Vapaa Sana, January 09, 1937

              Z$ 4iJt4n'J— 53-- _ 'w'-—y-'- n 5te'mnf1ini'4iiin'nr# --""''"""" jwi w nnwiiiiii w jiiujiiliitifiiijinBliJ!!! ni i"n1ir nmii-- ' f- -
&m ii-- l i LAUANTAINA TAM 9 P — SATURDÄY JAN 9TH VAPAA 5ANA Osoite: 260 Spadina Ave Toronto Ontario
I J
r
___l_____r
1 !
"f- -
M
P
i
N
Sudburyn Kansallisseuran
"Sampo" haalilla
esitetään
I
Sunnuntaina tammik 10 pnä klo 8 ip
4'Tiäyl huvinäytelmä: Pastori Jussila
Kirj G --uaf von N uni rs — Sunnvnt K-- ro Alpi Näytelmiin
ohjannut V Varjo
TERVETULOA TERVETULOA
3BIIDIGBCBIIIICIIEBBCD KIITOS
Kaikille Timminsin työläistcverciile jolka sazpul-vc- l
kslimme tammikuun 2 päivänä ja yllättivät minut
4C-vuctis:yntymäpäi-väni
johdosta
Kiitos myös arvokkaasta lahjasta jonka säilytän
vnohtumvUomana muiztona täitä tilaisuudesta sekä
yztävyydeslä ja toveruudesta jonki leivon säilyvän
vuliliämmc edelleenkin
a
an
pao □ s o a KBnaaaaaaaa
50000 ulkomaalaista taistelee
Espanjan kansalaissodassa
Kcnsnlakscdasta muodostunut todclzuudcssa
hansa'szväLncn sota
Seuraavassa äskettäin Espanjasta palanneen sanomalehti-mies
Webb Millerin kirjot us tilanteesta
LONTOO — Koin SC000 ulkomaa
hinta Koottuina kahdestatoista eri
kansallisuudesta ovat nyt ottamassa
osaa Espanjssa veriseen kansaials-Kotaa- n
Selkkauksesta puhtaasti taloudelli-sista
seikoista taistelu on kläntynyt
j loiseksi sodiksi joka taistellaan
Espanjan maaperällä perusseikkana
fascisml kommunismia vastaan
Puolueettomilta havannoitsljoilta
jotka ovat viettäneet kuukausia joko
jhdMIä taikka toisella puolen Espan-jassa
brittiläisissä tietolähteistä Ja
omista persoonallisista havannoistani
olen tullut riihen tulokseen että ken
raall Francon kapina armeijassa on
noin 30000 ulkomaalaista Heihin sl-äit-yy
11000 italialaista 12000 sak-salaista
Ja ncln 4000 postugalilalsta
Irlantilaista Ja multa kansallisuuksia
Nähin lukuihin cl ole otettu muuka-hlslcglona- a
mihin lukuunottaen
maurilaiset kuuluu noin f0 pros es
linjalaisia
Hallituksen puolella kansainväli
socn brlgaadiin Madridin rintamalla
kuuluu noin 8000 ulkomaalaista
enimmäkseen ranskalaisia Italialai-sia
anli-fasciktfj- d saksalaisia anti-natse- ja
brittiläisiä puolalaisia
tshekkoslovakialaisia unkarilaisia Ja
belgialaisia eka noin 10000 toisia
ulkomaalaisia samoista kcnalll-suukslst- a
Jotka harjoittelevat rinta-man
takana
Francon Ilmavoimat ovat koottu
SO pros saksalaisista 15 pro lta-liaVUsis-ta
Ja 5 pros espanjalaisista
Hallituksen ilmavoimat ovat suunnll
Icen puoliksi ranskalaisia Ja puoliksi
venäläisiä niiden Joukkoon sirotel-tuna
hiukan muita kansallisuuksia
Lähes kaikki hallituksen tankit ja
niiden miehistöt ovat venäläisiä sa
maila kun kapinallisten tankit ja
niiden miehistöt ovat italialaisia
Alvan jokainen henkilö jolta minä
olen puhutellut hallituksen puolelta
ci ole nähnyt lainkaan venälJUIä Jal
