0405a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rA E SS MVU2 TORSTAINA JOULUKUUN 20 P — THUR5DAY DCC 20 NO 140 — 14S VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Finnlsh-Canadla- n Newipaper Publlahcd very Tjetday-- Thurs-da- y and Saturday by Th Vapaa Sana Prtst Llmtad Toronto Ont KINO UNHOLA Preildent VAINO MALMIVUORI Manager REYNOLD PEHKONEN Edltor Prtvatt Addrtaa of Prtatdcnt: 4 8oho St Toronto Ont otitfntta and Edltorltl Dtpartmtnta: H Huron 8t„ Toronto 2 Phont WA 7721 fUglatered aa accond-claa- a rratttr January 19th 1932 at th Poat Offlco Department Ottawa Ont 8ubierlptlon ratea In Canada and United States: Ver Year 1375 Slx Monthi 1200 Three Montha $100 In other Countrlet: Ptr Ytr $500 Slx Monthi $250 ladan vesivoimat ja sähkö Sitten tämän vuosisadan alun Jälkeen vesivoima on näyttelyt suurta Ja tärkeää osaa Canadan teollisuuden kehittämisessä Se on tuonut sähkövoiman suurimpaan osaan canadalaisia koteja tehden kotityöt helpommiksi Ja tämän kautta varustaen enemmän alkaa rentoutumiseen Sähkövoima on myöskin edes-vastuullin- en Canadan hämmästyt-tävään tuotantoon sotavuosina Viidessä vuodessa esimerkiksi alu-miinin tuotanto on noussut kuusl-kertaisek- sl! Nykyisinä sodanjälkel- - Canadan kehitettyjen 25 on Ja kehittämättömien vcsivoimava-roje- n olemassaolo tulee olemaan stratceglsesta arvosta Jällccnrakrn-nustolmlnna- n probleemien ratkai sussa Quebec nykyään Johtaa koko muuta Canadaa ollen sillä 57 pro-senttia kalkista hyuro-sähkövolma-laltoks- bta Canadassa Ja 84 pro-senttia näistä ovat kuuden suuren keskusascmajärjestön vallitsemia Ontariossa Hydro-Electr- lc Povier Commission hallitsee sähkölaitok-sia Jotka edustavat 69 prosenttia kalkista sähkövoimalaitoksista maakunnassa Ja se palvelee yli 900 kuntaa Sillä on yli 20000 mailla sähkölinjaa maaseudulla palvellen enemmän kuin 130000:tta sähkön kuluttajaa Aavikkomaakunnlsta Manltobal-l- a on suurimmat voimalähteet Ja sähkölaitokset CO prosenttia kol-men maakunnan sähkövoimalai-toksista ollen Wlnnipcg-Joe- n var-silla Tämä sähkövoiman kehitys palvelee lt0 kauppalaa Ja kylaa Eteläinen Albcrta Ja SasKatche- - vvan ovat köyhiä vesivoimasta mutta sensijaan varsin rikkaita polttoainevarastoistaan British Columbia on toiseksi sur-r-ln vesi oimastaan Ja niiden ke-hittämisessä se on kolmannella t lalla Quebecin Ja Ontarion Jälkeen Vesivoimat merenranta-maakunnis- sa ovat suhteellisesti pienet kuitenkin ovat ne tärkeät Ja niitä vahvistaa runsaat palkalli set kivlhlillarastot Yukon Ja North est Territorio ovat vielä liian harvaan asuttuja tullakseen näkyviin nykylaessa Canadan vesivoiman kehityksessä Sodan vaatimukset suuresti kohot tivat canaaan voimatuotantoa o-sit- taln Johtaen tolsloukkalset ensiluokan ja osittain kohottaen yhteis- - t--i tulostasoa voiman kehityksen suhteen Canadalla on vielä aivan neit-seellisen käyttämättömiä vesivol-mavarasto- ja Joista tyypillisin on KirkJand Lake Ont Sibelius-Juhl- a Suomen ltsenäi-syysmulstolne- en onnistui kaikin puolin hyvin Mr Urpo Vainio esitti Juhlayleisön tervetulleeksi valituin sanoi kosketellen myös Suomen Itsenäisyyttä Mr Ossian Walli Halleyburyn kalvosopiston Johtaia soitti viulusoolot suurella taidolla joita yleisö kuunteli -- Ilias tuksella Mrs Thos Wllsonln säes-tyksellä Mrs Niilo Ojansivu lausui kauniin runon tilaisuuteen sopi-van Mrs Frans J Koski puhui Sibeliuksen suurista saavutuksista Ja hänen Jalosta luonteen ominai-suuksistaan Kuoro kalutte-1- 1 kauniita lauluja Joita mielihy-vin kuunneltiin Allemerklnnyt puhui "Kansan suuruus Ja pie nuus" Tilaisuus muodostui harvi naisen cheätunnelmaiseksl Juhlak si Kolehti kannettiin Suomen Avun Ompeluseuran kassaan Lo-pu- kl oli tarjoilua Josta huolehti vat Mrs Janne Pitkänen Ja Mrs S I-ehtln-en Juhlasta oli tuloja $5500 Olemme suuresti kiitollisia Mr Vallille kun tuli meidän Juh-laamme pitkän matkan takaa Ja antoi niin paljon meille Juhlassa sekä siinä että hän kaiken teki il-maiseksi rakkaudesta kansalai-siimme Ja Herran työlle! Seurakunnan ompeluseuran kä sitöiden myyjäiset onnistuivat e-rlt- täln hyvin sillä leinen tulo oli $19795 Ompeluseuran kokonais-tulot tämän syksyn aikana on ollut $31530 Ompeluseura luovutti kas-sastaan seurakunnalle $31000 Ompeluseuran cmännöltsljät Mrs N Ojansivu Ja Mrs L Mäntylä o-v- at toimineet innokkaasti Ja vä- - hsymatta Ja he ansaitsevat suurta kiitollisuutta Seurakunta pyytää lausua syvää kiitollisuutta kalkille Jotka ovat lahjoittaneet käsitöitä sekä liltä tehneet seurakunnalle sekä kalkkia lahjoittajia pyyde-tään kiittää kaikkialla Norandassa Ja Vai DOrcssa Herran asian e-t- een olette antaneet Ja telineet ia hän siis rakkaudenne palkitkoon ! sinä vuosina Jouluaamuna Jouluk p itäisissä vo-imalähteet käytäntöön juniajumalanpalvclus Kirkland Lakella kello 7:00 ap Tässä tilai suudessa laulaa myöskin kuoro Silloin kalkki Herran huoneeseen läheltä Ja kaukaa! "Hetki Herran huoneessa on parempi kuin tuhan-nen muualla" Jouluiltana on Luther Liiton toi mesta kirkossa Juhla Joka aloite taan