0072a |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ii
!
V
I ti
I
V
t
v
r
tnrv 2 KMCfVUK MAAUNCrJ P -WEDSOAY MAHCHlt NO
TAPAA SANA
(FKEE PRESS)
fNOCnNOCNT flNNlaN-CAN- A
DIAN NEWPAPCR
tt Oat
IHO UNHOLA Prtltf"t
VAINO MALMIVUORI 8wlnaa
HMgf
K a ASIALA Editer-I-Chl- tf
rrtrata irM of Preaidect:
4 8ho 8U Toronto OfL
and Editoria! Oetrartmeota:
Snadini Avt Torento OnU
PHONE WA 7721
imu inh im at tt rt ornc
MI ! rt UT! ilB
Vaatka PX4 f Mralka ll fftM Mlk T ! ♦ Calrti
rw iw rs it m— -
20 vuolta Fascismia
Viimeinen suursota 1614—16 Jätti
lopattuaan ut kansakunnat var-sinkin
sotaan osaaottarelsta maitta
aivan sekasorron partaalle Yli nel-jä
vuotta oli ollut moraalista Ja ta-kädell- istä
häiitystä Se ei voinut
olla Jklkfään Jättämättä UseiMa
malia sodan seurauksena laskivat
taloudillioen tilanne ja kansan mo-raalinen
taso aitan hirvittävälle ta-solle
Useissa maissa tapahtui sy-välle
käypiä valtiollisia Ja hallinnol-lisia
muutoksia jotka kaikkina ai-koina
ovat olleet pitkäaikaisten so-tien
seuralaisia
Niinpä puhuessamme fasclsmlsta
on meidän muistettava että esim
Italiassa syntyi se Juuri silloisen se-kasorron
hedelmistä Italian työ-väestö
joka Juuri päättvmen suur-sodan
johdosta oli mitä suurimmassa
kurjuudessa haparoitsl sinne ja tän-ne
Se oli liian moniin ryhmiin ja-kautunut
jotka silloin kun olisi pitä-nyt
toimia yhtenäisesti riitelivät ken-ktnä- än
Mikään rakentava työ yh-tenäisenä
joukkona el tullut kysy-mykseenkään
Samalla aikaa riitele-mlre- n
kuitenkin Järkytti allinnutta
yhteiskuntajärjestystä siinä määrin
että vallassa olijoille oli mahdotonta
lähteä Jälleen rakentamaan sodassa
uupunutta maata
Tällaisissa olosuhteissa syntyi fas-is- mi
s o Ulktatuuriajatus Mussoli-ni
hyi äksyt sen Ja antautui sen edus-taiak- si
henkilöksi Huolimatta sl'U
että hän aina vuoteen 119 oli tun-nettu
kiivaana sosialistina lähti hän
tuolle sosialismille vieraalle tielle
Mussolini alkoi huitomaan ensin
puolelle Ja toiselle Sodan loputtu
191R hän oh Kansainliiton kannalla
Ja Innokas presidentti VMsonln ylit-täjä
ja sitten Jo muutaman kuukau- -
haltuunsa kalkki mutta sit-ten
tan vvoden kuluttu
hän oii valmis murskaamaan kalkki
työväet) ammattiliitot Ja Untot
tämän nousun 20 rao-päiv- ää
M titsiitmnje mitä aika
on ollut Italian kansain Se ollut
raatakoron ali alistumis-ta
mutta ealten kuten lunn-tollis- u
siltä
Sillä ti tarä ole ollut minkään
laista yhdistymis- - kokoontumis- - eikä
painovapautta Kaikki sen alkeelK-simmatk- in
ovat siltä olleet
riistetttnä Hallitus Jonka päänä on
diktaattori Mussolini on yksin maa- -
ruafcst Jsmtuaeet saman puris-tufa- as
matta kuitenkin tie
gXk Ui a vatn pieni osa
nuvul aoärtm äaurll mitä kr--
l konaiauudesaaan on joatusuf tunte
maas
Fadsmi on timla 20 vuoden aika-na
i
osoittanut ett' kansanvaltai--
aissa mii f a ei ole mitään tyyti läh-teä
urheilemaan sille tielle 20 s-no-sls-adan
sihisty ksen täytyy olla kyllin
suurta voidakseen ratkaista
aikakautensa problemlt toisia kei- -
itnoja käyttämällä
KYSYMYKSIÄ
I J J — Mitä tarkoittaa sana Ilman
apusanoja: Autonomia'' Vastaus: Auto-nomia-
sanalla on Itaja käsite Ja vol-daa- n
sitä sovittaa useille eri aloille
Valtiollisessa ymmärryksessä voidaan
sitä sovittaa sellaiseenkin valtiomuo-toon
kuin alkuinaan oli Suomella Ve-näjän
vallan alalena Suomella esim
oli kokolailla laaja itsehallinnollinen
puhunut
karmivan
"tekstin"
lalnlaadlnnallinen mini karvainen
sen laltiovaltaa Venäjän alta sen istuvan oli
Kuolema tuonela
tarkoittaa De facto' mukanaan heidän laitaansa
taus I)e facto tarkoittaa: itseasiassa
todellisuudessa totlolojen mukaan
Vastakohta: I)e Jure
Mitä tarkoittaa sana Pe Jure Vas-taus:
De jure tarkoittaa olueuoen
kannalta lain mukaan Vastakohta:
I)e
Mikä oli kommunistien saama äanl-mllr- a
viime Dominion vaaleissa'
Vastaus: 2J49K
Mikä oli CCF:n? Vastaus: 337832
'Milloin Franco katkaisi lojallstien
rintaman kahteen osaan Valencian Ja
Ilarcelonan välillä? Vastaus:
katkaisi Valencian ja Barcelonan ta-lin
Vlnaroiln luona huhtlk p l!3!s
Jolloin marokkolaiset le?ionat saavut-tita- t
Välimeren rannikon
Kuinka paljon on Kiizlannln ala-huoneen
edustajaluku Ja kuinka
niistä on kommunisteja Vastaus:
Alahuoeen edustajaluku on 61 jakau-tuen
talli kertaa seuraavasti: Van-hoillisia
3&7 Työväenpuolue Joka
tastaa me CCF-puoluet- ta 154
Kanstallis-vapaamlelise- t 33 Vapaa-mieliset
Kansallinen työväenpuo-lue
S 7 kommunisteja 1
edustajana Wm Callagher se
Iso ole kommunistien edustus
siellä mutta täällä Canadoissa Jotkut
uskotat vahvasti että ykskaks han
toi pvlläyttää sen lahon yhteis-kunnan
nurin
Tuomas kysyy totta että Su
Kommunistipuolueelta vaatimus
tuhannen dollarin luovuttamises-ta
ja mikä oli seuraus?
