0170a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Jt~ ' - „ - ♦-- - ' in o %j- - -- — -- - rMI ijL _ ►
'--
"-3 ui ' iSSm -- - — x$v
1
i m iirn r f fXPT _
y Nws
"h y -- '' — _vvv vvvr a~-- —7--r WWNä% 8--
w3T !W
A As iM K J tv --a 7 I f ii'
-- svn n v Äiflir i i n
1 JVNX W~ ) ff% r' r i : ni mi i %' ' ' KM-- Fr v -- tw iii - £--' l-- " --n — -- c-- - 1l"K rl _ _-- -r Jö KA il--- - - yao iUGvkt JluJzjemdAta J- -
TESTAMENTTI
Kirjoittanut URHO KARHUMÄKI
(Jatkoa)
VIII
Mitä nuistelenkaan minä vanha vai-vainen
syntinen! Helena-emäntä- ä
nuoren Isännän altlä minun piti aja- -
telia mutta sielunvihollinen se antia
pässi johdatteli minut taas tuolia ta
alla oman riettauteni poluille Miksi
Ivat käske jo pöytään tahi sikojen
kaukalolle häpeämään Ktta mlna täl-laisiin
ajatuksiin nyt johdulnkln kes-kellä
pyhäistä päivää anha ihminen
Hengessään Nestorin muori hätään-tyy
jo aitan Hän tahtoisi katsella ja
ajatella vain poytäa ja ptdän katu-jia
permannolle levitettyjä haavan-lehti- ä
ja seinille ripustettuja pihlajan
kukkia Hän tahtolvl pistää llnpusult-M'- t
päähänsä niinkuin ne pistetään
ympärilleen vilkuilevan vauhkon he-vosen
paahan Kerta kaikkiaan muori
poloinen nyt Jo lopultakin tahtoisi
katkaista kalkki J-uokk-asen
Kalleen
yhdistävät syntiset siteet vähääkään
epäröimättä niinkuin Kalle katkaisi
tupplpuukollaan narun Leppäahon
passin ja pennun välillä
hl siitä mitään valmista tule Taas
hän näkee vain värisevän pennun kii-tollisen
katseen ja Kallen roimasta
kädestä saparoilleen aavan pässikurl-ka- n
Iliasta punaiset mulkosilmät Ja
vaikka hän kuttelee Itsensä tuon
ptntupoloisen tilalle niinkuin hän
vaimo raukka erheellisen elämänsä
aikana monta kertaa on jo ollutkin
'I hän voi vihata Luokkasen Kallea
Joka hänelle ensi kerran syntisen tai-don
opetti Kalle I ottanut häntä
pakolla cl kukaan rt 'Nestorikaan
vaikka hänellä olisi ollut siihen oi-keus
ja vaikka hän monta kerUa on
ollut yhtä vihainen kuin l-epnä-ahon
suuri talllpässi
Nestorin muori Ihan hypähtää pen-killänsä
Herra Jumala näitä minun
muistojani ja pyhäisiä ajatuksiani!
Tällaisessa mielessäkö minä talon
pitopöytään Ja Jumalan viljan ää-rten?
Niin on tuou syntisen Ihmis
poloisen sydänrääiy kuin vanha riihi
raita Jospa olisikin riihipuita! SU
loin kerran vuodessa saisi sen suopa--
saippualla puhtaaksi pestä Ja keväl-hell- e
kedolle auringon valkaista aksi
asettaa! Niin katoaisivat kalkki riet-tauden
siteet Ja synnin muistot Myös
Luokkasen Kalle kokonaan Hl koto-naan!
Voi minua poloista!