kello 7:C01ta Ohjelman lo-puttua ' on tarjoilua lukusalissa Nuoret toivovat suurta osanottoa heidän kynttilajuhlaansa Kukaan älköön Jääkö pois nuorten Juhlas-ta vaan antakaamme tunnustus nuorten pyrinnöille tulemalla hei dän juhlaansa Jouluk 30 p on Norandassa Jou-lujumalanpal- vclus Anglican kir-kossa kello 3:30 lp South Porcuplnessa Ja Tlmmln-slss- ä olemme 22 p Ja 23 n Las- - tenkuusljuhlät ovat samaanalkaa kello 7:00 iii molemmissa paikas-sa South Porcupinessa ollaan kir kossa Ja Timminslssä Harmony-haalill- a Vaimoni puhuu So Por-cupinessa Ja minä Timminslssä 22 p iltana Pyhänä 23 p on Juma-lanpalvelus ap South Porcuplnes-sa Ja Timminslssä on Juhlahetki Harmony-haallll- a kello 2:00 lp Kirkland Laken kokous on tammik 6 p kello 3:00 lp Mr Ja Mrs Matt Liukoa kodissa Seurakunnan vuosikokous on 13 p tammik kello 7:00 Illalla Katsokaa maksullista Ilmoitusta myöhemmin Suomen Apu ompeluseura ko-koontuu kirkon lukusaliin 7 p tammik kello 7:30 Illalla Emän-nät tuokaa kahvileiv oksia muka-nanne silla Mrs Suuronen on lu-vannut keittää maukkaat kahvit Sieltä saa myös villalankaa Mm OJanslvulta kutoamlsta varten Suomen karsiville Tule mukaan sinnekin! Sopiihan sinne tulla mienetKin kahville - FJK Ennustaa sotaa lmitoota Ilmoitetaan että Huron arkkipiispa cA Seaper Anellcan kir-kosta puheessaan Lontoon kirkko-euvosto- ll lausui että maailma voi olla pakoilet tu taistelemaan vielä yhden sodan Venäjän kansa ellei Venäjä muuta mieltään Arkkipiispa llil tämän Jälkeen ett on kaikki syyt uskoa että tämä sota tulisi olemaan viimeinen sota Calumet Falls Quebecissa Yli puo-let maan saata lssa olevasta vesi voimasta Ja kolmenelj annesta maan kehitetystä vesivoimasta on Quebecin ja Ontarion maakuntien sisällä Pääministerit King Ja Attlee ja prisidenttl Truman odottelevat pianistia että yhttistolmintakonserttl pääsisi alkamaan Glasgow Bullein P Tuolta Xmvmberln oikeusjutusta natseja af taan tulee esille kuvaavia asioita Suomalaisten kannalta erikoisen mUIeiikllntolsla varmaankin ovat n-si- at jotka otat tulleet päivänvaloon natMen virallisista asiakirjoista Suo-mea ja suomalaisia koskevina Joitakin nikoja sitten esitettiin siellä natsien asiakirja jossa selitet-tiin Suomen Jj Venäjän talvisodan ai-kaisia asioita ja josta kävi selville että Hitler oli kieltänyt antamasta minkäänlaista apua suomalaisille mutta sensijaan luvannut antaa ve-näläisille npua sodassa Suomea vas-taan! Mutta nyt viime palvina on paljas-tettu vieläkin enemmän Natsien ylijohdon pöytäkirjoista käy selville että natseilla oli suunni-telma liittää Suomi omaan valtakun-taansa federaallsena aitiona mutta pöytäkirjassa erikoisesti sanotaan että Kuunnltelman kanssa on mentä-vä varovaisesti IIsaksi siinä sanot tiin että Kuolan niemimaa kokonai-suudessaan oli määrä liittää Saksaan koska siellä pohjoisessa on rikkaita nlkkelialuetta Aluksi oli heillä suun-nitelma antaa Suomelle Leningradin nipäri tö sen Jälkeen kun se ensin olisi täydellisesti kävitetty Ja myö-hemmin sitten liittää koko Suomi Sttksilnlsppn vnltiilitnf nfit t Jotta semmoisia piirustuksia ulilla natseilla oli Kttä jos jollakin suomalaisella on ollut hutlkkauskoa natsien 'hyviin" aikeisiin niin vai maankin nämä pal-jastukset seitittä ät lopullisesti pään Vaikka eipä sillä el tällä ma n te-it elia olet Ula suomalaisilla yleensä-kään ole mitään haihakäsltykstä natseista ollut ennenkään Joten el-a- t nuo paljastukset mltaan eiikol-- sen hämmästyttäviä ole Kyllähän sen jokainen ajatteleva Ihminen kä-slt- tl ettei natseilla mitään rakkautta suomalaisiin ollut sitähän Jo osoitti "aseveljien" lähtökin Suomela kun polttivat maan tasalle koko IVr3 Tohjolan I --Mutta eipä näytä hltlerllalnen poli-tiikka vielä Hitlerin kansin tuhoon loppuneen Suomesta nimittäin näytään sikä-läisten kommunistien myötävaiku-tuksella yritettävän rederaallvaltlo- - ta" venäläiseen valtakuntaan tanssi maan niinkuin Kremlin maäraä Ja tuo tanssittaminen näkyykin olevan jo melko pitkällä menossa Viime viikolla nimittäin Helslngls-t- ä sotaansyyllisten oikeudenkäynnis-tä tuli esille seikkoja mitkä osoitta-vat ettei suomalainen oikeuslaitos kaan ole enää mikään muu kuin ulko-puoleen käskijän alainen leimasin minkä on seurattava määräyksiä ei lakikirjoista vaan uudelta Englantilaisessa maailmassa me näemme esimerkiksi olkeudenkävn nlt olevan aivan avonaisia Ja vapai-ta ja esimerkiksi natsien oikeusjut-tuihin nähden Saksassa me olemme tulleet huomaamaan tämän saman perinteen Syytetyt saavat puolustau-tua ja heitä puolustetaan asianomais-ten lakimiesten toimesta Ja he saa vat lausua omia käsityksiään puolus-tukseksee- n Mutta entäpä Suomessa Rydin suuta tukittiin oikeudessa li -- sa1' B " aaaaYKa(a' s I staan keitaan Ja kaiken lisäksi hä-nen puolustuspuheensa sitä osaa Jo-ka siellä sallittiin hänen esittää ei i miettii lainkaan Julkiseksi Koniinu-näetle- n komentamat ohranat seisoi-vat sanomalehtien toimituksissa vah-dissa ettei vain i Makaan hänen puo-lustupulieetii- an pääsisi julkisen sa-nan palstoille! Ja sitäko sitten