Vapaa Sana, December 20, 1945

              rA
E
SS
MVU2 TORSTAINA JOULUKUUN 20 P — THUR5DAY DCC 20 NO 140 — 14S
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Finnlsh-Canadla- n
Newipaper
Publlahcd very Tjetday-- Thurs-da- y
and Saturday by Th Vapaa
Sana Prtst Llmtad Toronto Ont
KINO UNHOLA Preildent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Prtvatt Addrtaa of Prtatdcnt:
4 8oho St Toronto Ont
otitfntta and Edltorltl
Dtpartmtnta:
H Huron 8t„ Toronto 2
Phont WA 7721
fUglatered aa accond-claa- a rratttr
January 19th 1932 at th Poat
Offlco Department Ottawa Ont
8ubierlptlon ratea In Canada and
United States: Ver Year 1375 Slx
Monthi 1200 Three Montha $100
In other Countrlet: Ptr Ytr $500
Slx Monthi $250
ladan vesivoimat
ja sähkö
Sitten tämän vuosisadan alun
Jälkeen vesivoima on näyttelyt
suurta Ja tärkeää osaa Canadan
teollisuuden kehittämisessä Se on
tuonut sähkövoiman suurimpaan
osaan canadalaisia koteja tehden
kotityöt helpommiksi Ja tämän
kautta varustaen enemmän alkaa
rentoutumiseen
Sähkövoima on myöskin edes-vastuullin- en
Canadan hämmästyt-tävään
tuotantoon sotavuosina
Viidessä vuodessa esimerkiksi alu-miinin
tuotanto on noussut kuusl-kertaisek- sl!
Nykyisinä sodanjälkel- -
Canadan kehitettyjen 25 on
Ja kehittämättömien vcsivoimava-roje- n
olemassaolo tulee olemaan
stratceglsesta arvosta Jällccnrakrn-nustolmlnna- n
probleemien ratkai
sussa
Quebec nykyään Johtaa koko
muuta Canadaa ollen sillä 57 pro-senttia
kalkista hyuro-sähkövolma-laltoks- bta
Canadassa Ja 84 pro-senttia
näistä ovat kuuden suuren
keskusascmajärjestön vallitsemia
Ontariossa Hydro-Electr- lc Povier
Commission hallitsee sähkölaitok-sia
Jotka edustavat 69 prosenttia
kalkista sähkövoimalaitoksista
maakunnassa Ja se palvelee yli 900
kuntaa Sillä on yli 20000 mailla
sähkölinjaa maaseudulla palvellen
enemmän kuin 130000:tta sähkön
kuluttajaa
Aavikkomaakunnlsta Manltobal-l- a
on suurimmat voimalähteet Ja
sähkölaitokset CO prosenttia kol-men
maakunnan sähkövoimalai-toksista
ollen Wlnnipcg-Joe- n var-silla
Tämä sähkövoiman kehitys
palvelee lt0 kauppalaa Ja kylaa
Eteläinen Albcrta Ja SasKatche- -
vvan ovat köyhiä vesivoimasta
mutta sensijaan varsin rikkaita
polttoainevarastoistaan
British Columbia on toiseksi sur-r-ln
vesi oimastaan Ja niiden ke-hittämisessä
se on kolmannella t
lalla Quebecin Ja Ontarion Jälkeen
Vesivoimat merenranta-maakunnis- sa
ovat suhteellisesti
pienet kuitenkin ovat ne tärkeät
Ja niitä vahvistaa runsaat palkalli
set kivlhlillarastot
Yukon Ja North est Territorio
ovat vielä liian harvaan asuttuja
tullakseen näkyviin nykylaessa
Canadan vesivoiman kehityksessä
Sodan vaatimukset suuresti kohot
tivat canaaan voimatuotantoa o-sit- taln
Johtaen tolsloukkalset
ensiluokan
ja osittain kohottaen yhteis- -
t--i tulostasoa voiman kehityksen
suhteen
Canadalla on vielä aivan neit-seellisen
käyttämättömiä vesivol-mavarasto- ja