Nestorin muori syvästi syntlsjy-ttns- ä
tunteva rääsypololnen kahmai-see
haavanlehden tuvan peimannolta
rittäen ruuata sitä hampaattomilla
ikenlllansä Onnelliseksi han itsensä
tuntisi Jos ensi hairahduksenpa unoh-taisi
onnettomaksi Jos kokonaan sil-tä
pääsisi Niin tiukalle kituu ja
ikatoltstv vanha vaimo liian liereä
lilan nuorena alkuisten pyyteihin uu-vuteltu
Jo on emännän poyta valmiiksi ka-tettu
länti Itse nousee Ja taluttaa
Nestorin muorin Juhlan vanhimman
naisen poydänpäähin kunniapaikalle
Isäntäkö minua pitopöytiin taluttelee
tämmöltä Hämmästys Ja häpeä Ilo
Ja riemu rllpalee Nestorin muorin
vähäisiin elämän rlemulhln tottunutta
sydäntä Siinä hetkessä penkin ja
pöydän väliä astuttaessa hänelle kir-kastuu
se kuva Jota hän ken nais-ten
pöytää kattaessa et etsimälläkään
silmänsä eteen saanut Mitenkä Ulan
nuorena vanhaan herastuomarllu kyt-ketylle
Helena-emännäll- e sitten kävt
Hullusti kävi Ihmisten mielestä
mutta hyvä Herramme on kalkki a-si- at
parhain päin kääntänyt Eliel
cltsl käynyt niinkuin kävi el nyt Helena-
-emännän tolmekas kuvan kaunis
ja maailmalla kuuluisaksi tullut poika
taluttelisi vanhaa valmoresua talon
Juhlavaan Juhannuspöytään Joku
vanhan Isännän keskenalkojaan näl-Tettyn- yt
sukulainen Joku kitupiikki
joku vanha klikki Niemelän talossa
nyt Isännöisi Hl tuukattalsl rengeille
eikä pälvityölllsille tillalta pitopöy-tää
Kovaa leipiä kurnaatlslntua ja
sllakanpilti! Sellaista se on renxln
moka kitupiikin talossa
MIU kauemmin Ja useammalta puo-lelta
Nestorin muori asiaa ajattelee
eitä kirkkaammaksi se hänelle selve
nee: Hyvin kaikki etu Helena-emännäll- e
kuitenkin niin kävi
— Nestorin emäntä ottakaapa pe-runalaatlk- koa
että saadaan kiertä-mään
Nestorin muori hätkähtää emännän
äänen sävystä ja sanoista Ihan sa-manlainen
yhtä ystävällinen kuin
Helena-emännä- n aänl! Lnslnna otta-maan
pyytää tarjoaa Ja odottelee
tammoista rengin vanhaa akkaa Vain
kerran vuodessa koulun äitienpäivillä
on häntä näin kukitettu ja ylösotet-tu
Nestorin emäntä Vieläpä
tässä hyväkin emanta Nestorin
muoria Ihan itkettäisi ellei se jo etu-käteen
hävettäisi Kyynelkarpalot he-rahtavat
kuitenkin hänen kummalle-kin
posklpaälleen Kun ne tulevat
niin ne tulevat mitään et mahda
On se erinomaista kun muutaman ih-misen
hyvyys tuolla tavalla ansaitse-matta
ja ulottamatta toisen päälle
lankeaa Hän selviytyy liikutuksestan-sa
reippaasti ottaa paistoksista osan-sa
ja antaa laatikoiden kiertää eteen-päin
Pian koko poytäkunta on päässyt
kasiksi mieluisiin peruna- - ja lanttu-laatikkoihin
sekä niitä seuraaviin II-hapalsto-ksiin
Sahti ja kirnupiimä
kiertävät lasi toisensa jälkeen täyt-tyy
Knnen muinoin vielä Helena- -
emännän eläessä oli pöydässä vain
kaksi tuoppia yksi miesten Ja toinen
naisten puoleisessa päässä Tuttaval-linen
oli tapa silloin parempi nain
Siistimpää on että kullakin on oma
lasinsa mukavampaa että Istutaan
näin vähän lomittain parlttainkln
miten sattuu
Muori on jo Jättänyt turhat ujos-telemU- et
Ja istuu kuin ainakin ylim-mäinen
pitovieras Isännän vieressä
Kraäntä Istuu Nestorin vieressä per-mannon
puoleisella penkillä Onpa
ukollakin nyt tolsulalset leipänsä ja
kesäiset Jussinpalvänsa vanhalla
kämpyrallä!
