Vapaa Sana, September 21, 1976

              SYYSTOIHINTAKAUDEN
alkajaisjuhlaa
vietetään Pyhän Matteuksen ev lut kirkossa
Sudbury Ont lauantaina ja sunnuntaina
tk 25 ja 26 päivinä
Juhlan jlirles läjänä on seurakunnan Jolnen ryhmä Lauantai-iltan- a on lurlauslielk kello 7 Ja sen Jälkeen kahvltaroIlua
Sunnuntaina aamukirkko la pyhäkoulu klo 10 ap Kaali-kääryl- e- a liämmipaivalllsen tarjoilu aletaan kello 12
Iltapäivällä kello 2 on hartaushetki Vanupln kappelissa
Kansalaistemme suosulllsta mukaantuloa odotetaan
Setitnkunnan II nhmä
SUDBURYN SUOMEN KIELEN KOULU
Ilmoittautuinisct seuraavasti:
_ Dovvlinc Larcbvvoocl Public School 28 9 klo 1800—1900
-L- ively Jcssie Hamilton Puhllc School 28 9 klo 1530 —
1600 ia klo 1800—1900 tai puh 522-179- 2 _ Long Lake Long Lake Public School 29 9 klo 1800—1900
__ Miioury Sudbury Secondary School 30 9 klo 1800—
1900
Lukuvuosimaksu $1300 koululaisilta ja $2600 aikuisilta
Luokkien ajankohtia voidaan muuttaa
Tänä vuonna 'High School' oppilailla on mahdollisuus suo-rittaa
'credit' suonien kielellä läpäisemällä ylimääräinen
koe luokkien päätyttyä keväällä
KAIKKI JOUKOLLA MUKAAN
Koulun Johtokunta N
Tili ON KANADA
! British Columbian Okanagan
laakso on toisena Ontarion
Kiasaran alueen jälkeen Kana- -
tärkeimpänu hedelmien
kasvatusalueena (Okanaean
laaksossa huhti- - ja toukokuus- -
4
i kävijät näkevät loistavan
Ifalikoiman ihania kukkia ja
lilsylla siellä on runsas salo
ninirypäleitä omenia luumu--
päärynöitä kirsikoita ja
iersikoita
i Ensimmäiset laaksoon saa
neet valkoihoiset olivat lur--
bkauppiaita joita seurasi
at kullan etsijät Kultaa laak
iosta löysi vuonna 1833 David
Douglas jonka mukaan Doug--
Is Fir-pu- u sai nimensä
Ij Isä Charles Pansody OMI
icrusti roomalaiskatolisen Ja-ttjks- en
ja ensimmäisen val--
loiscn asutuksen laaksoon
ruonna 1859 Hänen lähetyksen- -
kirkkonsa ja koulunsa on
lusitlu ja ne-- ovat muisto- -
pcrkkcinä näistä rohkeista al- -
liasukkaista Nämä napit is--
liitivät ensimmäiset omrnn- -
fut laaksoon mutta vasta
kenraalikuvernööri Lordi
berdeen osti kaksi mnntii™
isosta kävi selville että he--
klmicn kasvatukseen oli kau-linen
mahdollisuus lint-sn- c
Runsas sato hänen puutar
haan lähellä Kelovvnaa --vuon-
92 kannusti muita yrittä- -
aan puutarhoja ja johti en--
maiseen suureen asutuk- -
virtaan vv 1898-191- 0
{Kanadalaiset elokuvien teki- -
saavat nykyisin nauttia me
meiir f„-- _
btka inTii- - iUavana aIla hetkellä KaiKM luetaan alansa parhaisiin:
BIF ci
äiset Hinta sid $575
1
nestyksestä sekä kotimaassa
että kansainvälisillä juhlilla
mutta tulee muistaa ettei tä-mä
ole uusi ala Kanadassa ku-ten
useimmat ihmiset luulevat
Kanadalaisia elokuvia tehtiin
Kanadassa niin aikaisin kuin
vuonna 1898 vain kaksi vuot-ta
sen jälkeen kun Lumieren
veljekset aloittivat elokuvien