Joista tyypillisin on
KirkJand Lake Ont
Sibelius-Juhl- a Suomen ltsenäi-syysmulstolne- en
onnistui kaikin
puolin hyvin Mr Urpo Vainio
esitti Juhlayleisön tervetulleeksi
valituin sanoi kosketellen myös
Suomen Itsenäisyyttä Mr Ossian
Walli Halleyburyn kalvosopiston
Johtaia soitti viulusoolot suurella
taidolla joita yleisö kuunteli -- Ilias
tuksella Mrs Thos Wllsonln säes-tyksellä
Mrs Niilo Ojansivu lausui
kauniin runon tilaisuuteen sopi-van
Mrs Frans J Koski puhui
Sibeliuksen suurista saavutuksista
Ja hänen Jalosta luonteen ominai-suuksistaan
Kuoro kalutte-1- 1
kauniita lauluja Joita mielihy-vin
kuunneltiin Allemerklnnyt
puhui "Kansan suuruus Ja pie
nuus" Tilaisuus muodostui harvi
naisen cheätunnelmaiseksl Juhlak
si Kolehti kannettiin Suomen
Avun Ompeluseuran kassaan Lo-pu- kl
oli tarjoilua Josta huolehti
vat Mrs Janne Pitkänen Ja Mrs
S I-ehtln-en
Juhlasta oli tuloja
$5500 Olemme suuresti kiitollisia
Mr Vallille kun tuli meidän Juh-laamme
pitkän matkan takaa Ja
antoi niin paljon meille Juhlassa
sekä siinä että hän kaiken teki il-maiseksi
rakkaudesta kansalai-siimme
Ja Herran työlle!
Seurakunnan ompeluseuran kä
sitöiden myyjäiset onnistuivat e-rlt- täln
hyvin sillä leinen tulo oli
$19795 Ompeluseuran kokonais-tulot
tämän syksyn aikana on ollut
$31530 Ompeluseura luovutti kas-sastaan
seurakunnalle $31000
Ompeluseuran cmännöltsljät Mrs
N Ojansivu Ja Mrs L Mäntylä o-v- at
toimineet innokkaasti Ja vä- -
hsymatta Ja he ansaitsevat suurta
kiitollisuutta Seurakunta pyytää
lausua syvää kiitollisuutta kalkille
Jotka ovat lahjoittaneet käsitöitä
sekä liltä tehneet seurakunnalle
sekä kalkkia lahjoittajia pyyde-tään
kiittää kaikkialla Norandassa
Ja Vai DOrcssa Herran asian e-t- een
olette antaneet Ja telineet ia
hän siis rakkaudenne palkitkoon !
sinä vuosina Jouluaamuna Jouluk p
itäisissä
vo-imalähteet
käytäntöön
juniajumalanpalvclus Kirkland
Lakella kello 7:00 ap Tässä tilai
suudessa laulaa myöskin kuoro
Silloin kalkki Herran huoneeseen
läheltä Ja kaukaa! "Hetki Herran
huoneessa on parempi kuin tuhan-nen
muualla"
Jouluiltana on Luther Liiton toi
mesta kirkossa Juhla Joka aloite
taan kello 7:C01ta Ohjelman lo-puttua
' on tarjoilua lukusalissa
Nuoret toivovat suurta osanottoa
heidän kynttilajuhlaansa Kukaan
älköön Jääkö pois nuorten Juhlas-ta
vaan antakaamme tunnustus
nuorten pyrinnöille tulemalla hei
dän juhlaansa
Jouluk 30 p on Norandassa Jou-lujumalanpal- vclus
Anglican kir-kossa
kello 3:30 lp
South Porcuplnessa Ja Tlmmln-slss- ä
olemme 22 p Ja 23 n Las- -
tenkuusljuhlät ovat samaanalkaa
kello 7:00 iii molemmissa paikas-sa
South Porcupinessa ollaan kir
kossa Ja Timminslssä Harmony-haalill- a
Vaimoni puhuu So Por-cupinessa
Ja minä Timminslssä 22
p iltana Pyhänä 23 p on Juma-lanpalvelus
ap South Porcuplnes-sa
Ja Timminslssä on Juhlahetki
Harmony-haallll- a kello 2:00 lp
Kirkland Laken
kokous on tammik 6 p kello
