0117b |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Cr% JÄRViENPÄiSTÄ
IL Jf wSS m
H- -' KIIKADnlTIIAI
iM„
!l-- f
Talvi- - ja jatkosodasta on kir-joitettu
monta kirjaa Hiljattain
ilmestyi yksi lisää Erikoinen
Ake Jermo'n "Kun kansa cli kor-tilla"
Siinä oli huumoriakin Pu-la-aja- lta
Vähän näytettä
Sota ja pula eivät ole asioita
jotka kaikkein helpommin her-syttävät
naurun ilmoille
Meillä suomalaisilla on kuiten-kin
erityinen viehtymys hirtehis-huumorii- n
hevösenleikkiin A-ivan
samoin kuin meistä kansa-kuntana
ja yksit) isinä kansalai-sina
tulevat parhaat ominaisuu-det
esiin silloin kun olosuhteet
ovat kaikkein vaikeimmat sa
moin pystymme löytämään nau-run
aihetta tukalimmistakin ti-lanteista
Joskus un kyllä tiukalla Olin
sattumalta komennuksella Hel-singissä
kevättalven 1944 ensim-mäisen
suurpommituksen aika-na
Ilmahälytys tuli yllättäen ia
pommeja alkoi sataa melkein sa-malla
hetkellä Kansaa ryntäsi
hädissään pommisuojaan joka
sijaitsi Ateneumin lähistöllä ja
minä katsoin asiakseni ainoana
paikalla olevana sotilaspukuise-na
henkilönä ry ht ä jonkinlaisek-si
liikennepoliisiksi
—
Asetuin seisomaan pommisuo-jaan
johtavan käytävän oviaukon
viereen ja opastin sinne tänne
törmäileviä ihmisiä mielestäni
parilaan kykyni mukaan tähän
tapaan:
— Tätä tietä olkaa hyvä Ei
mitään hätää menkää vain aivan
rauhallisesti niin ci tule tun--
' gosta Naiset ja lapset ensiksi
jos saan pyytää
Kaikkiaan su f ui joustavasti
kunnesa ovelle osut erityisen to-mera
naishenkilö tavallista muh-keampi- ne
kantamuksineen ja ä-sä- hti
kiukkuiseni:
— Että kehuaattekin iso riski
mies ja sotilas kaiken kukkurak-si
seistä siinä tukkimassa avut-tomilta
naisilta ja vanhuksilta tien
pommisuojaan!
Minähän vihahdin vikkelästi
maan uumeniin Olin mielestäni
UJMJ rrrni
KOKOUKSET:
RADIOIIARTAUS:
222-747- 4
SUOMALAINEN
63 Sheldrake Blvd
Toronto Ontario
M4P 2BI
Puhelimet:
kirkolle: 488-842- 5
pappilaan: 421-631- 8
Jumalanpalvelus
sunnuntaisin klo 4 ip
TERVETULOA
Reino Hepolehto pastori
TORONTO
LAESTADIAN
(Vanhoillis Laestadiolaincn
Toimii Amerikan AALC:n la
Suomen SRK:n yhteydessä)
Pyhäkoulu sunnuntaisin klo
430 ja 600 lp
Lauluseurat lauantaisin
730
Puh 226-07-25 a seurain
aikana 773-416- 8
Posti osoite: PO Box 805
Oak Rldges Ont Canada
L0G 1P0
Kirkko sllaitsee
Balhurst SU Oak Rldges
(puoli mallia pohjoiseen
King Side Roadista)
'i- -
w w n
Kirjoittanut RELA
esiintynyt kelpo ritarin tavoin
multa nyt päätin että Helsingin
ämmät tulkooUomin nokkinensa
toimeen vaikka taivaalta sataisi
kuumia kiviä
Samana iltana raahattiin erää-seen
toiseen pommisuojaan ka-dulta
puoliväkisin vanhahko
naisihminen joka rimpuili ko-vasti
vastaan Hälytystilaa jatkui
tuntitolkulla pommien jysähte-lyä
kuului jok3 puolelta
mutta mummo oli vain vihainen
ja tuliisi itsekseen Kun vaara
ohi -- merkkilopulta annettiin
hän suostui jo puhumaan ää-neenkin
— Että minut tänne raahasit-teki- n
hän pauhasi — Nyt täy-tyy
juosta kiireesti kotiin katso-maan
ovatko huostaani uskotut
pikkulapset pelänneet
Jatkosodan yhdessä vaiheessa
venäläiset pommittivat vahingos-sa
Tukholman esikaupunkialuet-ta
jolloin turkulaiset olivat hal-jeta
ylpeydestä He näet selitti-vät
asian niin että Tukholmaa
oli erehdytty luulemaan Turun
esikaupungiksi
Yleisiä hilpeyttä herättivät tul
visodan aikana kotirintaman ur-hot
— "ruutiukot" — jotka kuka
pislut
lilla yrittivät pudottaa pommiko-neita
Veistettiin sutkauskin:
— Kuinka ne voivat vaatia pis-tooleita
lisää rintamalle' kun ei
niitä ole kaikilla täällä Helsingin
esikunnissakaan?
Ja kun Pasasen Mari kuuli en-simmäisen
kerran ilmahälytys-sireenie- n
vonkuuan hän kyseli
hämmästyneenä:
— Ei kai t ammune sentään si-viiliä
koske?