kaväkisotllalta alnoastaan teknikko-ja
Myöskin he ovat kcitorcet ett
enäläistcn avunanto hallitukselle oli
mitätöntä marraskuun alkuun saak-k- a
eli slilun saakka kunnes Italian
Ja Saksan avunanto kapinallisille oli
ollut ilmeinen jo kauan alkaa
Huomioitsijat molemmilla puolla
ovat yhtä milta 3iltä että Franco
ei voi vottlaa sctaa eipä edes vai
lolttaa Madridia ilman Jatkuvaa ul-komaalaista
avustusta
Toisella puolen he myöskin ovat
yhtä mieltä siltä että ainoa seikka
joka pelasti Madridin oli kansalnvft
lisen brigaadin Ja venäläisten tank-kien
Ja lentokoneiden sai purnuun
AINO OJA
TIMMINS ONT
viime hetkellä Erinomaisen vaikut-tavat
ovat olleet venäläiset pommi-- t
uskoneet nopeimmat kalkilla rinta
mllla
Sckaantunnttomuuskomitea nel-jän
kuukauden keskustelujen Jälkeen
on onnistunut ainoastaan asettamaan
krJkkicn aikojan ennätyksen kan
sainvansessa uiKoKunaisuuacsra ja
tyhjyydessä
Niin pitkäll kuin voidaan huoma-ta
komitea el ole onnistunut ehkäi-semään
ainoankaan miehen taikka
ammuksen menemistä Espanjaan
jommalle kummalle puolen
I Kaksi tekijää ovat pääasiassa oi
leet vastuunalaista komitean saamat-tomuudessa:
1— Millein tahansa nhenrä'ncn
käytännöllinen suunnitelma on es'et
ty panna hampaat sekaantumatto
muusoplmukselle Saksa ja Italia o-v- at
saboteerannect sitä sitoen koko
kysymyksen epäsuoraan sckaantu
mattomuutcn sellaiseen kuin estää
finannslavustus Italian nootti tam
mlk 1 pnä Lord Plymouthille sisältää
myöskin ehdotukset ehkäistä lailli-nen
Espanjan hallitus käyttämästä
Espanjan pankin kulta reservejä so-tatarkoltuks-lln
2- - Britannia Istuen hajareisin at
dalla on auttanut kapinallisia Kai
merkiksi myöhään marraskuussa
Lord Plymouth ilmoitti että Italia Ja
Saksa eivät enää sekaannu Espan-Ja- n
sotaan enempää kuin toisetkaan
täten tosiasiallisesti pesten heidät
'puhtaaksi kuin pulmuset vastalsuu- -
teen nähden
Ranska on ollut voimaton komitean
[ kokouksissa koska se tunte cttol
se voi toimia yksinään Jollei se saa
Enclannin tukea
Kuin näytteenä ulkokullaisuudesta
mikä on läpeensä turmellut koko
konkkaronkan saksalainen lehdistö
'joka tarkoituksellisesti jättää aina
! mainitsematta niistä tuhansista sek-- i
salaisista jotka taistelevat Epanjas
sa julkaisi keskiviikkona virallisen
j uutistoimiston sähkösanoman ots&k-jkeell- a
"Brittiläistä kanuunanruokaa
bolshevikeille" llnolttaen cttil Bri
tannian riippumaton työväenpuolue
lihottaa kaksi taikka kolme sataa va
paaehtolsta Espanjaan sen ohessa
"että MW on lähettänyt Britannian
kommunistinen puolue"
"N rna ti-lssl-at"
saksalainen uu
tistolniisto raroo "todistavat että
aktlivuvn sekaantuminen Enclannin
vasemmistosiiven puolueiden taholta
on notiscmasa Ilman että Uritan
nian hallitus tekee mitään sen estä
ralsjasP
Jo Linnankoski
Hiihtourheilun edhtäjänä
'Tuskinpa saattaa ajatella mitalin
