Vapaa Sana, June 15, 1946

              Ui
' I
I
1
A t
il
f
M
yi
™V' I if far i tn
1 M
i-- u ri
mrui LAUANTAINA KESÄKUUN 18 P — SATUROAY JUNI 1S NOf?--lt- 46
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Inltpendtnt Flnnlsh-Canadla- n NwpPr
Publlshed every Tuetday Thurs-da-y
and aturday by Tht Vapaa
tana Press Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Preildent
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvate Address of Pretldent:
4 Soho St Toronto Ont
Builnen and Editori!
Department:
19 Huron St Toronto 2 B
Phone W A 7721
Reglitered ai seeond-clai- t matter
January 13th 1932 at the Pott
Office Department Ottawa Ont
Subtcriptlon ratea In Canada and
United State: Pr Year $375 Slx
Month $2 00 Three Month $100
In other Countrlea: Ptr Year $500
Slx Monthi $250
Attlee ja Bevin
oppivat
Keväällä Ja kesällä v 1939 WIns
ton Churchill Ja Clement Attlee
hyökkäsivät Britannian hallitusta
vastaan siltä ettei fc pikaisesti
päätä liittoa sovietti -- hallituksen
kanssa vaikkapa sovietti silloin
suunnitteli liittoa Saksan kanssa
Ja vaikkapa ehdotettu liitto olisi
tehnyt Britannian ajalliseksi Itä-meren
maiden tuhoamiseen Ja ai-heettomaan
hyökkäykseen Suomea
vastaan Heidän arvosteluunsa
kalkki työväenpuolueen Johtomie-het
liittyivät Ilmeisesti uskoen et-tä
on helppo neuvotella Venäjän
Johtajien kanssa
Kuluneiden muutamien kuukau-sien
aikana arvostelijat ovat huo-manneet
erilaisuuden tarun Ja to-dellisuuden
välillä Attlee Ja Bevln
ovat tulleet havaitsemaan minkä
Churchill tuli havaitsemaan pää-ministerinä
ollessaan että on
mahdotonta saavuttaa yksimieli-syyttä
Venäjän kanssa vieläpä so-dankin
Jälkeen Jossa Britannia to-disti
hyvantahtokuutensa paitsi
epäoikeudenmukaisissa Ja vaaralli-sissa
perusmyönnytykslssä Kiel-täytymällä
luovuttamasta Triestcä
Jugoslavialle Bevln Ja Attlee ot-tavat
saman asenteen kuin minkä
Halifax Ja Chambcrlaln ottivat e-site- ttyyn
Itämeren maiden hävit-tämiseen
nähden Ennen heitä
Jaltassa Churchillin Ja Roose ei-tin
täytyi myöntyä törkeään Puo-lan
Jakamiseen He väistivät Itä-meren
maiden kysymyksen vaik-kapa
enempää Britannia kuin Yh-dysvallatkaan
el ole tunnustanut
Venäjän liittämisiä
Churchillin Ja Bcvlnin näköalat
Venälan asenteesta on lausuttu
useita kertoja Keskiviikkona Att-lee
Iisasi oman todstuksensa On
olemassa han sanot "rautalren
esirippu" venäläisten hallltsljaln
Ja kansanvaltaisten maitten val-tiomiesten
mielipiteiden välillä On
vaikeaa "aada venäl#lstcn paalun
käsitystä miten asiat menetät
länsimaisissa kansam altoissa Toi-sessa
kohtaa han selitti: "Meidän
täytyy katsoa Johonkin määrään
saakka venäläisiin Ihmisiin ikään
kuin he olisivat syntyneet syn
kässä korvessa he eivät nätä
ymmärtävän vapaiden kansanval-tojen
auringonpaistetta tuulia Ja
ilroaa"
Pääministeri Ilmeisesti on oppi-nut
Jotakin siltä ajasta lähtien
kun hän hyökkäsi hallitusta vas-taan
siltä ettei se pääse ksim!e-lisytee- n