teon Lontoossa The Story of
Evangellne joka tehtiin Kana-dassa
--vuonna 1913 oli ensim-mäinen
täyspitkä elokuva jo-ka
valmistettiin Pohjois-Amc-rikas- sa
Eräs rikkaimmista ja harvi-naisimmista
näyttelyistä Ka-nadassa
avataan Toronton
Royal Ontario-museoss- a syys-kuun
28 päivänä Se käsittää
kultaa ja muita esineitä Museo
Oro del Pcru'sta ja kertoo 1900
vuotta inkojen ja varhaisem-paa
historiaa Siihen kuuluu
iteoksia Viscus ja Na?da sivis-tyksistä
jotka kukoistivat
Perussa varhain kuin vuon-na
400 ennen Kristusta Mochi-c- a
Chancay ja Chimu sivis-tyksiin
jotka käsittävät 12 vuo-sisataa
perulaista historiaa in-kojen
nousuun He sortuivat
Pi7aron ja hänen espanjalais-ten
scikkailijoittensa käsiin
Näyttelyä kuvataan uskomat-toman
kauniiksi höyhenistä
tehtyine seremoniaviittoineen
itekstiileineen rintalaattoi- -
necn sekä koruincen ja koris-tuksinee- n
ja näytteillä on e--
nemmän kultaa kuin voi odoH
taa näkevänsä koko elinaikana
Hyvän ja maukkaan ruoan ystäville
seuraavia keittokirjoja
?älisten i ? m
cookb°OK kuuluu Crovvn'in kuuluisien kansain--
i kareiseni iJ'r" ai aun ae sisauaa mm suomalaista ruo--
ja jopi kifi Iemomsasekä piirakoiden pannukakkujen
mutta niii imir-unjL-e- i rviria on cngianmnKieunen
'at - ai !:eKa suomeksi etla englanniksi ja mi--
f8m50Kru!imirS~"F:va Somerealo: KEITTOTAITO 363 sivua sid
Tienti: ' "" ullu'sieuu lauos jonica ovat öomersaion
Tetri K r" KscnPohialta toimittaneet Ella Lehtinen ja Salme
säilöni i'a Slsalää 1305 erilaista ruoanlaitto- - leipomis-- ja
i!'i ennen 1 ?' ?" n'k'isia ""okia että niitä herkkuja "joita
keifSUURI KEITTOKIRJA on paljon enemmän kuin vain
re!enf7' ' e on stlakin a ensiluokkainen onkin runsaine
teen Ä' KirJa Kertoo kaikesta mikä liittyy ruokatalou-aiinpic- i: C1"cn os"tosta ruoan tarjollepanoon keittiön työ
ho- - c' ruoka-- n ncisia tcrvcellisist a moista vm vm
%ai i lKi'™vl kolmas painos siinä on lähes 1000 erilaista
iam"V"iwa°bU"KMinePnostkitiurjsakulkuat miräasstkäanktiirsjeanstaa $si1s0ä0ltäläisää681 sivua
KElfirnl?PIJ{?rXaurl Vanhanen: RIISTA JA KALARUOKIEN Vrnonepn '"MHJA
i ' villilltliiin J9lX) Erittäin suosittu kirja joka on
niviUi JJn nivviy vaiastostammc loppuun Kirja sisallua
uusia in?'lia kou- - ja ulkomaisia ruokaohjeita ja runsaasti cräruokien valmislusohieita
FSn] T-nnu„-
__ „
niin
runW"trB Ja KaunI Kautiauicn: KUTlKUUKA 521 sivua
joka „" Klvla Sl- - W50 Kirjasta on nyt otettu 36 painos
uulun jokaisesncn ksoudoinsltavisluvoimiiamlalisitieinlnpenrHhlekeSniiäitiIennriuofptappasanna
BaisSS„KITTOKIRJA on uusi isokokoinen 304 värikuvin va
ra'hteW ' Ssa"vd kiriä Auttaa perheenäitiä valmistamaan
laottuna ieckulis'a aicrioita peiheellecn ja vieraille Hinta
Postituskustannuksiin 50c lisää kirjaa kohden
Sana Prs Ltd 400 Quecii SI W Toronto Ont M!5V 2A6
A
fllSs
JÄRVENPÄÄSTÄ
KIIKAROITUA!
