Milk
1 Ib Rice H Ib Soa
No 142 — M7S
3 lbi Cotfee ttlb Pow'd Mllk
: Ibs Lard Hlb Chocolate
1 lbb Butter 20 Boollloa Cubet
41b Syrop 2 Bara Botp
No 720 — $650
3 lbs Sugar 3 Iba Cotfee
3 ibs Flour
703 — te
i s butter 2 Ibs
1 Ib cream
No 723 — 11270
2 h nilt 1 Ih ? m Pat
bacon
2 Ibs Cured Ham 1 Ib 2 ox Cheese
1 Ib Cotfee 2 Ibs 3 ox Rye Flour
V0 Cocoa 2 Ib 3 ox Maraalade
1 Ib Honey 2 Ib 2 ox Salami
No 730 — I13J8
S Ibs Butter 1 Ib 2 oi Ckeeae
2 Ibs Cream 1 Ib 2 ox Syrup
2 Ibs steak 1 Ib 2 ot Mamaltde
2 Ibs Ham 1 Ib Danlsh ChoooUte
1 Ib Honey 1 Ib 2 ox Bacon
Small Finland Ja Bl Finland
pakettien lähetyt lopetettu
Norcon RepitM
344S catt dat Halata M
Montreal Qua
3 1N7
J KOURIN O-KA- Y
Parturinliike
49 POURTH AVE — TJMMINt
WM PASSI
Kaikaa mtrfcktstt
KELLOJA KORJATAAN
4th Avo ja talaan ta ktiUna
II Baltam t Tlmmlnt Ost
J E LAMMINEN
Suomalainen Lakimies
Room 2 Marahall-Cccltaton- a ftMfl
— Puhtiin 1M6 —
TIMMINS — ONTARIO
Dr G E Gardner
Hammaslääkäri
— Suomalainen Tyttö Palvelee —
Puhelin 504
6 Pine St N Timmint Ont
Huom! Kaitoja
Kelloliike
Pun Hik a— M2 Katiin — S
A HEISKANEN
7 Durham tt tudbury Ont
Alavon Sauna
tulee olemaan auki 2 kertaa vii-kossa
perjantaina ja lauantaina 2
päivällä 12 yöllä
341 Antwtrp Avt Puh 7-76-
11
Sudbury Ontario
CITY TAXI
V KAJN
(Sadburra Tasala 3a tuanatula)
Puh 225
T0MTA1NA HUHTK 3 P — THUPJOAY APML 9
SJSISSSSS1HMM SffSSSSSS MM __ HritbbmikymYi ia stii-- ttltiiti aiitubittja tsitsU
Nykyään kirjoitetaan ia Duhu-idotta- a Timän kiriAiu ~- - i_ ItS Ä fiSSSST rtoUiakauten tillli
— — vBtiBua v la-iLr-ai
iiriin www_h Kuinkin paikallaan joa asiasta
puhuisi sanan pari sellainenkin
Joka on sanan varsinaisensa mer-kitykM- ä
siirtolainen Minun nä-kökantani
eivät kylläkään ehkä
kun ne ovat pienen Ja vähäpätöi
sen silrtolaislehden paltoMa tule
niiaen tietoon Jotka siirtolaisuu-desta
päättävät Ja Joilla on valta
Ja voima muodostaa mainittu silr-tolalsuuspollUi- kka
minkälaiseksi
parhaaksi katsovat mutta tilanne
kuitenkin on sellainen etten vai-tiololla
voi monia lausuntoja si-vuuttaa
Siirtolaisuudelle Canadaan on
sekä puolustajia että vastustajia
Monet vastustavat nykyään uusien
siirtolaisten tähän maahan pääsyä
illä että täällä el ole kyetty vielä
hankkimaan tarpeeksi työtä var-sinaisille
maan asukkaille Ja eri-koisesti
ei sodasta palanneille ve-teraaneille
Tähän asiaan minulla
olisi Jonkun verran sanomista tä-män
maan siirtolaisten oloja ja
elämää tuntevana
Jokainen myöntää ja tietää että
nykyisin vallitsee melkoinen työn-tekijäin
puute esimerkiksi sellai-silla
teollisuuden a'ollla kuin met-säteollisuus
Ja kaivosteollisuus
Niissä on nykyisin auki työpalkkoja
melko runsaasti mutta ne täytty-vät
sanpen hitaasti Vanhat koke- -
neet metsät yölälset esimerkiksi
voivat kertoa nykyisin vaikka
kuinka paljon Juttuja uusista tu
lokkaista metsäkämpille Ja kuinka
nämä uudet tulokkaat siellä tule-vat
toimeen Monet nuoret cana-dalals- et
ovat Ilmoitusten houkut-telemina
menneet metUn Ja huo-manneet
siellä anlotyön ltelieen
mahdottomaksi He eivät yksin-kertaisesti
oipa palkka melkein
mikä hyvänsä ammattitaitoiselle
työmiehelle kykene mitään ansait-semaan
s'ksi ettei heillä ole am-mattitaitoa
ja kun metsätöissä on
ansio otettava työiU Ja taas työl-lä
niin monet uudet tulokkaat kat-sovat
