Vapaa Sana, June 22, 1976

              ~-- '~ --— —I— — 1P1%
BBLBLBLkm 3 aBVLVLHBHVVHLHVuBVLVVLVlLBMLk Viaiä mmmrmT lIiKiivVKliyiHaBBBSBSSBSSBSSBBii ?HcW BSSSSSSShH kBBBm BBBBBHPP&BhH HjyHK 1% fH BlBBBB& j$fe IkBH B JBlBBBBBBBBBBBBBBVjBBBBBBBBBBK I a'BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB && BLLH
BaaM-BBBL- H imrnX aaaaMm bbV BBBBBBmPKiPjPjPjPjPjPjPjIiBBBBBBBBBH
BaaaaaaaaaaaaaaBBMaaaaaaaaaaaaaH
bbLVbBbraPBHBBJKRVBHBBBBbBBbBBbBBbBBBbBBbB bbbbbbbbbbbbbbbbVbbbbbuIbbbbbbbI
Ulkoministeri Kalevi Sorsa oli hiljattain Helsingin lento-asemalla
vastassa viralliselle saapuvaa Unkarin
VAIKEA TORJUA
PIENET OHJUSVENEET
PIPPURISIA SODASSA
Lontoo — Nykyaikainen tekn-ologia
on alkanut mullistaa
merisodan käyntiä siinä määr-in
että suurvaltojenkaan
ei piart ole hyökkäi-lemist- ä
pienten valtojen meria-lueille
— edellyttäen nimitt-äin
että pienvallalla on käyt-ettävissään
edes kohtuullinen
määrä ohjuksilla varustettuja
suhteellisen pieniä nopeita var-tiovene-itä
Ohjustcknologia on näet joht-anut
eränlaiscen merisotilaal-lisee- n
paradoksiin: samalla kun
plntalaivojen aseistuksen tark
iuus ja iskuvoima kasvaa sa-malla
pinta-laiv- at tulevat juuri
tällaisten aseitten vaikutuksill-e
alttiimmiksi Ne ovat sitä
haavoittuvampia mitä suuriko- -
ioisempia ja mahtavan näköi
sempiä ovat sillä isoon laivaan
on helpompi osua ohjuksella
iuin pieneen
SEURAT
Mauno Mikkolalla
206 Black Lake Rd
Walden
keiilc 29 pnä klo 8 UI
Puhuu Iin kirkkoherra
Kauko Mäntylä
Tervetuloa
Elevision
UdUua o:iu sivulta)
vaikutuksia kasvaviin biikupol- -
"mioh nt vakaasti arvioitava
-- Tarkat tiedot tleusion vai- -
kul"ksista puuttuvat
s Monaan sanoi tohtori
tmcry
"Meidän jhteiskuntamme on
""tauduttava i-ih- lm in h J ikävästi Muistakaamme
i suurin osa nyt televisioita
'-i- Ma lapsilta hoitaa suu-"- a
osaa liiivLr„ — „:
""nno sta --_— umreii amh™ju mennessä
NSÄHDY HETKEKSI
°ma vAroniaavat meitä
nitrtirKolJksensj Oman
kaÖ'11-nUloks-l
k:irmJuiml alan on
T%p
„
" '' rv No 50 1976 TiitUi kttSkutin 22 TutnUy Jw 22 Vapaa Sana — Sivu 7 ¥5f -- T fr
fl' ? ÄfJÄ
AmT
vierailulle
mer-ivoimilla
ihmiseen
Kuuluisa englantilainen nieri-kirjaili- ja
C S Torester —tie-dättehän
komentaja Horatio
Hornblouerin henkinen isä —
kuvasi kerran viime maailman-sodan
aikaista kuuden tuuman
tykeillä varustettua brittiläistä
kevyttä risteilijää sanoilla:
"Moukareilla aseistettu mu-nankuori"
koska vahvanpuo-leist- a
aseistusta suojasi tuskin
peltiä vahvempi panssari Jos
Forester-vainaj- a olisi nähnt
nykyaikaisen ohjusveneen hän
olisi ehkä hieman muunnellut
kuvaustaan: höyryvasaroilla
aseistettu pähkinänkuori
Merisodan
mullistus
Teknologian tuomasta meri-sotilaallise- sta
mullistuksesta
tehdään selkoa yhdessä niistä
lukuisista artikkeleista joista
Lontoossa toimivan kansainvä-lisen
strategisen tutkimuslai-toksen
uusin vuotuinen tilan-nekatsaus
koostuu (Strategic
Suncy 1976 International
Institute for Strategic Studies
133 siuia)
Artikkelin mukaan mullis-tukseen
on useitakin sjitä
tärkein on meriohjusten
ja erityisesti niiden ohjusjär-jestehnic- n