Vastaus: Vaatimus ei saapunut suo-raan
Kommunistipuolueelta taan oli
se Amerikan &TJ sihteeriltä Henry
Keskusosuuskun-nait- a
Kommunistipuolueelle 5MH dol-laria
Keskusosuuskunta
luovuttamasta seurasi 1'vramld
nnniiiuuitiiru huilituin? Iipuiriu c t
Johdotialaisuudesta
Kovan hiilen kaivajat esit-täneet
vaatimuksensa
N-- w York — Pennsylvauian
hiilen kaivajat päättivät
mutta huolimatta
ALLEGORINEN
kuolemanratsastaja
Entinen U S An presidentti H0- - miit olevaan
oman ' ytT- - m ollut Puhumassa "AmerUan mayken
Ruhriila" eli n s Monongaheian Tähän tapain oli entinen
j mailla teräksen valtakunnassa Jn- - Hcover i
ka pääkaupunki on Pittsburgh Nyt omasta puolestani tahdcr tä- -
( Pennsylvaniassa Siellä on äskettäin hän tain sanoa että Hoover puhuu
pitänyt puheen tuo meille uomabt- - tuota kaikkea lilan myöh-ä- n Öi-sille
tunnettu ent presidentti se Iäkseen kaukonäköinen olisi tuon pi-sama
on käynyt Suomessakin jo eunemmin sanoa Ja tehdä
a Joka hommasi elintarpeita Suo- - Jotain ettei tilanne oli-- 1 tällaiseksi]
melle v 1917 Hän on pitänyt mken mennyt On tosin olemassa]
selkärankaa puheen Pii- - niitäkin Jotka ovat aikoja enrcn
heenia aiheen eli hän nähneet mji mitä Hoover ryt vasta
ottanut raamatusta Joharrekcn
Ilmestyskirjan 6 ta Jossa
kerrotaan seuraavaa:
"Ja kun Kantaa avasi neljännen
sinetin rninä neljännen olen-non
sanotan: Tule ja katso' Ja
Ja oikeus taikka näin ja katso: hnrer
valtio 'orhi: Ja selässä nimi
rajoittikln I ja seurasi hänen
IMita sana as- - Ja an- -
facto
Franco
13
mon-ta
Iin
21
Elhan
tosin
siellä
Onko
Iuro vaati
Siltä
i 1
Joka iant
ollut
luvusta
nettiin neljäs osa maata ja helli
annettiin laita tappaa miekalla ja
nälällä ja rutolla ja maan petojen
kautta" — Kas tähän kohtaan oli
puhuja "pointannut' Ja
Parikymmentä demokraatista maata
on suistunut a emiltään Ja asestetut
diktatuuriudet Oi at nousseet tilalle
Ne Julistavat taloudellisen turvalli-suuden
uusia teorioita pyhittämään
yksinvaltaa
Saksassa olemme nähneet Juuts- -
he ovat
edus-kuntavaalit
tästä "kuile-manratsustajasi- a"
oli
edustajaehdokas
Hän
sen vielä
valhe
vitiä
siunaa
sokia rotta
kuin kiitos
pinnti
sorron Nyt näemme möskin eUÄ w oU että:
VenäJaUa 0ertuukUTaIItaeil) "Hän näki neljä rottaa kävelevän
Jumalattomuutta koVo Enslmäinen oli ja kaks
poliittisten vastapuoluelalsten
mittaista telottamista
lennokkaasti
pitaaUUai Jlr-jca7S- ta
nilventijiä
kiukuissansa
samanlaiseksi
allegorinen
kuomenanral-- 1
kontrolloit kirjoittanut maanpaossa Mies ihmetteli mitä tuol-krat- ia
hyökkäyssotaa saarella
naa )htä Julmsa kuin oli kun 'pieni Joka oli
pai0i Neeron Olkoon- - nIlu selit- -
Mykässä aseis- - pa sen asian kanssa taa "Enslmäinen rotta
tautuiat jollaista ennen aika sopii er-'merkit- 8ee lihavaa kapakoitsijca
nähty val-jtauskuva-ksi
meidän Kaksi rottaa Ja
Pakinajuttuja
minä seurakuntalaiset ivat taen: IK
minä poimimassa kissankelloja Kita että oli punai-vankalteval- la
£j tietysti yms
punainen paita perälauta-housu- t 'punainen semmoinen
Wis toimivalle Keskusosuus- - terveeni äriset punaiset Ta- - punatukkaiset ovat Ja
Joku luosl sitten pahtulpa että kört'niin oli "nd
tois- -
tilainen neito huhutllessaan halr'insä"
minut ja sanoi Punaisuutta vastaan käyty
kuin pahan Reellistä ja henkistä sotaa Sitä vas- -
peräseinä! mikä iu- - kirjoitettu ja Mut
"Ei kun tuo un paitasi'
Tuli suurlakko-viikk- o 1W
silloin puhuttiin paljon punaisesta
ja punakaartista ja muutamat
luoton tnlnUn nntat horvlcarit
lluilderln polttam nen Jota ratnettllnl puhelivat iiallila sanoja rys-- ynnä tavdelllnen er-- isän paidasta Minä mu
oman ja punallekfl km Valkeapää
aUan wlme
sinä sellaisia puhut ' kummastui
äiti Minä selitin mitä oli tapahtu-nut
siellä rinteellä Aitl nauroi Ja
sinun siinä kljajUnnalla k" Mninri„ioe
Fyj Knlrtfrtrvi Tiihn
Alvan yllätyksellistäkin
esim rnään
taina yksimielisesti osuuskaupan
--{rXKn mllimlto keUSlUIUn VntfVll(Sl ipllä nlllat i
iviiu-v- 1 iv'uiat tajuiiiatiiifftn — f ~-- w
sekä lählntän kuulema "punasct" itse
den tuomitsi molemmat j työtä vuodessa paikallis-- punakauhua pelotelleet Soo"n
hiMen hl„ oli tulten ta lomaa" sisällytettäväksi uuteen jouu-kaup- pa on sellainen pn-lau- u
työehtosopimukseen mikä astuu den tartuntapesä Jotta sieltä se le-trr- an
JullMunut fasclsmtaan vaati huhtikuun 30 men-!ia- ä pahemmin kuin sorkkatauti
han silloin rfcla työväestflft ottamaan iän sopimuksen tilalle jEuropassaf
tehtaat:
Jo toisn
fasdtien
se
on
on työiäestö
kanta
en
kleltaantyl
Jo
on
selittänyt
yhteisessä Mutta Jossa Shakot- -
edustajakokouksea josa pearen mukaan "on jotakin
ylempänä selostettu tehtiin siellä oli viime i'men
oli 350 edutajaa edustaen kalkkein omituisinta punakauhua
hlllenkaltajaa Vaatimukset Siellä erästä kunnollista
ylempänä on esitetty tärkeimmät raPPia loitu llrkaansa jo- -
Sunwuntalra Italiassa käsittätät yhteensi 2S kohtaa han oli tullut valiuk-- i koski
täydelhstä
kalkkein
kärsinyt
aikana
presidentti
punaisesta
Liittotoimikunnan
tiedonantoja i
Puhujan atmUeksl Yhdysvalloista mat-tänr- e
Canadaan on llittotolmlkunta kaohjelman mukaan josta ilmoitam-Ji„- t
vvvn km m myöhemmin pakkakun- -
touhussa ajasta ja
Llittotolmlkunta kehoitfaa vhdl'
emme tähän mennessä ole siinä tyksiä paikkakunnillaan järjestä
nistuneet Nyt kuitenkin voimme mään Vapputilaisuuksia oman har
motttaa että Yhdysvaltain S S J kinansa Ja palkkakunnallisten meh
toimeenpanevan dolllsuuksien
jekalstn kansalaisen Järjestämään käy
Votdaan sanoa että raha- - asiat että sieltä Ral- - siinä
suureen yhteenior- -
näkee Mutta oleet pienem-pi
profeettoja kuin hän c-lk-fe redän
vaikutusvaltansa ole ylettynyt pal-jon
mihinkään asil Siihen aikaan
jo kun Suomessa oh ensirraset
kuulin kun Paavo-kalli- o
puhui samasta
— Paatokallio
silloin Vaaran laanin pohjcisen vaa-lipiirin
O
Tokoin kanssa yhdessä — pu-hui
hyvin käsitellen
historian kulkua aina vanhan Roo-man
pällistä meidän aikoihimme sr- -
ti Muistan niin hyvin
Nyt
ollut
Kerta
pari
suuri