joka olisi pohJ°5sm'-a''scl- e rin vc-rll- n
kasvanutta niin luontmorrais-t- a
kuin aujakoilli suksilla kiitää tal-ven
hienolla punipuimatolla Voiko
kuvuMIa mitään vapnmpfi Ja ru-loiccm- pu
''uin lri-iiicumi-la
kii-tää
valkoisa lumlktntt ä metsäisiä
rinteitä Ja jyrkkiä ahtelta mieli va-paa- na
ja kevyenä hermot ja järt:-rce- t
i:innittTT-'n- a Irtautuneena kai-kes- ta nuu:_ ja Ja 3Jia:inpena suk-siin
J" :alvis'tn luontoon Toi- -
seksecn on hihdärnällä suuri kas-vatta- va
merkitys Mikä criinnäkln
ruumiillisessa suhteessa enemmän
karkaissen Jlrtcriitä nlk1 tekee
ruumlsti lujemmaksi Ja notkeam-maksi
' 1 1 rilä henkisessä f ' "M-s- a
enemmän kasvattaa tahdnujuut-t- a
ja kekseliäisyyttä? Hiihdäntä on
niin suhteessa kuin toisessa asctta-v- a
ka'klsta Pohjolan urheilulajeista
ehdottomasti ers sjian"
Edellä ol- -i sperau3 on Jshinnci
Llnnarkcskn kirjoitukselta "t'u3l-mia- "
lehdissä 1697 tammik 22 pnä
Noisi ranoissa kuultaa runollinen
Ja 'linnoiva sävy mutta camalh vo
I todeta niidn takana olevan m'ehon
jonka ajatukset tulevat syvältä J- -
tahtovat tunkeutua syvälle kani i
kasvattavina Eikä ole la'nl— n '
me että sellainen Urjaillti kun J
ihannes Linnankoski ci krjoftarui
'tuen meille JokalrMb tutun "Laulu
j tulipunaisesta kukasto" sillä niin
voimakkaasti miehistä olemusta ko- -
Irostavaa henk'!Öä ku'n teoksen Olavi
on ci voi klrjo'ttai ku'n viln sellaU
'nen jonlJi sydntä on läheliä mlehU
non voima kaunein ja — urhe'lu
Johannaa Llnrankoken urhe'lu-harrastuks'st- a
puhutaan myöskin hä
nen elämäkerrassaan jonka on kir-joittanut
tohtori Aarne Anttila Silnii
käy ilmi samoin kuin Linnankosken
omissa sanomalehtlkirjoituksissa et-tä
hän harrasti erittäinkin hlihtour-heilu- n
edistämistä Voisipa melkein
sanoa että varsin suuri ansio hiihto
ujhcilun yleistymisestä 1590-luvu- n
puolivälissä etenkin Etelä-Suomess- a
lankeaa Linnankoskelle
Vihtori Peltonen — sillä sehän oli
Linnankosken varsinainen nimi — oli
Jo nuorena poika'sena icipas miehen- -
alku Jopa toisinaan hulmnpäinenkln
"Kun vanhemmat eivät hankkineet
pojalle suksia peläten että hän hui-jmapälse-nä
loukkaisi itsensä kosken
niskan anteissa tai suistuisi sulaan
hän veisti itselleen hiihtlmet ja osoit
iti näln olevansa kyllin arvokas nllt1
käyttämäänkin" kertaa elämäkerran
i kirjoittaja Vihtori Peltosesta
I Kirjailija Linnankosken nuoruuden
aikoina oli tavallista hänen kotlseu-'dullaa- n
että nucret miehet yleisesd
menivät ke vS Isin tukinuittotölhln
Niinpä Peltonenkin oli samoissa puu-hiss- a
Ja tunnettiin rohkeudestaan Ja
notkeudestaan Kirjailijan elämäker
rassa kerrotaan Vahkolan koskesta
Joka on todennäköisesti ollut esiku-vana
"Laulu tulipunaisesta kukasta"
teoksen Kohisevalle "Miehuutta ky
syy varsinaisen putouksen ylä- - ja a-lapuol-ella
olevissa Vrtapalkoissa liik-kuminen
kevättulvan aikana on tus