3:00 lp Mr Ja Mrs Matt Liukoa
kodissa Seurakunnan vuosikokous
on 13 p tammik kello 7:00 Illalla
Katsokaa maksullista Ilmoitusta
myöhemmin
Suomen Apu ompeluseura ko-koontuu
kirkon lukusaliin 7 p
tammik kello 7:30 Illalla Emän-nät
tuokaa kahvileiv oksia muka-nanne
silla Mrs Suuronen on lu-vannut
keittää maukkaat kahvit
Sieltä saa myös villalankaa Mm
OJanslvulta kutoamlsta varten
Suomen karsiville Tule mukaan
sinnekin! Sopiihan sinne tulla
mienetKin kahville - FJK
Ennustaa sotaa
lmitoota Ilmoitetaan että Huron
arkkipiispa cA Seaper Anellcan kir-kosta
puheessaan Lontoon kirkko-euvosto- ll
lausui että maailma voi
olla pakoilet tu taistelemaan vielä
yhden sodan Venäjän kansa ellei
Venäjä muuta mieltään
Arkkipiispa llil tämän Jälkeen
ett on kaikki syyt uskoa että tämä
sota tulisi olemaan viimeinen sota
Calumet Falls Quebecissa Yli puo-let
maan saata lssa olevasta vesi
voimasta Ja kolmenelj annesta
maan kehitetystä vesivoimasta on
Quebecin ja Ontarion maakuntien
sisällä
Pääministerit King Ja Attlee ja prisidenttl Truman odottelevat
pianistia että yhttistolmintakonserttl pääsisi alkamaan
Glasgow Bullein
P
Tuolta Xmvmberln oikeusjutusta
natseja af taan tulee esille kuvaavia
asioita
Suomalaisten kannalta erikoisen
mUIeiikllntolsla varmaankin ovat n-si- at
jotka otat tulleet päivänvaloon
natMen virallisista asiakirjoista Suo-mea
ja suomalaisia koskevina
Joitakin nikoja sitten esitettiin
siellä natsien asiakirja jossa selitet-tiin
Suomen Jj Venäjän talvisodan ai-kaisia
asioita ja josta kävi selville
että Hitler oli kieltänyt antamasta
minkäänlaista apua suomalaisille
mutta sensijaan luvannut antaa ve-näläisille
npua sodassa Suomea vas-taan!
Mutta nyt viime palvina on paljas-tettu
vieläkin enemmän
Natsien ylijohdon pöytäkirjoista
käy selville että natseilla oli suunni-telma
liittää Suomi omaan valtakun-taansa
federaallsena aitiona mutta
pöytäkirjassa erikoisesti sanotaan
että Kuunnltelman kanssa on mentä-vä
varovaisesti IIsaksi siinä sanot
tiin että Kuolan niemimaa kokonai-suudessaan
oli määrä liittää Saksaan
koska siellä pohjoisessa on rikkaita
nlkkelialuetta Aluksi oli heillä suun-nitelma
antaa Suomelle Leningradin
nipäri tö sen Jälkeen kun se ensin
olisi täydellisesti kävitetty Ja myö-hemmin
sitten liittää koko Suomi
Sttksilnlsppn vnltiilitnf nfit t
Jotta semmoisia piirustuksia ulilla
natseilla oli
Kttä jos jollakin suomalaisella on
ollut hutlkkauskoa natsien 'hyviin"
aikeisiin niin vai maankin nämä pal-jastukset
seitittä ät lopullisesti
pään
Vaikka eipä sillä el tällä ma n te-it
elia olet Ula suomalaisilla yleensä-kään
ole mitään haihakäsltykstä
natseista ollut ennenkään Joten el-a- t
nuo paljastukset mltaan eiikol--
sen hämmästyttäviä ole Kyllähän
sen jokainen ajatteleva Ihminen kä-slt- tl ettei natseilla mitään rakkautta
suomalaisiin ollut sitähän Jo osoitti
"aseveljien" lähtökin Suomela kun
