Vapaa Sana, August 16, 1941

              e
nto
""ta
M
"
T
Ia- - !
la
J
b
~iL
sBtnw'
[cistm111
ealQie
UfUnn— "—
►luome!"
aoffl'
#! in V
Itu
knk
uslettn
jlutta
niäriii
bcaaltlrlltä
lasten kesä'
fgoR a rai-i- -
Uikkua
urae
di näinä
unn- -: aikoulurame on
oraa jmalla i toista
alamme
j tiin ik s Mmmh9n !tt!1 t UU1"
st
tiifc k- -
[jacruj ia ii sUl -
Llia e 1
la
kkia
pälv l- -
erln auki ettei
uudel
on
c a KUkaau luiiii- -
vir
-- i nl uhmata lh- -
=aa '"
n uhmata mutta
itIt ? " '"""
kesti lui aivan paistetta
mvrlyJ c leukaan" punui
rtyseen
i n Irmlttapti Soi fauui "
bt ympär n "et saa sanoa
se on voi- - -- kkauttanl
Tielakin monen iskun jälkeen
h'li nyikin tiedä se Mutta
rolln rettaa Linan ystävyy- -
i toi palkita sitä nain Ja not- -
aittefl luottamuksen palkitsi- -
amiiä heidät Et rakas or
että sinua vain
unena kuin täyttyneenä
S olisi saarin jos veisin
Liisalta" Sylva kaannanu yrc
kyynelelset silmän
tttiikeen
lu miten me aina ajamme k
tuhahti mies hermostuneena
lmo nyt ajoimme ohi karin
ti ohi Jos hiukankin olisin
ki olI enää elää Ilman
'iinl oikein tarkoitat?"
koitin mitä sanon Un parein
minä lahden pois nyt kun
I on helpompaa"
oi
ien
en
koi tehdä Ita et voi Sylva"
tähän kaupunkiin vain näh- -
sinut l am kerran nähdäk- -
leimun Jota kerran rakastin
niin sinut — Liisan mlehe-roi- n
mennä sinne
talinkin" Ivan aanl oli rau- -
i ja varma
menet niin muista että mlna
slnu aina" mies
käen sen aina sydämessäni Ja
l viuluni tulee usein laulamaan
ilnun Ikävä ali- -
knwn joka on meiltä kielletty"
I tapaili tytön kasta ja suuteli
suuteli jokaista hentoista sor
rikteen ja kuiskasi käheästi:
pian niin kauan kuin voin
itseni Ja kuitenkin viet muka- -
aiken mitä mlnula on Ali me
nun täytyy mennä Solmu ole
lisille ja anna hänelle rakkau--
in ansaitsee sen" Sylva astui
san mutta pysähtyi
Ja sanoi: "Vien sinun kurasi
leislnl s? tulee auttamaan mi- -
Ikessa llnästl Solmu
lähti juosten taloa kohti koko
Uttien hillitä Useaan
o Jäi painunein pain seiso- -
pihille tuskan polttaessa mlel- -
hinkin tunsi että nain oli oi- -
li ehki juuri siksi se tuntuikin
skailta Mutta hän tiesi että
klemusten kay tie on--
[Missi se näki? Tule näyttämä"
11
sen ia
Ja ihana on aika ollut orat oi-- leei uunia Ja vesi houauttelevan
lämmintä El parempaa alkaa olisi I
voinut toivoa lapsille teidän loma-- l ajalleen Seurakunnallamme on nyt'
kaksi taloa vuokrattu ralo" I
--Torppa" kuten leirin emännät ovat niitä alkaneet kuttua Torpassa ovat '
lapset Ja heidän ruokalansa Jota hoi-- ! taa routa Mäntymäki ja nanen apu- - Iäisensä rouva Kjmaiainen rouva
Malmqvist neiti Saela Ja herra Vir-tanen
rälvassl svoduan i