jkln kellään halua yrittääkään Lln-'nankos-kl
oli tunnettu taidostaan ja
rohkeudestaan tässä suhteessa" Jän-nltyksel- lä
ja ihailulla katselivat u
selnkln rannalla seisovat kun hän
'työskenteli koskella olevalla uolto
sumalla "Olavin koskenlasku el var
maankaan olo tarkoin kuvattu yksi-tyistapa- us
vaan yhdistelmä kirjaili-jan
moninkertaisista kokemuksista
näkemittä ja kuulemista" sanookin
tohtori Aarne Anttila elämäkertatut
klmuksesiaan
Ennen sanomalehtimies ja klrjal
lljauraansa kävi Vihtori Pelton?n
jonkun aikaa Jyväskylän seminaaria
sakin mltä hän kuitenkin varstt
plan crol eräitten rittelöiden %-uo-ksi
Ja antautui sanomalehtimlesalalle Se
mlnaarlssa elon aikoina sanottiin hä-'nest- ä
että "uusi tulokas oli pitkä
solakka hchkeäverincn ja päivetty-nyt
kuten ainakin paljon ulkctölssil
liikkunut"
Kun Werner Söderström perusti
'Porvoossa "Uusimaa" lehden tuli
Peltonen sen päätoimittajaksi Ja cn-'- sl
aikoina sai hän mm polkupyöräin
l
jitfj35fci3m'j rorriiv
ajacn toimitustyön ohessa risteillä
pitkin ja poikin jokaisessa Uuden-maan
läänin pitäjässä ja kylissä
hankkimansa ja järjestelemässä leh-dell- e
asiamiehiä Ja klrjecnalhtajia
Se olikin kovaa urheilua mutta nuori
päätoimittaja anol kerrankin eräälle
(tuttavalleen: "Sisullani menen vaik- -
ka harmajan kallion lävitse" ja re '
Jos m kään todistaa tosi urhellumlel-t- ä
aritisen työn aherruksessa Ja tä-t- ä
urheIluniiel-J- l ntkul lthdcsä jota i
hän toimitti Peltonen oli aatteiden
mies ja nVnkä aatteen hän milloin I
kln sai päähänsä sen hän kirjoituk- -'
sissaan ajoi "läpi harmajan kiven" '
Ja myöäkln sanoista tekoihin Hänen
aanakäytlönsä oli Iskevää Ja ss löysi I
aina lukijan sydlmiln 3ytyttävästl I
Jo alu?sa lainaamamme siteeraus on '
eräs pieni näyte hänen monista ar-tikkeleistaan
urheilun hyväkal sen
ed si1mlseksi maakunnassa Mksl
hän juuri kihdistL sanansa eteläuo '
malaiäillo oli syyii s eitä Pohjois
suome$sa slhc--n aikaan oli hiihto-harrastus
paljon korkeammalla ta-solla
'l"run kautti maan tunne-tut
8uu:'ui':iät I' t?la sekä Alta
murto ti noilvat hihtoma!nctti j i j vetivlt niTsnjpia mukaansa Pelto
en juihibi herityd:uutansa j3 klr- - jytj: " Suoma!i'njn on
vajnmo sanoa syntjTyt suksUa
liikkumaan Pitkinä Pchjolan talvi-- 1 ra Jolloin paksut nietokset peittävät
maan ja tekevät Jalkaisin liikunnon
joko aivan mahdctt:maktf tai aina-kin
varsin hankalaksi tuikuttelee
suomalainen ruksillaan vaikeita tu- -
jmlkenttlä Vanhempaan aikaan jot-- '
loin olimme vielä pääasiallisesti met- -'
sästäjäkansaa olivat sukset väittä- -
'
mktdn elinehtomme idllä niiden a-ai- lla
oli luppo saavuttaa metsän no I
peajalkalsla otuksia Silloin elivät
[sukset kalkki kaikessa" Ja hän Jat-kaa:
'"Hiihtotaito maamme eteläisiä-- 1
sä osissa on niin u:iehtunut että ai-- '
noastaan pikkupoikain näemme enää
tätä nykyä suksilla huvittelevan !