Kun seuraa "seuratoiminta-palstaa- "
Ukkoslahdessa ei voi
muuta kuin ihmetellä että itoi-mint- aa
riittää Varsinkin syk-syisin
lähdetään innolla mu-kaan
mitä erilaisimpiin rientoi-hin
kukin halunsa mukaan
Ja mahdollisuuksia ' on mitä
moninaisempia — suomalaisit-tainki- n
Kuuntelin hiljattain nauhan
jonka Mikko Määttälä oli teli-in
t USAtn ja Canadansuoma-laisisl- a
vieraillessaan täällä
Kcski-Pohjanmaa- n Nuorisoseu-ran
"Jääkärin morsia-men
kanssa" runsas vuosi sit-ten
Ohjelma "PohjalaiRet län-nellä"
esitettiin Kokkolan alue-radion
kautta vuodenvaihtees-sa
Ohjelman loppupuolella tuli
esiin vakava kysymys: Mikä'on
suomalaisen seuratoiminnan
kohtalo USA:ssa? Kuoleeko se?
Ja kuinka pian?
Tällä hetkellä tilanne ci suin-kaan
ole loistava jatkoa aja-tellen
Tulimme tuon huomaamaan
hiljattain vieraillessamme St
Paulissa Minnesotassa sikä-läisen
Historiaseuran järjes-tämässä
kesäjuhlassa Tilai-suus
oli mukavassa puistossa
lähellä kaupungin keskustaa
mutta poti ehdottomasti ylei-sön
puutetta Esiintyjiksi oli
saatu Thundcr Baysta "Kiiku- -
Näyttely kestää marraskuun
21 päivään
Ainoa puisto maailmassa joka
on omistettu rauhan edistämi-selle
sijaitsee Yhdysvaltojen
ja Kanadan rajalla North Da-kotan
ja Manitoban välillä Si
tä kutsutaan nimellä Inter-national
Peacc Garden ja sii-hen
kuuluu 1541 eekkeriä Ka-nadassa
ja 888 eekkeriä Yhdys-valloissa
Sen nähtävyyksiin
kuuluvat kukkaiskello järviä
puistoineen sekä khimerkki
jossa vannotaan että näitten
maitten välinen ystävyys tulee
jatkumaan
Brandon General Hospital
tulee osallistumaan täysikas-vuisten
opiskelijoitten ohjel-maan
jonka avulla tullaan
kouluttamaan sairaanhoitajia
työskentelemään maaseutualu-eilla
sekä Manitoban pohjoi-sessa
Ohjelma on tarkoitettu
opiskelijoille joilla ei ole ol-lut
mahdollisuutta tällaiseen
koulutukseen varojen puutteen
takia muodollisen koulutuk-sen
puutteen takia tai koska
he asuvat kaukaisilla alueilla
Ensisija tullaan antamaan van-hemmille
myös naimattomil-le
joilla on alaikäisiä lapsia
henkilöille joilla on alle 'gradc
12 koulutus sekä niille joilla
on ollut ainoastaan sesonkitöi-t-ä
tai joilla ei ole koskaan ol-lut
(työpaikkaa Odotetaan
suuren osan oppilaista olevan
intiaani-- tai Metis-alkuper- ää
Näitten ryhmien edustajat
ovat pyytäneet ohjelmaa joka
lisäisi nlkuasukassairaanhoita-jie- n
koulutusta ja käyttöä
w w
Ottawan Kansallisgalleria on
henKkinnut vähän aikaa sitten
350 taidejäljennöstä joihin
kuuluu (Druererin Goyan
Gericaultin Beckmannin LVla-cr- oi
'in ja iMancfin teoksia
Gallerian kuraattori Douglas
Druick sanoo tämän tuovan
gallerian kokoelmiin etsauksia