kesäleiri kahdesti käydään uimassa Ja kahdesti
makeiskauppa
pettaa"
uuu
heikoksi
rakastan
takaisin
S)
kuiskasi
luoksesi Ja
askeleen
rkas~
Viteensä oientaa herralle
pälyät
Ja
Kolmasti
Juodaan maitca Väliajat le kitaan ja
levätään Kaksi kertaa paivasä on
viikkoa
kautta
lapset mene kylää kauppoitiin Juokse-maan
Illalla vielä kävdäan pesulla
rannassa Ja sitten kalkin yhdessä lau-letaan
sunnunta!kcu'usa opittuja lau
lua Jokaisen lempilaulu lauletaan
iosta mieluisimpia ovat Ompa tai-vaassa
tarjona Jne seka s rulllnen
ollessass Jn e" -- Sitten jntemen ru-kous
Ja "hyvää you Jonka jälkeen
nukkumaan Jos el aina uni netl tule
niin sitten tävtyy pastori sedän an-taa
ieli "kändlä" Ja sen jälkeen var-masti
tulee hll'alsuus Ja uni-nat- ti hii-pii
painamaan silmäluomet kiinni
Hauska on olka ollut taalla kamräila
la varmasti sitä Mela talvellakin
muistelemme
"Suomela Suomela" aikuistenkin
lepola
Slell' on hauska lomat viettä1
Saunas kjlpee uimaan nentaa
Viikon loput köllöttää aurlngos
ruskettuu
Näin lauletaan leirin '"lalosa" Jo-ta
hoitaa rouva Toyryia apunaan
hyvä "buttlerinsa" herra Mkula Ja
miehensä joka tulee joka viikon lo-puksi
Kyllä on poydat kukkuroillaan
ruokaa ja hyvä kahvi kolme kertaa
päivässä Joskus jo 6 aikaan aamulla
alkaa tuoreen pullan haju levitä "Ta-lon"
keittiöstä Sitä sitten saa Jo
aamukahvin kanssa "topata Sunnun-taisin
on suuret joukot kansaa "pik-nikissä"
Saa siinä olla ruokaa jos
juomaakin Joka sunnuntai-tltapalv- a
on ollut leirin pihamaalla hartaushet-ki
Viime sunnuntaina oli lasten kon-sertti
jossa ohjelman suorittivat ko-konaan
lapset lasten leikit ovat hy-vin
tarttuvia Joskus niihin pitää ai-kuistenkin
yhtyä Silloin se voi päät-tyä
hauskaan "veslsotaan" jolloin
saa kylmän vesiämpärin niskaansa il-man
tietämättä
Ilmat ovat olleet erittäin suotuisia
kiko„ kesän Tusklmpa kukaan niin
paljon käyttää hyväkseen ulkoilmaa
ja uintia kuin suomalaiset Sitä tar-vitsemmekin
että hermomme pysyy
terveenä Pian taas talvi tulee Ja
kesän riemut ovat vain muistojen Jou
kossa Nauttikaamme kesästä ja kai-kesta
mitä se meille antaa voi Sekin
on kalkki Jumalan ilmaista lahjaa
meille Hänen luoduilleen Muutaman
viikon perästä on leirimme ovet sul-jettu
saammekin laulaa tuota leirim-me
laulun viimeistä säettä:
"Suomela Suomela" lasten kesä- -
siirtola
Milloin oves taasen aukee
Saunas lämpee rantaa' aukee?
Sitä kalhoir muistelen yölläkin
unelien
Tervehdys täältä "Suomelasta" kai-kille
entisille ja nykyisille vieraillem-me
— J Yrttimaa pastori
— Joka kerskuu hyveitään hänellä
el ole hyveitä ensinkään silla häneltä
puuttuu vaatimattomuus joka on
kalkkien muiden hvvelden alt!
