Vapaa Sana, November 22, 1947

              l Tl " vr:
fj!
ib m- -
i
H]
it
' '
3
4 i ♦
i
'
I
n
ii
!1
I!
Jr
f
f
rJ
'li
f
I
il
_L
'iiSlr GMGA
Välttääkseni uhkaavaa rajull-te- n kuin aamulla Ja vatsassani oli
maa olin poikennut polulle Joka'ikCän hiukaiseva tunne Yksi ai-Jo- htt rannatttomalta näyttävän ( noa savukp panl päan pyoralle kankaan halki -t- ai sellaisen vai-jMls- sä oll ravlntoIa herkulllslne
kutelman se ainakin puollplmeassa ruoantuoksulneen Ja missä oli mu- - minuun icki ujin BiKoaui oikum- -
ia ja paasia ruojaan ennen rajun
man Duhkeamlsta mutta tavaili
estl oikotiet ovat kalkkein plsim-pi- ä
Taistelin rajua syksyistä tuui- -
ta vastaan Ja kiroilin Itsekseni
tyhmyyttäni koska olin lähtenyt talsin ensimmäisen tien varressa
jalkamatkallc tuntematto- - olevan talon ovelle Ja pyydän Hio-maan
seutuun Ruumiillista väsy-'ka- a Pysähdyin vilkaistukseni hlu-mys- tä
en tuntenut sillä olinhan f kan ympärilleni Ja silloin
vasta kolmenkymmenen Ja par- - takaani askelelta En ehtinyt edes
halssa voimissani mutta oli kääntyä kun syvän äänen
kauhea nälkä En ollut syönyt sit- - puhuttelevan minua
Kolmas kirja Vankilat
TULVA
i
Selli li nyt minun kotini Se olisi
ollut tilava nllllo 12 hengelle Joille
nlkuaan oli tarkoitettu — pinta ataa
43 neliömetria — inutU hiukan ahdas
se oli kahdellekymmenHleseltsemäl-- !
Lukijan on yyta tutustua pohja-piirustukseen
Joka on kirjan lopussa
mel lan tarvinnut mu-- 1
rehtiä tilanahtautta Joukon eri ryhmät tiivis
lustanl oll kai kulunut palva ovi HlttyUkansalalsllnsa
avattiin Ja uutta tnll )hf-- Ja niin nurkka sanot-alka- a !'"" Toljshaksf
Kalkki seitsemän idlvat punlalal- -
viisi juutalaisia Kajfva
Jou- - Uaakel Ja Karnovskaja tytti vain riippuvan kaa-kostaan
lihava sekä suo sulampun Halli aikoinaan ol- -
tlukkapo&kinen rainen Ja
Ulkas Joka tuli kuin ko-liinsa
iloisesti naureskellen
meitä kalkkia Ja kertoi että
heitä oll karantenla ollut kaikki-aan
kolmekymmentäyksi Tämä oli
nyt sitä puolalaistukaa Jota Jadvl-Ka- n
tulo oll ennustanut
Vankilassa sjntl nclposti lempi
tai peltenimU Tämä lihava Manjka
oll pian ristitty Vynlgniziksl
ka voisi
Se oll termi Jota käytettiin rlkosvan-kle- n
kesken mutta olikin
aivan kuin katupoika hyvin suulas
ilkas äänekäs Näki ettei hänen
arrarllevn ollut Pyytä- - mättä hän antoi rapjrtln koko seu
Itse han oli pienestä 1'uolan I
r
muls- -
nyt
tilan
ollut
Istua
Kauan
tlvat
IletT
puolvlesta Juutalalsk) lasta joka oll silmälasien ei-nii- n kohä kuin vai-a- t Ja
tavan lapsi Ile olhat kuan kansojen etnografiasta
llblkkarelta Juutalaisia
rajan yli pula-aikan- a 30 ""'imuunsa
kuin suomalaisia- - Ja ve-kin
Tullessaan oll ollut aytl k)hättyjen esi
tlas nyt oll hiukan kahden
kymnunenvlldeii Muuan komitea
näitä liblkkareita
ja Manjka oll
erääseen sotatarrlketehtaaeen Uu-det
ulitat tehdastyöläisiä
Ja sotateI-lluudess- a
Palaan vielä heidän koh
Intä asiaa emme olneet antaa
Manjkalle ja hänen seurueelleen an-teeksi
Hän el Papanlnista
mitään kuin muistakaan
Tullaan
lukematta lehtiä! Sehän
Vankilassa tu-lee
näet tunne että elämä el
normaalisti raitiovaunut
Irat voi enää kulkea jotakin
on
Nyt me rupesimme aatltamaan
on ahtaus Joka päivä toi viisi
henkeä
Valtava enemmistö oli puolattaria —
tehdastyöläisiä Hl ollut kulunut kuin
Volme viikkoa kun meitä oll seilissä
Vahdeksankymmentäseltseniän
Ja tultua oll teh-t- y
e mullistava ettl lat-tiallakin
voi Sängyissä oli
Jcuhlpatjat ja oli ollut oikein