Kesktpahan aurinko pahtaa kirkas-tetuista
ikkunoista tähditetty kuk-kivilla
oksilla koristettu tupa tuok- -
suaa Huoka maistaa ja puhe luistaa
Isäntä vauhdittaa sitä myös emanta
muutamalla hänelle ominaisella sa-nankäänteellä
tai hereillä naurahduk-sella
— Jos olisi aina kesä aina Juhan-nus
ja aina tällainen ruokapöytä niin
minäkin olisin henkinä veistää Koi-vulan
Jussi rakennusmies Nestoriin
Ja Lovelan Aapeliin merkitsevästi vil-kaisten
— Tuo nyt el ollut mitään uutta
elka lämmitettyä parempaa Minä
kuulin nuo samat sanat jo vanhalta
mustalaiselta mustalalspojan kokoise-tta
vuoslpalkkalatsena palvellessani
Nestori on sanonut sanottavansa Ja
ottaa uuden annoksen perunalaatlk-ko- a
astian reunaa rahnustaen
— Siltä sait tirskahtaa Aapeli
kuin haarapääsky tllrllalkan nenässä
Heinosen Eemeli vain suurlaänlsestl
nauraa hörähtää mutta Manda joka
on pait ollut kirkonkylän herroissa Ja
tietää miten ruokapöydässä on käyt-täydyttävä
nyhtäisee häntä kyynär-päistä
— Kylli juhannuksen aika olisi
Ihana kun vain el olisi niin paljon
likeltä kärpäsiä eikä paarmoja vir-kahtaa
karjakko Vendiä lehmlään
ajatellen tahi ehkä vain Jotakin sa-noakseen
— Paarmoja' Valtaavatko ne myös
neitiä
Virtasen Jalmari näin Vendla-karJa-koit- a
tiedustaa Han on kohtelias
mies joka pyhllstn pukeutuu kuin
kaupunkilainen herrasmies Tiede-tään
myös etti hän Innokkaasti jos
kohta säädyllisesti hakkailee Vendiä-neiti- ä
Joka luonnoltansa on ujo
vaikka onkin Tereti karjakko Jo nyt
hin punoittaa kuin puhkeamaisillaan
olevan villiruusun nuppu Koko pöy-tikun- ta
katselee Kuinka hin syytti
suotta tulikaan sekautuneeksl mies-ten
keskusteluun Jospa huomaamat
ta pilstst Urahtamaan ulos lehtima-jaan
Emlntä nikee apulaisensa on-nettomuuden
ja rientii hinti autta-maa- n
huomiot Ja puheenaihetta e- -
des hiukan hajoittamaan
— Nestorin eminnin pltii neuToa
BMi"'lM l y NsJssissKB
sH sKlsssssssftB
sHflsBBsY nsV fiEjf
V m 'isi
sBh IKI
ssssssssssLsK IbH fpi
ssssssK m iE
ssVi9'#'HsP'' bbbbVjT" hk aHKT?iA bbHB'''Jr KIh
HBBBBBBBh flT BBBBBBBB?
SBBBBBBBBBBBBBBBBSK BMBft'r' aSBBBBBBHBBBBBBBBBKE'
JBJBJIjIjIjIJt R" 'BIbIH
H CTBVJBMBBt'tB
TÄYDELLINEN ASENTO
Elokuvatähtl Vidan Austin on va-littu
ihanutlliatksi malliksi häntn
tlydtlllstn rtntoumistnsa astntonsa
ja ptrseonallisuuttnsa vuoktr Ja kun
tirktmmln katsomme niin taitaapa
hin siti ollakin
Vendlalle jokin vanha taika paarman
puremia vastaan Eikö täällä piin
ennen ole käytetty sellaisia?