— Emerson
Min Juuri tuonlalsen Jonka kuva on tuossa- - sa'nol Erkki multasella
seilaan osoittaen kuvaa
n iti mentiin saran päähän Alvan oikein Tuossa se on se korrlai- -
°n Juuri multakokkareen alle Hioutumassa Helläv aroin ottaa
kl
'ttjttii je olla olkea" mutisee herra Pientareelle on Jäänyt kirja
klvL Sinne mennään Alkaa herra vertailla korrlngalsta kuvaan
fle jalat Ja niiden nivelet mittailee tuntosarvien pituuden Tarkastaa
keilaan ien suun la Dureklmlvärkln
AJ Pois poika se konlparl että pääsee kulkemaan komentaa seurat- - totin ajaja Eikkll
Kiinni tlnne sivuun sun hevoses Ja tule tänne" sanoo herra Erkille "i tekee työtä käskettyä Ja siirtää hevosensa sivuun Sillä alkaa on
ra saanut todetuktl tta VnurUinon rn (nuH p tnta kuva slttl
isa k( ulussa sinä ole käynr?" kyyy nyt herra Erkiltä
ole nuussa koulussa ollut kuin rippikoulussa" vastaa Erkki
iti ta-kjl- tta misä lukiossa ole lukenut" Inttää herra
lxie akaan ole muussa koulussa tai lukiossa ollut kuin rlppikou- -
Kniak s _ä sitte osata tietä että minä haki sitä harvinainen eläin se
'°nt0 Rjbrus lonka limS I nHSi olla kauvempana kuin kolme- -
aettt tenlkulmaa HanfosU pohjoiseen Nyt on se ollut
tSlk-- a Ja sinä ole en loitänvt Nvt se on vissi että se
f000 l uVkakln se on täällä samalla leveysasteella kuin tämäkin
'-"- arnnnteklimkr'iäagnrannlrlni!_tirke4i iovLdiöin1s io5iä imKiiirtoas nAotirkkar1ertntäknanutoliat
r-yy- iiHu N&in UUIK1 JUUII rii4 " - -- — - 1 ttniM: _ - - i t-v- vi -- MU um eut puiunpana leuva? wri i i-k- ~—
mun krvimi_
)5WtuJä a)ko 0u koTtna Erkllle kun mä tavalla viivytteli ja
"ntUkln vilvvtil mi in„rt r-- Mi anailuina kun carDilasta tuli P1 kusklpolka hakemaan Erkkiä pappilaan Kiskl hevosetkin viedä ~a tmi IrTe„ etti EjkkJ tiaI4n eni4 jjtj! nnm karhlmaan
a anossa hevosineen tuli Jo Manu vastaan Jatkamaan Lrktn
[f Ppplu oli annettu Manulle tietää että Evilin professori
Erkkli puheille Ja el ie enU kerkiä karhlmaan Lanaan hajolttelu 'Itä jääd—ä la— f"vnmnl bttu~iuiftau ftatlrnn— t
rtMn!'