lakanatkin Mutta kun ihmisiä oli
tullut kuin oll la-kanatkin
annetta Ja ne
jäivät sille tielleen el ollut
harmaa "annettiin
jjava VU(x]e)
a - v ' ' ' : :w' { r -
rs-- co '" SarV7SAiJÄ- -
täysin
kuulin
minun kuulin
tiennyt
Tatä ajatellessani huomasin
että DOlku hieman pa
remmaksi kylätietä
tuttavakl Päätin että koput
Sängyt Jäivät vanhimmille kun-- 1
ties nekin lopulta oll
lahetettltva pois vain pari Jätet-tiin
sairaita varten Lattialla-nukkumine- n
turmeli sellin korkeat koitte-llalsuuskäsltte- et
Alussa el
Miplnut toisen sängyn laidalle
mutta nyt sanglsti tuli yleisiä Istu-ma
kola
' Puolaksi Alkuperältään
el
tätä Kuuluslt-- '
kun ' Jadvlga
seitsemän Jota
' siis yksinkertaisesti
lkakamla~
hän
'silmienrepijäksi'
—
komea huone sisus-l'rorkt- ln
(Kansainvälisen raltaka
dun) nuoria
" hanovan takaa
kohi olla ulnkaan ennustaneet
näet tuli 'Hln Jälkeen kohosi
paljon luvun kun nurkan
— niin ' yrjiän koko seurue
hän l7-uo- - auuhuovlsta
kai alle
Järjesteli t)o-palkkoihi- n
tulokkaat
työskennelleet
taloihinsa
tapahtumista
per- soonallinen
Jatkua
mullls-ta- a
n-I- U
kymmenenkin
Jadvlsaa
nukkua
Joskus
enemmin
pyykkiin
Tyynyjä
hnopa
peitteeksi
saamisek-si
nalk
virolainen
muodostui
tyttojä oll Kamtshatkansa — koulus- -
sa sanotaan viimeistä pulpettlrlvlä
Kamtshatkaksi Ja niin
l)l'Z:n TAITKKLLLVKN TEATTERI
KnsimmäUen kerran tutustuin
DIZ:n taiteelliseen toisen
ankflavilkon akana satane-- °" olllt tilissä tekeillä Jo aa -
musta varhain Kamtshatkaan oll he
ti voimistelun Jälkeen kokoontunut
salamyhkäinen seurue Viisaan
venäläisen kansansadun
sankaritar on Vaslllsa
Mundraja so viisas Heidän supatte-luns- a
tukahdetut naurunnurskah
luk"et a välähdykset Vasl
taakse
Suomalaisten teatteriharrastus on
tunnettu asla se tuntuu rajolt
tuvan vain näyttämölle Venäläiset
sensijaan vievät mielellään teatterin
kote-ihtaisnvesuuaarravJlaeaiukshknaeärirynatäsetlamvlaäMt ill—iomipnrsohvaiesrnoaslimd-r-emu-aj-iJn-e- aan sharadl sellissämme esitet-tll- n siitä aikakirjat enää tietä-nee- t kertoa mutta traditiona tapa
oll sllrtynvt samoin kuin englannin-klelenpiir- i aamuvoimistelu hiljainen
tunti Ja tieteelliset luennot
Kslrlpun takaa pujahti esille Ulan
marsalkka lääkärimme Aija paäsä
töjhtölakkl Ja yllä erlnomaUen mie- likuvituksellinen alrueeupuku Jonka
alkutekijöistä tunsimme hartioilla
Rltamuorln imi "ksl esiliinaksi sekä olan sidotun
marsalkannauhan Karnovskajan kau-lahuiviko
Hän kholttl yleisöä
vanhain
nurXklntatapaln rnukaaa raofltanai
Mstl esItetUväl nlytelmU J eslt-täjle- n lluneellislä irula: hän huv
mauttl samalla että Uml nlrtlmi
vaatii ylelsältäkln älyn-kykyj- ä kuin näyttelijöiltä
lian olivatkin niin penkki-Vu- n
sängynlaitojen alUopalkatkia
Taas unohtuivat nila kuu-lustelut
kuin syytöksetkin unohtnl-va- t
tuskalliset huolet kodista kua
astautnes lapsellista Iloa Taltua
'v' ' V "' VV ~ XStti # a jM H2
--"- " Jffl xfe
eikkaiiu jalkamatkalla
Neuvostokasvatti
j — Harvinaisen kylmä Ilta
Nain vieiessänl suuren la rote- -
van miehen jolla oll pitkä
paksu rinnalle ulottuva parta
Han oll vanhanaikaisesti
pukeutunut mutta hänen Ikansa
oll korkeintaan viisikymmentä
— On tosiaankin kylmä
— Minne matka nuori mies'
hän kysyi Ja näin hänen luovan
erikoisen läpitunkevan
— Lähimpään ravintolaan aluk-si
janoin olkapäitäni kohauttaen
— Ehkä te voitte
— Nälkäinen? han uteli taas
lian Inl mlnlmn lr9tn fnlro IVinn
kylmästi selkääni — Ehkä tali- -
dotte seurata minua Ja aterioida mies mutta etteko että