kehitys viime vuosi-na
Artikkeliin sisältyy suppea
luettelo eräistä nykyhetken tär-keimmistä
mcriohjustyj peistä
joukossa mm ranskalainen
Exocet (kantomatka 40 km)
italialainen Otomat (kanto-matka
80 km) neuvostoliitto-laiset
SSN--3 (kantomatka 200
km) ja SSN-- 2 (kantomatka 30
km)
Tällaiset ohjustyypit tanit-se- at
suhteellisen vaatimatto-man
laukaisualustan Riittää
jos laivan kannelle rakenne
taan muutama kappale erään
elämässä on lussa roieiessu
tahtomme ja ymmärtamatlo
ensiksi koeteltava meiu
1 'liri nvnlln IIHlI C)1 lllU1
Jum&a 'Maamatta Kiittäkää joka tilassa sillä se on
Tess- - s cihi'1 nähden Kristuksessa Jeesuksessa 1
t l-il-v':
io On ilo huomata miten ihmiset kaikkialla nitä- -
'Un ""'u cua nuuuiiliisosii seiiaisceu nuuni iw-- j
Mlh I ?!tanaa meille hviä lihioiaan Kaikilla koettclomuk
n„! r"ll"Sll a cIIIX
mutta
—
usein
jR
♦ t
f
_
II
s
ulkoministeriä Frigyes Pujaa (vas) Kuvassa keskellä tulkki
—Lehtikuva
laisia peltipönttöjä suurin piir-tein
noin keulan tai ryntäiden
suuntaan Ennen kaikkea: jah-ka
ohjukset on laukaistu vihol-lista
kohti niitä ei tarvitse sen
enempää ohjata laivalta vaan
ne ohjaavat itse itsensä omal-la
tutkallaan televisio- - tai
infrapunajärjestelmällään maa-liin
Ampuja voi sillä aikaa
kääntyä ja ajaa pakoon 40:ää
solmua laukoen taakseen vi-hollisen
tutkan häiritsemiseksi
kokonaisia pilviä ns akanaa cli
tutkien jaksolukualueelle viri-tettyä
metallisuikaletta Sellai-nen
voi sokaista tarkimmankin
tutkan hetkeksi cli juuri niin
pitkäksi aikaa cltä ihollisen
vastaiskulta ehtii päästä kar-kuun
Sillä aikaa oma ohjus viilet-tää
aallonharjaa hipoen vihol-lista
kohti Koska se lentää ma-talalla
sitä on vaikea nähdä
meren ja ehkä ympäröivän
saariston taustaa vasten sen
paremmin tutkalla kuin tähs- -
täjän kiikarillakaan Koska se
on pienikokoinen ja erittäin
nopea sitä on vaikea ampua
mereen ennenkuin se osuu Ja
sitä on mnalinhakujärjestel-mä- n
takia vaikea sokaista tut-kahäirinn- ällä
Jos tätä yrite-tään
tulos voi sitä paitsi olla
ikäui Maalinhaku järjestelmä
voidaan näet tehdä sellaiseksi
että se hakeutuu nimenomaan
suoraan päin vihollisen ttitka-ta- i
tutkahäirinnän säteihä
Vihollinen vetää siis tavallaan
itse ohjuksen päälleen omia
radiosätcitään myöten
Koska ohjukset ovat maaliin
hakeutuvia eivätkä kauko-oh-jattuj- a
alkusilla ei mjöskään
tarvita suuria tietokone- - ja
tutkalulistelmiä Tä'laisct vie-vät
tilaa imevät paljon kone-tehoa
tarvitsemansa sähkövoi-man
muodossa ja edcllutäväl
kookkaita ja painavia antennin-kenteit- a
Näin muodoin päästään
siihen että erittäin iskuvoimaisia
ohjuksia voidaan sijaittaa aluk-sille
joita voitaisiin kutsua erään-laisiksi
hieman vlikasvanciksi
moottoritorpedo- - tai lykkiveneik- -
si (Käsite tykkivenekin on jo
vanhentumassa: sitä mukaa kun
ohjukset Korvaavat tvkkiaseis-tilka- n
tätä katsotaan tarvitta-van
vai lähitorjunnassa Sellai-seen
riittää suhteellisen kevytkin
tykkiaseistus kunhan sitä voi-daan
suunnata nopesti ja kun-han
sillä on suuri tulinopeus)
Pieni alus
riittää
Tällä lailla päästään Mihen et-tä
suurenkin iskukvvvn takaami-seksi