i oDet
niiden Jotka ovet
ottaa nilln
avustustakaan saa muut kuin ne
jotka sen tarpees-sakaan
kiitos
sen kai olla
raamattuakaan ollri totta
5S-sr- a
näin
"Nyt petos täällä on
On vallanpaällä
Ei köyhän ääntä
rikas vääntää
tahtoaan
lähimmäistään syötät
Jumalattomat
Viekkaudella ren elot aino&i
kor-vat
tai-vaista
Herra tyoi
jumalattomat
ansiosta
täällä orvoilta
osuuden
vaikka olinkin Kas n&ln s Taavetti Jo oasi lau-maan
Paaiokallio monta 1" k meidän ajastamme
muitakin ratsastajia Jotka Karitsan! niin Jos saisin tähän
sinetin lähtivät liikkeelle i liittää unen niin
tuosta ilkeästä hiirenkarval- - suuresti minua kun minä olen
estä orhista pitkästi ku-'ol!- ut Mutta
sitä Hoo-jJumala- le että on siitä
ver nvt kiivailee n ltviiK pelastanut eräs Juomari loka uneksi
laisten tainon 8enkin Ma kerran
Näemme sastaja PaaTokaUlon iw
yn&" Ilmestyskirja on vam mystillistä ru- - auraavaa olivat laihoja Ja kurjannä-noutt- a
Iköisiä viimelren oli sairaalolnen ja
Japania a on skea" —
Kii- - pathmoksen Ja uni mahtoi tarkoittaa? Hänen
vastaan iinä sitä aikaa vanha Rooma ääneti kuun-DJingiskhan- in
sodankäynti keisari pyysi saada
kauhussaan miten unen Ja sanoi
taialla ei mutta se todellakin
ole ajallemme j laihaa olemme äiti
rotta
Kun pikkunen poika —
pai- - pastorin rouvalla
rinteellä Minulla eilinen tuli- -
ja laan kuin ta- -
perior lallisestl
kunnalle saapui päivänä eräänä pappi saanut lähtea
jon-kun
lurolta
kuulin
karja?n- - kanssa tiehensä
sa äkkäsi mäellä on
Kylläpä loistaa paikan
— Loistaa! — taan on puhuttu
rinkoko?
li-pusta
vnnh
Tyomlehessä hyvin s
—
lietsoneet
perästä että
katbtoan Kun
päiiänä
iktetttin hon
oikeudet
kaikesta mainiten
11- -
elinkeimv antamaan
kaavoja
tialiisto
sekalaisia
Esa
tallien
ai- -
ta on myöskin puhuttu kirjottettuj
tapahtua
paikasta
perusteella
onnltureet
"kaaroja"
koskapa
ei
Psalmissa
kunniaan
voimaosaan
Kuunnella
lummessa
Ahdl-telet- at
Rankaisee ryöMäjal
uekkahat
alaikäinen
Juomarin
samalalnen
eiankelista Johannes
sotilasauto- -
harjoittaa kuvaillaan
poikansa
kertomusta
historiassa
mma nälkää
kun
Tuo sokea
et
uni on Suomen leh-destä:
Näitä toitottaa
olin sietää
sitten
Suonien
sen Ja aärimmälsyyktitn hiihtokisoissa voitti M Karvo
kummallakin puolella taen P Vannisen M km:llä
tä me loppumatto- - aika Vannisen 3)
mla esimerkkiä koskapa IukI-- O 18 km
Ja niitä myöskin Jätetään ne I P Pltkären 2)
tästä loi sa- - 116 00 3) K Lehti-no- a että on alita' nen Yhdistetyn kilpailun
ole mntt voltti E it 1fi91iutln tln sen kysjl äi-o- n „ivsMn slnoltu „„ i8 E
diltä: Enhän minä ole r„a Mitä! alkolnakln Qulun hiihtojen pääkilpailun 30
saattaa niinkun lujana
„♦
Ja
on- -
pian kuitenkin tulee matkalla löitti T
ja ilmstyy erikoisena 2) A Ahkynen 49 3) M
laDDUnumetona tt Saran tn s km hlihHr
sanoi: ole ] on v„
-- - mA- - #J Qe
punakau-- ' nestystä
hua
vaatia palkanko- - kansanvallan puolesta
kuuteen tuntiin
hän pii
umpeen
Kolmen iiiirijärjestön Tanskasa
täällä mätä1
päätös vuonna
joista muuten
järjestämän
kunkin
nan
komitean kanssa
rlmiyt 0fmme mikunta mitään
saamme rikoisla suhteessa
selosti
minut
mutta
tietää
Lauri Ruotsi
tätäkin
km Lahti 1411
VflDaa
tilaisuus lbhp!r
Tnlimtta'
1120CO
asettaa
sos-de- m
Mutta
vwt --~-- ™v v0 muiiu
ja
ault te o- -
ja -- —
200
ään
I
J
ei
n
ei e
niin
o
! -- - -- v -- — aii M v
]
1
taistelutarmoa pyry- - P Ja Eetu Niska 13:s 10 km
oikean ks n ia loittl Niilo — hm
- Vaaja
Suomi Ontario
Koskapa reidjn ihanrcpe-rukalt- a
el ole näkynyt Vapaa Saran
iptuaolsntolhlillajaismuuitdäeänn niin aion eknatskinaistuta- - puoja '
hatluknisat
nleuhtden lukijJooikllae suunnalla missä vain puatassa
tätä meidän hemoamrre on on
Jo suvipäuä että
naputella vähän tätä Ilman
että sormet JeäMsivat Kyllä on
talvea lu-men
vuoksi kun sitä on niin
el
on
Mountalnlsta tänne Lumikinokset
ovat olleet niin tien molem-mi- n
puolin että huonopälnen postia-Jur- i
el uskaltanut ajaa niiden
vaikka lumiaura rreni muitakin
kulki Mutta -- ~ attir--n
et viitsii pääkatä' takaisin
postin sinne ja se
)o toinen tänä Olem
lujemmat inii viriän Kin Kurjat suomalaiset saisimme
tänne tekemään tilaisuuksia Järjestettäisiin 'meidän postimme edes kertaa '
alkaa puhujamatkansa Onhan tämä köyhälistön juhla kuukaudessa uutisetkin oiat
raition miehet
kantaa
köetneeComikatistl
roetatat toota
eivät oikein
Mutta
pitää muuten
meidän
lauletaan
lausua
toinen
vilppi nous-sut
ja vaäryya
kurjan viatto-muudessaan
lain
myöten
Kas
lievät
Kuin käärme he
kansaa sortavat
Mutt' kostaa
Ne Jotka vievät
oikeuden
lesken leivän söivät vaivaisen
äänestä- -
avattua yhden Se
Mutta
hän puhui
kristillisyyden
näemme mukaan lihava
Jonka
ollessaan
Janen
kansat tahansa
ollakseen
tukka
iuna
täytyy kärsiä
vilua ka-pakkaan
olet sinä
joka näe tätä
pitäisi lakata juomasta"
lainattu
Palmen"
kaikkia kunnloit- -
olin lolneet
posket IMIRILJ
hiihdoista
Pohjois-Karjala- n pohjoismaisissa
yllät-o- n
menty Karvon
voisimme 33957 34051
Holma 34730 hiihdon
voitti 11541
Vapaa Sanasta
11714
ettei taroeeksl minalnen Mhklnrn
paitani hLhdon 12232
Sana 141 Remes 14156 50vuntaidpn
paitasi voitti
VArrtUfffh(lvl('nH fAlAHun
liittotoimikunnan
unaiuiimiu
Mariessa
Liittotoi
Vapaa
hiihdon
edisti Nikkilä 3612
täaltd
terveiset kalkille
joita olen huoman- -
olevan
tarkere
konetta
ollutkin ankaiaa etenkin
korkeat
väliin
lättää
puhujamatkan
muuten
cllsi
näinhän
joiden
kantaa rahansa
kaikkea
sinun
Tämä
puolesta
moitittu
Joukkuekilpailun Putaan Veikot nai
ten 5 km Saima 2013 kou-lulaist- en
R Paulamaki 3801
ga oppikoulujen 5 km A Suomela
IS 05 Porokilpailun 2 km matkalla
loitti L Säätälaä 353
Vt Ja omi ijn
oli
Ja
El
Ja
nm
Ja
—burnien ja puola a välisen nyrk-keilyma:ottel- un
voitti ylitolmaUcstl
tein 7-- -1 Suomalaisista
kesklsarian mies Viil tämän Cllhnu nen rwiifvoilu ptu„c:ltwllt4_1J tlVUVl-?a
—Suomalainen nyrkkeilijä Geoe
Nyberg Port Arthurista ja George
Kontoolous Chicagosta nyrkkelliiät
tasaottelun Cnlcagossa maanantai-iltan- a
Ottelu oli 4-er-älrn
Nvben?