sovletln kanssa "Rautai-nen
esirippu mielialojen välilll
cli sama silloin kuin se on nytkin
Hänen kokemuksistaan voivat toi
setkin oppia Nyt el ole niin feelppo
teeskennellä kuten Venäjin ystä-vät
Canadassa teeskentellvat että
sovietti -- hallitus on kansanvalta
Vieläpä eräs torontolalnen sano-malehti
mikä on tehnyt työk-seen
lukljalnsa harhaanjohtamista
Venäjän suhteen on hyljännyt
tuon teeskentelemlsen viimeinkin
Huomautettuaan Attleen puheen
Johdosta se lausuu: "Venäjä on
taloudellinen kansanvalta mutta
ei poliittinen kansanvalta" Tämä
tarkoittaa sanoa että soviettl-halllt- us
el ole kansanvaltainen Ja
Jos Joku ihmettelee että mitä "ta-loudellisen
kansanvallan" fraasi
merkitsee heille voidaan sanoa
ctta se on merkityksetön
Välttämätön tosiasia mikä Att-lcel- la
Bcvinillä Churchillilla Ja
vapailla kansoilla on edessään on
että sovietti-hallltu- s on yhtä dik-tatuurinen
kuin natsi-hallit- us oli
diktatuurinen Ja että se hallitsee
terrorilla samalla tavalla kuin nat-sihallitus
hallitsi että natsihalli-tuksen
lailla se uskoo tavallisen
kansan säälimättömään rykmen-toimlsee- n
Ja että natsihallituksen
menettelytavoilla se yrittää laajen
taa Järjestelmäänsä läpi maail-man
Ennenkuin tämä käsitetään
mitään Venäjän ymmärtämistä el
voi olla eikä valkeuksien ymmärtä-mistä
Jotka ovat kansanvaltoja
vastassa niiden pyrkiessä koko
maailmaa käsittävään vapauteen
—The Evcning Telegram
Metsätyöläisten lakko
lännellä
Victoriasta HC ilmoitetaan että
metsäteollisuuden työnantajat ovat
ilmoittaneet edelleenkin oleva na en
ratkaiun kannalla metsäteollisuus-- t
oloisten lakossa Jonka sovittelija-n- a
toimiva ylioikeuden tuomari Sloan
uitti nimittäin että työläiset aavat
K entln tutitlpalkkakorotuksen 41
tunnin työviikon ja vapaaehtoisen
unlon makvijen keiaämlen loikko-lfclse- t
puole'aan aatiat 21 entln
tuntipalkan nousua 4"-tun- nlii työvilk-ko- a
Ja unlon työmaata Lakkoon osal-listuu
noin 3V0O0 mainitussa teotli-uudes- a
työskentelevää miestä
Tesier'n ruumis löydetty
Dalton MllUlstä Ont Ilmoitetaan
että Ilme viikon tlltalna kadonneen
Daniel Tplenn ruuml löydettiin
Jackplne-Joest- u läheltä Shlkavvamka-Jarie- n
uuta Hänen päässään Ja kau-lassaan
ilmoitetaan ole an kuulan
leijat Joten kysymyksessä on lii
murha kuten oli epäilty Tessler me-ni
hakemaan Jackplne-Joe- n suulla ole-alt- a
kämpältään särettä lukkoa to-distukseksi
serkkuaan Kmtle Rou-chard- la
dtaan jonka hän väitti
murtautuneen "hänen kämppäänsä
Hän jät sille tielleen llhtleään
han oli lausunut vaimolleen että el
lei häntä kuulu takalln kolmen tun-tiin
kuluttua hänelle on voinut Jota-kin
tapahtua Emile Rourhard on nyt
tuotu Sudburyyn Joa hän oli alku-kuulusteluissa
armeijalta karkaami-sensa
Johdolta
Täkykalat onnellisia
onkijat myös
Niina aikoina otat eka tak kalat
nimittäin nilnnovv sekä onkijat on-nellM- a
silla kumpaltenkln lloki Ja
iatoVl on keksitty eräs pilleri Joka
tekee ihmeitä Jokainen onkimies