että heille täytyy yhteis-kunnassa
löytyä parempaakin työ-tä
ja niin he jättävät metsät Ja
palaavat takaisin mistä ovat tul-leet
Sama monissa suhteissa pl-V- 4ä
paikkansa katvoatöthin näh-de- l
Ne ovat miesten töitä Ja niis-sä
tulee toimeen vain työUä ja
monet sellaiset nuorukaiset jotka
ovat leipäansiota etsiessään sattu-neet
kaivantoihin lähtevät sieltä
sangen nopeasti pois ajatellen
et4 nämä työt lvät ole hänelle
sopivia
Kun tällainen tilanne vallitsee
esimerkiksi näillä kahdella varsin
suurella teollisuusalalla nl'n minä
en ainakaan ihmettele vaikkapa
näiden teollisuusalojen taholta
painotetaankin hallitusmiehiä
suusporttien avaamiseen aiiiä he
muistavat miten mainiota työvoi
maa n&ille aloille ennenvanhaan
Europasta saapui
Ennenkaikkea näille teollisuus-aloille
ovat haluttuja Skandinavia-laist- t
ja suomalaiset ja kun katso-taan
nykyisin ketkä ovat näillä
teollisuusaloilla vallitsemassa nUn
löydetään niiltä jäännökset van-hasta
sllrtolalpolvesta Ja heidän
täytteenään yhä lukuisammastl
Canadan ranskalaisia Eikä voida
mo!tt'a etteivätkö ranskalaiset
monissa tapauksissa ole mitä par-haimpaa
työvoimaa Sen ovat mo
net suomalaisetkin metsämiehet
Joutuneet näkemään Mutta Cana-dan
ranskalainen väestö el voi
puutetta metsäteollisuuden Ja kai
vosteollisuuden aloilla täyttää Ja
nUn katsotaan ainoana ulospääsy-nä
valittuun siirtolaisuuteen
Muutamat Ihanteelliset siirto-laisuuden
vastustajat selittävät et-tä
kun Canadassa nykyisin eletään
n s laKsezfalren Ja suunnitel-matalouden
väliaikaa niin siirto-laisia
ei pitäisi tänne päästää kur-juutta
näkemään He kirjoittavat
& puhuvat suurläanisesti että
ikokaan enää el Canadan pitäisi
päästää siirtolaisia maahan ja
heittää heidät oman onnensa no-jaan
aavikkomaakuntiln farma-reik- M
taikka metsiin työläisiksi
koskaan ei meidän enää pitäisi
päästää siirtolaisia tänne mt-odo- s-tam&
an rodullisia taikka uskonnol
l'isia ryhmiä koskaan et meidän
(pitäisi tuoda 'Irtolaisia Jotka tit- -
Lten pidetään toisen luokan kana- -
liUtna tallta kielletään ne olkeu- - I —- -) -- —
— # "" - 4
(
Idet mitkä synnynnäisille canada-laisill- e
kuuluvat Nämä sanat ovat
Grace Maclnnlsln sanoja Ja hän
Jatkaa että meidän tälliä Cana-dan
sltttn kun siirtolaisia pääs- -
Canadaasa Ja nyt nauttii tävsia
kansalaisoikeuksia täytenä kansa-laisen- a Minun siirtolaisen altoil- la katsottuna tuollaiset tunteen-purkauks- et
ovat mielettömiä eikä
kukaan Järjellinen irtolainen toi
Itäneen nlä yhtyä Onhan tot-t- a
ettft siirtolaisen elämä varsin-kaan
alkuaikoina ei ole herttaista
mutta täytyyhän Jokaisen käsittää
että kokonaan toisenlaisista olo-suhteista
tänne saapuneelle siir-tolaiselle
el ole edes Mirtolalsrn
oman edun kannalta katsoen tur-vallista
heti kansalaisuuden edes-vastuuta
tarjottimella antaa Mo-net
meistä oppivat tämän maan
tuntemaan vasta vuosien kulut-tua
kun ovat päässeet oppimaan
kielen Ja tutustumaan tämän
maan yhteiskunnallisiin oloihin
Ja monet meistä eluit opi enempää
klcl t ä kuin tä m ä n
maan yhteiskunnallisia olojakaan
edes lklnäan VHmekslmalnltussa
ovat hyvin esimerkillisiä sano-kaamme
tässä maassa olevat uo
malalset kommunistit Ja monella
kaiken Uäksi el riitä kylmää har-kintaa
vertailla ennen elettyä elä-määnsä
tämän uuden maan elä-mään
vaan kymmenen kaksikym-mentä