polttivat maan tasalle koko IVr3
Tohjolan I
--Mutta eipä näytä hltlerllalnen poli-tiikka
vielä Hitlerin kansin tuhoon
loppuneen
Suomesta nimittäin näytään sikä-läisten
kommunistien myötävaiku-tuksella
yritettävän rederaallvaltlo- - ta" venäläiseen valtakuntaan tanssi
maan niinkuin Kremlin maäraä Ja
tuo tanssittaminen näkyykin olevan
jo melko pitkällä menossa
Viime viikolla nimittäin Helslngls-t- ä
sotaansyyllisten oikeudenkäynnis-tä
tuli esille seikkoja mitkä osoitta-vat
ettei suomalainen oikeuslaitos
kaan ole enää mikään muu kuin ulko-puoleen
käskijän alainen leimasin
minkä on seurattava määräyksiä ei
lakikirjoista vaan uudelta
Englantilaisessa maailmassa me
näemme esimerkiksi olkeudenkävn
nlt olevan aivan avonaisia Ja vapai-ta
ja esimerkiksi natsien oikeusjut-tuihin
nähden Saksassa me olemme
tulleet huomaamaan tämän saman
perinteen Syytetyt saavat puolustau-tua
ja heitä puolustetaan asianomais-ten
lakimiesten toimesta Ja he saa
vat lausua omia käsityksiään puolus-tukseksee- n
Mutta entäpä Suomessa
Rydin suuta tukittiin oikeudessa li
-- sa1' B " aaaaYKa(a'
s I
staan keitaan Ja kaiken lisäksi hä-nen
puolustuspuheensa sitä osaa Jo-ka
siellä sallittiin hänen esittää ei
i miettii lainkaan Julkiseksi Koniinu-näetle- n
komentamat ohranat seisoi-vat
sanomalehtien toimituksissa vah-dissa
ettei vain i Makaan hänen puo-lustupulieetii- an
pääsisi julkisen sa-nan
palstoille!
Ja sitäko sitten kutsutaan oikeu
denkäynniksi!
Meillä täällä länsimaissa on oikeus-käsity- s tttä olipa syytettynä minkä-!'ilne- n
suuri ikollineu hyvänsä niin
hänelle annetaan vapaus puolutaa
Itseään Julkisesti Ja niin hyvin kuin
voi eikä kukaan täällä ole tuomittu
ennenkuin tuomio on vapaan oikeu-denkäynnin
Jälkeen annettu
Suomessa syytettyinä olevat voi-vat
olla syyllisiä taikka eivät ehkä
ole eikä siitä tässä olekaan kysy-mys
- on vain kysymys että syy-ti
tyllä on tilaisuus Julkisesti esittää
puolustuksensa niinkuin Suomen oi-keusjärjestys
Ja oikeustajunta
--Mutta kysymyksessähän näyttää
olevankin että Helsinsin oikeusis-tuimessa
ovat tuomareina Ihmiset
Jotka f Ivat voi toimia enempää maan
oikeusjärjestyksen kuin omankaan
oikeustajunnan pohjalla vaan tahdot-tomina
käskyläisinä lausumassa Jo
tnnakolta määrätyn tuomion
New Yorkissa pidetyssä Suomen it
senäisyysjuhlassa oli Vashlnctonls- -
ajastaan
Jos Suomen nykyisistä oikeuden-käyntitavoist- a
on kysymys niin me
mielellämme olemme siinä suhtees-sa
kuusi vuotta Jalessä Meidän käsi-tyksläm-me
esimerkiksi oikeustajun-taan
nähden el täällä kykene oiko-maan
kukaan
Kivlperän 1'ekka
Esittävät maailman
hallitusta
Lhttcparlamentissa keskustelut
atoomivoimasta
Ottajasta ilmoitetaan että kaik-Kie- n
kolmen pääpuolueen puhujat
lllttoparlamentin Istunnossa esitti-vät
maailman hallituksen perustamis-t- a estämään tulevat sodat Ja kansal-listen
hallitusten Itsemäaräämisol-keukle- n alistamista tämän hallituk