tlet1 miten vaivaloinen ala on pi-tkä
pienet ja vilkkaat täkykalat elos-sa
"mlnnoM pelllä" Ja täkykalat
puolestaan tlttävät miten tuskallista
heille m uiskennella pöntössä Jos
sa el ole Ilmaa elka ravintoa Seu-rauksena
on surullinen asla että tl-Vkal- at
kuolevat Ja siten onkijalta-kin
mene mahdollisuudet suurem-pien
kalojen saamiseen Mutta nytaä
enkin keksitty pilleri Jota sekä ka-lastajat
että tnlnnoVt tervehtivät yk-simielisellä
Uolla Kun hden tällai-sen
pillerin pudottaa tikypönttöön
nila aikaa nJjiä pienet Ja sirot kalat
vilkkaan melsinicin Ja kestää pillerin
vaikutus uelta tunteja Ja kun mil-loin
kalastaja huomaa että täkykalat
alkavat kurkistella vedenpinnalta
elin el nuuta kun uul pilleri pönt-töön
ja taas saadaan lisää elinvoimaa
?&ku vhtelOtdntaan
rM iniiinfiiiuM T x pm
lte-illlllH- s Sa)SSaH"SSSaSSfS?Sjr
Pilapiirtäjän huomioita rakennusrintamalta — Akron Beacon Journal
Pakina
Vai on Niilo Välläri tullut Amerl-kass- a
käymäin
Ja on kauhiUnut kun täällä va-paat
sanomalehdet arvostelevat Suo-men
ohrana-kommunistie- n hommia
Kah kauhlstuttaahan e ellalnen
cslantlla miastä Joka ohranolmlsen
k115st)ttämiistä ilmapiiristä äkkiä
Joutuu vapaaseen Ilmapiiriin Jossa
saa sanoa asiat halki
Häneen nähden asla on vähän sa-malla
tavalla kuin ranskalaiseen uo-malainen
sauna
Canadan suomalaiset nimittäin vält-tivät
Ihan osissaan että Jos rans-kalainen
vie suomalaiseen saunaan
'a peee hän°t aivan puhtaaksi niin
hän kuolee koska el ole tottunut e-iliseen
puhtauteen
Kama se on Vällärilläkln
Hänkin tuntee tukehtuvana kun
vetaltä humalree slaänä tätä länsi-Di- a
l ta Ilmaa sen jälkeen kun on ollut
'eren saastan ohranolmlen Ja kai-kenlaisen
töryn llmapilrloa ja rakas-tanutkin
tuossa saastassa elämistä
Raivaajasta hän oli lukenut "Ob-serveri- n"
kirjoitukset Ja sanoo "tyr-mltyneen- k"
niiden Johdota Ja lyk-!- a
sitten pitkän kirjoituksen vastl-lieeks- l
Jossa fllttaä Ihan kuin suu-r- -
11a kiihkolla ettei enslmerklks rys-f- u
ole Suomen kansalle tehnvt ker-tussaan
mitään pahaa vaan että Suo-men
kansa on kaiken lkana rysälle
pahaa tehnvt mutta on nt pääyt
s)-nnlntunt-oon
Ja alkanut paremman
elämän Ja ystäv)den Ja että Suo-nien
kommunistit ohjaavat tata ysta- -
vjyshommaa ransen suurella menes-tvksell- l
Ja ovat miesten parhaita
Han nun vastlnektrjoituksessaan
ranoo: "Väite että koko Suonien
kansalla olisi hlttonuora kaulassaan
vaikutti tyrmMyttavältä allekirjoitta-neesta
Tosiasia nimittäin on että
työväellä on nt suurempi vapaus
puhua Ja kirjoittaa kuin kokaan"
Vo Milo Vällärilld ei liene hirtto-silmukka
kaulaa mutta mikäli Suo-men
tvriväestä on ksymys niin tyk-kälslmme- pa
nileheltä ksa että
miten on selitettävissä se aIa kun
uoml on Jo tähän mennea maksa-nut
ry31Ie "sotakorvauksia' kai Jli
ta mllJiKnia vanhaa Ja arvokasta
Hultadollaria tai oikeastaan niiden
rrosu tavaraa että Suomen sota-korvauksia
on vielä samalle Iivanalle
maksamatta yi kolme sataa miljoo-naa
dollaria?