LAUANTAINA DOKUUN II- P- SATURDAY AUGUST li
Puhumattomana ko!me päivää
L ~£2i'Mtaa'aW''iW'IiB~™"-':BÄ''vlirB- B fc-- -j-:LWWWW:w JWWWt TMKTT' ! ttiWWJm jBMBivi JhHbk f-- l
r tssM' isssn mvWk r 1
aavT k aaaaKaaaaTu bvom&?r&iP
BBBBtBBBBBBBBWjsrr JBÄkynatBniBaBaVlBaHBsBRVr V' aBBBBBVmjN' 7 'iiaLJBBBBsäva BBBBr ---
BBBBr_I wT SIK -- "'"'BaaaaaaBBasal
lBBHssjtaL $ % JsBBkJ fir_iBBBBBBlBBayr2HHV"vkj~BMBBBB[j ' lJHs!iwBMBBBBV&3itBBBBiS(
Xs-yxkl-bi
BBBBhBbbI vivk i
1C llrTf mk PAIBSSSSSSSSk
v ' sh i yBBBBBBBBK'-- ST I
f jyi Tt VBBBj
v!m VVBBBBBBBBBBV:lBBBBBBr
urfjmMMMVVHBlB a %BaBWijBB
jr -- jaBaaasiaaM
Nk- A- dJBBVaBjsm%väM
J_ bwbwbw" jayyjIBm
_X 1Jr t sy N
„ jALi- -t- lt'iTiit' fi Bv --
bbbbbbbbbHb f iV TBI¥6-- V B
esKitutävamnelokjuavajlotkaa "pDitri JLeaknyall TaunrdnerMinr (Hkyjvdea"tsa) Jotpauhtuumllaatatonmapniaan
kolme päivää Sen kohtauksen filmaaminen jossa näncllä ei ollut
lanaakaan sanottavana vei tuon ajan aikaa Muissa pääosissa
filmistä ovat Spencer Tracy ja Ingrid Bergman
Rakkaus velvoittaa
Olkea rakkaus tuo aina muka
naan tehtävän
PlerJU tytöllä Joka rahastaa
nukkeaan on siinä alituista hoita-mista
Ja vaalimista Hänessä on
jonkinlainen tiedoton edesvastuun- -
tunto nukkelapsestaan ja leikkies-sään
hän samalla parhaan kykynsä
mukaan suorittaa rakkaan velvolli-suutensa
Mitä rakkaampi nukke
sitä paremmin hoidettu
Mitä suurempi rakkaus sitä suu-rempi
tehtävä
Rakkauden luontoon jo kuuluu et
tä se on uhrausta antamista Sen
tähden voikin melkeinpä sanoa että
rakkauden mittapuuna voidaan pi
tää sen epäitsekkyyttä Se joka
tunteeseensa vedoten heti on valmis
jotakin Itselleen pyytämään hän el
olekaan koskaan tuntenut oikeata
rakkautta Hänen tunteensa onkin
vain itsekkyyttä joka peittää oman
rumuutensa Ja tyhjyytensä onttojen
korulauseiden taa
Niin myös avioliittokin mitä kor-keamma- lle
sen asetamme mitä ry
vempää tunnetta siinä vaadimme
tuo mukanaan persoonallisen velvoi-tuksen
Ja tehtävän Toisen hyvin-vointi
toisen menestys ja onni ovat
linä kumpaisenkin puolison tar
kempana pyrkimyksenä ja vain si
ten toMaan ajatellen ja toistaan
Ialvellen saavutetaan kaivattu onni
Vanhempien rakxaus lapsiinsa on
sekin myös tehtävä Mitä syvemmin
mitä epkitsekkäämmln me lastamme
rakastamme sitä suuremmaksi kas-va
meissä tunto vakavasta velvolli
suudesta pyhästä luottamuksesta
joka meille lapsessamme on uskottu
EI vain lapsen ruumiillinen hoito ei
vain kunnollinen kasvatus ja mah-dollisimman
hyvä valmistus elämän
tehtäviin kuulu ehdotomlln velvol-lisuuksiim- me
vaan meidän eteem-me
astuu lapsemme sielu ihminen
täisyysolentona Jonka kehitykses'ä
meidän kerran on vastattava ja Uh-täv- k
tili
Uskontommekin pitäisi olla elävkit
rakkautta
Sanotaan usein että uskonto on
kunkin ihmisen jksityisisia Ja
niinhän s ehkä tavallaan onkin
Mutta Joktiselle yksityiselle kristi-tylle
se kuitenkin ainakin on tehUivp
En tarkoita tässä mitä suuria teh-täviä
joita muutamille uskotaan
kun rakkaus Jumalaan pakottaa
heidät uhs omasta ahtaasta piiri v
täkn papeiksi Ja opettajiksi lähe-tyskentille
ja diakonissoiksi tai pe
lastusarmeijan riveissä uhraamaan
itsensä Ja elämänsä muitten hyvfk- -
M Sellaiset ovat kutsumustehtäviä
Jotka vain harvoille ovat uskotut
Mutta ihin jokapäiväinen arkl-lh-min- n
Sini ja minä maillekin on
uskontomme jcs s minkään arvoi-nen
on aina oleva tehtävä
Se on jokapäiväistä taistelua pa-haa
vastaan itsessämme Mutta se
on myöskin taistelua pahuutta Ja
xä&-VsU- ?