kutsutaan oikeu denkäynniksi! Meillä täällä länsimaissa on oikeus-käsity- s tttä olipa syytettynä minkä-!'ilne- n suuri ikollineu hyvänsä niin hänelle annetaan vapaus puolutaa Itseään Julkisesti Ja niin hyvin kuin voi eikä kukaan täällä ole tuomittu ennenkuin tuomio on vapaan oikeu-denkäynnin Jälkeen annettu Suomessa syytettyinä olevat voi-vat olla syyllisiä taikka eivät ehkä ole eikä siitä tässä olekaan kysy-mys - on vain kysymys että syy-ti tyllä on tilaisuus Julkisesti esittää puolustuksensa niinkuin Suomen oi-keusjärjestys Ja oikeustajunta --Mutta kysymyksessähän näyttää olevankin että Helsinsin oikeusis-tuimessa ovat tuomareina Ihmiset Jotka f Ivat voi toimia enempää maan oikeusjärjestyksen kuin omankaan oikeustajunnan pohjalla vaan tahdot-tomina käskyläisinä lausumassa Jo tnnakolta määrätyn tuomion New Yorkissa pidetyssä Suomen it senäisyysjuhlassa oli Vashlnctonls- - ajastaan Jos Suomen nykyisistä oikeuden-käyntitavoist- a on kysymys niin me mielellämme olemme siinä suhtees-sa kuusi vuotta Jalessä Meidän käsi-tyksläm-me esimerkiksi oikeustajun-taan nähden el täällä kykene oiko-maan kukaan Kivlperän 1'ekka Esittävät maailman hallitusta Lhttcparlamentissa keskustelut atoomivoimasta Ottajasta ilmoitetaan että kaik-Kie- n kolmen pääpuolueen puhujat lllttoparlamentin Istunnossa esitti-vät maailman hallituksen perustamis-t- a estämään tulevat sodat Ja kansal-listen hallitusten Itsemäaräämisol-keukle- n alistamista tämän hallituk sen määräysvallan alaisiksi Pääministeri King aloitti keskus-telun julistamalla yhdistynei-den kansojen turvallisuusjarjestö el ole riittävä vastaus rauhan Ja turval-lisuuden probleemeille mitä maali- - ma yrittää etsiä vaikkapa myön-s- l järjestön tärkeäksi askeleeksi e-teen- päln Hän selitti atooml-voima- n valossa mikään vähempi el ole mahdollinen kuin maallmanhalli-tukse- n perustaminen jonka alaisiksi tulevat eri kansallisten hallitusten Itsemääräämisoikeudet vississä Vanhoillisen poulueen Johtaja Brancken ja CCFn edustaja Macin-nl- s poissaol-lessa puhui samaan tapaan piämi-ulsteri- n kansaa Pääministeri lisäksi lausui Uusi ihantola-yrity- s Osuustoiminnallinen siirtola perustettu Vancouverin saarelle Kautta aikojen ovat ihmiset harvoin siinä määrin tyyty-neet kohtaloonsa ettei löytyisi kaipausta parempaan ' Elämän ihanteena on ollut pyrkimys täy-dellisyyteen sellaiseen olotilaan Jossa vallitscisi mahdollisimman suuri onni Ja sopusointu Ihmisillä omassa itsessään kuin myöskin heidän keskinäisissä suhteissaan toistensa kanssa Ihmisen kaipuu täydelllsempään elämään on Johtanut monenlai-seen ihanneyhtelskuntayritykseen Niitä on ollut suurempia Ja pie-nempiä yhdyskuntia Joiden raken-ne on vaihdellut sen mukaan mil-laiset aatteet ovat olleet määrää-vinä niiden keskuudessa Toiset ovat olleet kokonaan sosialistisia luonteeltaan Mutta yhteisenä ko-kemuksena niistä kalkista on se että ihmisen luonnetta el voida keinotekoisesti toiseksi muuttaa taivaita hipovilla Ihan-teilla On havaittu että ihanteen omaksuminen el sellaisenaan vielä ole antanut riittävää voimaa sen toteuttamiseen kun ihmiset eivät ole sisäisesti kasvaneet omaksu mansa ihanteen tasolle on pantu alulle el uutta vanha Siinä lainen uusi ' huolimatta ansait- - että ole Jonka (yhteisasuntoja a Jos suisivat useita sen onnistuvat yrityk-- i koteja Täten vältettäisiin Tämä I osalta niitä hankauksia ristiriitoja Jotka Jäsentä Ja sijaitsee se meren rannalla Vancouverin saarella matkaa etelään Naiialmntl Icntimtntrlctn Iovtyy useita syltä miksi Cedar! roini-Dy-me-sea-nlml- nen kylä-kunta eroaa muista maaseutuky-listä Ensiksikin sen Joiden Joukossa on koulupettajia larmareita mctsatyolilsiä yjn nenkiiolta Jotka ovat vaka-vasti tutkineet osuustoiminta-aatett- a Ja sitä sovelluttaa uudessa yhdyskunnassaan Toiseksi siirtolayrltys eroaa entisistä utopistisista siirtoloista siinä että sen pyrkimyk-senä ei ole eristäytyä muusta yh- teiskunnasta vaan ammattitaitoi-set Jäsenet voivat Jatkaa oman ammattinsa harjoittamista ulko-puolella oman siirtolansa Jos se on edullista Siirtolan maa on ostettu 135 eekkeriä hyvää viljelyskelpoista ta eekkeriä vielä ras kaan tukkimetsän vallassa s t Jaitsce seudulla kaiken- - että tön lnUil että hän että Kin nvt ovat persiKoua luu- - cioauujadn öuunniteiman a-lals- ena on myöskin kehittää sillä yhdyskunnan hallussa nesmalll Siirtola on Vasta ja hiku sijoi- tettu vaikka hankaluudet tulevat varmaan olem'aan etuttläee he tuleveatttävoittamaan vrikt-a-slekM kkäi ylimenokauden Oikeastaan epävarmvus Jäi-ke- en seuraavan taloudelllspn elä- - pojat Paria saapunut tän- - np litlr3ttodr11 vuoden Harvey l0 neljättä vuotta Komeita terveitä pojat Omaiset ovat kovin ta-vatessa- an ilmoittaa lutansslt Voi-- ' sinne Juolupostla Jaettavaksi ja myöskin tavataan Mäkinen soittavat kaikille lukijoille Matille ja Pe-kal- le että Canadalla raln-- män suhteen ollut yhtenä teki-jänä kannustamassa tähän yhteis-yritykseen Hankkeen alku lähti yhdeksän henkilön harrastuksesta osuusto-imintaan He Innostuneet