Luulisi siinä Jo työmiehen harteil-la
ikänsä palkkapaimenena lekku-nee- n
Vällärinkin mielestä olevan tar-peeksi
hirttosilmukkaa el ainoastaan
Suomen työväelle mutta koko kan-alleki- n
Ja kuka en hirttosilmukan on
huomen työväen kaulaan pannut?
Kukapa nnut kutu rysät Ja suo-malaiset
kommunistit kaikkine väliä-retnee- a
vahtivat nyt hirttäjinä narun
toisessa pääsa ja pakoittavat suoma-laisen
työmiehen ponnistamaan näläs
ta Ja puutteessa voimansa äärimmil-leen
ryssän hyväksi työskentelyssä
sotakorvauksin" Jotka aina vain
nousevat mitä enemmän puskee Ja
uhkaav-a-t vetää koko kansan narun
jatkoksi — kuvainnollisesti puhuen—
ellei töitä paiskita mukisematta
Erikoista huomiota herättää Villi-rl-n
kirjoittama vastauksesta Rai-vaajalle
se että lini käytetään san-re- a rapAmlilesl faelU4erali Ja
juttuja
leimataan kalkki kommunistien toi-minnan
arvostt-lu- t fasltlslksl
Sekin osoittaa kuinka heikoilla Jär-jen
eväillä Ja tiedoilla esimerkiksi
lamaa mantereen suomalaisiin näh-den
Välläri on matkalle lähtenyt
Tämän mantereen suomalaisten pii-reissä
rascistellla el nimittäin ole
koskaan ollut anomista vielä vä-hemmän
tämän mantereen suoma-laisten
sanomalehtien palstoilla
Välläri vastauksessaan mahtipon-tUest- i
selittää että Suomen työväel-lä
muka on ryt uurempt vapaus pu-hua
Ja kirjoittaa kuin kokaan en-nen
Se myökln en Ilkkaa valetta
Suoralla suomenkielellä sanottuna
Suomen työmlehlllä el ole vnpautta
liiallakaan Ilmaista ajatustaan tällä
hetkellä clmerklksl sen peruskjy-myksei- i
suhteet t-tt-ä Venäjä hyökkä-si
suomalaisten paalle vuonna 1939
ja sillä teollaan aiheutti Suomen kau-ralle
jitkuvat karlniyket Ja sillä ta-vulla
ajoi en suoraan natsien liitto-laiseksi
Tuosta ahsta Suomen työläinen ei
saa vdes hiUkahtaa tana ptlvanä
v hikka hän tjntr "sotakorvauksia"
makaesa&n Varsin hyvin että ha-tll- e
tehdään veristä vääryyttä vielä
sodankin Jätkren makattamalla hä-nen
hiellään ja kurjuudellaan ryöva-iill- e
veroja vielä en Iisaksi että e
otti siltä kylmästi suuret mai-alue- et
'a satojen tuianien kodit
Suomen työväelläkö vapaus puhua
ruuna puhtaaksi!