puuleikkauksia ja lithograate-j- a
noin viiteen tuhanteen kap-paleeseen
Se on laajin koko
elma Kanadassa mutta hyvin
vaatimaton maailman mitto-jen
mukaan Kansallisgalle-ria
ei tule koskaan omaamaan
kokoelmaa joka voisi kilpailla
syvyydessä tai laajuudessa sel-laisten
suurten kokoelmien
kanssa kuin Leningradin Her-mita- ge
State Museum mutta
Kanada suunnittelee hyvää ko-koelmaa
tärkeitä teoksia Mi-tään
hintaa ci mainittu uusim-mista
mutta Galleria käyttää
noin viisi miljoonaa dollarij
vuodessa kaikkiin ostoksiinsa
KIJ RVA A
rit" samoin tanhuryhmä Mil-hvnukee- sta
palkallisen "kisu-rit- "
ryhmän i isäksi Paikall-isuutta
edusti lisäksi pieni se-kakuoro
ja skandinaavinen
tanhuryhmä jonka jäsenistön
muodotivat pääasiassa juuri
skandinaavit joukossa tosin ol-len
mm japanilainen ketterä
82-vuot-ias
nuorukainen Yhteis-esityksen
aikana tuntui kuin
esiintyjiä olisi ollut enemmän
kuin yleisöä
Järjestäjät olivat tehneet pal-jon
työtä tilaisuuden onnistu-miseksi
ja olisi odottanut suu-rempaa
yleisömenestystä Sää
tosin oli kesäisen lämmin mut-ta
paikalliset isännät kertoivat
että se ci ole syynä '--
Meitä
ei vain yksinkertaisesti ole tai
meitä ei saada liikkeelle"
Päinvastaistakin ilmiötä to-sin
on Cloquella Minnesotassa
Siellä on hiljattain perustettu
Suomi-Klub- i vaalimaan ennen-kaikkea
SUOMENKIELTÄ Heil-lä
on ollut ohjelmatilaisuuksia
ja ovatpa uskaltautuneet jopa
Ukkoslah teenkin saakka
USA:n puolella on sulautu-minen
'kieliseen" väestöön ta-pahtunut
nopeammin ja toisen
ja kolmannen polven siirtolai-set
ehät enää ota tai eivät
halua ottaa osaa suomenkieli
seen toimintaan
Tässä on joskus jotain
kuten ennen oli Tanskan
maassa Joku supisuomalainei
saattaa olla vuoden poissa
jossain muualla ja kun palaa(
ei hän enää osaa suomea! Oli-pa
tuo sitten kotimaassa tai
täällä lännellä
Suomalaista kulttuuria halu-taan
vaalia kuin kukkaa käm
menellä vaikka tiedetään että
se kuolee Tai siksikö juuri
Onko suomalaisen seuratoi-minnan
ja kulttuurin kuolemi-nen
USA:n puolella jo huomis-päivän
asia? Kuka osaa vasta-ta
tähän!
Canadan puolella
%
onneksi
viime vuosikymmenien tuoma
suurempi siirtolaisuus on ta-keena
siitä että suomalaisella
seuratoiminnalla ja kulttuuril-la
täällä on huomattavasti pi-temm- älti
clonaikaa Mutta kuin-ka
kauan?
Meillä täällä Ukkoslahdessa
ci olla huolestuneita siitä että
kulttuurimme kuolisi
Mutta käsityksemme on että
suuria suoneniskuja se ci
kunnolla kestä '
Saimme suurella vaivalla aje-tuksi
suomenkielen yliopis-toomme
ja se oli lentää sieltä
pihalle viime keväänä Näiden
päivien aikana näemme kuinka
asiassa käy Jatkuuko se pi-tempään?