hin JDtka ovat asettaneet totuuden
Ja oikeuden ja lähimmäisenrakkau-den
elämänsä päämääräksi
Meidän uskontommehan on taval-laan
"kammlouekontoa" Se etsii
sisäistä voimaansa hlrjf i judossa
Kaukana tunkeilevilta katselit
Mutta uskohan on elävää voiman
ja jos hiljaisuudessa on löydetty se
todellinen rakkauden Ja voiman läh-de
silloin kai sen välttämättömyy-e- n
pakosta pitäisi myös näkyä elä-mässä
elävänä rakkautena velvoi-tuksena
Ja tehtävänä
Ja Juuri tällaista salaisista lähteis-tä
pulppuavaa elävää elaman voimaa
meidän rikkinäinen aikamme ja kan-samme
kalpaa uudistavana syventä-vänä
Ja yhdlMätänä
Isänmaanrakkaus velvoittaa
Nykyjään elävä polvi on totisesti
enemmän ja kouraantuntuvammin
kuin useimmat edellisistä saanut näh-dä
Isänmaanrakkauden velvoittavan
voimin Osolttlhan koko Itsenäisyys-taistelumme
Ja vapaussotamme heh-kuvaa
Intomieltä joka pakolttl toi-mintaan
ja uhrauksiin jopa kuole-maan
asti
Mutta me emme saa pysähtyä sii-henkään
Jon rakkautemme maaham-me
on todellista Jaelävaa on se myös
samalla tehtävää Me emmesaa tyy-tyä
siihen että Ihaillen osoitamme
mitä muut ovat tehneet ja yhä edel-leen
tekevät Meiltä itseltammekln jo-takin
vaaditaan
Joi jo rakkaus omaan t) oliomme-ki- n
vaatii meitä aina ja joka palkas-sa
yrittämään parastamme kuinka
paljon syvemmin merkityksen työm-me
saakaan jos sen tarkoituksena Ja
kohteena on Isänmaanrakkaus Tällai-seen
e tarvita mltaan suuria eleitä
eikä mitään korkealentoisuutta Tie-tälslmmeh- än
vain hillaa sydämes-sämme
että jokainen puu jonka is-tutamme
se kaunistaa meidän omaa
maatamme Jokainen pelto lonka kuo-kimme
ne enentää taalla elämisen
mahdollisuuksia Jokainen tehdas
jonka vaatimaton ratas olemme se
lisää kalkkien hyvinvointia jokainen
afjjV"' -- J)V " I ♦"- - fJL' i
sibibiHIij '-bHbb-ibiV
PJ(J(J(J(Jt y BlBlBlBlBl
a jsiBBiW
nurjia oloja vastaar ympäristössäni- - Filmlnajrtttlljätlr Mary urian
me ja yhteiskunnissamme Se aset- - "täln eron monestaan Jon
taa meidät joka htkl tilinteolle lt- - vVhltcombIsu Jonka kanssa hän oli
emme Ja oman irdämemme kanna nDTt naimisiin vasu kolme kuu- -
ja se pakottaa --neidit niitten rlvel- - kotu WeB- - Srm Jn'noui
E KOLARI
KILLOLIIKI
MYYMMI LAAOUSTAAN TUNNETTUJA MERKKEJÄ
ALAAMME KUULUVIA TAVARALAJEJA
38 ELM TREET WEST — IUOBURY ONTARIO
1 totuuden siemen jonka olemme Itsel--1
Umme omaksuneet Ja joka on ela- -
mäst&inme räassyt vaikuttamaan
elävänä voimana se on pienenä lisä-nä
kansamnit kulttuurityössä
Näin tjimime saakantavuuden joka