Torssaa pommitettiin jatko-sodan
aikana Pommit pirstoivat
pahanpäiväisesti kauppalan lä-heistä
mesikköä Kun hävityksen
jälkiä siten kauhisteltiin tuumai-li
pumpulitehtaan työnjohtaja:
— Näyttäää ihan simmotteelt
kun pumpulitehtaan Hikat olls
ollu tääll mottimetäs
Mutta se jo oli melko raakaa ko
2570 BayviewAWilkwdale0nLftstori:LAHaikDnen-445-99l- 3
seurat
Illalla
vähän
SUNNUNTAISIN
klo 1100 päfvfikokous Ja pyhäkoulu
klo 1800 iltakokous
TORSTAISIN
klo 1930 Sanan ja rukouksen Ilta
SUNNUNTAISIN
klo 915 asema CHIC 790
PUHELINHARTAUS: Puhelinnumerosta
Yhdistynyt
Seurakunta
CONGREGATION
JJväärillä_kuka_eikäJlä
SUOMAMINEN
BETHLEHEM EV LUTH
SEURAKUNTA
81 Harcourt Avc
Toronto Ont
Puh HO 1—7902
Jumalanpalvelus ja pylu-koul- u
klo 3 ip
Katsokaa lähempiä tietoja
uutisilmoituksista
01cc kaikki tervetulleita!
Scurak esimies
Leo Kantaneva
Puh 244-980- 3
VIKING FOODS &
IMPORTS
Suomalaisten lihajalosteiden
valmistaja Torontossa
4230430
133 Lalrd Dr Toronto 17
Mvvmm kaikkia laatu ia tuo-retta
lihaa lihajalosteita säl-Ivkke- itä juustola leipää vm
ruokatavaraa suoraan teh-taamme
my mäläslä Auki-oloajat:
ma suljettu: ti—to
8—6: pe 8—8 la 8—5
ninleikkii mitä suomalaiset len-täjät
harjoittivat heidän avuk-seen
talvisodan aikana saapunei-ta
Italialaisia hävittäjälentäjiä
kohtaan
Mussolinihan lahjoitti meille
muutamia hävittäjiä jotka ita-lais- et
lentäjät toivat tänne osal-listuakseen
myös taisteluihin
suomalaisten rinnalla Heidän
päästyään perille suomalaiseen
letotuukikohtaau Viiät suomalai
set lentäjät — tietysti — heidät
melkein ensimmäiseksi saunaan
Sellaista ihmettä italiaanot eivät
olleet koskaan ennen
nähneet eivätkä kokeneet
puhuttavan siitä he kyllä olivat
kuulleet
Siitä vaan univormut pois yltä
ja saunan lauteille Suomalainen
isäntä heitti kuumaa vettä kiuas-kivill- e
ja jätti sitten vieraat yk-sin
saunomaan antaen läht iäisik-si
velmun ohjeen:
— Jos haluatte lisää löylyä
heittäkää kuumaa vetlä kiukaal-le
Mutta jo tulee liian kuunu
heittäkää äkkiä kylmää vetlä läs
ta toisesti saavista
Lilan kuumat oltavathan saa-pa
s m aan pojille tuli heti alkuun-sa
Heittivät hädissään kylmää
vettä oikein reippaasti sillä su-rauksel- la
että heikoimmat vir-kosivat
vasta pitkän ajan päästä
sotasairaalassa iho pahasti pala-neena
Pula-aja- n talioot ja työpalvelu
lähensivät kaupunkilaisia ja
maalaisia toisiinsa Mikä ei estä-nyt
laskemasta hyväntahtoista
leikkiä kaupungista maalle saa-puneiden
työpalvelut) Ilojen kus-tannuksella
Herranjestas kuinka se on
söötti! ihailee työpalveluneilonen
vastasyntynyttä vasikkaa
—Joo onhan se Sitä nyt syöte-tään
muutamia viikkoja sitten
se lyödään lihoiksi
—Voi kauheaa siitähän voisi
tulla vaikka kuin hyvä lehmä
— Ei voisi tulla
— Kuinka niin? Mistä sen etu-käteen
niin varmasti tietää?
— Siitähän sen tietää kun sil-lä
on nuo mullin rustingit
Toinen kaupunkilaisneiti ih-metteli
työpalvelutalonsa isännäl
le':
—Onpas kummallisen näköi-nen
lehmä kun ei sillä ole
sarviakaan
—Katsokaas neiti selitti Isäntä
kärsivällisesti — toiset lehmät
syntyvät ilman sarvia ja jot-kut
sarvipäätkin saattavat me-nettää
ne mutta tällä ei ole sar-via
sen vuoksi että tämä on
hevonen
Olisikolmn juuri pula-aja- n
työpalvelun yhteydessä alkujaan
keksitty tuo klassinen sonnin ja
lehmän välinen ero: sonnilla on
rengas nenässä multa lehmällä
ei ole
Maalaistalon emäntä alkoi o-pit-laa
työpalvelut) llöä:
—Nyt minä näytän neidille mi-ten
lehmä lypsetään ja sitten
neitikin saa koetlaa
—Voi voi kun minä niin ka-malasti
pelkään lehmiä Emme-kö
me voisi aloittaa jostakin kil-tistä
pikkuvasikasta?