riittää suhteellisen pieniko-koinen
alus Kvkvaikaisct iJijtis-venve- t
ovat uppoumallam vlei-silmu- in
noin 200 — 400 tonnin
luokkaa Pääkoneena kävtetään
cutmmäksci-i- ) kjasuiuihiineita
joiden antama sutuin nopnis on
30 — 40 solmun luokkaa Tällä
set veneet ottavat 2—6 ohjusta
Ne ovat suhteellisen ketteriä
ja n kv isin huomattavan merikel-poisia
Suunnittelijat ovat näet
miltei kauttaaltaan luopuneet
nioottoritorpcdovcncille ennen ai-kaan
luonteenomaisista portaalli-sist- a
v-poij-ista
ja siirtynen up-poumarunko-ihin
eli sellaisiin
jotka muistuttavat muodoltaan
enemmän laivaa kuin pikavenet-tä
Sitä paitsi alusten ei edes tar-vi- ts
olla veneitä tai laivoja Sekä
Yhdysvaltain Naton ctä Neuvos-toliiton
merivoimissa kokeillaan
uutterasti kantosiipialuksia ja
pintaliitäjiä joiden nopeudet 1-t-ävät
jonnekin 50—70 solmun vä-lille
Vahvastikaan aseiststtu mky-aikaine-n
ohjusvene ci pysty pit-kään
meritaisteluun' ' vanhojen
aikojen tapaan — sellaiseen jos-sa
viholliset purjehtivat pitkiä
merimatkoja viidessä ammuskel-len
toisiaan parhaansa mukaan
Taistelut ovat nopeita iskuja
svöksyjä ampumajtäisyjdelle ja
sitten heti laukaisun jälkeen pa-koon
Ohjusveneet ovat siinä
mielessä kertakäyttöaluksia että
niil'ä ci ole ammusvarastoa
Kaikki ammukset ovat kannella
niloissa niin kuin aiemmin
mooltoritorpedoveneillä torpe-dot
putkissaan tai heittimissään
Pienikin maa
pärjää
Tämän aseljina chokkaan käy-tön
edellvtjksenä onkin se että
se on suhteellisen runsas Luku-määräinen
runsaus on toisaalta
nk isin pientenkin valtojen saa-vutettavissa
Ohjukset laittcistoi-nce- n
ovat kv Häkin kalliita mut-ta
jos niillä osuu niitä ei monta
kappaletta kerrallaan tarvita It-S- J
ohjusvene taas ovat suhteel-lisen
halpoja Ne ovat sitä paitsi
suorastaan suhteettoman halpoja
verrattuina sanokaamme 4 000 tai
6 000 tonnin frvgattcihin Nämä
ovat jo kokonsakin takia paljon
arempia eivätkä kuitenkaan
aseistukseltaan lähes niinkään
iskuvoimaisia kuin pienikin vii-rik- kö
taitavasti kävtetlyjä ohjus-veneitä
Ohjusveneet ovat erityisen c-dulli- nen
taisteluväline rikkonaisil
la rannikkovesillä katsauksessa
todetaan Rannikkovesien puo-lustukseen
liittvy eräs toinenkin
teknologinen uudistus jonka
IISS:n tutkielma mainitsee Tu-leniohlolait-teet
voidaan sijoittaa
maihin jolloin laivat itse asiassa
toimivat vain eräänlaisina liikku-vina
lavetteina
Vastaavasti alusten puolustus-kkv- ä
voidaan lisätä mitä vä-hjmm- än
niihin tarvitsee ahtaa
ohjusten tietokoneita ja tutkia
sitä enemmän ni:hiu mahtuu lä-hitoijuntaväin- eistöa
Sinänsä o'ijusv aneet soveltuvat
huonosti sukellusveneen torjun-taan
vaikka mikään ei tietysti
estä suunnittelemasta sanuVc
daivaimingollc vaihtoehtoisia
taisteluvälinevhdistelmii Uralit
läsinmaiset veistämot tarjoavat- -
KIRKLAND LAKE ONT
Ylultuyneen kirkon toimintaa:
Kirkonmenot sunnuntaina ke-sä
k klo 2 ip Trlnlty United kir-kon
sivusalisa Sisäänkäynli Se-con- d
Streetin puolelta Pvalmisla
piti ilonaan kin hantU kutkuttiin
Herran huoneeseen Ken lienet-kin
tervetuloa kanssamme kuu-lemaan
iankaikkisen elämän sa-naa!