vuottakin talilla olleilla ltä
vielä sellainen ajatu että kalkki
täsä maassa on paljon huononi'
paa kuin vanhassa kotimaansa
Tähän viimeksimainlttuun minun
teki?! mieleni kiinnittää vähän sy-vempää
huomiota tarkoituksella
että esimerkiksi meidän suoma-laistenkin
keskuudessa ajateltaisiin
enemmän Ja puhuttaisiin vähem-män
Ottakaamme siis esimerkiksi
elintasomme Ja yrittäkäämme
muistella minkälainen meidän o
ma asemamme oli ennenkun läk-simme
toieen maa'lmaan Sinä
lukija olet ehkä kotoisin Suomen
maaseudulta Jonkun torpan taik-ka
talon poika sinä mahdollisesti
kaupungilta tcoUsuustyöllnen
taikka vaikkapa kauppa-apulaine- n
konttorinelti palvelijatar sinä
ehkä maaseudun pikkukauppalata
taikka sahamyliykylätä jne Kat-sokaap- as
menneisyyteen Ja verrat-kaa
ympäristöänne entiseen ym-päristöönne
Eikö sillä ole suun-naton
ero? Mikä ero onkaan tä-män
maan maaseudulla ja van-hanmaa- n
maaseudulla mikä on
ero tämän maan kauppaloilla ja
vastaavilla kauppaloilla vanhassa
maassa mikä ero on kaupungeilla
pienillä Ja suurilla mikä ero on
yleisillä palveluksilla maanteillä
koululaitoksilla perheasunnoilla
talonpoikain asunnoilta liikenne-välineillä
kalavesillä Ja kala-vesioikeuksill- a
— mlHi suun-naton
ero onkaan kun
panemme kaksi ja kaksi yhteen!
Nämä kaikki meidän käytössämme
täällä olevat kuvastavat meidän
nykyistä elintasoamme eikä ltd
kuvasta vain leipä minkä syömme
Ja hankimme Jos kykymme kenel
lä hyvänsä metsptyölälseHä onko
laman maan metsätyömaat pa-rempia
kuin vanhan maan ja on-ko
mclUä tääHd paremmat olosuh-teet
paremmat palkat paremmat
ruuat Ja vieläpä parempi kohtelu-kin
kuin entlesä kotimaassam-me
niin rehellistä työtä tehneen
on myönnettävä että metsätyölält
siirtolainenkin on täällä parem
massa asemassa kuin vanhassa
kotimaassa Kieltä taitamattoma-na
hänellä el tosin ole nUn suuria
mahdollisuuksia "elämättä nautti-miseen"
vapaa-aikoinaa- n kuin
vanhassa kotimaassa ykikloMes
sä maaa mutta sehän el Johdu
tämän maan kelvottomuudesta
vaan yksinkertaisesti siitä ettei
Joku ote kielloifntojaan p'tänt
tarpeeksi hyvin etualalla Sama
pltaä palkkansa monilla muilta
aloilla Palvelijattarien asema el
ole lainkaan kehuttava heillä on
pitkät Ja kovat työpäivät mutta
jos vertaamme vastaavaa asemaa
siinä maasea Josta lähdettiin
nl-- n el ainakaan vanhasta ol
kehumista
Tällä on tarkoitukseni sanoa
että monista siirtolaisista ei ole
kansalaisvelvollisuuksien vastaan-ottajaksi
heti maihin astuttuaan
eikä ellaJnen olisi terveellistä tä
män maan kehityksellekään Jokai
sen on suoritettava oppikautena
a näytettävä pystyvälsyytentä
kansalaiseksi
Tämä maa tarvitsee sJ Irtolaisia
mutta e tarvitsee kunnollista vä-keä
Mini ainakin olen samalla
kannalla kuin mlUi nykyWn ol-laan
hallituspiireissä että siirto-laiset
tähän maahan on otettava
valinnan kautta Ja kun katse-- Itetlln tulee oa valmistuneita lemme vanhaan silrtolaispolveen
hetl Jakamaan kalkki kansalais- - ja niiden rodullisiin Ja uskonnol- -'
oikeutemffie heUJn kanssaan lUitin aJkuoeriin niin minun hno--
Mielettömänpä! tuskin toisi o-jmi- önl ainakin on se ett pohjola- - t
"X"i 1" Vit &j '
"™"--"W"iiisSSSaSSMBBSBSWS-MamBSSBBSBJ
vmha liHM)aRwn ttt inHttm ja Irtlmms ETilfadsak
(o Korhonen)
nukkui ijalseea uneen Noraadan Hospitaalissa maaliskuun 7 pilvi