j Pohjan puolessa kyllä vielä suksien '
ano tunnetaan tiellä el ole miestä
eikä naista Jcka ci suksille kyhäy-tyis- l
Mutta eteläsuomalainen ort
tuosta hyödyllisestä taidosta ko'o- -
naan vieraantunut — — — Miten
I
i reipasta ja mieltä virkistävää on kil
tää suksilla laajoja aukeita ja jyrk-- i
kiä anteita miten ruumiin voimia
[kehittävää Ja karkaisevaa hiihdäntä
' onkaan miten se rintaa paisuttaa ja !
Jänteriltä terästää Se käy pienestä
lääkäristä joka miehelle Si:a
} ylös etelämaalaiset esl-lsälm-me
van- -'
I ha taito esille! Sukset siis joka mi-i- -
helle Ja naiselle ja sltte tuolle hte- - [
' nolle luonnon pumpullmatolle luisui- -
! lomaan MeidJn pitää omata itsel-- '
lemme uudelleen mitä vanhaa Ja hy-- 1
vää olemme unohtaneet" '
I Edellä mainittu artikkeli on koko-- j
naisuudessaan paljon pitempi Se el !
ole yksistään sanoin koristeltu hera j
tyshuufo vaan stn loppuun clsältyy
paljon hyviä neuvoja Ja keinoja hiih-- l
don edistämiseksi Tämän hänen joi-katseina- nsa artikkelin Jälkeen klr-- I
oltti hän vielä asiasta ja piarx nä-kyivät
seurauksetkin Porvoossa toi-meenpantiin
suuri hiihtokilpailu - --
saaristolaisille ja kaupunkil&isiUe
yhteinen — Ja kautta koko Uuden
imaan näyttää eri pitäjissä ryhdytyn
hiihtokllpailujr JJrjestämän Tämä
tapahtui v 1S95 Jo seuraavana
vuonna saattoi Peltonen todeta llok
seen että 'varsinkin nuorempi polvi
näyttää kaikkialla ryhtyneen Innolla
hiihdäntää opettelemaan Mies eikä '
mikään ei ole tnää se ken ei suksille '
kyhäydy" I
Myöskin kesäisin kirjoitti Peltonen!
j kesäurheilusta mutta ei niin paljon
kuin hiihdosta Siinä hänellä näytti J
VICISn l4lilllUUl SJUdlUU OSIO JUKU Vii
vietävä koko kansan harrastukseksi!
' Että haa kaiken tämän intomlelisyy- -
tensä otti kansankasvattajan kannal
'
t ta todistaa hänen lehdessään 181
1S93 Julkaisemansa Johtava artikkeli1
Jonka tähän tkrkeänä hän piti relp
paan ui heilun harjoittamista kansan
spien nT"en keskuudessa Artikke-lin
nimenä on: "Tuli vaisuuden kan
saa" ja siinä kirjoittaja lausuu mm
nämä painavat sanansa: "Ei yksi tie
vie Roomaan Me koetamme Suomen
tu!cvalsuuj?n kansasta karrattaa it J
r "
setietoista val'stunutta henkisesti e
llnvolmalsta kansaa Mutta ei yksin
tätä vaan mydd:in ruumillisestl ke-hittynyttä
tulevaisuuden kantajouk-ko- a
Sitä tarkoittavat koulujen voi
mistelutunnlt valtion terveyKopilliset
uudistuspyrkimykset yri Ja samaa
päämäärää palvelee kaikenlainen ur-heil- u
ja jäntereitten harjoituksin"
Tämä k'rjoitU3 urheilusta oli Vih-tor- i
Peltosen viimeisimpiä lehdes-sään
sillä tamana vuoden lopussa hän
erosi sanomalchtimicsalalta ja an-tautui
yksinomaan kaunokirjailijaksi
Mutta vannaa on että Linnankos-ken
silloisilla artikkcleilia on ollut
kauaskantavat vaikutuksensa niin-kuin
hänen myöh?mmillä kaunokir-jairsell- a
tuotanrrllaarkin —Rep
Bärlund otizlcz Burmz- -