Meidän mielestämme mokomille
välläreille on parasta pyyä totuudes-f- a
eikä yrittää tämän mantereen
uomalalllle syöttää kommunlstlpro-paRanda- a
Kl me tääMä sokeita olla Me tie-simme
sodankin aikana voimamme Ja
feslmme että Suomikin oli Joutu-nut
häviävän Hitlerin puolelle Ja sil-mät
avoimeni me katselemme täällä
asioita nytkin Me nimittäin olemme
lananvallan kannattajia eikä ml-tiiä- n
dtktatuurluuntlen kanssa nart-tullljol- ta
Kiviperan 1'ekka
Kenraali Tbaddeus llor-Komo-rcw- kl
Puola) maanalaisen armeijan
Jchtaja Ja pikolalnen Jonka päästä
Moskovan valtiaat ovat luvanneet
uuila ummla kertoo onnettoman
isänmaansa oloita päästyänsä Ame-rikkaan
Hän anoo tjllena Amerikkaan
auttaakseen maataan uudesa sodas-sa
— "kommunistien alottamassa
taistelussa vas-taan"
Puolan täysin kommunistinen
Moskovan asettama hallitus on ryh
tynyt sortamaan avuttomia ryöstet-- j
tyjä Ja kurjuuteen syöstyjä puolalal-- 1
U myokln iten että kieltää heil-tä
uskonnolliset harrastukset
Kenr Ror anoo tulleensa Ame-rikkaan
herättämään Amerikan kan-saa
ymmärtämään ja näkemään Sta-linin
suunnitelmia uskonnon hävittä-miseksi
koko aaailcaita "Puolassa
kansa elil ainilsessa pelossa kirkos
jKotimaasMt kysytään
Jooppl Kutrinen — Amalia Put-aala
Taivalkoski
Matti Enflusd Adolf Helen Ja
Uilllam Sarkala Canada — Ida Toi-vonen
Vesilahti Narva
Janne Ja Rllpe Walin Canada —
Johannes Xlkiä JouksUhtl Viina-mäki
Hllnia Janhonen Canada — Sanni
Janhonen Vlmvesl
Janne Nopo Port Arthur Ont —
Nelma Aakko o s Noponen Haapa-järvi
Siipola
AUk Niskanen — Ida Kärkkäinen
Äitruvesl kk Nlvantle
Eino Johaonea Salminen — Aimo
Salminen Kotka Kouluk 10 D 9S
August Hovi Canada — EUa Na-rinen
Kotka Pihlajatie 14
Kalla Kallio Port Arthur Ont —
impi Virolainen o s Jokinen Umpää-i- a
Hietaniemi
Julius Ja Aksel Huuska — Toivo
Huuska Kinnula Huuska
Selma Cesilia Henriksson Toron-to
— veljentytär Kva Orvokki Tero-ne- n
o s Sundqvist H:kl Nordens-kiöldina
3 b B 19
Ville Kuntsi Toronto Ont — Erk-ki
Kuntsl Loimaa Janensuo Tu-run
lääni
Kalle lahtinen from Ypäjä Cana-da
— Impi Niittymäki o Lehtinen
Loimaa Joenpera
Kaarlo Airaksinen Montreal —
Antti Airaksinen Pori Sepänkatu 32
Juho Kuikko from Tervajärvi Ca-nada
— isar Rva Helena Merger os
Kuikko Helsinki Pengerkatu 12 B 40
Erkki Kari Toronto — Nti Taimi
Naukkalman Multia kk
Miss Lmpl lullin Canada — RTa
Hulda KTotlnotf Vuoksenniska
Mlettllä
Mrs Aino Koch Canada — Aija
Koch Helsinki Hhlajatle 8 U 22
Martti Matikainen Toronto — Eino
Lindahl ent Matikainen H:kl Hei-insln- k
2 a C S2
Edith Hugo Ja Jalo Kurki Tim-ml- n
Ont — Aune Tappola Nummi
leppäkorpi
Matts Carlson-Pilral- a Canada —
Ctto Pllrala til-llnj- a 11 113
Iak Pykälämäkl Sudbury — Sai-m- l
Lehtonen os Pykäläinen H:kl
Aleksis Kivenk 24 U 5S