— Käytettiin niitä! Nestorin muori
muistelee mutta ei sellaisia niin vain
tavoita el ainakaan silloin kun varta-vasten
yrittää
— Karjataiat tehtiin Jo laskiaisena
ehättää Nestori väliin ennenkuin
muori möhlää — El Juhannuksen ai-kana
tehty taika auta paarman pure-mia
vastaan
— Hl auta! vahvistaa Aapeli huo-kaisten
Äänekäs nauru pöydän joka
puolelta vapauttaa Vendiä neidin ylei-sestä
huomiosta ja vähitellen hänen
verevät poskensa ruusun nupun rus-koitukse- sta
Mutta talon Isäntä ja
emäntä tietävät Nestori Ja Nestorin
muori Aapelikin sen jo hyvin aavis-taa
että yksi koulun käynyt karjakko
Suomenmaassa ennen pitkää siirtyy
kaikkien karjakoitten toiveitten para-tiisiin
minkä jälkeen maan karjata-lous
on taas yhtä hytää ammattilais-ta
köyhempi
Jälkiruokana on viili oikea kun-nollisesti
hapatettu kehloviili pienis-sä
katajaisissa kehloastlolssakln Ih-me
Ja kumma Kyllähän vanhat Helena-
-emännän aikaiset vtlllkehlot oli-vat
kaki kolme Jopa neljä kertaa
tetärämplä mutta ottaen huomioon
että vanhan emännän aikaisen villi-kehlo- n
ympärillä neljä tai viisi kil-voittelijaa
ankarasti piti puoliaan
niin nämä uuden emännän vllllastlat
ollrat sittenkin antoisampia paljon
näkyisämpil ja sitvompta arvelee
Nestorin muorin jo käytännöllisiin
asioihin tasautunut ajatus
Villin höysteenä tarjotaan hienoa
sokeria ja talkkunaa Astioiden vaih-don
aikaan on Isinti kivilssyt radion
luona ja avannut aaltojen tiet sävel-ten
maailmaan Vanhanaikaisten Ilo-juhlien
keveimpli ohjelmaa Iloista
polskaa keinuvaa valssia tulvahtaa
ruokailevien Iloksi lehdltettyyn Juhan-nustupaa- n
Slti kuunnellaan haluisa-t- t
vielä Juhla-ateria- n jälkeenkin le-vel- lll
setnlpenketltä uunlklvellä ja
permannon kahisevilla haavanlehdllU
istuskellen
Nestorin muovi Istuu sinfyn lai-dalla
Veikko-poja- n ja karjakko Vend-U- n
kanssa pyörelti haavan lehtli ko-ristellen
Muori kertoilee etti ennen
pidettiin oikein rusauskllpatluja pu-reskeltiin
satoja lehtli Ja kaunelm-ral- n
koristetut haavanlehdet pistettiin
havunneulasilla tuvan selninrakolhln
SIIRTOLAISEN
ÄITI
Kirjoittanut ja lausunut Montrea-lissa
Äitien päivillä 14-5-- 44
-- Silrtolnspoika"
Sua kehdossa äitisi tuuditti Uloin
f idin rakkautta tunsit jo silloin
Hän ens' askeleitasi hoivaili tuki
hän riisui pesi syötti ja puki
Iluoletotnna vietit lapsuuden
parhaan
kasvaen hoidossa äitisi armaan
Yhteiset silloin oi Ilot seka surut
tasan myös pantiin leitanmurut
Tytöille kauniit hän lauloi kehto-laulut:
Cl ettei mun latan' tels elaman
pauhut
Ja poikien luokse hän vakavana
kulkee:
Mitä teisti hurjista viel' tullee?
Usein kun synkaks' käf siirtolaisen
mieli
sillein rakkaana mulstuupl koti
pieni
Lähti kirjekin äidille jokainen viikko
— se oli lähtiessä tehty liitto
Täällä tutustuit uusiin tuttavuuk-siin
jal vanha äitisi unhoituksiin
Tuoss' on äidin kirje han minua
kalpaa
mutta vastaamiseen el ole nyt aikaa
Vuodet ne vierivät niinkutn tuuli
yhä harvemmin sinusta äitisi kuuli
Elo oli hauskaa kun olit nuori
vallan unohduksiin jäi äitimuori
Lapsuus meni kuin uni ja varjo
teki mielesi nähdä mitä maailma
tarjoo _ silloinkin neuvoja antoi äiti ensin
kun lapset maailman tullin lensi
lähtöpäivänä äidinrakkauden tunsit
vasta
kun sua rintaansa puristi kuin
pientä lasta
Esiliinaansa kyyneleen pyyhki hän
salaa:
OI milloin mun lapseni takaisin
palaa?
Sinne Jäi äitisi Ikkunan pieleen
Sulle äitisi neuvot muistuuko
mieleen?