Oiiko se Kalle Kustaa Koikki
joka sanoi jatkuu huomenna
RANSKALAISET
NIMET KARTOILLAMME
(Osa sarjassa)
(Canadian Scene) — Ranskan
vaikutus Kanadan paikkakun-tien
nimiin on ilmeinen Tämä
on luonnollista kun muistamme
että ensimmäiset valkoihoiset
jotka kävivät alueella joka on
nyt Kanada olivat ranskalaisia
tutkimusmatkailijoita Nova
Scotian ja New Brunsvvickin
Suomalainen Luterilainen
Agricela Seirakunta
Toronto Ont
Kirkko 2S Old York Mills Rd
VYillovvdale Ont puh 487-76O- 0 (York Mills-maanalais- en
asema)
Pannila: 2 Difieonal Rd
YilIoudale Puh 225-644- 9
Jumalanpalvelukset:
sunnuntaisin klo 10 ap suo-menki- el
ja ovhäkoum: klo
1115 ap enclannink klo 18
(6 ill) suomenkkl
kesklv 700 ill
Kansllalunnlt kirkolla:
Maanani ja keskiv 630—
9 ill Pastori tavattavissa jo-ko
kirkolla tai panpilassa
Srk sisar Sanni Särkkä
puh 499-4VY- )
TERVETULOA KAIKKI!
Leslie Lurvev pastori
Käytä muistorahastomme
adresseja!
--g£&5
Paavon
juttuja
Nuha kaikkia ihmisten tul-uksia
on toisinaan vaikea ym-märtää
Otetaan nyt- - vaikka es-imerkiksi
tuo kohUj-Hj- Uä jotkut
ovat alkaneet pftää tuusia
itärannikon hylkeenpyynäpä
Noita hylkeenpoikasia on py-ydystetty
satoja vuosia Tuj ke-väinen
pyyntikausi on ollut ja
vieläkin on välttämätön lisä-tulo
noille kalalajille Useinkin
tuon pyynnin onnistuminen tai
epäonnistuminen on ratkaiseva
tekijä josko perhe syö tai ei
syö "1
Eivät nuo pyyntiuiielkt luota
teurastusta huvikseen tee —
kuten kaupunkien "spartsman-jiit- "
Vaan kun nuo "muoiihul-lut- "
haluavat noita tuosta peh-meästä
valkeasta turkieia
valmisteltuja vaatctuskappale
ta Toisin sanottuna: Kv vi-inan
ja tarjonnan laki sanelee
tuoa hylkeenpyynninkin Jos
nuo protestoijat voisivat lope-ttaa
noiden turkisten kysynnäi
niin autjmaaltisesti tuo pvya-tiki- n
loppuisi Vaan siitä el
näytäkään olevan kysymys Ky-symys
näyttää olevan vainioi-denkin
"kuuluisuusnälkäUten"
crackpottien" nimen etsinnästä
Tuo muutaman pähän ikä-inen
'hylkeerpentu on kyllä vie-hättävä
Vaan sitä on myöskin
luo "persian lampaan" karitsa
joka joutuu uhraamaan henken-sä
vain siksi että joku hieno
lady haluaa saada tuon kevyen
ja arvokkaan turkin Vaan ku-kaan
ci näytä mitään "protesti-myrskyä- "
nostavan tuon viat-toman
luontokappaleen puoles-ta
Kaikki metsästyshän on e-nem-män
tai vähemmän raa- -
nimiä kuin Port Moutön (jwsa
rannikoille he jättivät sellaisia
Sieur des Montsllta putosi lam-mas
mereen vuonna 1604) Che-ticam- p
Cape Breton saarella
ja Baie Vertc Montrealista var-haiset
lurklskauppiaat veivät
ranskalaisia nimiä kauas luotee-seen
Heidän vaikutuksensa on
pysynyt erityisen huomattava-na
Manitobassa joka oli enem-män
kuin puoliksi rasnkaldinen
kun siitä tuli provinssi vuonna
1870 Sen ranskalaisten nimien
joukossa ovat sellaiset nimet
kuin Portage la Prairie Dauphin
ja St Bonifacc
Quebecissä on tietysti pääasi-assa
ranskalaisia nimiä ja niiden
luku on lisääntynyt vuoden 1950
jälkeen jolloin pääministeri
Duplcssis asetti komitean sääte-lemään
paikkakuntien nimiä
Komitealle annettiin tehtäväksi
yksinkertaistaa nimiä ja poistaa
samojen nimien toistoja Siilien
aikaan oli esimerkiksi Quebe-cissa
23 yhteisöä joille oli an-nettu
nimi St Jeanin mukaan
22 paikkakunnalla oli St Jo-sephin
nimi 18 kanloi nimeä
Ste Anne ja 15 nimeä St Fran-cois
Myöskin oli olemassa sel-laisia
nimiä kuin St Anlaine-dc-Padouc-dc-Kem- pt
ja St Pierrc-et-- St
Paul-de-Baie-- St Paul jot-ka
panivat kielen solmuun
Tällaisia usein toistuvia nimiä
syntyi koska useimmat yhtei-söt
Quebecissa olivat itse asias-sa
seurakuntia ja kun seurakun-nat
yhtyivät ne yhdistivät yk-sinkertaisesti
molemmat nimet
Yksinkertaistaessaan näitä ni-miä
ja poistaessaan samojen
loistoja Quebecin maatieteelli-nen
neuvosto on päättänyt olla
määräämältä nimiä Sen sijaan
he pyytävät ehdotuksia kun-nallisneuvosto- ilta
ja muilla pai-kallisilta
elimiltä Yksi tämän
tyylin tuloksista on kasvava
määrä quebeciläisiä nimiä jot-ka
muistavat sellaisia Qjebecin
sankareita kuin Dollard ja La-v- al
sekä tiettyjen englantilais-ten
nimien katoaminen
No 28 1977 Torstai huhtik
v
iiiiiiiBiliik VL m?