kohottaa sen merkitystä yli arkisten
' rajojen
j Mutta kaiken perustuksena on slt
Unkin koti Koti on se sydän josta
I kerran uudet voiman lanteet kasva
Ivat maalle Ja kanjl -- uomalainen
koti Josa vanhemmat oaavat lap--'
silleen osoittaa ne elämänarvot Jotka
ovat heidän oman elämänsä perns- -
tuksena Ja jotka ovat kansaamme
vieneet eteenpäin kautta valkeuksien
ja kärsimysten vapautten MlnS on
tehtävä jonka jokainen Isä ja äiti
voi omaksua
Ja Jokainen nuori ihminen joka
puhtain linnoin lehellisln tahdoin Ja
hehkuvin mielin Jattal kodin antau
tuakscen omaa maataan (jollaan pal-velemaan
hän on taas yksi vbltto
Isänmaalle
Siinä on meidän tehtävämme että
me kukin omalla palkallamme sai-simme
työsti ja (lainassa osoittaa
lapsillemme Ja lähimmäisillemme rak-kauden
luovaa voimaa
'Nain rakkauden velvoittava tehtä
vien sarja jatkuu halki elämämme
Kun se kerran päättyy silloin on ela-mämmek- ln
oikeastaan lopussa
Elämä Ilman tehtävää el ole mi
tään elämää Se on tyhjää Ja kuollut
ta olemista Ilman taistelua ilman
voittoa Ilman päämäaiäa
Mutta sellaiseen puolinaiseen elä-mään
emme voi emmekä tahdo tyy-tyä!
Me tahdomme tomua nnn kauan
kuin päivä on
Samoin kuin rakkautemme pakotti
meidät toimintaan samoin myös
työmme Jonka pohjana on rakkaus
on kerran kantava moninkertaisen
hedelmän Näin tulee arkisesta työs-tämme
elämäntehtävä Joka kohottaa
katon matalassakin majassamme ja
aateloltsee sen ja asettaa sen yhdeksi
renkaaksi meidänkin kansamme pyr-kimyksessä
kohti valoa ja onnea
— Isoäiti
Kananmunien käsittely läm
pimällä ilmalla
Minnesotan yliopiatofarmin tri-koisasiantun-
Uja
painostaa neuvon-annossaa- n
kananmunien kokoamista
usein lämpimien ilmojen vallitessa
Vähintäin kolme kertaa päivässä
munat o'lsl kanaloista pois kerättä-vä
Sen jälkeen niitä cl sovi netirmUen
järjestää laatikoihin Munat tulee
säilyttää viileässä ja kosteassa psi-kas- sa
ja niiden luonnollinen lämpö-määrä
olisi saatava alenemaan niin
pian kuin mahdollista Sitä varten o-lisiv- at
erikoiset rautalankakorit käy
tännöllislä
Lämpimien Ilmojen vallitessa on
muistettava että munat alkavat pi-laantumlspro- sessin
veirattaln lyhyen
ajan sisällä Sadan asteen lämpö
merkitsee munien pilantumlsecsa
kolmessa päivässä samaa kuin 01
asteen lämpömäärä kahdeaa vilkos
sa Kosteus on hyvä estämään pi
laantumista Sitä voidaan lisätä säi-lytyshuoneessa
esim pitämällä siellä
märkiä vaatekappaleita ja voidaan
myös latttialle plnkoitelia vettä Ja
hiekkaa
m mr w~ r-- ww w — n " w w ' r w