Hän siunaten kaivaten muistelee
yhä
sydämestään nousee rukous pyhä
Vatkk' olet kauniissa maassa
suuress'
mutta synnyinmaassa on sinulla
Juures'
Suomiäidin kasvot kauniina hohtaa!
Nyt tahtoisin suudella äitini otsaa
Ulapalla kelnuupl laiva suuri
siinä tulossa on siirtolaislapsia juuri
Kotimaa näkyy tuolla on Suomen
ranta
kohta jalkani tallaa Suomen santaa!
Tuosta ruusut äidille tahdon taittaa
ja yllätyksen suuren hänelle laittaa
Tuolla näkyy äitini kotimökki soma
vaikka plent Ja vanha vaan sentään
oma!
Outo Ihminen Istut Ikkunan luona
äitini vanhalla tuolilla tuolla
Hän kartellen kysymyksiin vastaa:
"Missähän äitini olla mahtaa?"
Tuolla näen oman pihlajapuun
Tuskasta menee Jo Itkuun suun
Kävelen kalmiston tietä hiljaa
siellä lepää mennyttä tuonenvlljaa
Löysin vihdoin puisen ristin
tavaan äitini nimen ja — Itkin
missä ne säilyivät kesän muistoina
jouluun asti Ruusauksen onnistumi-nen
riippui siltä miten taitavasti leh-den
osasi taivutella ennen pureskele-mistaan
Hyvin muori lehdet taivutella otast
vieläkin mutta pureskelemisen laita
oli jo sitä ja titi Veikko taas oli
mestari sllni taidossa vähin Ulan
terivit hampaat hänellä oli niin etti
lehdesti usein kappaleet heltlslvit
Karjakko Vendiä pureskeli mitä kau-neimpia
auringon kehikukkia ja xnal-tosilvillö- lti
niin kauan kun sai muo-rin
ja Veikon seurassa pureskella
Mutta kun Virtasen Jalmari myös
tuli kilpasille el Vendlan lehdistä ku-kaan
voinut enii päätellä mikä oli
auringonkukka miki maltoslivlli
Kotvan kuluttua Nestori myös nou-si
ja käveli sinfyn viereen tosiasian
vuoksi el ruusallemlsta varten
— Nyt lihdetiin muoti etti ti--
JlcUnJzudUiailutii
Kirj Anna Lehtonen
Kun Joku henkilö on syytettynä
tuomioistuimen edessä jostakin
rikoksesta lakia vastaan ovat a-sl- an
seuraajat kiinnostuneita on-ko
syytetty syyllinen vai ei Syy-tetty
itse tietaa onko syytös oikea
tai vaara Joskus sattuu että syy-tetään
väärinkin vaan silloin voi
syytetty olla hyvällä omallatun-nolla
vaikka tulisikin vaarin tuo-mituksi
Useinhan tapahtuu että
vasta Jonkun ajan perästä totuus
pelastaa vaarin tuomitun Mutta
tapahtuu myöskin toisenlaisia ta
pahtumia On syyllisiä jotka lt?e
tietavat olevansa syypaat lain rik-komiseen
Ja syytös on olkea mut-ta
rikollinen koettaa puolustaa it-seään
turvautumalla valheeseen
vlelapa etsii vaaria todistajiakin
puolustamaan itseään Ja ikavo
kyllä he Joskus onnistuvat pettä-mään
tuomioistuimen ja vapautu-maan
lain rangaistuksesta Tällai-nen
on suuri vääryys sivistyn ytta
rehellistä yhteiskuntaa kohtaan
Sivistyneen yhteiskunnan Ja sen
hallituksien tarkoituksena on sää-ti- ä
lakeja jotka suojelevat ala-maisten
elämää ja edistävät val-takunnan
hyvinvointia sekä yh-teiskunnan
kehitystä paremman
hyvinvoinnin saavuttamiseksi
Tällainen on sivistyskansojen la
kien perustarkoitus
Elämän tulee olla kehitystä
ylöspäin eikä alenemista alasoäln
Se on Ihmiskunnan Luojan tarkoi
tus Hän on luonut ihmiset elä-mään
onnellisena eikä kuole-maan
kurjuudessa
Meidän velvollisuutemme yh-teiskunnan
kansalaisina on kysyä
Itseltämme millä tavalla minä
suhtaudun laillisen yhteiskunnan
alamaisuuteen Olenko lainrik
koja ja sillä tavalla petän yhteis-kuntaa
vai olenko kuuliainen
voimassaoleville säädöksille Ja si
ten edistän valtakuntani hyvin
vointia ja mitä voin minä tehdä
osaltani luodaksenl paremman
olotilan Ihmisten maailmassa?