että postikaan ole arvannut ajat painoi 14S Ja Komopjlous 144 paunaa
sitä neljää mallia joka Silver
ja
" 1 P S J
että Ja
meidän
talvena
tällaisia
el
Ja
"Hytä
—Paitsi
Vappu
10
10
VVHITEFISH ONT
Klullla on Iltamat lauar- -
sellainen heikkohermoinen poVtlaJurU HaaUa Josa
vciiriaji rayxeimainen huvinäy-telmä
"Mestarin touhuilula" a
lopussa tanssia Llndalan Toivon soi- -
me nyt toiiossa että aatofciin ajuri oviKoiie pääsee kaaralla -- tl-
Jolla olisi hermot että mc U Penan u on u' Joten kaueri- -
iHuunaj-M- i uju iuviuuK9riuiiic pum ena
Mäkelä To--
Jumalan
Taatelin
nuo
kerran
aikana
isä
isä Isä
Sn- -
kertoa
HJ
Kärje
km
Farmers
hUhUk
alue
ikui on tie auKj
Siis lauantaina
-- Sälli
naalilla tavataan
rontosta puhuen täällä ensi huhtl- - vain kerran vuodessa omistakaamme aina arvorsa menettäneitä- - ikävä
kkaäuenn mSO aptaklviijna ilelattlta pJaaikksattkeunnnillet- - ksillnle Vaaipkpaumnma e ja -hyvHäiälmatahUtouna- -alrsaL-n- ktäyällltää vmaauntakUinn sieha"oUnua taJaäiaonlhtaln' m—unulaa t usoivs-a-ta ihmOenurnkovnlnä lkanre
Kakaliii
Fyf aailman t :
kolia pa
suuntaan kuin v Eli rJT
olisi voinut o t '"
vallannut Liet
asettui hän xc
lepaamaan ?!-- -
Jimanyt saksaa
alueen Tshekk
nähtävästi
nakin toisuis-k- s
Dumaania
kanssa
laatua
kernistä
tafT
- r ? i_
IpH"' V"n"l™"" '" : s-- a t
sa ta lnn V— fl_kis
nyt sAi
vait
san
Ja että
maan
ru
vieläpä
nhtUästJ
taholu hr
s" at
-- i=i
-- - - „- - u„
j
s
s t -
-
1 s
i n
Joas sitä vRasuuna- - aa'ScTtljT- -i
miltä n
--a
maania puolust- a- i' ia maauma el n_ _ (u tätä vaan pelkaa se piiiirrJ
kmuänäräSäavksäan onra_int_yaa s nUr—jtiCti'5rill tulee Saksa astee n liuil
ta valtaansa myskln poHnJ
iane niin että e --j sod r
v enajan Ja Puola - valu kJ
sallii Saksan ma-s- e a Joukkctuj
läpi ilman mitään vasu-lsu- i
olevasta Unkarista e Siluni
naä mitään hait i uis:- -
lossa voi olla ky i allettu
on neia lilan alki a mTKJ
lemaan mihin su' n aan tno T
Saksa-sud- e tulev ha aikoina k_i sillä monet huhuile a yki ?ti
Venäjän ystävalliMsta sahurjj
sikohan niin että Fakia ti[~M
laajempia kauppa -- rkkmcia
roilleen VenäJaKa eikä mlui:j
ta?
jytussollni piti vlc j tiitftkjj
sunnuntaihin saakka su
'Snnltyksessä s'' a hänen n
tuossa puheessaan t keantuj
s ia Rankaa vastaan kuten tul
kin Mutta hänen p ihecrii c tettua maltillisempi Hän sane i että Italian täytyy saada ix:
oikeuksia Tunisiaa Djftoctll
Suezin kanavaan nä den zv
maininnut mitään fcsl:jiiij
zasta joista fascistit jeka aii
pitivät niin suurta melua Jau
si 'Mussolini toivoi ratkaisua H
telujen kautta eikä sanonut
haluavan sotaa Muje inlnpiitj
tl suuren helpoituksen ei a-na-ri
Enzlannissa vaan m-ost-in
Pn
sa Talti kohdalta ilussollni
oli siis hyvin malt jen Ja nd
ton mutta sensijaan i kasi tia
kraattlsia malta i- - la }(1 '
tilin— Hooman axlsa valtaan
tään tehdä hyökkäyskin a
♦
Fnglant! puuhasi viea vhs'
la kovasti liittoa faksaa Ja
vastaan mutta senjalkeen kts
kleltääntyi liitosta a k i tuo £
nln puuha pahasti lalneta E
sa Itsessäänkin on is ain naMc
si suuntaa vallalla Ja itlmels'
Jen mukaan llmoite mosiK
seivatilvien vastustav r in tae'
Hiton muodostamista He elvit
tästl välitä siitä mi'a Saksat
mennessä tehnit ja 'Maut U
siihen että Hitler
lakin "lepäämään
"nplantl Joka kaut
onnistunut sa?mar
mann puolestaan
että nykyaikdna t
helppoa Tän " k
lantl ruvenn
masti omaa a- -
kyisin puhuta
lisen asevel
saattamisesta
Tspanjan sota
kallistuvan lo
kohden Ja Fran "
marssivan sunn r
mutta sensijaan e
nut tulikin tiet
Francon rauhan'
enneet Ja sanu
kapinallisten i'
jo hyokkäämä k
maila etelään M:
päivät kuitenkin
ko vielä sotimin-äkki- l
rauhaksi
♦
anadan rääml' --
nut monilta e
päivinä moitteita s
dosta että hän t
mässään puheessa e
nut kyllin selväst
tumista EcRlant!'a sx
Kingin moittijolks
Jopa erältä klrkr
'aan Ontarion maaK
tl teki viime illku k
töksen esittäen se
lain säätämistä e"
Ottawan hallitus
maan rikkajde a
fcyväksL
V4
-- —s:
j
-- n
tuu nyt'--
sita f
--'' s' maa!