Jos se nyt sieltä läh-tee
lähteekö se ainiaaksi? Yh-dellä
korkeakoulullamme on
suomenkieli halukkaiden saa-tavissa
— iltakouluissa opete-taan
suomea — ja mitä moni-puolisimmis-sa
seuroissamme
suomalaista kulttuuria sen eri
muodoissa Valinnanvaraa on
Mutta kuinka kauan Meillä on
eri seuroissa innokkaita ja tai-tavia
vetäjiä Mutta ellei vedet-täviä
ole lamaantuu innostus
ja pian olemme siinä pisteessä
missä USA:ssa aletaan olla jo
nyt Suomalaisen seuratoimin-nan
ja kulttuurin lopun edessä
tällä mantereella
Ottakaa paikkanne eri seu-roissa
niin täällä Ukkoslah-dessa
kuin muuallakin Cana-dass- a
(ja jenkeissä myös) ja vaa-likaamme
suomalaista kulttuu-riamme
scn eri muodoissa
Viljaa korjataan Suomessa
kuluvana syksynä 1360000 heh-taaiill- u
Ala on yli puolet koko
peltoalasta ja Miurempi kuin
milloinkaan aiemmin Viljan vil-jelyala
on kasvanut kuusikym-menluvun
puolivälin jälkeen nel-jänneksellä
eli 2JO000 hehtaaril-la
Syynä viljanviljelyni kasuui
on luopuminen karjasta ja osa-aikaviljel- yn
lisääntyminen K jm
hohta-Jtisado- t ovat samaan ai-kaan
nousset noin puolella
tuotrtaau viljaa hyvinä Miosina
reilusti yli oman tarpeen
No 76 1976 - Tilttal yyik 21 p Tuetday Sept 21 Vapaa Sana — Sivu 7
"AHbrstlsyövän
uhka kasvaa"
NEW YORK — Yhdysvaltain
roixi miljoonasta asb:stin kanssa
säännöllisesti tekemisiin joutu-vasta
työntekijästä 400000 kuo-lee
syöpään lähimmän viiden-kymmenen
vuoden aikana ellei
kehitetä aivan uusia taudinmäär-itys-
ja hoitomenetelmiä
Arvion on esittänyt New Yor-kissa
toimivan Mount Sinain
yliopiston ympärisötieteidcn lai-toksen
johtaja Irving Selikoff
Seikoffin mukaan tilanne vain
pahrnee vuoteen 2000 mennessä
ellei asbestin käsittelyssä ryhdv-t- ä
tiukkoihin rajoituksiin
Arviot siitä että 40 prosenttia
asbestin kanssa työskentelevistä
kuolee syöpään perustuvat tä-hänastisiin
keuhkosyöpää ja mui-ta
syöpätyyppejä koskeviin tutki-muksiin
"Neljäsataatuhatta asbestikuo-lema-a
on kuitenkin vain pieni
osa kaikista asbestin aiheutta-mista
kuolemantapauksista" Se-likoff
sanoo "Kymmenen mil-joonaa
työntekijää joutuu ajoit-tain
tekemisiin hienokuituisen
asbestin kanssa mm rakennus
ja laivateollisuudessa"
Samoin ainakin miljoona auto-mekaanikkoa
joutuu asbestille
alttiiksi käsitellessään autojen
jarruhihnoja ja jarrupaloja
Asbesti todettiin sypää ai-heuttavaksi
aineeksi jo vuonna
1935 Tavallisesti syöpä ilmenee
vasta 20—10 vuoden kuluttua sii-tä
kun asbestikuituja on joutu-nut
keuhkoihin
Vuosien 1930 ja 1970 väillä
' Yhdysvalloissa käytettiin lähes
25 miljoonaa tonnia asbestia ra-kennuksien
lämpö- - ja äänieris-tyksiin
paloeristeisiin ja muihin
vastaaviin tarkoituksiin
Näiden rakennusten huollon
korjausten ja purkamisen yhtey-dessä
asbestille joutuvat altiiksi
työntekijöiden lisäksi myös täy-sin