s~fWi
Tommy-palklnl- o Armi Ratialle American Raila sai palkinnon jinslolslaan palnokankal- -
Prlntcd Fabricsln johtaja Arlenc Frlcdlaiulcr tien Ja niuodln uudislavasla kkylöslä Ja yh- -
Jakoi äskettäin Xevv Yorkin Plai Ht- - tcennovlttairhcsla Tommy Avvard kodin- -
lellissä Anni Ratialle Tonuny Avvardln Anni —Lehtikuva
kaa Erikoisen raakaa tuo
ns "sporlsmännin" huvikseen
tekemä metsästys Kuinka mon-ta
hirveä peuraa karhua ja
muuta pienempää riistaeläintä
jääkään vuosittain haavoitettui-na
metsään kituen kuolemaan?
Tämä seurausta naiden koke-mattomien
ja taitamattomien
sportsmannicn ampumatai
dosta tai sen puutteesta Ku-kaan
ei koskaan o!c mitään
"prutcstimyrsky ä" nostanut
noiden luontokappaleiden puo-lesta
Samoin tuostakaan
miltei yleisestä tavastj ampua
tai ainakin haavoittaa kaikki nä-kemänsä
liikkuvat ja lentävät
eläimet Huolimatta siilä voi
valko tai haluavatko nuo hen-kilöt
noita eläimiä käyttää Aja-tellaan
ehkä kun on useita
kymppejä pulittanut tuosta
hienosta "ampuma raudasta"
niin pilaahan sila kokeilla Kiin-teään
maaliin kun tylsää am-muskella
Niin lopuksi haluaisin koh
dallani näille "dojjoodcrVcillo"
sanoa Jältäkaa ammatlimct-sästäjä- t
rauhaan Heidän elä-mänsä
ja toimeentulonsa riip-puu
tuosta työstä Kiinnittäkää
ennemmin huomiota tuuohon sil-mittömään
hävitykseen mitä
erikoisesti kaupunkien "sporls-mannlt- "
harjoittavat metsissä ja
vesillä Siinä olisi leille työmaa-ta
kylliksi Vaikka ci siilä ehkä
saisikaan aivan yhtä paljon
kuuluisuutta
Paavo Poikkinainen
7 p Thursday April 7
Ruotsin työntekijöille
oikeus 5 viikon
palkalliseen lomaan
Tukholma 3 — Huolsin
osapäiväiset ja uudet työntekijät
saavat ensi vuodesta alkaen en-tistä
paremmat lomaedut Kaik-ki
työntekijät saavat tällöin oi-keuden
viiden viikon lomaan'
josta yhden viikon voi säästää
siten että csimeikiksi viiden
työvuoden Jälkeen voi pitää
kymmenen viikon yhtäjaksoisen
loman Nämä etuisuudet sisälty-vät
uuteen lomalakiin jonka
♦
Ji't
~VffVti
LiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiVkiiiiiiV
iiiiiiiiB&vHCiirKiiKiiiiiiiiiiiiiiiiiiBhtaSsu
iLiiiSahkivblBfjLiiiiHLuLiiiiVLSflLBLiiii
slMistuslckstllllpalkinlo
Sydämellinen kiitos ystävät kun kävitte luonani
merkkipäiväni )'ohdosta Kiitos kukkasista ja lah-joista!
Kiitos Lyyli ja Helvi avustanne! Kiitos past
ja rva Jaloselle kauniista laulusta sekä pastorille
sisältörikkaasta puheesta! Armon Jumala teitä
kaikkia runsaasti siunatkoon
Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen
KERTTU VAINIO s############
Canada Centre
uentre uu
lllln-4'puv- rt
fniiiC'ttiOq
— S
h
on
on
ei
on
18
I
!
'
Ruotsin hallitus esitteli pai lainen
Iille perjnulaina
Lakicsllvkscn ujukaan loma-ajalt- a
maksetaan palkkaa vain
siinä tapauksessavMta työnteki-jä
on ansainnut en työaikanaan
Ns ansainta-aika- a kuitenkin siir-rettäisiin
lähemmäksi kesää
maalis-- huhtikuun vaihteeseen
Palkka määräytyisi ehdotuksen
mukaan 12 piosenliksi tuloista
ansainla-aikan- a Loma-aja- n
pilkka lasket aan kaikesta pai-kasi- a
eikä sen edellytyksenä o-l- e
enää vähintään kahdeksan
työpäivää kuukaudessa
t lojf '
Timoteukscn kirkko Copper Cliff
TOHTORI REIJO ARKKILAN
vierailun yhteydessä juhla kirkossa
lauantaina 16 4 1977 klo 16oo
Sen jälkeen päivälliset klo 17oo
Liput 3 dollaria lapset 150 dollaria
TERVETULOA !