6—5th Avt — 267S
TIMMIN5 ONT
DR-- C 8ULLIVAN
HAMMASLÄÄKÄRI t Plnt St N Tlmmlna Ont
830
utmalalntn tytt palvelet
Dave's Taxi
Pualia
— 24-tonn- ln paJrelM —
Avt kulma
TIMMINt ONT
HIEROJA
Hierontaa ja Salrasvolmlstelua
llöyrykaappla
HILDA NURMINEN
165 Commercial Ave„ Huh 170
South Porcuplne Ontario
A Fournier Ltd
Perustettu v 1896
VAKUUTUKSIA
aomaiainen vaktiuttat-auatauga- m
palvelu
Puhelimet:
Konttoriin 7- -
1 8 JODOUIN
11 E3m St E
-- 754
Sadtmry
Dr O D IKge
HAMMASLÄÄKÄRI
Suorittanut opintonsa Dunlop
Research Irartltuteaaa New
Yorkissa
Doalop Cava-Kon- e )a
8uun Taudeilla
X-RA- Y
A— 381
7 Elm 8L E — Huons 202
(Recent teatterin vieressä
♦♦♦♦♦ ooe oo oooo
WB BERK
f — —
Kiinnelainoja
UVUf
Pyorrhealk
Vakuutuksia Kiinteistöjä
f Puhelin: Office 332 Kotiin 641 X
Iit Plnt 8t 8 Tlmmlttt Ont
♦ oo eo oooo ♦♦♦
North End Bakery
I TOLMUNEN
395 MELVIN AVE PUH 6—6811
Sudbury Ont
Ilman säännimtelyä
Lukiessamme kuvauksia siltä mitä
Ihmiset IS- - K- - Ja Kuuluvulla ovat
syöneet ymmmärrämme hyvin että
siihen aikaan el olisi voitu panna toi-meen
tiukkoja elintarvikkeiden sään-nöstelytoimenpiteitä
El siinäkään ta-pauksessa
eitä Isänmaanrakkaus olist
ollut miten suuri tahansa Lukekaam- -
me esimerkiksi mitä lletart Suuri ja
hänen 20 seuralaistaan ahtoivat aluil-leen
syödessään päivällistä eräissä
englantilaisensa majatalossa 1698 Vi-eraat
nauttivat aterian aikana seuraa
vat määrät ruokaa: 1 ke haranllbaa
25 kr lampaanlihaa kolme karitsaa
lavan ja juottovasikanpaistln s
nuorta kanaa 8 kaniinia S pulloa
sherryä ja 12 pulloa punaviiniä sekä
"vastaavan olutta ja leipää"
Seuraavana päivänä aloitettiin aa
miainen "alkupaloilla" Johon kuului
34 kananmunaa Ja salaattia Joiden
Jälkeen nautittiin puoirkas lammasta
kjr karitsanpaistia 22 kananpoikia
ja 314 liiraa palovlinaa Kalkki tämä
yhdessä yösijan maksoi yh
teensä 19 kruunua cli noin 225 mk
Sotilaan päivittäinen ruoka annos olt
siihen aikaan 900 Kr leipaa 450 gr
lihaa tai Juustoa pullo vlinla tai kak-si
pulloa olutta 000w0mrmrwmfwf KULUTTAJIEN OSUUSRUOKALA
Tsrjoaa Maukkaan Ruuan valmistettu ensiluokan txvarasta Vii-kottain
sekä aterljolttalr
aa at au t m _ nMrisin mm mnm
rMMWWWMUWWWWMWMyMMMWWlMMMWWMWWWWWMyMMMUWWWMWWMWM4
MAILAN
Kampaamo
Puhelin
Puhtiin
507
Balsam Fturth
Puhelin
yhden
määrän
kanssa
riyutaia
1 KORRIN OJKAYf
PARTURINLHKE
46 FOURTH AVE — TIMMIN8
William Shub BA
— Lakimies Ja Asianajaja —
Notarlus yjn
111 Plnt 8t 8 — Punelm 32
TIMMINS ONT
Makeis-- ja topakka
hoppa
OTTO h SYLVI WINSA
m tm a —