ulkopuoliset ihmiset
Vaara myös
perheenjäsenille
Selikoffin mukaan tutkimuk-sc- :
osoittavat että syöpätapauk-set
lisääntyvät myös asbestityön-tek'ijäiue- n
muilla perheenjäsen-niJ- ä
Näin on käynyt esimerkik-si
vaimoille jotka ovat pesseet
asbestityössä olevan miehensä
työvaatteita
Cochrane Ont
Elok 16 päivä kuoli Kalle
August Helminen Lady Minto
sairaalassa Cochranessa Häa
oli syntynyt Valkeakoskella
Suomessa 1894 Lähinnä kai-paamaan
jäivät puolisonsa Rau-ha
Helminen sekä tytär Birjet-t-a
Haapaniemi sekä sisar Hel-mi
Skotman Helsingissä Edes-mennyt
tullut Kanadaan 1923
Elok 16 pnä kuoli Mrs
Tyyne Eester Barks (as Smo-lander)
Lady Minto sairaalassa
Cochranessa Hän oli syntynyt
Kuopiossa Suomessa 1903 Kai-paamaan
jäivät lähinnä mie-hensä
Veli Bark sekä tytär
Kielo Holm perh sisar Rosa
Hacklin sekä veli Pekka Smo-lander
Kuopiossa Edesmennyt
tuli Kanadaan 1929
Edesmenneiden siunaustilai-suuden
toimitti past Taimo
Majalahti — EI
SUDBURY ONT
Mattcusseurakuhnan syystoi-mintakaud- en
juhla tulee ole-maan
tk lopulla Huomioikaa
llm toisessa paikassa lehteä
'Muuten jumalanpalvelukset
ovat sunnuntaisin klo 10 ap
Samoin pyhäkoulu Ompelu-seura
ja raamattupiiri kokoon-tuu
määrättyinä aikoina Uu-den
pastorin saavuttua tiedoite-taa- n
kaikesta tarkemmin Mat-teusseuraku- nta
lausuu niaamie-hemm- e
lämpimästi tervetul-täis- i
kuormittaa ihmistä
tnvasti nähdään kirkossa ensi
sunnuntaina —WAS
Rakkaudella muistaen
Eino Rintala
Kuoli lauantaina 11 syvskuuta
1970 Sudburv Meniorial sairaa- lassa 4s vuoden ikäisenä Siu- naus pidettiin 1 ouinitvdin hau- taustoimiston kiipivissä 252
Repertt St S keskiviikkona 15 svvskuuta 1976 ja hautaus ljrklaunin hautausmaalla
Allaniin
kalastussopimus
(Canadian Sccncj — Kanada
on allekirjoittanut sopimuksen
Portugalin kanssa jonka sopi-muksen
perusteella portugali-laiset
laivat voivat jatkaa ka-lastusta
rannikollamme kun 200
mailin kalastusoikcusaluc mää-rätään
ensi vuonna Tämä on
viides tällainen sopimus min-kä
Kanada on tehnyt kalastus-rnaitte- n
kanssa ja se on erit-täin
tärkeä askel Portugalilai-set
kalastajat ovat kalastaneet
Kanadan rannikoilla yli 400
vuoden ajan
KlämU ei ole
pelkkää tytitH
Tvön ja vapaa-aja- n yhdessä pi
täisi kiitäisi kuormittaa ihmistä
tasaisesti
Vapaa-aik- a on lepoa ja virkis-tvmist- ä
varten
Vapaa-aja- n ongelmat ehkäiset
hankkimalla harrastuksia
Jos tvö rasittaa yksipuolisesti
esimerkiksi vain tiettyjä li'iaks-si- a
tulisi vapaa-aja- n harrasteen
Maailman suurin asbestin käytt-äjä-
ja tuottajamaa on Neuvos-toliitt- o
Ruotsi sen sijaan on luo-pumassa
asbestista
t
olla monipuolista liikuntaa mut
ta myös henkisiä virikkeitä anta-vaa
Aivoja rasittavalle työlle taas
liikunta on hyvä vastapaino
Harrastuksesta ci saa tulla rasi
te Ellei se yydytli Sinua kokei-le