o-suustol- mlnnan Columblassa Ja muualla Ja siitä ajatuksen perustaa o-m- an Jos-sain suhteessa malliin kuin Kentuckyssa Valley" siirtola Yritys reklsteerat-tii- n alai-seksi Ja ryhdyttiin sopi vaa palkkaa löydettiin yllä- mainittu palkka yhdeksän mailin päässä Nanalmosta Jälestäpäin yhtyi mukaan 12 Jäsentä Joista toisilla oli kokemusta maan viljelyksessä Ja ryhdyttln siirtolan raivaustyöhön Palkalla ennestään oli Iso huoneen hirsitalo siistittiin Ja maalattiin asuttavaan kuntoon saavat siirtolan Jäsenet suojaa kunnes saa- daan rakennetuksi riittävä asuntoja Mrs Richard yksi siirtolan perustajista joka toimi Vancouverissa koulun- - opettajattarena Ja on ihantola-hank- e joka palannut takaisin Kiinasta selittää pienuudestaan tarkoituksena ei rakentaa see tutkimista Ja kehitys perheet voi esimerkin arvoiseksi lähekkäin vaan perustajat suurel-sessää- n yritys on pienoinen ta ja hrn-slirtoku- nta nykyään kuuluu kislä Johtuvat yksikolmatta Derustalnt koettavat uusi Jäsenten yh- teisesti ruokamultaman 90 on on Siihen osuuspääoma menestys vastukset Tervetuloa aattoiltana Kinnunen erikseen! etsimään Phillips äskettälu siitä kun erilaisilla luonteilla ole vat ihmlct Joutuvat asumaan Illan lähellä toisiaan Moni vas taavanlainen siirtokunta haak- - henkilökohtaisten riitojen takia Muunmuassa kir jailija Sinclairin perustama siirtola Californiassa kuoli siksi kun sen Jäsenet eivät kyenneet mukautumaan yhteiselämään "Me emme myöskään aljo sitä" Mrs Phillips "että Johdettaisiin yksinvaltai sesti minkään sellaisen yksilön taholta Joka varustaa rahallisen puolen" tapahtui Sinclairin siirtolassa "Meidän (siirtolamme demokraattinen siirtola Jokai-sella täysl-valtalse- lla Jäsenellä yksi ääni Palkat kalkista tuloläh-teistä kootaan yhteen ja Jaetaan tasa-arvolses- ti" 1 näyttää siltä että slit-tokunn- an Johtavat periaatteet oli-sivat välttävät sen Jäsenet että osuustoimlntaflloso- - määrää heidän tansa Sen mukaan heidän talou- - a oleva suomen lähettiläs juIj lfl-t- a hede'mdviUelystä Ympärisx tensa tullil yhdistämään sekä lausunut täällä suomalaiset o-- farmeilla kasvatetaan minMmaasta matavat tulot farmauk- - vat kuusi vuotta Jaiellä tAltK ~~ II- - _ ' _ - ! mää-ri- n Joka puhui Coldwellin ol-lut Mutta Josta missä ruia päärynöitä CC3lu miuiiaesm meisaiyosia muja Ja viinirypäleitä OsuvsM kun mvö3 erilaisista kaupun laansa aikovat Jäsenet yhteisesti Mlalstoimlsta kertyvät tulot Jotka viljellä Ja samalla kehitti- - kerätään yhteiseen kassaan vh- - ! _ teisia o-suustoimi-nnalllsta kalastusta on neliin meren rantaa alkuasteillaan vaatimaton on $7500 Mutta suuret luotta vat jäsenet heidiin seuraamaan sodan sodan Long Lake Ont merien takaa' viikon aikana —"- - ' t __ i in t I en Iloisia omansa on Ilo ms i„ man naalilla Suomlrancalla aa 1-- hjoja Ja Hauskaa toivon lehden tu s- -- -- ' "— uj rau-- hanneurottelulssa senkin vuoksi on olivat kasvamiseen Bri-tish saivat osuustolmintasilrtolansa siihen oleva sitten osuustoimintakin joksi viime aluksi määrä Joissa koitua johon vähän sinkoutunut —Anna viiden on Upton sallia selitti meitä kuten on on Vaikka sosialistiset Ila yksin toimin Aatr -- m-tavalla on on Ja on tarpeita varten Siirtolan toimeentulo el siis riippuvai-nen yhdestä ainoasta tulolähtees-tä Jäsenet toivovat saavansa Jor-ku- n kymmenen vuoden ajalla ki sellaisen yhdyskunnan Jok on monessa suhteessa omavarai nen kyeten tuottamaan tarvitse mansa vaatetuksen Ja suo jan saifalla kaiken kauia- - ryyneistä oopperaan saakka Tulevaisuus tulee näyttämään tuleeko Cedar Polnt-by-the-Se- a- sllrtokunta onnistumaan mis-sä toiset epäonnistuneet Suu-rimpana vitsauksena aikaisemme sa sosialistisissa ihanneyrityksls on ollut siihen kuuluven yksilöiden kykenemättömyys sovlttautu kommuuna-elämää- n Nykyisen yhteiskunnan Jäsen useissa pauksissa on itsekäs Ja kademieli-ne- n Yhteisissä yrityksissä voi tc soiapoiRiamme helposti ajattelemaan etr Ensiksi tuli Arthur Hnrn änen naapurinsa uhrautuu buchotrskl ja Harvev Harju VKikee vähemmän työtä kuin hän ja olleet kotitanhuilla sitten joulun tuoda siellä joulua tä- män ihan tävtvr "Sky BC:n heinäkuussa Joka ennen olisi koon ruuan satiuen siinä ovat ta hän ruveta itse Josta syystä hän riitvin V-ir-- saasti katsomaan kun tuo naapuri kuitenkin saa yhtä suuren osuu den yhteisestä lihapadasta kulr hänkin Siltä syystä tuntuisi siltä teatltläe airnaokaesnttauavnallasellaiHserlfloelattperus-n Iisi menestyksen mahdollisuudet Jossa ihmisten erilaisuudesta Joh tuvat epätasaisuudet voitaisiin saattaa sopusointuun kalkkien hy- vtätnäkanksesratyväJa hypöotnynisJtauksniasutatintoJa olisi suhteellinen suoritetun pal-veluksen kanssa Kuhnurlt sellaisessa vhdvskua alainen osa nu „ „- - i nassa vu3vai ainaisen exipurai "— " vu- - Foain iiiiIm itiii - - i voitta-nlsess- a Ja w'"m odn! WHlia Kas ne ous voittamiseksi vat mukana kuluttamaa mutta k luomassa — bt L : : : : : : : :s: :s: : : : s: :s::
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, December 20, 1945 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1945-12-20 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001527 |