ma vcsiaar
K e vt Ycrk Atiilef C:mnl:sicn pc- -
rui-ttan-ut rStiiksentä
New Yorkista ilmoitettiin torstai-n- a
että New York Athletic Corn
mission on käsitellyt uudelleen Gun-nar
Bärlundin ja Red Burmanin vä
Iistä nyrkkeilyottelua Ja on peruut-tanut
aikaisemman päätöksensä sal-lien
siis Bärlundin otella edellä mai-nittua
nyrkkeilijää vastaan tammi-kuun
20 pnä Ottelu tulee siis ole-maan
vajaan kahden viikon kulut-tua
Red Burman on Jack Dcmpscyn
valmentama Ja sanotaan hänen ole-van
melko huomattavan nyrkkeilijän
vaikkakaan hänellä ci ole ollut vielä
otteluja suurten tekijöiden kan3a
Mainittu komissioni aikaisemmassa
kieltopäätöksrssäin lausui että Bur-man
el olo tasaveroinen vastustaja
Bärlundille
Ncrjcn TUL:n jalkapallo-joukkue
ensi kssunä
Englantiin
K::tea muhtettanesn foralli en?-lantilalr- eu
jaiinparojoukkue tlme
fyksynä Oslcssa tuorltfieu inni Nor-Jr- n
AIF:n lllfnjDjkkuecn kanva
tasapeliin päättyneen ottelm Norja-lu- i lta tiedoista päätellen suunnitel-laan
tämän erKiantllais-nerjatane- n
yhteistoiminnan Jatkamista Emp'oy-er- s
Spcrts Club Ja Newcastle Trados
Cornrll työjkentelevät parhairaan
maaottelun järjestämiseksi tnil kehä-nä
Lentoonsa nimellä Norjan AI F—
Englanti M)cw aikoat englantilaiset
ensi kesänäkin vierailla Osiossa mis-sä
suoritettaneen l-cn-tcon
virallisen
nnacttelun uusintaottelu
—Nyrkkeilijä Valter Neusel ette-tte
Lontro sa maalUkuun 15 pnä en-tisen
maailmanmestarin Max Haetin
kanrsa Tämän ottelin voittaja tu-lee
myöhemmin ntrkkeilemian hel-mikuun
1 nil Lentoonsa Järjestettä-vän
Uen Fordin Ja Jack Petersonlu
välisen ottelun tolttajan kinsaa
Joka 4:s henkilö in-fluenssassa
LONTOO — - suur-Lontoo- ta koh-dannut
Influenssaepidemia on yhä
raivoamassa Ja lasketaan joka nel-jännen
herkllön Lontoon asukkaista
olevan tämän taudin uhrina Kaupunj
gin viranomaiset ovat ryhtyneet
kalkkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
taudlntevenemiscn estämiseksi Eri-kolstledonant-oja
on julkaistu Jolsa
selitetään taudin oireita Ja neuvo
taan kuinka välttää tartuntaa Tu-hannet
ovat käyneet sairaaloissa al
lääkäreissä saamassa rokotusta ir
fluenssaa vastaan rutl on Itkcny
joka paikkaan Niinpä Suur-Lontos- n poliisikunnasta roln 1400 miestä on
talraslistalla Kuuluisat näyttelijät
c-- at kkeremättömiä esiintymään
näyttämön palkeilla Näiden kuului-suuksien
Joukossa ovat Charles
Liughton Sir John Martin Harvey Ja
Dorothy DU
A R M Duj - -- w wm9 BvlWfl[?SI
VAKUUTUKSIA Pv
Ilenkl Pain Ta
m -- -'- uiiiu t
Suerraon iilt „ 'ansusiaillli Järjestän piletti Ja passia
C8O0 CC1IERDAAXllE STDKLEOECTK $ SUDBUKY ~ OM
loihellmet:
Konttori 1881 - Kotiin 185 i
SunA lLiroifnei AsMsuirnainoeie !:C_o" of '""V
V ™ V" " ! 4" ?' a "- - """'""'a Jlltiijta felf tl
Sudbury
Sunnuntaina puolenyön k d
Meantnt ja Tiistaina 10-1- 1
Rcfcsrt MonJgcmcry — Mi{ !