DOS ltau'
-- nka:
ssssl
AM
-- fji
U
Jt
O
si
f- -J
tvP
laaa"
par
m:- -'
r '
as
iai
iv--
a-- --'"'
ra
kia'
K
i
J
T
-- 3J
ITT1
-- "j
SI ' 1
„ n
--- r
Cl '
n
1
t
T
K f' ttttar
" r- -
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, March 29, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1939-03-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000549 |
Description
| Title | 0072a |
| OCR text | ii ! V I ti I V t v r tnrv 2 KMCfVUK MAAUNCrJ P -WEDSOAY MAHCHlt NO TAPAA SANA (FKEE PRESS) fNOCnNOCNT flNNlaN-CAN- A DIAN NEWPAPCR tt Oat IHO UNHOLA Prtltf"t VAINO MALMIVUORI 8wlnaa HMgf K a ASIALA Editer-I-Chl- tf rrtrata irM of Preaidect: 4 8ho 8U Toronto OfL and Editoria! Oetrartmeota: Snadini Avt Torento OnU PHONE WA 7721 imu inh im at tt rt ornc MI ! rt UT! ilB Vaatka PX4 f Mralka ll fftM Mlk T ! ♦ Calrti rw iw rs it m— - 20 vuolta Fascismia Viimeinen suursota 1614—16 Jätti lopattuaan ut kansakunnat var-sinkin sotaan osaaottarelsta maitta aivan sekasorron partaalle Yli nel-jä vuotta oli ollut moraalista Ja ta-kädell- istä häiitystä Se ei voinut olla Jklkfään Jättämättä UseiMa malia sodan seurauksena laskivat taloudillioen tilanne ja kansan mo-raalinen taso aitan hirvittävälle ta-solle Useissa maissa tapahtui sy-välle käypiä valtiollisia Ja hallinnol-lisia muutoksia jotka kaikkina ai-koina ovat olleet pitkäaikaisten so-tien seuralaisia Niinpä puhuessamme fasclsmlsta on meidän muistettava että esim Italiassa syntyi se Juuri silloisen se-kasorron hedelmistä Italian työ-väestö joka Juuri päättvmen suur-sodan johdosta oli mitä suurimmassa kurjuudessa haparoitsl sinne ja tän-ne Se oli liian moniin ryhmiin ja-kautunut jotka silloin kun olisi pitä-nyt toimia yhtenäisesti riitelivät ken-ktnä- än Mikään rakentava työ yh-tenäisenä joukkona el tullut kysy-mykseenkään Samalla aikaa riitele-mlre- n kuitenkin Järkytti allinnutta yhteiskuntajärjestystä siinä määrin että vallassa olijoille oli mahdotonta lähteä Jälleen rakentamaan sodassa uupunutta maata Tällaisissa olosuhteissa syntyi fas-is- mi s o Ulktatuuriajatus Mussoli-ni hyi äksyt sen Ja antautui sen edus-taiak- si henkilöksi Huolimatta sl'U että hän aina vuoteen 119 oli tun-nettu kiivaana sosialistina lähti hän tuolle sosialismille vieraalle tielle Mussolini alkoi huitomaan ensin puolelle Ja toiselle Sodan loputtu 191R hän oh Kansainliiton kannalla Ja Innokas presidentti VMsonln ylit-täjä ja sitten Jo muutaman kuukau- - haltuunsa kalkki mutta sit-ten tan vvoden kuluttu hän oii valmis murskaamaan kalkki työväet) ammattiliitot Ja Untot tämän nousun 20 rao-päiv- ää M titsiitmnje mitä aika on ollut Italian kansain Se ollut raatakoron ali alistumis-ta mutta ealten kuten lunn-tollis- u siltä Sillä ti tarä ole ollut minkään laista yhdistymis- - kokoontumis- - eikä painovapautta Kaikki sen alkeelK-simmatk- in ovat siltä olleet riistetttnä Hallitus Jonka päänä on diktaattori Mussolini on yksin maa- - ruafcst Jsmtuaeet saman puris-tufa- as matta kuitenkin tie gXk Ui a vatn pieni osa nuvul aoärtm äaurll mitä kr-- l konaiauudesaaan on joatusuf tunte maas Fadsmi on timla 20 vuoden aika-na i osoittanut ett' kansanvaltai-- aissa mii f a ei ole mitään tyyti läh-teä urheilemaan sille tielle 20 s-no-sls-adan sihisty ksen täytyy olla kyllin suurta voidakseen ratkaista aikakautensa problemlt toisia kei- - itnoja käyttämällä KYSYMYKSIÄ I J J — Mitä tarkoittaa sana Ilman apusanoja: Autonomia'' Vastaus: Auto-nomia- sanalla on Itaja käsite Ja vol-daa- n sitä sovittaa useille eri aloille Valtiollisessa ymmärryksessä voidaan sitä sovittaa sellaiseenkin valtiomuo-toon kuin alkuinaan oli Suomella Ve-näjän vallan alalena Suomella esim oli kokolailla laaja itsehallinnollinen puhunut karmivan "tekstin" lalnlaadlnnallinen mini karvainen sen laltiovaltaa Venäjän alta sen istuvan oli Kuolema tuonela tarkoittaa De facto' mukanaan heidän laitaansa taus I)e facto tarkoittaa: itseasiassa todellisuudessa totlolojen mukaan Vastakohta: I)e Jure Mitä tarkoittaa sana Pe Jure Vas-taus: De jure tarkoittaa olueuoen kannalta lain mukaan Vastakohta: I)e Mikä oli kommunistien saama äanl-mllr- a viime Dominion vaaleissa' Vastaus: 2J49K Mikä oli CCF:n? Vastaus: 337832 'Milloin Franco katkaisi lojallstien rintaman kahteen osaan Valencian Ja Ilarcelonan välillä? Vastaus: katkaisi Valencian ja Barcelonan ta-lin Vlnaroiln luona huhtlk p l!3!s Jolloin marokkolaiset le?ionat saavut-tita- t Välimeren rannikon Kuinka paljon on Kiizlannln ala-huoneen edustajaluku Ja kuinka niistä on kommunisteja Vastaus: Alahuoeen edustajaluku on 61 jakau-tuen talli kertaa seuraavasti: Van-hoillisia 3&7 Työväenpuolue Joka tastaa me CCF-puoluet- ta 154 Kanstallis-vapaamlelise- t 33 Vapaa-mieliset Kansallinen työväenpuo-lue S 7 kommunisteja 1 edustajana Wm Callagher se Iso ole kommunistien edustus siellä mutta täällä Canadoissa Jotkut uskotat vahvasti että ykskaks han toi pvlläyttää sen lahon yhteis-kunnan nurin Tuomas kysyy totta että Su Kommunistipuolueelta vaatimus tuhannen dollarin luovuttamises-ta ja mikä oli seuraus? Vastaus: Vaatimus ei saapunut suo-raan Kommunistipuolueelta taan oli se Amerikan &TJ sihteeriltä Henry Keskusosuuskun-nait- a Kommunistipuolueelle 5MH dol-laria Keskusosuuskunta luovuttamasta seurasi 1'vramld nnniiiuuitiiru