Description
Title | 0405a |
OCR text | rA E SS MVU2 TORSTAINA JOULUKUUN 20 P — THUR5DAY DCC 20 NO 140 — 14S VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Finnlsh-Canadla- n Newipaper Publlahcd very Tjetday-- Thurs-da- y and Saturday by Th Vapaa Sana Prtst Llmtad Toronto Ont KINO UNHOLA Preildent VAINO MALMIVUORI Manager REYNOLD PEHKONEN Edltor Prtvatt Addrtaa of Prtatdcnt: 4 8oho St Toronto Ont otitfntta and Edltorltl Dtpartmtnta: H Huron 8t„ Toronto 2 Phont WA 7721 fUglatered aa accond-claa- a rratttr January 19th 1932 at th Poat Offlco Department Ottawa Ont 8ubierlptlon ratea In Canada and United States: Ver Year 1375 Slx Monthi 1200 Three Montha $100 In other Countrlet: Ptr Ytr $500 Slx Monthi $250 ladan vesivoimat ja sähkö Sitten tämän vuosisadan alun Jälkeen vesivoima on näyttelyt suurta Ja tärkeää osaa Canadan teollisuuden kehittämisessä Se on tuonut sähkövoiman suurimpaan osaan canadalaisia koteja tehden kotityöt helpommiksi Ja tämän kautta varustaen enemmän alkaa rentoutumiseen Sähkövoima on myöskin edes-vastuullin- en Canadan hämmästyt-tävään tuotantoon sotavuosina Viidessä vuodessa esimerkiksi alu-miinin tuotanto on noussut kuusl-kertaisek- sl! Nykyisinä sodanjälkel- - Canadan kehitettyjen 25 on Ja kehittämättömien vcsivoimava-roje- n olemassaolo tulee olemaan stratceglsesta arvosta Jällccnrakrn-nustolmlnna- n probleemien ratkai sussa Quebec nykyään Johtaa koko muuta Canadaa ollen sillä 57 pro-senttia kalkista hyuro-sähkövolma-laltoks- bta Canadassa Ja 84 pro-senttia näistä ovat kuuden suuren keskusascmajärjestön vallitsemia Ontariossa Hydro-Electr- lc Povier Commission hallitsee sähkölaitok-sia Jotka edustavat 69 prosenttia kalkista sähkövoimalaitoksista maakunnassa Ja se palvelee yli 900 kuntaa Sillä on yli 20000 mailla sähkölinjaa maaseudulla palvellen enemmän kuin 130000:tta sähkön kuluttajaa Aavikkomaakunnlsta Manltobal-l- a on suurimmat voimalähteet Ja sähkölaitokset CO prosenttia kol-men maakunnan sähkövoimalai-toksista ollen Wlnnipcg-Joe- n var-silla Tämä sähkövoiman kehitys palvelee lt0 kauppalaa Ja kylaa Eteläinen Albcrta Ja SasKatche- - vvan ovat köyhiä vesivoimasta mutta sensijaan varsin rikkaita polttoainevarastoistaan British Columbia on toiseksi sur-r-ln vesi oimastaan Ja niiden ke-hittämisessä se on kolmannella t lalla Quebecin Ja Ontarion Jälkeen Vesivoimat merenranta-maakunnis- sa ovat suhteellisesti pienet kuitenkin ovat ne tärkeät Ja niitä vahvistaa runsaat palkalli set kivlhlillarastot Yukon Ja North est Territorio ovat vielä liian harvaan asuttuja tullakseen näkyviin nykylaessa Canadan vesivoiman kehityksessä Sodan vaatimukset suuresti kohot tivat canaaan voimatuotantoa o-sit- taln Johtaen tolsloukkalset ensiluokan ja osittain kohottaen yhteis- - t--i tulostasoa voiman kehityksen suhteen Canadalla on vielä aivan neit-seellisen käyttämättömiä vesivol-mavarasto- ja Joista tyypillisin on KirkJand Lake Ont Sibelius-Juhl- a Suomen ltsenäi-syysmulstolne- en onnistui kaikin puolin hyvin Mr Urpo Vainio esitti Juhlayleisön tervetulleeksi valituin sanoi kosketellen myös Suomen Itsenäisyyttä Mr Ossian Walli Halleyburyn kalvosopiston Johtaia soitti viulusoolot suurella taidolla joita yleisö kuunteli -- Ilias tuksella Mrs Thos Wllsonln säes-tyksellä Mrs Niilo Ojansivu lausui kauniin runon tilaisuuteen sopi-van Mrs Frans J Koski puhui Sibeliuksen suurista saavutuksista Ja hänen Jalosta luonteen ominai-suuksistaan Kuoro kalutte-1- 1 kauniita lauluja Joita mielihy-vin kuunneltiin Allemerklnnyt puhui "Kansan suuruus Ja pie nuus" Tilaisuus muodostui harvi naisen cheätunnelmaiseksl Juhlak si Kolehti kannettiin Suomen Avun Ompeluseuran kassaan Lo-pu- kl oli tarjoilua Josta huolehti vat Mrs Janne Pitkänen Ja Mrs S I-ehtln-en Juhlasta oli tuloja $5500 Olemme suuresti kiitollisia Mr Vallille kun tuli meidän Juh-laamme pitkän matkan takaa Ja antoi niin paljon meille Juhlassa sekä siinä että hän kaiken teki il-maiseksi rakkaudesta kansalai-siimme Ja Herran työlle! Seurakunnan ompeluseuran kä sitöiden myyjäiset onnistuivat e-rlt- täln hyvin sillä leinen tulo oli $19795 Ompeluseuran kokonais-tulot tämän syksyn aikana on ollut $31530 Ompeluseura luovutti kas-sastaan seurakunnalle $31000 Ompeluseuran cmännöltsljät Mrs N Ojansivu Ja Mrs L Mäntylä o-v- at toimineet innokkaasti Ja vä- - hsymatta Ja he ansaitsevat suurta kiitollisuutta Seurakunta pyytää lausua syvää kiitollisuutta kalkille Jotka ovat lahjoittaneet käsitöitä sekä liltä tehneet seurakunnalle sekä kalkkia lahjoittajia pyyde-tään kiittää kaikkialla Norandassa Ja Vai DOrcssa Herran asian e-t- een olette antaneet Ja telineet ia hän siis rakkaudenne palkitkoon ! sinä vuosina Jouluaamuna Jouluk p itäisissä vo-imalähteet käytäntöön juniajumalanpalvclus Kirkland Lakella kello 7:00 ap Tässä tilai suudessa laulaa myöskin kuoro Silloin kalkki Herran huoneeseen läheltä Ja kaukaa! "Hetki Herran huoneessa on parempi kuin tuhan-nen