Miss Aino Orava Toronto-- — Eeva
Orava Tervakoski Nummlnpiä
Mls Lyyli Kaukiainen Toronto —
Aleksi Kaukiainen Turku Kaarlnal
Toivo Kanerva Canada — Alina
Virtanen Hyvinkää Kytaja
Mrs Aino Stuure Canada — Rva
Aino llloni Kirkkonummi Eilklnkar-tan- o
Lerbaka
Mr Chas Saa il Nlplgon Ont —
Huugo Saat luen Urjala llalklvaha
Valfrid Suontakalnen Toronto —
Tllda reua 1'ernlö kk lehmus
Tyyn Hyytiäinen Toronto — Toi-vo
Taponen Sysmä
Mrs Kina Keskinen Toronto —Rva
Panny Yrjölä Kotka Oplstok 8 A 9
Antti Ja Helena Saari ent Saksa
CrelKhton Mine Ont — Valmi Kak-s- a
H tkl Temppelink 3-- :i C 2T
1'avo Ja Lauri Iehtihalme Mont-lea- l - Eva li VTio MvllymäVI Tam-rtr- e
Kalliokatu 29 E S
Konsta Ristimäki Canada — Antti
Ristimäki Isojoki Suojoki
Mrs Maila Hell Fronttl Canada—
loevi Mskavaara Kemi Pohjois
puistok 32
Mrs Hanna Manninen o s Mietti-nen
Toronto — Hilma Poskiparta
Lauttakylä Korkiakoski
Mrs Känny Olson Port VItllam
Ont — Ilma Kuima loihti Salrak-kal- a
Mr Hertha Huntus os Jaakkola
Nlplcon — Eelin Jaakkola H:kl
Kartsulantle 6 K 73
Hulda Fors Ja Viktor Porss Cana- -
Kenraali Bor kertoo iyssien
vainosta Puolassa ja muualla
uskonnonvapautta
sakäynnin ja uskonnon takia Venäjä
en antanut määräykset katkaista
uhteet paaviin Ykslnpa papeilta on
Velletty vankeusrangaistuksen Ja
Vuolemankin uhalla kosketus Vati-kaaniin"
Kertoo kenr nor edelleen: "Täl-lainen
hirvittävä tilanne vallitsee
kaikkialla Venäjän kontrolloimassa
ltä-Euroop- aa Puolan uskonnollinen
kana e{ kuitenkaan milloinkaan luo-vu
uskonnostaan Kansa rukoilee sa-laa
Ja piilopaikoissaan Ja enhän
täytyy hirmuisten kärsimysten! kes-kellä
rukoilla Ja on uskonnollisuus
Juuri olojen hlrmulsuudenkla takia
voimistunut"
Venäläisten keskitysleireillä sanoo
kenr Bor on noin 15000000 Ihmistä
Ja elävät n -- hirvtttiväaimlss4 olo-suhteis-sa
Vuln oa noillolakaaa vallin-nu- t
natsien taikka Japanilaisten kes-kitysleireillä
Harroia Jos allloin- -
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ:
15 p lauantaina Vieno
16 p sunnuntaina Salama Jutirt
Eugen
li p maanantaina Urho Grnunj
IS p tiistaina Tapio
19 p keskiviikkona Sllrl Osni
20 p torstaina Into
21 p perjantaina Ahti
22 p lauantaina Kielo Paulina
Olivla
Raparperi
Raparperi (Rheum) moniuijta
tatarkasvien heimoon kuuluva moao-kasv- i Jolla on Jopa miehenkorkuu--t- i
kasvava varsi ja siinä ha-aSj- 4t
kukkatertut Ja vlhertavankeltalärt
kukat on rakenteeltaan samanlaiset
kuin Suomen hlerakkalajetlla Lm
det ovat suuria herttamalsla ialdcu
taan poimusta toisilla lajeilla rytei- ttä tai liuskaisia Juurakko p&ksu
ruskea Paksut Ja pitkät lehtiruodit
sisältävät varsinkin keväällä Ja alk-ukesästä
runsaasti omenahappoa Ja
ovat eri tavjln valmistettuna virki-stävää
Ja terveellistä vaikkei ravinto