huilituin? Iipuiriu c t Johdotialaisuudesta Kovan hiilen kaivajat esit-täneet vaatimuksensa N-- w York — Pennsylvauian hiilen kaivajat päättivät mutta huolimatta ALLEGORINEN kuolemanratsastaja Entinen U S An presidentti H0- - miit olevaan oman ' ytT- - m ollut Puhumassa "AmerUan mayken Ruhriila" eli n s Monongaheian Tähän tapain oli entinen j mailla teräksen valtakunnassa Jn- - Hcover i ka pääkaupunki on Pittsburgh Nyt omasta puolestani tahdcr tä- - ( Pennsylvaniassa Siellä on äskettäin hän tain sanoa että Hoover puhuu pitänyt puheen tuo meille uomabt- - tuota kaikkea lilan myöh-ä- n Öi-sille tunnettu ent presidentti se Iäkseen kaukonäköinen olisi tuon pi-sama on käynyt Suomessakin jo eunemmin sanoa Ja tehdä a Joka hommasi elintarpeita Suo- - Jotain ettei tilanne oli-- 1 tällaiseksi] melle v 1917 Hän on pitänyt mken mennyt On tosin olemassa] selkärankaa puheen Pii- - niitäkin Jotka ovat aikoja enrcn heenia aiheen eli hän nähneet mji mitä Hoover ryt vasta ottanut raamatusta Joharrekcn Ilmestyskirjan 6 ta Jossa kerrotaan seuraavaa: "Ja kun Kantaa avasi neljännen sinetin rninä neljännen olen-non sanotan: Tule ja katso' Ja Ja oikeus taikka näin ja katso: hnrer valtio 'orhi: Ja selässä nimi rajoittikln I ja seurasi hänen IMita sana as- - Ja an- - facto Franco 13 mon-ta Iin 21 Elhan tosin siellä Onko Iuro vaati Siltä i 1 Joka iant ollut luvusta nettiin neljäs osa maata ja helli annettiin laita tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta" — Kas tähän kohtaan oli puhuja "pointannut' Ja Parikymmentä demokraatista maata on suistunut a emiltään Ja asestetut diktatuuriudet Oi at nousseet tilalle Ne Julistavat taloudellisen turvalli-suuden uusia teorioita pyhittämään yksinvaltaa Saksassa olemme nähneet Juuts- - he ovat edus-kuntavaalit tästä "kuile-manratsustajasi- a" oli edustajaehdokas Hän sen vielä valhe vitiä siunaa sokia rotta kuin kiitos pinnti sorron Nyt näemme möskin eUÄ w oU että: VenäJaUa 0ertuukUTaIItaeil) "Hän näki neljä rottaa kävelevän Jumalattomuutta koVo Enslmäinen oli ja kaks poliittisten vastapuoluelalsten mittaista telottamista lennokkaasti pitaaUUai Jlr-jca7S- ta nilventijiä kiukuissansa samanlaiseksi allegorinen kuomenanral-- 1 kontrolloit kirjoittanut maanpaossa Mies ihmetteli mitä tuol-krat- ia hyökkäyssotaa saarella naa )htä Julmsa kuin oli kun 'pieni Joka oli pai0i Neeron Olkoon- - nIlu selit- - Mykässä aseis- - pa sen asian kanssa taa "Enslmäinen rotta tautuiat jollaista ennen aika sopii er-'merkit- 8ee lihavaa kapakoitsijca nähty val-jtauskuva-ksi meidän Kaksi rottaa Ja Pakinajuttuja minä seurakuntalaiset ivat taen: IK minä poimimassa kissankelloja Kita että oli punai-vankalteval- la £j tietysti yms punainen paita perälauta-housu- t 'punainen semmoinen Wis toimivalle Keskusosuus- - terveeni äriset punaiset Ta- - punatukkaiset ovat Ja Joku luosl sitten pahtulpa että kört'niin oli "nd tois- - tilainen neito huhutllessaan halr'insä" minut ja sanoi Punaisuutta vastaan käyty kuin pahan Reellistä ja henkistä sotaa Sitä vas- - peräseinä! mikä iu- - kirjoitettu ja Mut "Ei kun tuo un paitasi' Tuli suurlakko-viikk- o 1W silloin puhuttiin paljon punaisesta ja punakaartista ja muutamat luoton tnlnUn nntat horvlcarit lluilderln polttam nen Jota ratnettllnl puhelivat iiallila sanoja rys-- ynnä tavdelllnen er-- isän paidasta Minä mu oman ja punallekfl km Valkeapää aUan wlme sinä sellaisia puhut ' kummastui äiti Minä selitin mitä oli tapahtu-nut siellä rinteellä Aitl nauroi Ja sinun siinä kljajUnnalla k" Mninri„ioe Fyj Knlrtfrtrvi Tiihn Alvan yllätyksellistäkin esim rnään taina yksimielisesti osuuskaupan --{rXKn mllimlto keUSlUIUn VntfVll(Sl ipllä nlllat i iviiu-v- 1 iv'uiat tajuiiiatiiifftn — f ~-- w sekä lählntän kuulema "punasct" itse den tuomitsi molemmat j työtä vuodessa paikallis-- punakauhua pelotelleet Soo"n hiMen hl„ oli tulten ta lomaa" sisällytettäväksi uuteen jouu-kaup- pa on sellainen pn-lau- u työehtosopimukseen mikä astuu den tartuntapesä Jotta sieltä se le-trr- an JullMunut fasclsmtaan vaati huhtikuun 30 men-!ia- ä pahemmin kuin sorkkatauti han silloin rfcla työväestflft ottamaan iän sopimuksen tilalle jEuropassaf tehtaat: Jo toisn fasdtien se on on työiäestö kanta en kleltaantyl Jo on selittänyt yhteisessä Mutta Jossa Shakot- - edustajakokouksea josa pearen mukaan "on jotakin ylempänä selostettu tehtiin siellä oli viime i'men oli 350 edutajaa edustaen kalkkein omituisinta punakauhua hlllenkaltajaa Vaatimukset Siellä erästä kunnollista ylempänä on esitetty tärkeimmät raPPia loitu llrkaansa jo- - Sunwuntalra Italiassa käsittätät yhteensi 2S kohtaa han oli tullut valiuk-- i koski täydelhstä kalkkein kärsinyt aikana presidentti punaisesta Liittotoimikunnan tiedonantoja i Puhujan atmUeksl Yhdysvalloista mat-tänr- e Canadaan on llittotolmlkunta kaohjelman mukaan josta ilmoitam-Ji„- t vvvn km m myöhemmin pakkakun- - touhussa ajasta ja Llittotolmlkunta kehoitfaa vhdl' emme tähän mennessä ole siinä tyksiä paikkakunnillaan järjestä nistuneet Nyt kuitenkin voimme mään Vapputilaisuuksia oman har motttaa että Yhdysvaltain S S J kinansa Ja palkkakunnallisten meh toimeenpanevan dolllsuuksien jekalstn kansalaisen Järjestämään käy Votdaan sanoa että raha- - asiat että sieltä Ral- - siinä suureen