Huomatkaa Puhelin numercmme on vaihtunut
Alkaen 21 maaliskuuta 1977 siirtolais ministeriön puhelintiedotuskcskuksen
(CANADA IMMIGRA7ION TELEPHONE INFORMATION CENTRE) PUHELINNU-MER- O
TORONTOSSA ON
598-444- 4
Avoinna: maanantaista perjantaihin 8:00 — 4:00 1+ Immigration d'lmmigration
whouu
Wnpowef n!
Sivu
(vas)
'i--
Tt
—_ - —~k
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, April 07, 1977 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1977-04-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7002050 |
Description
| Title | 0117b |
| OCR text | Cr% JÄRViENPÄiSTÄ IL Jf wSS m H- -' KIIKADnlTIIAI iM„ !l-- f Talvi- - ja jatkosodasta on kir-joitettu monta kirjaa Hiljattain ilmestyi yksi lisää Erikoinen Ake Jermo'n "Kun kansa cli kor-tilla" Siinä oli huumoriakin Pu-la-aja- lta Vähän näytettä Sota ja pula eivät ole asioita jotka kaikkein helpommin her-syttävät naurun ilmoille Meillä suomalaisilla on kuiten-kin erityinen viehtymys hirtehis-huumorii- n hevösenleikkiin A-ivan samoin kuin meistä kansa-kuntana ja yksit) isinä kansalai-sina tulevat parhaat ominaisuu-det esiin silloin kun olosuhteet ovat kaikkein vaikeimmat sa moin pystymme löytämään nau-run aihetta tukalimmistakin ti-lanteista Joskus un kyllä tiukalla Olin sattumalta komennuksella Hel-singissä kevättalven 1944 ensim-mäisen suurpommituksen aika-na Ilmahälytys tuli yllättäen ia pommeja alkoi sataa melkein sa-malla hetkellä Kansaa ryntäsi hädissään pommisuojaan joka sijaitsi Ateneumin lähistöllä ja minä katsoin asiakseni ainoana paikalla olevana sotilaspukuise-na henkilönä ry ht ä jonkinlaisek-si liikennepoliisiksi — Asetuin seisomaan pommisuo-jaan johtavan käytävän oviaukon viereen ja opastin sinne tänne törmäileviä ihmisiä mielestäni parilaan kykyni mukaan tähän tapaan: — Tätä tietä olkaa hyvä Ei mitään hätää menkää vain aivan rauhallisesti niin ci tule tun-- ' gosta Naiset ja lapset ensiksi jos saan pyytää Kaikkiaan su f ui joustavasti kunnesa ovelle osut erityisen to-mera naishenkilö tavallista muh-keampi- ne kantamuksineen ja ä-sä- hti kiukkuiseni: — Että kehuaattekin iso riski mies ja sotilas kaiken kukkurak-si seistä siinä tukkimassa avut-tomilta naisilta ja vanhuksilta tien pommisuojaan! Minähän vihahdin vikkelästi maan uumeniin Olin mielestäni UJMJ rrrni KOKOUKSET: RADIOIIARTAUS: 222-747- 4 SUOMALAINEN 63 Sheldrake Blvd Toronto Ontario M4P 2BI Puhelimet: kirkolle: 488-842- 5 pappilaan: 421-631- 8 Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 4 ip TERVETULOA Reino Hepolehto pastori TORONTO LAESTADIAN (Vanhoillis Laestadiolaincn Toimii Amerikan AALC:n la Suomen SRK:n yhteydessä) Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 430 ja 600 lp Lauluseurat lauantaisin 730 Puh 226-07-25 a seurain aikana 773-416- 8 Posti osoite: PO Box 805 Oak Rldges Ont Canada L0G 1P0 Kirkko sllaitsee Balhurst SU Oak Rldges (puoli mallia pohjoiseen King Side Roadista) 'i- - w w n Kirjoittanut RELA esiintynyt kelpo ritarin tavoin multa nyt päätin että Helsingin ämmät tulkooUomin nokkinensa toimeen vaikka taivaalta sataisi kuumia kiviä Samana iltana raahattiin erää-seen toiseen pommisuojaan ka-dulta puoliväkisin vanhahko naisihminen joka rimpuili ko-vasti vastaan Hälytystilaa jatkui tuntitolkulla pommien jysähte-lyä kuului jok3 puolelta mutta mummo oli vain vihainen ja tuliisi itsekseen Kun vaara ohi -- merkkilopulta annettiin hän suostui jo puhumaan ää-neenkin — Että minut tänne raahasit-teki- n hän pauhasi — Nyt täy-tyy juosta kiireesti kotiin katso-maan ovatko huostaani uskotut pikkulapset pelänneet Jatkosodan yhdessä vaiheessa venäläiset pommittivat vahingos-sa Tukholman esikaupunkialuet-ta jolloin turkulaiset olivat hal-jeta ylpeydestä He näet selitti-vät asian niin että Tukholmaa oli erehdytty luulemaan Turun esikaupungiksi Yleisiä hilpeyttä herättivät tul visodan aikana kotirintaman ur-hot — "ruutiukot" — jotka