toista
Virkistävässä harrastuksessa
ci välttämättä tarvita rahaa
Ihmisen virittämiseen sopU
harrastus joka poiKkcaa päivä-työstä
ja auttaa rentoutumaan
vapaa-aikan- a
Suomesta haluttaisiin ostaa
heinää 5-- 6 miljoonaa kiloa Keski-Eurooppa- an
karjan rehuksi
Asiasta on jo neuvoteltu Maata-loustuottajain
keskusliiton kanv-s- a
Toteutuessaan heinäkauppa
olisi uusi aluevaltaus suomalaisille
Yhtäjaksoinen kuivuus on verot-tanut
raskaasti Keski-Euroopa- n
alppialueiden heinäsatoa Kui-vuutta
on kestänyt toukokuusta
heinäkuuhun Apua pulmaan hae-taan
mm Pohjoismaisia Suo-men
heinäsadosta on tänä kesänä
tullut kohtalaisen hvvä
Suomen lehtien tilaajien
huomioon
Osoitteenmuutokset ym
pyydetään lähettämiä
suoraan kustantajalle
Vapaa Sana Press Ltd
Rakkaamme
VELI PELLERVO MANNINEN
svntvnvt 10 pnä kesäkuu:a 194S Mkkelin Mk:n Korpiiärvel-I- d kuoli lauantaina 21 pna elokuuta 1976 Sudburyssa Siu- nattiin haudan lepoon Sudburv ssa tiiaina 24 pnä elokuuta
1976 paton V'm A Sumnerin johdolla Parklavsn hautaus-maahan
Kaipaamaan ja'vat hänen puolisonsa Pirkko (os
Martikainen) äiti iä ja veljensä Peter perheineen Aino ja
Erkki Martikainen perheineen Kans?mme kaipaavat Suomessa Velin mummo Selma
Albrecht sekä eikko eno perheineen vm sukulaiset
Suurin suru on sanaton
Rakkaudella muistellen Veliä mummo ja Veikko eno
perheineen
Poliota mennvttä katselen
Sidon muistojen kukista seppeleen
Siihen kukat niin ilon kuin murheenkin
polun varrelta poimin joia kuljettiin
Rakkaudella Pirkko
E lähtöäs todeksi uskoa vois
niin äkkiä iirrsit sä luotamme pois
Vuan muistot ja rakkaus jäljellä on
ja kaipaus sammumaton -
Emme millään Sua vielä antaneet ois f
'
Jälleennäkemisen toivossa
äiti isä ja Peter perheineen
KIITOS
Haluamme lausua sdämell:en kiitoksemme kaikille
ystäville joika otitte osaa suureen suruumme ja tulitte
saattamaan Veliä hänen viimeiselle matkalleen
Kiitos pastori Sumnerille lohduttavista sanoista ia kiitos
kuk-st- a ja suruadresseista
Teliä kaikkia kiitollisuudella muistaen
Pirkko Raija Verner ja Peter Manninen
t
tiedus-telut
Rakkaamme
LASSE HANNES OITTINEN
synt 5 3 1958 Lidingö Ruotsi
poistui luotamme 31 8 1976 Calgary Alta
Kaipaamaan jäivät isä äiti siskot veli ja Donna
isovanhemmat Suomessa sekä muut sukulaiset ja
tuttavat u
t !
Ikävöiden ja kaipauksella ilmoitan että mieheni
SÄÄKALLE fAUiGUtST HELMINEN Lath Minto salraaa
JÖH h oHnvv--S T rtrS?SS5c rovv'er'Omdcn
l"arra 27 p
vaimo Aino Rauha '(oilTinoSnV IS tSSSHirMffi
Mullan alla siell on hvvä olla
sairaan ja väsyneen
SaapuiKahievtaktienelovnaimiollsain Aino Rauha
vNouikmuaitt huinlejaean liokpupisueievnat
Lepää rauhassa setä Birgitta ia Ano
KIITOS
lo u ka!Uia kiitollisuudella muistaen
„Rauha Helminen "'"Uittkakja „A' ntooclHiraaanpcanieOmnti I
1
I
:
k
a