yhteenior- - näkee Mutta oleet pienem-pi profeettoja kuin hän c-lk-fe redän vaikutusvaltansa ole ylettynyt pal-jon mihinkään asil Siihen aikaan jo kun Suomessa oh ensirraset kuulin kun Paavo-kalli- o puhui samasta — Paatokallio silloin Vaaran laanin pohjcisen vaa-lipiirin O Tokoin kanssa yhdessä — pu-hui hyvin käsitellen historian kulkua aina vanhan Roo-man pällistä meidän aikoihimme sr- - ti Muistan niin hyvin Nyt ollut Kerta pari suuri i oDet niiden Jotka ovet ottaa nilln avustustakaan saa muut kuin ne jotka sen tarpees-sakaan kiitos sen kai olla raamattuakaan ollri totta 5S-sr- a näin "Nyt petos täällä on On vallanpaällä Ei köyhän ääntä rikas vääntää tahtoaan lähimmäistään syötät Jumalattomat Viekkaudella ren elot aino&i kor-vat tai-vaista Herra tyoi jumalattomat ansiosta täällä orvoilta osuuden vaikka olinkin Kas n&ln s Taavetti Jo oasi lau-maan Paaiokallio monta 1" k meidän ajastamme muitakin ratsastajia Jotka Karitsan! niin Jos saisin tähän sinetin lähtivät liikkeelle i liittää unen niin tuosta ilkeästä hiirenkarval- - suuresti minua kun minä olen estä orhista pitkästi ku-'ol!- ut Mutta sitä Hoo-jJumala- le että on siitä ver nvt kiivailee n ltviiK pelastanut eräs Juomari loka uneksi laisten tainon 8enkin Ma kerran Näemme sastaja PaaTokaUlon iw yn&" Ilmestyskirja on vam mystillistä ru- - auraavaa olivat laihoja Ja kurjannä-noutt- a Iköisiä viimelren oli sairaalolnen ja Japania a on skea" — Kii- - pathmoksen Ja uni mahtoi tarkoittaa? Hänen vastaan iinä sitä aikaa vanha Rooma ääneti kuun-DJingiskhan- in sodankäynti keisari pyysi saada kauhussaan miten unen Ja sanoi taialla ei mutta se todellakin ole ajallemme j laihaa olemme äiti rotta Kun pikkunen poika — pai- - pastorin rouvalla rinteellä Minulla eilinen tuli- - ja laan kuin ta- - perior lallisestl kunnalle saapui päivänä eräänä pappi saanut lähtea jon-kun lurolta kuulin karja?n- - kanssa tiehensä sa äkkäsi mäellä on Kylläpä loistaa paikan — Loistaa! — taan on puhuttu rinkoko? li-pusta vnnh Tyomlehessä hyvin s — lietsoneet perästä että katbtoan Kun päiiänä iktetttin hon oikeudet kaikesta mainiten 11- - elinkeimv antamaan kaavoja tialiisto sekalaisia Esa tallien ai- - ta on myöskin puhuttu kirjottettuj tapahtua paikasta perusteella onnltureet "kaaroja" koskapa ei Psalmissa kunniaan voimaosaan Kuunnella lummessa Ahdl-telet- at Rankaisee ryöMäjal uekkahat alaikäinen Juomarin samalalnen eiankelista Johannes sotilasauto- - harjoittaa kuvaillaan poikansa kertomusta historiassa mma nälkää kun Tuo sokea et uni on Suomen leh-destä: Näitä toitottaa olin sietää sitten Suonien sen Ja aärimmälsyyktitn hiihtokisoissa voitti M Karvo kummallakin puolella taen P Vannisen M km:llä tä me loppumatto- - aika Vannisen 3) mla esimerkkiä koskapa IukI-- O 18 km Ja niitä myöskin Jätetään ne I P Pltkären 2) tästä loi sa- - 116 00 3) K Lehti-no- a että on alita' nen Yhdistetyn kilpailun ole mntt voltti E it 1fi91iutln tln sen kysjl äi-o- n „ivsMn slnoltu „„ i8 E diltä: Enhän minä ole r„a Mitä! alkolnakln Qulun hiihtojen pääkilpailun 30 saattaa niinkun lujana „♦ Ja on- - pian kuitenkin tulee matkalla löitti T ja ilmstyy erikoisena 2) A Ahkynen 49 3) M laDDUnumetona tt Saran tn s km hlihHr sanoi: ole ] on v„ -- - mA- - #J Qe punakau-- ' nestystä hua vaatia palkanko- - kansanvallan puolesta kuuteen tuntiin hän pii umpeen Kolmen iiiirijärjestön Tanskasa täällä mätä1 päätös vuonna joista muuten järjestämän kunkin nan komitean kanssa rlmiyt 0fmme mikunta mitään saamme rikoisla suhteessa selosti minut mutta tietää Lauri Ruotsi tätäkin km Lahti 1411 VflDaa tilaisuus lbhp!r Tnlimtta' 1120CO asettaa sos-de- m Mutta vwt --~-- ™v v0 muiiu ja ault te o- - ja -- — 200 ään I J ei n ei e niin o ! -- - -- v -- — aii M v ] 1 taistelutarmoa pyry- - P Ja Eetu Niska 13:s 10 km oikean ks n ia loittl Niilo — hm - Vaaja Suomi Ontario Koskapa reidjn ihanrcpe-rukalt- a el ole näkynyt Vapaa Saran iptuaolsntolhlillajaismuuitdäeänn niin aion eknatskinaistuta- - puoja ' hatluknisat nleuhtden lukijJooikllae suunnalla missä vain puatassa tätä meidän hemoamrre on on Jo suvipäuä että naputella vähän tätä Ilman että sormet JeäMsivat Kyllä on talvea lu-men vuoksi kun sitä on niin el on Mountalnlsta tänne Lumikinokset ovat olleet niin tien molem-mi- n puolin että huonopälnen postia-Jur- i el uskaltanut ajaa niiden vaikka lumiaura rreni muitakin kulki Mutta -- ~ attir--n et viitsii pääkatä' takaisin postin sinne ja se )o toinen tänä Olem lujemmat inii viriän Kin Kurjat suomalaiset saisimme tänne tekemään tilaisuuksia Järjestettäisiin 'meidän postimme edes kertaa ' alkaa puhujamatkansa Onhan tämä köyhälistön juhla kuukaudessa uutisetkin oiat raition miehet kantaa köetneeComikatistl roetatat toota eivät oikein Mutta pitää muuten meidän lauletaan lausua toinen vilppi nous-sut ja vaäryya kurjan viatto-muudessaan lain myöten Kas lievät Kuin käärme he kansaa sortavat Mutt' kostaa Ne Jotka vievät oikeuden lesken leivän söivät vaivaisen äänestä- - avattua yhden Se Mutta hän puhui kristillisyyden näemme mukaan lihava Jonka ollessaan Janen kansat tahansa ollakseen tukka iuna täytyy kärsiä vilua ka-pakkaan olet sinä joka näe tätä pitäisi lakata juomasta" lainattu Palmen" kaikkia kunnloit- - olin lolneet posket IMIRILJ hiihdoista Pohjois-Karjala- n