sen määräysvallan alaisiksi
Pääministeri King aloitti keskus-telun
julistamalla yhdistynei-den
kansojen turvallisuusjarjestö el
ole riittävä vastaus rauhan Ja turval-lisuuden
probleemeille mitä maali- -
ma yrittää etsiä vaikkapa myön-s- l
järjestön tärkeäksi askeleeksi e-teen- päln Hän selitti atooml-voima- n valossa mikään vähempi el
ole mahdollinen kuin maallmanhalli-tukse- n perustaminen jonka alaisiksi
tulevat eri kansallisten hallitusten
Itsemääräämisoikeudet vississä
Vanhoillisen poulueen Johtaja
Brancken ja CCFn edustaja Macin-nl- s
poissaol-lessa
puhui samaan tapaan piämi-ulsteri- n kansaa
Pääministeri lisäksi lausui
Uusi ihantola-yrity- s
Osuustoiminnallinen siirtola perustettu
Vancouverin saarelle
Kautta aikojen ovat ihmiset
harvoin siinä määrin tyyty-neet
kohtaloonsa ettei löytyisi
kaipausta parempaan ' Elämän
ihanteena on ollut pyrkimys täy-dellisyyteen
sellaiseen olotilaan
Jossa vallitscisi mahdollisimman
suuri onni Ja sopusointu Ihmisillä
omassa itsessään kuin myöskin
heidän keskinäisissä suhteissaan
toistensa kanssa
Ihmisen kaipuu täydelllsempään
elämään on Johtanut monenlai-seen
ihanneyhtelskuntayritykseen
Niitä on ollut suurempia Ja pie-nempiä
yhdyskuntia Joiden raken-ne
on vaihdellut sen mukaan mil-laiset
aatteet ovat olleet määrää-vinä
niiden keskuudessa Toiset
ovat olleet kokonaan sosialistisia
luonteeltaan Mutta yhteisenä ko-kemuksena
niistä kalkista on
se että ihmisen luonnetta el
voida keinotekoisesti toiseksi
muuttaa taivaita hipovilla Ihan-teilla
On havaittu että ihanteen
omaksuminen el sellaisenaan vielä
ole antanut riittävää voimaa sen
toteuttamiseen kun ihmiset eivät
ole sisäisesti kasvaneet omaksu
mansa ihanteen tasolle
on pantu alulle el
uutta
vanha
Siinä
lainen uusi '
huolimatta ansait- - että ole
Jonka (yhteisasuntoja a
Jos suisivat useita
sen onnistuvat yrityk-- i koteja Täten vältettäisiin
Tämä I osalta niitä hankauksia
ristiriitoja Jotka
Jäsentä Ja sijaitsee
se meren rannalla Vancouverin
saarella matkaa etelään
Naiialmntl Icntimtntrlctn
Iovtyy useita syltä miksi Cedar!
roini-Dy-me-sea-nlml- nen kylä-kunta
eroaa muista maaseutuky-listä
Ensiksikin sen
Joiden Joukossa on koulupettajia
larmareita mctsatyolilsiä yjn
nenkiiolta Jotka ovat vaka-vasti
tutkineet osuustoiminta-aatett- a
Ja sitä sovelluttaa
uudessa yhdyskunnassaan
Toiseksi siirtolayrltys eroaa
entisistä utopistisista siirtoloista
siinä että sen pyrkimyk-senä
ei ole eristäytyä muusta yh- teiskunnasta vaan ammattitaitoi-set
Jäsenet voivat Jatkaa oman ammattinsa harjoittamista ulko-puolella
oman siirtolansa Jos se
on edullista Siirtolan maa on
ostettu 135 eekkeriä hyvää
viljelyskelpoista
ta eekkeriä vielä ras
kaan tukkimetsän vallassa s t
Jaitsce seudulla kaiken- -
että tön lnUil
että
hän
että
Kin
nvt
ovat
persiKoua luu- -
cioauujadn öuunniteiman a-lals- ena on myöskin kehittää
sillä
yhdyskunnan hallussa
nesmalll