muualla" Jouluiltana on Luther Liiton toi mesta kirkossa Juhla Joka aloite taan kello 7:C01ta Ohjelman lo-puttua ' on tarjoilua lukusalissa Nuoret toivovat suurta osanottoa heidän kynttilajuhlaansa Kukaan älköön Jääkö pois nuorten Juhlas-ta vaan antakaamme tunnustus nuorten pyrinnöille tulemalla hei dän juhlaansa Jouluk 30 p on Norandassa Jou-lujumalanpal- vclus Anglican kir-kossa kello 3:30 lp South Porcuplnessa Ja Tlmmln-slss- ä olemme 22 p Ja 23 n Las- - tenkuusljuhlät ovat samaanalkaa kello 7:00 iii molemmissa paikas-sa South Porcupinessa ollaan kir kossa Ja Timminslssä Harmony-haalill- a Vaimoni puhuu So Por-cupinessa Ja minä Timminslssä 22 p iltana Pyhänä 23 p on Juma-lanpalvelus ap South Porcuplnes-sa Ja Timminslssä on Juhlahetki Harmony-haallll- a kello 2:00 lp Kirkland Laken kokous on tammik 6 p kello 3:00 lp Mr Ja Mrs Matt Liukoa kodissa Seurakunnan vuosikokous on 13 p tammik kello 7:00 Illalla Katsokaa maksullista Ilmoitusta myöhemmin Suomen Apu ompeluseura ko-koontuu kirkon lukusaliin 7 p tammik kello 7:30 Illalla Emän-nät tuokaa kahvileiv oksia muka-nanne silla Mrs Suuronen on lu-vannut keittää maukkaat kahvit Sieltä saa myös villalankaa Mm OJanslvulta kutoamlsta varten Suomen karsiville Tule mukaan sinnekin! Sopiihan sinne tulla mienetKin kahville - FJK Ennustaa sotaa lmitoota Ilmoitetaan että Huron arkkipiispa cA Seaper Anellcan kir-kosta puheessaan Lontoon kirkko-euvosto- ll lausui että maailma voi olla pakoilet tu taistelemaan vielä yhden sodan Venäjän kansa ellei Venäjä muuta mieltään Arkkipiispa llil tämän Jälkeen ett on kaikki syyt uskoa että tämä sota tulisi olemaan viimeinen sota Calumet Falls Quebecissa Yli puo-let maan saata lssa olevasta vesi voimasta Ja kolmenelj annesta maan kehitetystä vesivoimasta on Quebecin ja Ontarion maakuntien sisällä Pääministerit King Ja Attlee ja prisidenttl Truman odottelevat pianistia että yhttistolmintakonserttl pääsisi alkamaan Glasgow Bullein P Tuolta Xmvmberln oikeusjutusta natseja af taan tulee esille kuvaavia asioita Suomalaisten kannalta erikoisen mUIeiikllntolsla varmaankin ovat n-si- at jotka otat tulleet päivänvaloon natMen virallisista asiakirjoista Suo-mea ja suomalaisia koskevina Joitakin nikoja sitten esitettiin siellä natsien asiakirja jossa selitet-tiin Suomen Jj Venäjän talvisodan ai-kaisia asioita ja josta kävi selville että Hitler oli kieltänyt antamasta minkäänlaista apua suomalaisille mutta sensijaan luvannut antaa ve-näläisille npua sodassa Suomea vas-taan! Mutta nyt viime palvina on paljas-tettu vieläkin enemmän Natsien ylijohdon pöytäkirjoista käy selville että natseilla oli suunni-telma liittää Suomi omaan valtakun-taansa federaallsena aitiona mutta pöytäkirjassa erikoisesti sanotaan että Kuunnltelman kanssa on mentä-vä varovaisesti IIsaksi siinä sanot tiin että Kuolan niemimaa kokonai-suudessaan oli määrä liittää Saksaan koska siellä pohjoisessa on rikkaita nlkkelialuetta Aluksi oli heillä suun-nitelma antaa Suomelle Leningradin nipäri tö sen Jälkeen kun se ensin olisi täydellisesti kävitetty Ja myö-hemmin sitten liittää koko Suomi Sttksilnlsppn vnltiilitnf nfit t Jotta semmoisia piirustuksia ulilla natseilla oli Kttä jos jollakin suomalaisella on ollut hutlkkauskoa natsien 'hyviin" aikeisiin niin vai maankin nämä pal-jastukset seitittä ät lopullisesti pään Vaikka eipä sillä el tällä ma n te-it elia olet Ula suomalaisilla yleensä-kään ole mitään haihakäsltykstä natseista ollut ennenkään Joten el-a- t nuo paljastukset mltaan eiikol-- sen hämmästyttäviä ole Kyllähän sen jokainen ajatteleva Ihminen kä-slt- tl ettei natseilla mitään rakkautta suomalaisiin ollut sitähän Jo osoitti "aseveljien" lähtökin Suomela kun polttivat maan tasalle koko IVr3 Tohjolan I --Mutta eipä näytä hltlerllalnen poli-tiikka vielä Hitlerin kansin tuhoon loppuneen Suomesta nimittäin näytään sikä-läisten kommunistien myötävaiku-tuksella yritettävän rederaallvaltlo- - ta" venäläiseen valtakuntaan tanssi maan niinkuin Kremlin maäraä Ja tuo tanssittaminen näkyykin olevan jo melko pitkällä menossa Viime viikolla nimittäin Helslngls-t- ä sotaansyyllisten oikeudenkäynnis-tä tuli esille seikkoja mitkä osoitta-vat ettei suomalainen oikeuslaitos kaan ole enää mikään muu kuin ulko-puoleen käskijän alainen leimasin minkä on seurattava määräyksiä ei lakikirjoista vaan uudelta Englantilaisessa maailmassa me näemme esimerkiksi olkeudenkävn nlt olevan aivan avonaisia Ja vapai-ta ja esimerkiksi natsien oikeusjut-tuihin nähden Saksassa me olemme tulleet huomaamaan tämän saman perinteen Syytetyt saavat puolustau-tua ja heitä puolustetaan asianomais-ten lakimiesten toimesta Ja he saa vat lausua omia käsityksiään puolus-tukseksee- n Mutta entäpä Suomessa Rydin suuta tukittiin oikeudessa li -- sa1' B " aaaaYKa(a' s I staan keitaan Ja kaiken lisäksi hä-nen puolustuspuheensa sitä osaa Jo-ka siellä sallittiin hänen esittää ei i miettii lainkaan Julkiseksi Koniinu-näetle- n komentamat ohranat seisoi-vat sanomalehtien toimituksissa vah-dissa ettei vain i Makaan hänen