kuka pislut lilla yrittivät pudottaa pommiko-neita Veistettiin sutkauskin: — Kuinka ne voivat vaatia pis-tooleita lisää rintamalle' kun ei niitä ole kaikilla täällä Helsingin esikunnissakaan? Ja kun Pasasen Mari kuuli en-simmäisen kerran ilmahälytys-sireenie- n vonkuuan hän kyseli hämmästyneenä: — Ei kai t ammune sentään si-viiliä koske? Torssaa pommitettiin jatko-sodan aikana Pommit pirstoivat pahanpäiväisesti kauppalan lä-heistä mesikköä Kun hävityksen jälkiä siten kauhisteltiin tuumai-li pumpulitehtaan työnjohtaja: — Näyttäää ihan simmotteelt kun pumpulitehtaan Hikat olls ollu tääll mottimetäs Mutta se jo oli melko raakaa ko 2570 BayviewAWilkwdale0nLftstori:LAHaikDnen-445-99l- 3 seurat Illalla vähän SUNNUNTAISIN klo 1100 päfvfikokous Ja pyhäkoulu klo 1800 iltakokous TORSTAISIN klo 1930 Sanan ja rukouksen Ilta SUNNUNTAISIN klo 915 asema CHIC 790 PUHELINHARTAUS: Puhelinnumerosta Yhdistynyt Seurakunta CONGREGATION JJväärillä_kuka_eikäJlä SUOMAMINEN BETHLEHEM EV LUTH SEURAKUNTA 81 Harcourt Avc Toronto Ont Puh HO 1—7902 Jumalanpalvelus ja pylu-koul- u klo 3 ip Katsokaa lähempiä tietoja uutisilmoituksista 01cc kaikki tervetulleita! Scurak esimies Leo Kantaneva Puh 244-980- 3 VIKING FOODS & IMPORTS Suomalaisten lihajalosteiden valmistaja Torontossa 4230430 133 Lalrd Dr Toronto 17 Mvvmm kaikkia laatu ia tuo-retta lihaa lihajalosteita säl-Ivkke- itä juustola leipää vm ruokatavaraa suoraan teh-taamme my mäläslä Auki-oloajat: ma suljettu: ti—to 8—6: pe 8—8 la 8—5 ninleikkii mitä suomalaiset len-täjät harjoittivat heidän avuk-seen talvisodan aikana saapunei-ta Italialaisia hävittäjälentäjiä kohtaan Mussolinihan lahjoitti meille muutamia hävittäjiä jotka ita-lais- et lentäjät toivat tänne osal-listuakseen myös taisteluihin suomalaisten rinnalla Heidän päästyään perille suomalaiseen letotuukikohtaau Viiät suomalai set lentäjät — tietysti — heidät melkein ensimmäiseksi saunaan Sellaista ihmettä italiaanot eivät olleet koskaan ennen nähneet eivätkä kokeneet puhuttavan siitä he kyllä olivat kuulleet Siitä vaan univormut pois yltä ja saunan lauteille Suomalainen isäntä heitti kuumaa vettä kiuas-kivill- e ja jätti sitten vieraat yk-sin saunomaan antaen läht iäisik-si velmun ohjeen: — Jos haluatte lisää löylyä heittäkää kuumaa vetlä kiukaal-le Mutta jo tulee liian kuunu heittäkää äkkiä kylmää vetlä läs ta toisesti saavista Lilan kuumat oltavathan saa-pa s m aan pojille tuli heti alkuun-sa Heittivät hädissään kylmää vettä oikein reippaasti sillä su-rauksel- la että heikoimmat vir-kosivat vasta pitkän ajan päästä sotasairaalassa iho pahasti pala-neena Pula-aja- n talioot ja työpalvelu lähensivät kaupunkilaisia ja maalaisia toisiinsa Mikä ei estä-nyt laskemasta hyväntahtoista leikkiä kaupungista maalle saa-puneiden työpalvelut) Ilojen kus-tannuksella Herranjestas kuinka se on söötti! ihailee työpalveluneilonen vastasyntynyttä vasikkaa —Joo onhan se Sitä nyt syöte-tään muutamia viikkoja sitten se lyödään lihoiksi —Voi kauheaa siitähän voisi tulla vaikka kuin hyvä lehmä — Ei voisi tulla — Kuinka niin? Mistä sen etu-käteen niin varmasti tietää? — Siitähän sen tietää kun sil-lä on nuo mullin rustingit Toinen kaupunkilaisneiti ih-metteli työpalvelutalonsa isännäl le': —Onpas kummallisen näköi-nen lehmä kun ei sillä ole sarviakaan —Katsokaas neiti selitti Isäntä kärsivällisesti — toiset lehmät syntyvät ilman sarvia ja jot-kut sarvipäätkin saattavat me-nettää ne mutta tällä ei ole sar-via sen vuoksi että tämä on hevonen Olisikolmn juuri pula-aja- n työpalvelun yhteydessä alkujaan keksitty tuo klassinen sonnin ja lehmän välinen ero: sonnilla on rengas nenässä multa lehmällä ei ole Maalaistalon emäntä alkoi o-pit-laa työpalvelut) llöä: —Nyt minä näytän neidille mi-ten lehmä lypsetään ja sitten neitikin saa koetlaa —Voi voi kun minä niin ka-malasti pelkään lehmiä Emme-kö me voisi aloittaa jostakin