pohjoismaisissa yllät-o- n menty Karvon voisimme 33957 34051 Holma 34730 hiihdon voitti 11541 Vapaa Sanasta 11714 ettei taroeeksl minalnen Mhklnrn paitani hLhdon 12232 Sana 141 Remes 14156 50vuntaidpn paitasi voitti VArrtUfffh(lvl('nH fAlAHun liittotoimikunnan unaiuiimiu Mariessa Liittotoi Vapaa hiihdon edisti Nikkilä 3612 täaltd terveiset kalkille joita olen huoman- - olevan tarkere konetta ollutkin ankaiaa etenkin korkeat väliin lättää puhujamatkan muuten cllsi näinhän joiden kantaa rahansa kaikkea sinun Tämä puolesta moitittu Joukkuekilpailun Putaan Veikot nai ten 5 km Saima 2013 kou-lulaist- en R Paulamaki 3801 ga oppikoulujen 5 km A Suomela IS 05 Porokilpailun 2 km matkalla loitti L Säätälaä 353 Vt Ja omi ijn oli Ja El Ja nm Ja —burnien ja puola a välisen nyrk-keilyma:ottel- un voitti ylitolmaUcstl tein 7-- -1 Suomalaisista kesklsarian mies Viil tämän Cllhnu nen rwiifvoilu ptu„c:ltwllt4_1J tlVUVl-?a —Suomalainen nyrkkeilijä Geoe Nyberg Port Arthurista ja George Kontoolous Chicagosta nyrkkelliiät tasaottelun Cnlcagossa maanantai-iltan- a Ottelu oli 4-er-älrn Nvben? että postikaan ole arvannut ajat painoi 14S Ja Komopjlous 144 paunaa sitä neljää mallia joka Silver ja " 1 P S J että Ja meidän talvena tällaisia el Ja "Hytä —Paitsi Vappu 10 10 VVHITEFISH ONT Klullla on Iltamat lauar- - sellainen heikkohermoinen poVtlaJurU HaaUa Josa vciiriaji rayxeimainen huvinäy-telmä "Mestarin touhuilula" a lopussa tanssia Llndalan Toivon soi- - me nyt toiiossa että aatofciin ajuri oviKoiie pääsee kaaralla -- tl- Jolla olisi hermot että mc U Penan u on u' Joten kaueri- - iHuunaj-M- i uju iuviuuK9riuiiic pum ena Mäkelä To-- Jumalan Taatelin nuo kerran aikana isä isä Isä Sn- - kertoa HJ Kärje km Farmers hUhUk alue ikui on tie auKj Siis lauantaina -- Sälli naalilla tavataan rontosta puhuen täällä ensi huhtl- - vain kerran vuodessa omistakaamme aina arvorsa menettäneitä- - ikävä kkaäuenn mSO aptaklviijna ilelattlta pJaaikksattkeunnnillet- - ksillnle Vaaipkpaumnma e ja -hyvHäiälmatahUtouna- -alrsaL-n- ktäyällltää vmaauntakUinn sieha"oUnua taJaäiaonlhtaln' m—unulaa t usoivs-a-ta ihmOenurnkovnlnä lkanre Kakaliii Fyf aailman t : kolia pa suuntaan kuin v Eli rJT olisi voinut o t '" vallannut Liet asettui hän xc lepaamaan ?!-- - Jimanyt saksaa alueen Tshekk nähtävästi nakin toisuis-k- s Dumaania kanssa laatua kernistä tafT - r ? i_ IpH"' V"n"l™"" '" : s-- a t sa ta lnn V— fl_kis nyt sAi vait san Ja että maan ru vieläpä nhtUästJ taholu hr s" at -- i=i -- - - „- - u„ j s s t - - 1 s i n Joas sitä vRasuuna- - aa'ScTtljT- -i miltä n --a maania puolust- a- i' ia maauma el n_ _ (u tätä vaan pelkaa se piiiirrJ kmuänäräSäavksäan onra_int_yaa s nUr—jtiCti'5rill tulee Saksa astee n liuil ta valtaansa myskln poHnJ iane niin että e --j sod r v enajan Ja Puola - valu kJ sallii Saksan ma-s- e a Joukkctuj läpi ilman mitään vasu-lsu- i olevasta Unkarista e Siluni naä mitään hait i uis:- - lossa voi olla ky i allettu on neia lilan alki a mTKJ lemaan mihin su' n aan tno T Saksa-sud- e tulev ha aikoina k_i sillä monet huhuile a yki ?ti Venäjän ystävalliMsta sahurjj sikohan niin että Fakia ti[~M laajempia kauppa -- rkkmcia roilleen VenäJaKa eikä mlui:j ta? jytussollni piti vlc j tiitftkjj sunnuntaihin saakka su 'Snnltyksessä s'' a hänen n tuossa puheessaan t keantuj s ia Rankaa vastaan kuten tul kin Mutta hänen p ihecrii c tettua maltillisempi Hän sane i että Italian täytyy saada ix: oikeuksia Tunisiaa Djftoctll Suezin kanavaan nä den zv maininnut mitään fcsl:jiiij zasta joista fascistit jeka aii pitivät niin suurta melua Jau si 'Mussolini toivoi ratkaisua H telujen kautta eikä sanonut haluavan sotaa Muje inlnpiitj tl suuren helpoituksen ei a-na-ri Enzlannissa vaan m-ost-in Pn sa Talti kohdalta ilussollni oli siis hyvin malt jen Ja nd ton mutta sensijaan i kasi tia kraattlsia malta i- - la }(1 ' tilin— Hooman axlsa valtaan tään tehdä hyökkäyskin a ♦ Fnglant! puuhasi viea vhs' la kovasti liittoa faksaa Ja vastaan mutta senjalkeen kts kleltääntyi liitosta a k i tuo £ nln puuha pahasti lalneta E sa Itsessäänkin on is ain naMc si suuntaa vallalla Ja itlmels' Jen mukaan llmoite mosiK seivatilvien vastustav r in tae' Hiton muodostamista He elvit tästl välitä siitä mi'a Saksat mennessä tehnit ja 'Maut U siihen että Hitler lakin "lepäämään "nplantl Joka kaut onnistunut sa?mar mann puolestaan että nykyaikdna t helppoa Tän " k lantl ruvenn masti omaa a- - kyisin puhuta lisen asevel saattamisesta Tspanjan sota kallistuvan lo kohden Ja Fran " marssivan sunn r mutta sensijaan e nut tulikin tiet Francon rauhan' enneet Ja sanu kapinallisten i' jo hyokkäämä k maila etelään M: päivät kuitenkin ko vielä sotimin-äkki- l rauhaksi ♦ anadan rääml' -- nut monilta e päivinä moitteita s dosta että hän t mässään puheessa e nut kyllin selväst tumista EcRlant!'a sx Kingin moittijolks Jopa erältä klrkr 'aan Ontarion maaK tl teki viime illku k töksen esittäen se lain säätämistä e" Ottawan hallitus maan rikkajde a fcyväksL V4 -- —s: j -- n tuu nyt'-- sita f --'' s' maa! DOS ltau' -- nka: ssssl AM -- fji U Jt O si f- -J tvP laaa" par m:- -' r ' as iai iv-- a-- --'"' ra kia' K i J T -- 3J ITT1 -- "j SI ' 1 „ n --- r Cl ' n 1 t T K f' ttttar " r- - |
Tags
Comments
Post a Comment for 0072a