Haudattu: Drian Michael Lau-taoj- a
synt kesäk 15 p 1967 Kirk-lan- d
I-a-ke
Ont kuoli auto-onnettomuudes- sa
kesäk 12 p 1976
Tarvcll Ont Jkä 18 v II kk
28 p Lähinnä surevat isä ja äiti
3 veljeä ja 1 sisko setä perhei-neen
ja iso-is- ä ja muita omaisia
Muistotilaisuus Svmingtonin
hautaustoimiston kappelissa ke-säk
15 p klo 10 ap josta siirryt-tiin
Round Laken hautausmaalle
jonne hänen ruumiinsa siunattiin
perhehautaan Tilaisuudessa pal-veli
pastori fiS Hjelt
Haudalta kokoonnuttiin Mr ja
Mrs R Ylijoen kotiin josvsa saim-me
nauttia herkullisen kahvipöy-dän
antimia
Harvinaisen runsaslukuiseen
saattojoukkoon oaIlis'tui high
school-koulutoer- il sekä alueen
perhetuttavat Otamme syvästi
osaa prhesuruun Taivaallisen
Isämme lohdutusta sydämiin
jotka suuiesti sureva ESJI
Amerikah päivät Turussa
Turku — Tuhannet turkulaiset
osallistuivat lippujen ja paraa-tien
juhlistamaniin Amerikan päi-väin
avajaisiin Turussa perjan-taina
200-vu- ot ispäiväänsa viet-täviä
Yhdysvaltoja edustivat ava-jaisissa
apulaisulkoministeri Jo-seph
Sisco sekä USA:n Suomen
suurlähettiläs Mark Austad mo-lemmat
vaimoineen
Kauppatorilla pidetyssä juhlas-sa
Sisco kertoi keskustelleensa
samana päivänä presidentti Urho
Kekkosen kanssa Siscon mukaan
Kekkosta odotetaan innokkaasti
VVashingtpniin vielä tämän Kesän
kuluessa
Suurlähettiläs Mark Austad
puolestaan kertoi tavoitteekseen
tehdä Amerikasta Suomessa vhtä
suosittu kuin Suomi on Ameri-kassa
Austad mjös julisti
Amerikan päivät avatuiksi ja ni-mesi
EsrikinKadun päivien pää-kaduksi
viiden viikonlopun ajak-si
kin aluksia jotka voidaan varus-taa
tilaavien merivoimien "tarpei-den
mukaan joko ohjus- - tjkistö-ta- i
sukellusveneen torjunravc-neek- si
Sukellusvene
helppo torjua
Teknologia tarjoaa rannikkoval-tioille
— etenkin sellaisille joi-den
merialueet ovat kapeikkojen
takana tai joidenka clintärkci-sii- n
keskuksiin johtavat merirei-tit
kulkevat ahtaiden väylien
Kautta — muita mahdollisuuksia
sukellusveneen torjuntansa tehos-tamiseen
Tiede ci tiettävästi vie-läkään
ole keksinyt keinoa millä
vedessä liikkuva teräksinen su-kellusvene
saataisiin olemaan
häiritsemättä maapallon mag-neettista
kenttää McrikapeikkoK
hin on täysin mahdollista asentaat
ilmaisimia jotka tämän sinänsä
pienen mutta kuitenkin tävsin
mitattavan magnecttisuushäirin-nä- n
perusteella voivat havaita
vieraan sukellusveneet läsnäolon
paikantaa sen kaikumittaus- - ja
muilla vastaavilla laitteilla ja lo-puksi
usuttaa sen kimppuun
maalinhakuiscn torpedon tai lau-kaista
sen alle miinan
Kakki nämä seikat lisäävät
katsauksen mukaan pienten meri-valtojen
toiminnan mahdolli-suuksia
ennen näkemä itämässä
määrin Iskukyvyn kasvulla on
merkitvkstä muuallakin kuin si-sämer- illä
ja rannikkoalueilla Ei
ole kaiketi sattuma että super-valtojen
— Yhdysvaltain ja Neu--vostoliit- on
— merivoimat raken-nuttavat
yhä enemmän keveitä