Siirtola on Vasta
ja hiku sijoi- tettu
vaikka hankaluudet tulevat
varmaan olem'aan
etuttläee he tuleveatttävoittamaan vrikt-a-slekM kkäi
ylimenokauden
Oikeastaan epävarmvus Jäi-ke- en seuraavan taloudelllspn elä- -
pojat
Paria saapunut tän- - np litlr3ttodr11
vuoden Harvey l0 neljättä
vuotta Komeita terveitä pojat
Omaiset ovat kovin ta-vatessa- an
ilmoittaa
lutansslt Voi-- '
sinne
Juolupostla Jaettavaksi ja
myöskin tavataan
Mäkinen soittavat
kaikille
lukijoille Matille ja Pe-kal- le
että Canadalla
raln--
män suhteen ollut yhtenä teki-jänä
kannustamassa tähän yhteis-yritykseen
Hankkeen alku lähti yhdeksän
henkilön harrastuksesta osuusto-imintaan
He Innostuneet o-suustol- mlnnan
Columblassa Ja muualla Ja siitä ajatuksen perustaa o-m- an
Jos-sain
suhteessa malliin kuin
Kentuckyssa Valley" siirtola Yritys reklsteerat-tii- n
alai-seksi
Ja ryhdyttiin sopi
vaa palkkaa löydettiin yllä- mainittu palkka yhdeksän mailin
päässä Nanalmosta Jälestäpäin
yhtyi mukaan 12 Jäsentä
Joista toisilla oli kokemusta maan
viljelyksessä Ja
ryhdyttln siirtolan raivaustyöhön
Palkalla ennestään oli
Iso huoneen hirsitalo
siistittiin Ja maalattiin asuttavaan
kuntoon saavat siirtolan
Jäsenet suojaa kunnes saa- daan rakennetuksi riittävä
asuntoja Mrs Richard
yksi siirtolan perustajista joka
toimi Vancouverissa koulun- -
opettajattarena Ja on
ihantola-hank- e joka palannut takaisin Kiinasta selittää
pienuudestaan tarkoituksena ei rakentaa
see tutkimista Ja kehitys perheet
voi esimerkin arvoiseksi lähekkäin vaan
perustajat suurel-sessää- n
yritys on pienoinen ta ja hrn-slirtoku- nta nykyään kuuluu kislä Johtuvat
yksikolmatta
Derustalnt
koettavat
uusi
Jäsenten
yh- teisesti
ruokamultaman
90 on
on
Siihen
osuuspääoma
menestys
vastukset
Tervetuloa
aattoiltana
Kinnunen
erikseen!
etsimään
Phillips
äskettälu
siitä kun erilaisilla luonteilla ole
vat ihmlct Joutuvat asumaan
Illan lähellä toisiaan Moni vas
taavanlainen siirtokunta haak- -
henkilökohtaisten
riitojen takia Muunmuassa kir
jailija Sinclairin perustama
siirtola Californiassa kuoli siksi
kun sen Jäsenet eivät kyenneet
mukautumaan yhteiselämään
"Me emme myöskään aljo
sitä" Mrs Phillips "että
Johdettaisiin yksinvaltai
sesti minkään sellaisen yksilön
taholta Joka varustaa rahallisen
puolen" tapahtui Sinclairin
siirtolassa "Meidän (siirtolamme
demokraattinen siirtola Jokai-sella
täysl-valtalse- lla Jäsenellä
yksi ääni Palkat kalkista tuloläh-teistä
kootaan yhteen ja Jaetaan
tasa-arvolses- ti"
1 näyttää siltä että slit-tokunn- an
Johtavat periaatteet oli-sivat
välttävät sen
Jäsenet että osuustoimlntaflloso- -
määrää heidän
tansa Sen mukaan heidän talou- - a oleva suomen lähettiläs juIj lfl-t- a hede'mdviUelystä Ympärisx tensa tullil yhdistämään sekä
lausunut täällä suomalaiset o-- farmeilla kasvatetaan minMmaasta matavat tulot farmauk- -
vat kuusi vuotta Jaiellä tAltK ~~ II- - _ ' _ - !