kil-tistä pikkuvasikasta? Oiiko se Kalle Kustaa Koikki joka sanoi jatkuu huomenna RANSKALAISET NIMET KARTOILLAMME (Osa sarjassa) (Canadian Scene) — Ranskan vaikutus Kanadan paikkakun-tien nimiin on ilmeinen Tämä on luonnollista kun muistamme että ensimmäiset valkoihoiset jotka kävivät alueella joka on nyt Kanada olivat ranskalaisia tutkimusmatkailijoita Nova Scotian ja New Brunsvvickin Suomalainen Luterilainen Agricela Seirakunta Toronto Ont Kirkko 2S Old York Mills Rd VYillovvdale Ont puh 487-76O- 0 (York Mills-maanalais- en asema) Pannila: 2 Difieonal Rd YilIoudale Puh 225-644- 9 Jumalanpalvelukset: sunnuntaisin klo 10 ap suo-menki- el ja ovhäkoum: klo 1115 ap enclannink klo 18 (6 ill) suomenkkl kesklv 700 ill Kansllalunnlt kirkolla: Maanani ja keskiv 630— 9 ill Pastori tavattavissa jo-ko kirkolla tai panpilassa Srk sisar Sanni Särkkä puh 499-4VY- ) TERVETULOA KAIKKI! Leslie Lurvev pastori Käytä muistorahastomme adresseja! --g£&5 Paavon juttuja Nuha kaikkia ihmisten tul-uksia on toisinaan vaikea ym-märtää Otetaan nyt- - vaikka es-imerkiksi tuo kohUj-Hj- Uä jotkut ovat alkaneet pftää tuusia itärannikon hylkeenpyynäpä Noita hylkeenpoikasia on py-ydystetty satoja vuosia Tuj ke-väinen pyyntikausi on ollut ja vieläkin on välttämätön lisä-tulo noille kalalajille Useinkin tuon pyynnin onnistuminen tai epäonnistuminen on ratkaiseva tekijä josko perhe syö tai ei syö "1 Eivät nuo pyyntiuiielkt luota teurastusta huvikseen tee — kuten kaupunkien "spartsman-jiit- " Vaan kun nuo "muoiihul-lut- " haluavat noita tuosta peh-meästä valkeasta turkieia valmisteltuja vaatctuskappale ta Toisin sanottuna: Kv vi-inan ja tarjonnan laki sanelee tuoa hylkeenpyynninkin Jos nuo protestoijat voisivat lope-ttaa noiden turkisten kysynnäi niin autjmaaltisesti tuo pvya-tiki- n loppuisi Vaan siitä el näytäkään olevan kysymys Ky-symys näyttää olevan vainioi-denkin "kuuluisuusnälkäUten" crackpottien" nimen etsinnästä Tuo muutaman pähän ikä-inen 'hylkeerpentu on kyllä vie-hättävä Vaan sitä on myöskin luo "persian lampaan" karitsa joka joutuu uhraamaan henken-sä vain siksi että joku hieno lady haluaa saada tuon kevyen ja arvokkaan turkin Vaan ku-kaan ci näytä mitään "protesti-myrskyä- " nostavan tuon viat-toman luontokappaleen puoles-ta Kaikki metsästyshän on e-nem-män tai vähemmän raa- - nimiä kuin Port Moutön (jwsa rannikoille he jättivät sellaisia Sieur des Montsllta putosi lam-mas mereen vuonna 1604) Che-ticam- p Cape Breton saarella ja Baie Vertc Montrealista var-haiset lurklskauppiaat veivät ranskalaisia nimiä kauas luotee-seen Heidän vaikutuksensa on pysynyt erityisen huomattava-na Manitobassa joka oli enem-män kuin puoliksi rasnkaldinen kun siitä tuli provinssi vuonna 1870 Sen ranskalaisten nimien joukossa ovat sellaiset nimet kuin Portage la Prairie Dauphin ja St Bonifacc Quebecissä on tietysti pääasi-assa ranskalaisia nimiä ja niiden luku on lisääntynyt vuoden 1950 jälkeen jolloin pääministeri Duplcssis asetti komitean sääte-lemään paikkakuntien nimiä Komitealle annettiin tehtäväksi yksinkertaistaa nimiä ja poistaa samojen nimien toistoja Siilien aikaan oli esimerkiksi Quebe-cissa 23 yhteisöä joille oli an-nettu nimi St Jeanin mukaan 22 paikkakunnalla oli St Jo-sephin nimi 18 kanloi nimeä Ste Anne ja 15 nimeä St Fran-cois Myöskin oli olemassa sel-laisia nimiä kuin St Anlaine-dc-Padouc-dc-Kem- pt ja St Pierrc-et-- St Paul-de-Baie-- St Paul jot-ka panivat kielen solmuun Tällaisia usein toistuvia nimiä syntyi koska useimmat yhtei-söt Quebecissa olivat itse asias-sa seurakuntia ja kun seurakun-nat yhtyivät ne yhdistivät yk-sinkertaisesti molemmat nimet Yksinkertaistaessaan näitä ni-miä ja poistaessaan samojen loistoja Quebecin maatieteelli-nen neuvosto on päättänyt olla määräämältä nimiä Sen sijaan he pyytävät ehdotuksia kun-nallisneuvosto- ilta ja muilla pai-kallisilta elimiltä Yksi tämän tyylin