1947 pitkällisen syöpä taudin murtamana Vainaja oli syntynyt Suo-messa
Kuopion Läänin Vesannon HU Jän Vasamien Kytässä heinä-kuun
11 päivä ISfs ollen kuollessaan J vuoden 7 kuukauden ja 26
kpaalkvasaivanhtayLtäähirntnäi hänktaäksJiäi kvaäivpyaäamaJaan mykinsäi lhaästneenn lmapieehl enssäekä
omaiset Suomessa Ja laaja ysUvä Ja tutuva piiri täällä Vainaja
saatettiin ouyn-Noranda- n Protestanttien hautausmaalle J laaket-tl- n tahi hautaan maaliskuun S päivä 1947
Nyt tuskasi kovot
ja murheesi maiset
Kaikki on nyt loppuneet
Hiljaa kärsit tuVat vaivat
hiljaa sydän taukosi
Slane muutit miss' on rauha
missä loppui tuskast
Puolisosi
On tuskasi k5rim)kswl päättyneet
Klo UItsI on katkennut
Nukut IVl untasi alta nurmen
povessa vieraan maan
Kauha leposijallesi Ältl
Hilkka Ja Urho
Sammunut on Xldln silmä
Kfisl toimetkas on nyt kjlmä
Kratälssäsl tuskat vaivat
Viimein levon ejarutit
Helga Ronald Ja Pikku Ronald
Tahdon lausua sydämelliset kiitokseni kanUJUls läikille yatätllle
Ja tutut Me jotka olitto niin suuri lukuisena saapuneet saattamaan
vainajaa hänen l Ilmeiset maalllseUa matkallaan sä seppeleiden
aläuhtoetittätejillveainKarjlakaolnheännenkiitsoakirsaenailasksaalkoillole anilkUanaaJontka tavalla UI toisella
Maaliskuun 26 p 1947 Vai d'Or Quebec
Topi
Työnantajien täytyy hankkia uudet
Työttömyys valniutusbr jat
Kalkki 1946-4- 7 TytU6m)ysvakuutuklrJat tulevat vanhoiksi
31 p 1947
Uudtt kirjat jakaa National Kniployment Offko tyonanU-Jill- e mutU vaU sitten kun vanhat kirjat ovat Uytetty Ja palautettu konttoriin
TyönanUJU keholteUan %alhUmaan työttömyysvakuutus-kirja- t Iitti
Rangaistuksia on varattu jot tlta (
Unemployment Insurance
Commission
u i e -2- -w
maalaiset suomalaiset siihen luet ra-h- an meillä kalkilla on mleles-tun- a ovat pahroalslatanUslallLrstoetlaljaalrebsetlaeiamlailllsät ä ja kun me tätä kansallisuutta
Ata uurta maata voi autua
Toisensa polvessa nämä yllämaini-tut
kansalaisuudet Ja rodulliset
alkuperät sulautuvat ympäristönsä
nUn hyvin että sille ti vedä verto
ja edes emämaalta lnhtenect irt- olaiset niinkuin Englannista
Skotlannista Ja Irlannista tulleet
Slaavilaiset Juutalaiset la etelä
europalaiset senljaan pjyvät us- kollisesti omana rotunaan Ja us-konnollisena
ryhmänään miespol-via
eivätkä loiset roturyhmät su- laudu täydellisiksi canadalaislksi
koskaan TÄtä en tuinkaan tarkoi
ta moittlaksenl noa rotuja taikka
kansallisuuksia vaan ainoanaan
todetakseni että minkälaisista
Ulrtolalsalneksista pikemmin Ja
vaivattomammin kunnollinen cana-dalaine- n kantallleuut kehittyy
SlUä tämän maan kehityksen pa
Sinisalo
MVUl
maaiisk
ja maata rakennamme niin tie-tysti
meidän velvollluuksllmme
kuuluu valita tuota rakennustyötä
varten mahdollisimman parhaat
rakennusaineet
Tämän maan teoJllsuusclämä sai
odan Johdosta e'lalsen sysäyksen
eteenpäin Jollainen rauhan aikana
olisi ottanut vuosikymmeniä Me
huomaamme nyt olevamme kansa
(Jatkoa :llä sirulla)
Kauniit
Venetsialaiset Vcrlvot
sovitetaan teldln Ikkunoihin
Kyskykll
WILLIAM HEINO
Puh 408JJ 197 Pine 8t
Sault St Marie Ontario
TILAUSKAAVAKE
VAPAA SANA PRESS LTD
OSOITE 400 QUEEN ST VV TORONTO 2-- B ONTARIO
kuun p 1946
Allekirjoittanut tilaa Vapaa Sanaa 1 6 kk 3 kk
NIMI
OSOITE
Makau euraa mukaaa $
TaatsakbiUt 1 U2$ — 6 kk $25 — 3 kk flJS
U1kowsanUt 1 y $880 --- 8 kk 830v