ohpusaluksia joka avomerikäjt-tö- ä
silmällä pitäen
Merisodassa voi taas ol'a edessä
samanlainen tekninen mullistus
joka mvötäsi suurten Drea-dnough-taitelulaivo-jen
synt) a"
seitsemisen vuosikymmentä sit-ten
taikka lentokoneen kehitty-mistä
mcrUodan hallitsevaksi
taisteluvälineeksi 1930 luvulla
Yhdessä llnu-asee- n ja pitkän-matkan
ohjusten kanssa merioh-justen
tuleminen voi hyvinkin
ennakoida suurten rrinfa-aruste- n
aikakauden loppua
KMJUMUf SUOMALAISTUI
HISTOHA
Yrjö Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on
nyt saatavana mm seuraavilla paikkakunnilla:
Torontossa : Vapaa Sana Press Ltd The Finnish Place
Agricola Lutheran Church
Montrealissa: Pastori Markku Suokonautio
Thunder Bayssa: Finnish Book Store
Sudburyssa : Finnish Book Store
Scandinavian Foods
Sault Ste Mariessa: Jorma's Home Furnishings
Vancouverissa : Finn Imports
Lasse Sjöström Lake Worth Florida
Ruth Mirriam Fashions VVindsor Ont
Copper Oiffissa : Rovasti Yrjö Raivio
South Porcupinessa : Eric's Footwear
Sivuja 529 Hinta 51500
Atyöskln storaan kustantajalta:
Canadan Suomalainen Hisloria-Seur- p
Box 911 Sudbury Ont
New York odottaa kaikkien aikojen
purjelsivaparaatia heinäkuun alussi
V7a?hington — Yhdysvaltain
200vuotisjuhlien "innoittavim-pii- n
ja värikkäimpiin kuuluva
tapahtuma" on lähestymässä
New Yorkia
Arvidoiden mukaan ainakin
Kymmenen miljoonaa ihmistä
odottaa voivansa seurata omin
silmin rannoilta talojen Ka-toilta
pilvenpiirtäjien ikku-noista
ja tuhansista moottori-veneistä
ja pikkualuksista maa-ilman
mahtavimpiin ja harvi-naisimpiin
Kuuluvaa näkyä
Yli 300 purjealusta joita joh-tavat
inaailman iimeisten jou-kossa
olevat kolmi- - ja nelimas-toiset
fregatit kuunarit ja par-kit
Neuvostoliiton jättiläis-mäisestä
Kruzenshternistä Ita-lian
Amerigo Vespucciin ja
Norjan Christian Radchiin ko-koontuu
heinäkuun 3 päivänä
Fravesend-lahtee- n New Yorkin
edustalle
Ne nostavat seuraavana päi-än-ä
ankkurinsa lipuaksecn
Vcrrazana-silla- n ali komeana
muodostelmana New Yorkin
satama-- altaaseen ja Manhat-tanin
ohi Hudson-joke- a vlös
George Washington-silIalI- e
saakka
Vain tovin myöhemmin klo
12 heinäkuun 4 päivänä 50
tykkiä jyräyttää kunnialauka-uksen
200-vuotiaa- lle Yhdysval-loille'
lentotukialuksilta ohjus-risteilijöil- tä
fregateilta hävit-täjiltä
sukellusveneiltä ja
muilta nykyaikaisilta sotalai-voilt- a
jotka 27 maasta tulleina
muodostavat purjelaiva-armada-n
kunniakujan 80 000 tonnia
tukialuksen USS Forrestalin
johdolla
Laivastoparaati on valtavin
Saab ja Tiyoia Suomen
Henkilöautojen rekisteröinti
vilkastui huhtikuussa hieman
maaliskuun lukemista Autore-kisterikeskuksen
tilaston mu-kaan
uusia rekisteröintejä oli
8503 autoa Autokaupassa ci
huhtikuussakaan päästy edel-lisvuosien
tasolle
Saab 96 ja Toyota Corolla
1200 pitivät edelleen kärkeä
hallussaan
Kärkipään kymmenen jouk-ko
ei ehtinyt paljoakaan muut-tua