puo-lustupulieetii- an pääsisi julkisen sa-nan palstoille! Ja sitäko sitten kutsutaan oikeu denkäynniksi! Meillä täällä länsimaissa on oikeus-käsity- s tttä olipa syytettynä minkä-!'ilne- n suuri ikollineu hyvänsä niin hänelle annetaan vapaus puolutaa Itseään Julkisesti Ja niin hyvin kuin voi eikä kukaan täällä ole tuomittu ennenkuin tuomio on vapaan oikeu-denkäynnin Jälkeen annettu Suomessa syytettyinä olevat voi-vat olla syyllisiä taikka eivät ehkä ole eikä siitä tässä olekaan kysy-mys - on vain kysymys että syy-ti tyllä on tilaisuus Julkisesti esittää puolustuksensa niinkuin Suomen oi-keusjärjestys Ja oikeustajunta --Mutta kysymyksessähän näyttää olevankin että Helsinsin oikeusis-tuimessa ovat tuomareina Ihmiset Jotka f Ivat voi toimia enempää maan oikeusjärjestyksen kuin omankaan oikeustajunnan pohjalla vaan tahdot-tomina käskyläisinä lausumassa Jo tnnakolta määrätyn tuomion New Yorkissa pidetyssä Suomen it senäisyysjuhlassa oli Vashlnctonls- - ajastaan Jos Suomen nykyisistä oikeuden-käyntitavoist- a on kysymys niin me mielellämme olemme siinä suhtees-sa kuusi vuotta Jalessä Meidän käsi-tyksläm-me esimerkiksi oikeustajun-taan nähden el täällä kykene oiko-maan kukaan Kivlperän 1'ekka Esittävät maailman hallitusta Lhttcparlamentissa keskustelut atoomivoimasta Ottajasta ilmoitetaan että kaik-Kie- n kolmen pääpuolueen puhujat lllttoparlamentin Istunnossa esitti-vät maailman hallituksen perustamis-t- a estämään tulevat sodat Ja kansal-listen hallitusten Itsemäaräämisol-keukle- n alistamista tämän hallituk sen määräysvallan alaisiksi Pääministeri King aloitti keskus-telun julistamalla yhdistynei-den kansojen turvallisuusjarjestö el ole riittävä vastaus rauhan Ja turval-lisuuden probleemeille mitä maali- - ma yrittää etsiä vaikkapa myön-s- l järjestön tärkeäksi askeleeksi e-teen- päln Hän selitti atooml-voima- n valossa mikään vähempi el ole mahdollinen kuin maallmanhalli-tukse- n perustaminen jonka alaisiksi tulevat eri kansallisten hallitusten Itsemääräämisoikeudet vississä Vanhoillisen poulueen Johtaja Brancken ja CCFn edustaja Macin-nl- s poissaol-lessa puhui samaan tapaan piämi-ulsteri- n kansaa Pääministeri lisäksi lausui Uusi ihantola-yrity- s Osuustoiminnallinen siirtola perustettu Vancouverin saarelle Kautta aikojen ovat ihmiset harvoin siinä määrin tyyty-neet kohtaloonsa ettei löytyisi kaipausta parempaan ' Elämän ihanteena on ollut pyrkimys täy-dellisyyteen sellaiseen olotilaan Jossa vallitscisi mahdollisimman suuri onni Ja sopusointu Ihmisillä omassa itsessään kuin myöskin heidän keskinäisissä suhteissaan toistensa kanssa Ihmisen kaipuu täydelllsempään elämään on Johtanut monenlai-seen ihanneyhtelskuntayritykseen Niitä on ollut suurempia Ja pie-nempiä yhdyskuntia Joiden raken-ne on vaihdellut sen mukaan mil-laiset aatteet ovat olleet määrää-vinä niiden keskuudessa Toiset ovat olleet kokonaan sosialistisia luonteeltaan Mutta yhteisenä ko-kemuksena niistä kalkista on se että ihmisen luonnetta el voida keinotekoisesti toiseksi muuttaa taivaita hipovilla Ihan-teilla On havaittu että ihanteen omaksuminen el sellaisenaan vielä ole antanut riittävää voimaa sen toteuttamiseen kun ihmiset eivät ole sisäisesti kasvaneet omaksu mansa ihanteen tasolle on pantu alulle el uutta vanha Siinä lainen uusi ' huolimatta ansait- - että ole Jonka (yhteisasuntoja a Jos suisivat useita sen onnistuvat yrityk-- i koteja Täten vältettäisiin Tämä I osalta niitä hankauksia ristiriitoja Jotka Jäsentä Ja sijaitsee se meren rannalla Vancouverin saarella matkaa etelään Naiialmntl Icntimtntrlctn Iovtyy useita syltä miksi Cedar! roini-Dy-me-sea-nlml- nen kylä-kunta eroaa muista maaseutuky-listä Ensiksikin sen Joiden Joukossa on koulupettajia larmareita mctsatyolilsiä yjn nenkiiolta Jotka ovat vaka-vasti tutkineet osuustoiminta-aatett- a Ja sitä sovelluttaa uudessa yhdyskunnassaan Toiseksi siirtolayrltys eroaa entisistä utopistisista siirtoloista siinä että sen pyrkimyk-senä ei ole eristäytyä muusta yh- teiskunnasta vaan ammattitaitoi-set Jäsenet voivat Jatkaa oman ammattinsa harjoittamista ulko-puolella oman siirtolansa Jos se on edullista Siirtolan maa on ostettu 135 eekkeriä hyvää viljelyskelpoista ta eekkeriä vielä ras kaan tukkimetsän vallassa s t Jaitsce seudulla kaiken- - että tön lnUil että hän että Kin nvt ovat persiKoua luu- - cioauujadn öuunniteiman a-lals- ena on myöskin kehittää sillä yhdyskunnan hallussa nesmalll Siirtola on Vasta ja hiku sijoi- tettu vaikka hankaluudet tulevat varmaan olem'aan etuttläee he tuleveatttävoittamaan vrikt-a-slekM kkäi ylimenokauden Oikeastaan epävarmvus Jäi-ke- en seuraavan taloudelllspn elä- - pojat Paria saapunut tän- - np litlr3ttodr11 vuoden Harvey l0 neljättä vuotta Komeita terveitä pojat Omaiset ovat kovin ta-vatessa- an ilmoittaa lutansslt Voi-- ' sinne Juolupostla Jaettavaksi ja myöskin tavataan Mäkinen soittavat kaikille lukijoille Matille ja Pe-kal- le että Canadalla raln-- män suhteen ollut yhtenä teki-jänä kannustamassa tähän yhteis-yritykseen Hankkeen alku lähti