rikasta ruokaa Käytäntö ruokakasvl-n-a
alkoi etupäässä vasta viime vuosi-radall- a
Ruokatarpeiksi viljellään
jnunnoksla ja sekamuotoja etupäässä
lajeista R rhapontlcum R utdula-tu- m ja IL emodl — Raparperia vll-jellö- ln
m m Suomessa menestyksellä
Lapissa asti Paras tulos saadaan
lun ma on syvää voimakasta ja Lie-Kansekal-sta
multamaata Ja asema u-tlnkol- nen Lehtiä voidaan käyttää
pinaattina varsinkin sekoituksena
muiden pinaattikasvlen kanssa R-aparperia
lisäthän juurakolta Jakamal-l- a
— Suvun kotimaa on Kiina Tl-l- et Ja niihin liittyvät osat Siperiaa
Siellä sen käytäntö lääkekasvina
varsinkin Kiinassa on ikivanha ulo-ttuen
aina vuoteen 2700 ennen Kr
Kreikkalaiset Ja roomalaiset tunsivat
myöskin raparperin Juurakon lievä
ti ulostavan vaikutuksen Villit rapar-pei- it kotimaassaan tuottavat pääosan
lääke-raparperi- a jota kaupataan kao-- i
it tulna keltaisina ruskeastl mar-niorltaplälsin- '1
noin 10 cm paksuina
juurakkokappalelna Kiinan satamala
etinen olleeni suljettuina ulkomaan
kaupalta oli raparperin kauppa Ve-ij- ui
alli ukeu iiionopollna ja suu-len- a
tulolähteenä Kuljetus tapahtui
silloin Siperian kautta nykyisin me-li-i'
— LNelta raparperllajeja käy-tetään
korlstekasvelnakln puutnhis-- a
da — Hilja Kalanto o Ahlholm Ou-lu
Kasarmi as 71
Hilma Maria Huhtala Sudbury —
Aino Huhtala Jyväskylä VST Jys-kä
as 209 H
Valde Alekander Vuorio Ont —
Ilmari Vuorio Sievi as Hollanti
Julia Engblom os Pyy Montieai—
Simo Pyy Viitasaari kk
Imil Tervj Hearst Ont — Yrjö
Tervonen Oulu l'arkklseukan:as
OOK
Mrs Tyyne VaiK 'ioronto — Rv
Elsa Kurittu Utti Savero
Mr Ilmi Lammi Canada — Vapo
Kulmala Virrat Keihäs VU
Kaisa Johansson Canada — Anni
Kasurinen os Hannula Kemijärvi
Pellosennlementie Onnela
Väinö Korhonen Port Artliur --
Pentti Karhunen Syväniemi Soin-lah- ti
Klvensilma
Alfred Mäki ent Mäenpää ( anadi
— Rva Hilma Aura H kl Lauttasaa-ri
P Satamak 13 H 1
Eemeli Hänninen On- - - Mirja
Iälnä Siikajoki Ylipaa
Kaarlo Turrl Ont — Nti Tuovi
Turrl H kl V-lln- ja 1 C 67
Matti (Srinroos Canada Erik
lappalainen Riihimäki Porho
Eemil Vilho Tamminen Port Artbar
—veli KA Tamminen Soidin aki
Helsingissä kesäk 1 p 1946
Suomi-Seura- n Toimisto
Rafael EnjrelberR Ja Josef KaariiDrt
kaan niistä kukaan palaa taka&s
elävänä Ja suurin oa näihin kaabtf-laitoksii- n
Joutuneista on uk latoa
marttyyreja — teljetyt sinne sea U-kl- a
etteivät ole luopuneet nsko!33-Ken- r
Ror Joutui armeijansa ku
onnettomaan asemaan 63 vuorokia'-1-1
kestäneen Varsovan talstelu Jo41
loppui muona ammukset Ja kaikki
eikä luvattua apua tullut rl'8-vaa- n
Jäi uuil kaupunki täjdcMise1
Venäjän punslsen armeijan ettfiuJ-la- n
alaisuuteen llor paäsl r5'0'
maan metsäin Ja Joutui sakA!!-- s
vangiksi Josta vapautui jeakklM '
tua Saksaan