kuukauden aikana Wart-burg
1000 putosi kymmenennel-tä
sijalta ja Fiat 12S pääsi mu-kaan
Maaliskuussa Kolmatta sijaa
pitänyt Lada 1200 putosi yhden
askelman alaspäin Muuten
kymmenen kärjessä listan au--
Pankeissa Kevään työ-markkinakierrok- sen
aikana
järjestetyt laajat pistclakot
ovat johtaneet sakkotuomioi-hin
Helsingin raastuvanoikeus
on tuominut tvk-alise- n Pank-Kitoimihenkilöliit- on
hallituK-se- n
Kuusi jäsentä ja liiton Hel-singin
yhdistyksen hallituksen
sovittelusta annetun lain rikko-yhdoks- än
jäsentä työriitojen
miscsta PisteJakkoilua ei ole
tiettävästi Kertaakaan aikai-semmin
viety oikeuden selvitet-täväksi
joten asialla katsotaan
olevan laajempaakin
jonka Nevv Yorkin satama on
milloinkaan nähnyt
Pääosa
Plymouthista
Purjelaivojen pääosa lähti
toukokuun alussa Atlantin yli-tykselleen
Plymouthista Eng-lannista
josta Mayflovver lähti
1620 kuuluisalle purjehduksel-leen
uutta maailmaa kohti
Kanarian saarilla käynnin jäl-keen
laivastoa odotetaan näis-tä
päivistä alkaen Bermudalle
ja sieltä edelleen Nevvportiin
Khode Islandilla ennen viimeis-tä
kokoontumistaan Nevv Yor-kin
edustalle
Laivasto on tässä vaiheessa
täysvahvuincn Siinä nähdään
Euroopan viimeisten suurten
purjelaivojen lisäksi Japanin
upea nelimastoparkki Nippon
Maru argentiinalainen fregatti
Libedstad Kolumbian parkki
Gloria ja nelimastoinen chileläi-nen
Esmeralda
Nevv Yorkin satama pidetään
heinäkuun 4 päivän juhlien ai-kana
suljettuna tavanomaiselta
liikenteeltä Yli 100 rannikko-vartioston
alusta huolehtii pa-raatilaivas-ton
liikennepoliisin
tehtävistä
Suurten purjealusten Atlan-tin
ylitys on nykyisin joka toi-nen
vuosi toistuva tapahtuma
Tällä kertaa se on kuitenkin
saanut Yhdysvaltain 200-vuotis-juh- lien
vuoksi aivan erityisen
loistonsa
Purjehdusta on valmisteltu
viisi vuotta Sen kustannukset
nousevat noin 70 miljoonaan
dollariin Ainakin 30000 meren-kävijää
ja maakrapua osallis-tuu
tavalla tai toisella tapahtu-man
järjestämiseen
siosikkiaiiei
tot säilyttivät edellisen kuukau-den
sijoituksensa
Kolmenkymmenen eniten
myytyjen listalla uusia tulok-kaita
olivat tällä kertaa BMW
316—320 Wartburg Tourist
Polski-Fia-t 125 ja Peugeot 504
Listalta hävisivät Austin Al-legro
Lada 1200 STW Volks-wagen
Golf ja Mercedes-Ben- z
2208
Eniten henkilöautoja — 1228
kappaletta — rekisteröitiin Tu-run
ja Porin läänissä myös huh-tikuussa
Uudenmaan läänissä
rekisteröitiin 1 228 uutta autoa
Helsingissä 1200 ja Hämeen
läänissä 1 163
Nelostilaston henkilöautoista
oli eniten valmistettu Länsi-Saksas- sa
2 109 kappaletta Seu-raavina
oli Japani 1974 Suomi
1247 Italia 627 Neuvostoliitto
601 Iso-Britann- ia 62 sekä Rans-ka
426
itniimuinonnniiniiainimRtiiaiRnnniiiaiiiiiinunaiim
Rakkaan mieheni
Pauli Väisänen
MUISTOLLE
kuoli Isien päivänä 1974
Paljon kärsit paljon kestit
Viimein levon saavutit
Rakkaudella muistellen
Vaimosi Kerttu Ja perhe
Kl
' J
i
s r
-
4
t'tiJ(i