Evans
"Ptccadiily Jim"
Jarrcj Gleasom — Zazu Pt ti "The Flot Thicksm"
CockoftlieNor!
frananrackia
XuMcn ru k'e:i kysyn d oa kasvamaa — ValmlVattu Ga
Astiultural CJhjen aataraien
Joiden mukaan Xämä ruoat i hallituksen fäännöiilsastl tarti
mat ja nvat tatija
Ths Edward Grain JS
Sudbury Ont
Iialian Britannian
sopimusta anrosKiS
laan
Cn'ann'n tanomnlehdittS
slmicVmn se pimuksen
voslcIuMsaan
LONTOO — Britannian sano:
lehdistö yksimielisesti alkanut
vostelemaan äskeistä italialaisi
tiläistä "herrasmiesten sopimur
jolla Järjestettiin valtasuhteet V
merellä Liberaalinen Nevs-Chro!- i
kirjoittaa että sitä enemmän t
katselemme sitii sopimusta
vähemmän me siHÄ pidämme A:
puolustus sopimuksentekoon Iti
kanssa olll ollut Mussolinin vak
tus että hän aikoo kannattaa täy
tä sydämestään 8ekaantumattomt
politiikkaa Espanjan kapinaan t
den Lordi Beaverbrookln Daily
press sanoo että puhutaan
aikoran lainata Lontoon City
muttei pitäisi antaa mitään la:
Italialle tai kenellekään sodan
hohtamiseksi Manchester Guari
taas sanoo ettei hallituksen olisi
tftnyt allekirjoittaa sopimusta en:
kuin Italia olisi antanut lupaut
siitä että se lopettaa ekaam:
sensa Espanjan slsälllsotaan T
väenpuolueen sanomalehti The t
Herald sanoo että Britannlrn t
tuksen pitäisi antaa sommukj'
lisätietoja
Vääränrahanteh-välineit- ä
löydetty
m
1
rii
riflt fr
rop
Us:
rl:
Ver
kaL
Vei
ht
'ipt
mci dn
V
es
(ua
ties
tUk 1
pan
C
on
me
Itsi
kon
on
tiik
(Tois
kon
Ja
Tin
ma Jf
Ua
nee
nill
toei
vtut m
von
1
Sar
heti
nee
en
ke
1J%
vat
Ver
193
täc
nUL'
kön
ma
todi
vert
väli
sien:
YI
_____ fclUI
COBOURG — Viime kesW
na sattumalta löydettiin nrt33 r
täkäläisen hoteliin kellarikerros k
välineitä Joilla on tehty räärl tJan
dysvcltalalsla Ja canadalatsia W jh
nikkeli- - Ja kuparirahoja Muu 'v teliin tytöläinen Joka oli ollut ?
dlstamassa ke4taria teki löj-dö-n
ta hän sitten ilmoitti hotellincnc
Jalle Muutamia yhdj-svaltalais-is
tentin rahoja myöskin löydettiin
olivat lULrna rahat hyvintehtyjl
kaikinpuolin oikeiden näköisiä '
ta niissä ei ollut samaa helinä!
oikeissa hopearahoissa Rahtn
välineet ovat nyt kuninkaallisen
Bupoliltin huostassa Joka Str'ilJ5
tutkimuksia rahapajan ruwl
löytämiseksi
Mffr
TkMs Dp4am 1Tri1ttl3 h
— I IIWIHfl Ml" w -_- ----
Deer Plow yhtiön Saskatoonaa '--A__P'
luun daiii-iA- u iiuatuivsua -
i--
a_rtl llme unnuntilna ku- - Vi
k jn d ihdbtaeasaaa haulDcksu?
i i -- _
t-i- -__i
_- -- v _- iaUh31 IJUiiU-hiC- -- Ä- - __ A ' r: "_- -- : U V"SZ3 IITftäVI