tuloksista on kasvava määrä quebeciläisiä nimiä jot-ka muistavat sellaisia Qjebecin sankareita kuin Dollard ja La-v- al sekä tiettyjen englantilais-ten nimien katoaminen No 28 1977 Torstai huhtik v iiiiiiiBiliik VL m? s~fWi Tommy-palklnl- o Armi Ratialle American Raila sai palkinnon jinslolslaan palnokankal- - Prlntcd Fabricsln johtaja Arlenc Frlcdlaiulcr tien Ja niuodln uudislavasla kkylöslä Ja yh- - Jakoi äskettäin Xevv Yorkin Plai Ht- - tcennovlttairhcsla Tommy Avvard kodin- - lellissä Anni Ratialle Tonuny Avvardln Anni —Lehtikuva kaa Erikoisen raakaa tuo ns "sporlsmännin" huvikseen tekemä metsästys Kuinka mon-ta hirveä peuraa karhua ja muuta pienempää riistaeläintä jääkään vuosittain haavoitettui-na metsään kituen kuolemaan? Tämä seurausta naiden koke-mattomien ja taitamattomien sportsmannicn ampumatai dosta tai sen puutteesta Ku-kaan ei koskaan o!c mitään "prutcstimyrsky ä" nostanut noiden luontokappaleiden puo-lesta Samoin tuostakaan miltei yleisestä tavastj ampua tai ainakin haavoittaa kaikki nä-kemänsä liikkuvat ja lentävät eläimet Huolimatta siilä voi valko tai haluavatko nuo hen-kilöt noita eläimiä käyttää Aja-tellaan ehkä kun on useita kymppejä pulittanut tuosta hienosta "ampuma raudasta" niin pilaahan sila kokeilla Kiin-teään maaliin kun tylsää am-muskella Niin lopuksi haluaisin koh dallani näille "dojjoodcrVcillo" sanoa Jältäkaa ammatlimct-sästäjä- t rauhaan Heidän elä-mänsä ja toimeentulonsa riip-puu tuosta työstä Kiinnittäkää ennemmin huomiota tuuohon sil-mittömään hävitykseen mitä erikoisesti kaupunkien "sporls-mannlt- " harjoittavat metsissä ja vesillä Siinä olisi leille työmaa-ta kylliksi Vaikka ci siilä ehkä saisikaan aivan yhtä paljon kuuluisuutta Paavo Poikkinainen 7 p Thursday April 7 Ruotsin työntekijöille oikeus 5 viikon palkalliseen lomaan Tukholma 3 — Huolsin osapäiväiset ja uudet työntekijät saavat ensi vuodesta alkaen en-tistä paremmat lomaedut Kaik-ki työntekijät saavat tällöin oi-keuden viiden viikon lomaan' josta yhden viikon voi säästää siten että csimeikiksi viiden työvuoden Jälkeen voi pitää kymmenen viikon yhtäjaksoisen loman Nämä etuisuudet sisälty-vät uuteen lomalakiin jonka ♦ Ji't ~VffVti LiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiVkiiiiiiV iiiiiiiiB&vHCiirKiiKiiiiiiiiiiiiiiiiiiBhtaSsu iLiiiSahkivblBfjLiiiiHLuLiiiiVLSflLBLiiii slMistuslckstllllpalkinlo Sydämellinen kiitos ystävät kun kävitte luonani merkkipäiväni )'ohdosta Kiitos kukkasista ja lah-joista! Kiitos Lyyli ja Helvi avustanne! Kiitos past ja rva Jaloselle kauniista laulusta sekä pastorille sisältörikkaasta puheesta! Armon Jumala teitä kaikkia runsaasti siunatkoon Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen KERTTU VAINIO s############ Canada Centre uentre uu lllln-4'puv- rt fniiiC'ttiOq — S h on on ei on 18 I ! ' Ruotsin hallitus esitteli pai lainen Iille perjnulaina Lakicsllvkscn ujukaan loma-ajalt- a maksetaan palkkaa vain siinä tapauksessavMta työnteki-jä on ansainnut en työaikanaan Ns ansainta-aika- a kuitenkin siir-rettäisiin lähemmäksi kesää maalis-- huhtikuun vaihteeseen Palkka määräytyisi ehdotuksen mukaan 12 piosenliksi tuloista ansainla-aikan- a Loma-aja- n pilkka lasket aan kaikesta pai-kasi- a eikä sen edellytyksenä o-l- e enää vähintään kahdeksan työpäivää kuukaudessa t lojf ' Timoteukscn kirkko Copper Cliff TOHTORI REIJO ARKKILAN vierailun yhteydessä juhla kirkossa lauantaina 16 4 1977 klo 16oo Sen jälkeen päivälliset klo 17oo Liput 3 dollaria lapset 150 dollaria TERVETULOA ! Huomatkaa Puhelin numercmme on vaihtunut Alkaen 21 maaliskuuta 1977 siirtolais ministeriön puhelintiedotuskcskuksen (CANADA IMMIGRA7ION TELEPHONE INFORMATION CENTRE) PUHELINNU-MER- O TORONTOSSA ON 598-444- 4 Avoinna: maanantaista perjantaihin 8:00 — 4:00 1+ Immigration d'lmmigration whouu Wnpowef n! Sivu (vas) 'i-- Tt —_ - —~k |
Tags
Comments
Post a Comment for 0117b