Mutta surullinen asia on että
me ihmiset välitämme kovin vä-hän
näistä Ihanteista Katkeruus
ja viha piilee ihmlssydämlssä Vi-han
kylvöön kulutetaan useinkin
päiväkausia pohtimalla miten saa-taisiin
joku henkilö toisten silmis-sä
näyttämään mahdollisimman
halveksitulle Tällä tavalla kylve-tään
eripuraisuutta Ja riitaa Ih
misten keskuuteen Joka on vai-kuttimena
siihen mistä johtuvat
sitten taistelut ja sodat Evanke
liumissa sanotaan että kun lait
tomuus pääsee valtaan kylmenee
rakkaus Se on laittomuus loka
saattaa Ihmissydämen vihollisek-si
kaikelle hyvälle Laittomuus
synnyttää kateutta la vihaa se
saattaa valtakunnat hävittämään
toisiaan se saattaa naapurin te-kemään
napurllleen kaikkea na- -
haa ja se saattaa perheenläsenet
toistansa vastaan Laittomuuden
niän vielä kotiin kerittäisiin
--Muori nousi ketterästi Ja kiitteli
kädestä pitäen emäntää ja Isäntää
— Suur kiitosta paljon kiitoksia!
Kiitoksia nyt oikein paljon kirkosta
Ja ruoasta villistä ja kaikesta! En
minä niin osaa sanoa kuinka haluai-sin
— Jätä silleen koko yritys El Ih-misen
pidä koskaan sanoa enemmän
kuin osaa huomautti Nestori
Silloin muori jo Itsekin käsitti Ja
yritti pidättää kyyneleltänsä mutta
myöhäistä se Jo oli
He kävelivät peräkanaa lehtimajan
Ja vaarin tuvan ohitse vaslkkahaan
eräjää kohti Haarapääsky virskahtt
viirin laikalla Tiedä hanti vaikka
olisi ollut Aapeli se tuhannen viika-ri
Kalkkia niitä Pestataan vuosinalk
kalaisina talon vastuksiksi!
Nestori kiihdytti askeleltansa ta-voittamatta
muoria Josta takaa kat
soen el arkalleen tletinvt kierikö
hin vai kivelL Tekipl kumpaa ta-han- sa alamaasta el hinti vanha
kehnokaan olisi saanut kllnnL
— Jatkuu
— rz--
kautta sarkw rv __ _
menee mies Jonae tj&aS?
niin silloin on vru- - Ha jo "S
rehellinen perhe- - huoltajaa
hankkimassa ruokaa ja lZ"
Jtaorkpaeietal kpuenrnhieoeiltlaeen knaiinon vj £
wu jjcmeenaiu Tsta Joht:rr
uuiici pciueruaai a avioerot
Misia sitten joh etti n n miset olemme n halcttc- -j
aiKKeen nyvaan' Saarna Kirjassa sanotaan 'Vaan £
sen mlna löysin eUä JuaaU
luonut Ihmisen oikeaksi -
ne etsivät monia Juonia"
Samoin kuin maallisen k
tuksen säätämät lait iwi_!
hallituksen tahtoa Ja lainrikkoja: Jsuaamvaalianranvgaaaitsitmukuskesnet niminutotaa ejj&s Jdoenssatäreki eaäumtamävtäarsaevnaloaikeeuidkeän nj±
he silla jokainen ihminen fctb taan Ja tuomitaan tekolenu
kaan niin tarkasti että ef !
piirto el edes kslkaan mertt puutu Laki on tuomion mittapa
Siteerataksemme tassa jt
aessa vieia Raamatun sanoja &