mää-ri- n
Joka puhui Coldwellin
ol-lut
Mutta
Josta
missä
ruia päärynöitä CC3lu miuiiaesm meisaiyosia
muja Ja viinirypäleitä OsuvsM kun mvö3 erilaisista kaupun
laansa aikovat Jäsenet yhteisesti Mlalstoimlsta kertyvät tulot Jotka
viljellä Ja samalla kehitti- - kerätään yhteiseen kassaan vh- -
! _ teisia
o-suustoimi-nnalllsta
kalastusta
on neliin
meren rantaa
alkuasteillaan
vaatimaton
on $7500
Mutta
suuret luotta
vat jäsenet heidiin
seuraamaan
sodan
sodan
Long Lake Ont
merien takaa'
viikon aikana
—"- - '
t __ i in t
I
en
Iloisia
omansa
on Ilo ms i„
man naalilla Suomlrancalla
aa
1--
hjoja
Ja
Hauskaa toivon
lehden
tu s- -- -- ' "— uj rau-- hanneurottelulssa senkin vuoksi
on
olivat
kasvamiseen Bri-tish
saivat
osuustolmintasilrtolansa
siihen
oleva
sitten
osuustoimintakin
joksi
viime
aluksi
määrä
Joissa
koitua
johon
vähän
sinkoutunut
—Anna
viiden
on
Upton
sallia
selitti
meitä
kuten
on
on
Vaikka
sosialistiset
Ila yksin toimin
Aatr
--
m-tavalla
on
on
Ja
on
tarpeita varten Siirtolan
toimeentulo el siis riippuvai-nen
yhdestä ainoasta tulolähtees-tä
Jäsenet toivovat saavansa Jor-ku- n kymmenen vuoden ajalla ki
sellaisen yhdyskunnan Jok
on monessa suhteessa omavarai
nen kyeten tuottamaan tarvitse
mansa vaatetuksen Ja suo
jan saifalla kaiken kauia- -
ryyneistä oopperaan saakka
Tulevaisuus tulee näyttämään
tuleeko Cedar Polnt-by-the-Se- a- sllrtokunta onnistumaan mis-sä
toiset epäonnistuneet Suu-rimpana
vitsauksena aikaisemme
sa sosialistisissa ihanneyrityksls
on ollut siihen kuuluven yksilöiden
kykenemättömyys sovlttautu
kommuuna-elämää- n Nykyisen yhteiskunnan Jäsen useissa
pauksissa on itsekäs Ja kademieli-ne- n
Yhteisissä yrityksissä voi
tc soiapoiRiamme helposti ajattelemaan etr
Ensiksi tuli Arthur Hnrn änen naapurinsa uhrautuu
buchotrskl ja Harvev Harju VKikee vähemmän työtä kuin hän
ja
olleet
kotitanhuilla
sitten
joulun
tuoda
siellä
joulua tä- män
ihan
tävtvr
"Sky
BC:n
heinäkuussa
Joka
ennen
olisi
koon
ruuan
satiuen
siinä
ovat
ta
hän
ruveta
itse Josta syystä hän riitvin V-ir-- saasti katsomaan kun tuo naapuri
kuitenkin saa yhtä suuren osuu den yhteisestä lihapadasta kulr
hänkin Siltä syystä tuntuisi siltä
teatltläe airnaokaesnttauavnallasellaiHserlfloelattperus-n
Iisi menestyksen mahdollisuudet
Jossa ihmisten erilaisuudesta Joh tuvat epätasaisuudet voitaisiin
saattaa sopusointuun kalkkien hy- vtätnäkanksesratyväJa hypöotnynisJtauksniasutatintoJa
olisi suhteellinen suoritetun pal-veluksen
kanssa
Kuhnurlt sellaisessa vhdvskua
alainen osa nu „ „- - i nassa vu3vai ainaisen exipurai "— " vu- - Foain iiiiIm itiii - - i
voitta-nlsess- a Ja w'"m odn! WHlia Kas ne ous voittamiseksi vat mukana kuluttamaa mutta
k luomassa — bt
L
:
:
:
:
:
:
:
:s:
:s:
:
:
:
s:
:s::