yhdeksän henkilön harrastuksesta osuusto-imintaan He Innostuneet o-suustol- mlnnan Columblassa Ja muualla Ja siitä ajatuksen perustaa o-m- an Jos-sain suhteessa malliin kuin Kentuckyssa Valley" siirtola Yritys reklsteerat-tii- n alai-seksi Ja ryhdyttiin sopi vaa palkkaa löydettiin yllä- mainittu palkka yhdeksän mailin päässä Nanalmosta Jälestäpäin yhtyi mukaan 12 Jäsentä Joista toisilla oli kokemusta maan viljelyksessä Ja ryhdyttln siirtolan raivaustyöhön Palkalla ennestään oli Iso huoneen hirsitalo siistittiin Ja maalattiin asuttavaan kuntoon saavat siirtolan Jäsenet suojaa kunnes saa- daan rakennetuksi riittävä asuntoja Mrs Richard yksi siirtolan perustajista joka toimi Vancouverissa koulun- - opettajattarena Ja on ihantola-hank- e joka palannut takaisin Kiinasta selittää pienuudestaan tarkoituksena ei rakentaa see tutkimista Ja kehitys perheet voi esimerkin arvoiseksi lähekkäin vaan perustajat suurel-sessää- n yritys on pienoinen ta ja hrn-slirtoku- nta nykyään kuuluu kislä Johtuvat yksikolmatta Derustalnt koettavat uusi Jäsenten yh- teisesti ruokamultaman 90 on on Siihen osuuspääoma menestys vastukset Tervetuloa aattoiltana Kinnunen erikseen! etsimään Phillips äskettälu siitä kun erilaisilla luonteilla ole vat ihmlct Joutuvat asumaan Illan lähellä toisiaan Moni vas taavanlainen siirtokunta haak- - henkilökohtaisten riitojen takia Muunmuassa kir jailija Sinclairin perustama siirtola Californiassa kuoli siksi kun sen Jäsenet eivät kyenneet mukautumaan yhteiselämään "Me emme myöskään aljo sitä" Mrs Phillips "että Johdettaisiin yksinvaltai sesti minkään sellaisen yksilön taholta Joka varustaa rahallisen puolen" tapahtui Sinclairin siirtolassa "Meidän (siirtolamme demokraattinen siirtola Jokai-sella täysl-valtalse- lla Jäsenellä yksi ääni Palkat kalkista tuloläh-teistä kootaan yhteen ja Jaetaan tasa-arvolses- ti" 1 näyttää siltä että slit-tokunn- an Johtavat periaatteet oli-sivat välttävät sen Jäsenet että osuustoimlntaflloso- - määrää heidän tansa Sen mukaan heidän talou- - a oleva suomen lähettiläs juIj lfl-t- a hede'mdviUelystä Ympärisx tensa tullil yhdistämään sekä lausunut täällä suomalaiset o-- farmeilla kasvatetaan minMmaasta matavat tulot farmauk- - vat kuusi vuotta Jaiellä tAltK ~~ II- - _ ' _ - ! mää-ri- n Joka puhui Coldwellin ol-lut Mutta Josta missä ruia päärynöitä CC3lu miuiiaesm meisaiyosia muja Ja viinirypäleitä OsuvsM kun mvö3 erilaisista kaupun laansa aikovat Jäsenet yhteisesti Mlalstoimlsta kertyvät tulot Jotka viljellä Ja samalla kehitti- - kerätään yhteiseen kassaan vh- - ! _ teisia o-suustoimi-nnalllsta kalastusta on neliin meren rantaa alkuasteillaan vaatimaton on $7500 Mutta suuret luotta vat jäsenet heidiin seuraamaan sodan sodan Long Lake Ont merien takaa' viikon aikana —"- - ' t __ i in t I en Iloisia omansa on Ilo ms i„ man naalilla Suomlrancalla aa 1-- hjoja Ja Hauskaa toivon lehden tu s- -- -- ' "— uj rau-- hanneurottelulssa senkin vuoksi on olivat kasvamiseen Bri-tish saivat osuustolmintasilrtolansa siihen oleva sitten osuustoimintakin joksi viime aluksi määrä Joissa koitua johon vähän sinkoutunut —Anna viiden on Upton sallia selitti meitä kuten on on Vaikka sosialistiset Ila yksin toimin Aatr -- m-tavalla on on Ja on tarpeita varten Siirtolan toimeentulo el siis riippuvai-nen yhdestä ainoasta tulolähtees-tä Jäsenet toivovat saavansa Jor-ku- n kymmenen vuoden ajalla ki sellaisen yhdyskunnan Jok on monessa suhteessa omavarai nen kyeten tuottamaan tarvitse mansa vaatetuksen Ja suo jan saifalla kaiken kauia- - ryyneistä oopperaan saakka Tulevaisuus tulee näyttämään tuleeko Cedar Polnt-by-the-Se- a- sllrtokunta onnistumaan mis-sä toiset epäonnistuneet Suu-rimpana vitsauksena aikaisemme sa sosialistisissa ihanneyrityksls on ollut siihen kuuluven yksilöiden kykenemättömyys sovlttautu kommuuna-elämää- n Nykyisen yhteiskunnan Jäsen useissa pauksissa on itsekäs Ja kademieli-ne- n Yhteisissä yrityksissä voi tc soiapoiRiamme helposti ajattelemaan etr Ensiksi tuli Arthur Hnrn änen naapurinsa uhrautuu buchotrskl ja Harvev Harju VKikee vähemmän työtä kuin hän ja olleet kotitanhuilla sitten joulun tuoda siellä joulua tä- män ihan tävtvr "Sky BC:n heinäkuussa Joka ennen olisi koon ruuan satiuen siinä ovat ta hän ruveta itse Josta syystä hän riitvin V-ir-- saasti katsomaan kun tuo naapuri kuitenkin saa yhtä suuren osuu den yhteisestä lihapadasta kulr hänkin Siltä syystä tuntuisi siltä teatltläe airnaokaesnttauavnallasellaiHserlfloelattperus-n Iisi menestyksen mahdollisuudet Jossa ihmisten erilaisuudesta Joh tuvat epätasaisuudet voitaisiin saattaa sopusointuun kalkkien hy- vtätnäkanksesratyväJa hypöotnynisJtauksniasutatintoJa olisi suhteellinen suoritetun pal-veluksen kanssa Kuhnurlt sellaisessa vhdvskua alainen osa nu „ „- - i nassa vu3vai ainaisen exipurai "— " vu- - Foain iiiiIm itiii - - i voitta-nlsess- a Ja w'"m odn! WHlia Kas ne ous voittamiseksi vat mukana kuluttamaa mutta k luomassa — bt L : : : : : : : :s: :s: : : : s: :s:: |
Tags
Comments
Post a Comment for 0405a