kotonani? Vaimoni tulee olemaan teille voisi Jotakin tapahtua? Tie-tyytyval- nen saadessaan seuraa t taäkö perheenne missä päin oles- -
Asun assa aivan lanena ja voitte
viettää yotäkin luonamme
niin väsynyt Ja nälkäinen'
että ilman muuta suostuin hänen
ystävälliseen ehdotukseensa Tosin
hänen käytöksenpä tuntui hiukan
jijuiiiiin tavaua muna
silta cl nyt Jaksanut
— at-p-a xiausitua auuiuu-- 1 jäinen tanansa Kunnan saisin mu
te hän sanoi tyytyväisenä — kan ruokaa heti pois
nyt lähdemme tätä tietä Samassa hätkähdin OUln voinut
Pian näin edessäni talon jonka vannoa että kuulin nuo-ove- n
mies aukaisi avaimellaan Ja kauksen verhon takaa
pyysi minua astumaan slsaan
ionklnlainen vaarasta! nousi ylös täytti piip-uiltasi
minut heti sisään päästyäni punsa Ja meni sytyttämään sltf
i- - i i i_ _ „i i„ I lieden ääreen Miksi pl här käske
sla heistä 1'uJlan Naslllsa ranskatar Charlie Isäntäni ei puhunut mitään sy-Kalk- kla
heidän I Juutalaiset katossa
hytin ja] laäkärlvenkko Alla minä oll
puhelias
vankilaan
ter-vehti
suomentaa
Manjka
astuiilsta
rueesta
oll
voi
MJezhdunarodnyl lut
tus oll ollut nyt
Koko oll ränsistynyttä
voi
perheen kalkki
Jännitys
taitteessa 'lrletlln
paassft
uelmmat
enempää
rälvän vanki-laa- n
loukkaus
helposti
täytynjt tapahtua
Tltemän
Charlien
havainto
sänkyjä
lainkaan
kullekin
aI
muuttui
kapeaa
kasvaessa
asuimme samoin
arvokas mutta
varrella liudalla kalkki
luentoa
sängyt
edespäin
teatteriin
Jotakin
Vasi-lihan
luo
suosituin
veikeät
rippuJen
Teatteri'
mutta
eivät
liehuvan viitan
yli
saa-pumaan
teatteriin ylistäen
yhtä paljon
täynnä
hetkeksi
? "
tukka
ja
hiukan
minuun
katseen
ja
pelkää
Olin
umuuiMJua
välittää
cuu
lahtisin
vaikka
aavistus Isäntäni
erottautui
malainen
ja tomuls- -
ja kuu uumaani vnu ime uu--
lelllsestl lukitsi Jälleen oven ja
pisti avalmerf taskuunsa tunne
vain lisääntvl
ta Koko huone tuoksahti Ilkeästi
homeelta
Istäntänl ohlasl minut Dortallta
alas kellarikerrokseen ja siellä hän
kymmenenet silmäparit odottavina
tuijottivat näyttämölle
Kslrtppu nousi
Näyttämö esitti liputettua stadio-nia
ja aivan uudenaikaisia näyttä-motapoj- a
noudattaen me yleisö o-llm- me
vedetty näytelmän piiriin ur
heilukilpailujen katsomona
Pleness äslvulooshlssa Istui kalpea
Frida Jako arvokkaasti nojaten sei-nään
pyöritteli leivästä muovailtua
valtavaa havannaslkaria ja esitti o--
dottamattoman hyvin kuivakiskoista
englantilaista penkklurhellljalordla
Hänen vieressään kllhkeänä vetoalyö-van-a ranskalaisena keikarini utni
Charlie Jonka sointuvalla pariisilai-sella
korostuksella lausutut sadatte-lu- t
kilpallujännltvksen kasvaessa
tämän tästä leikkasivat Ilmaa Kor-kellumille-en
kohosi Ho aiheuttaen Hl-tamuor- ln hannlstuneen varoltushuu-dahdukse- n
sillä hän oll taaskin ot-tan- ut vapaaehtoisen vartljanpalkau
rlMlkko-ovell- a kun kllpajuoksljat
lihava Vallisa Hajeva Ja pieni tum-ma
Uaakel lyhykäisissä hm — urhei-iuhousuis- sa
— ilmestyivät radalle
rinnassaan nauhat Johon noella oli
Piirretty edelliselle P Ja Jälkimmäi-selle
K: he siis edustivat Ranskaa
ja Knulantla Villin Juoksun voltti
vikkelä Englanti
Toinen näytös kuvasikin voittajan
scppelolntlä Korokkeella seisovan
pikku Kaakelin ohimoille airut laski
värillisistä nauhoista uljaan seppe
len viitaten marsalkansauvallaan voit
tajan LkirJalmeen ja torvlorkesteri
(sanoisinko muklorkesterl) Dina
Uina ja vaalea rakoojatar Martta soit
tivat fanfaarin
Kolmannessa näytöksessä korkein
vedon hävinnyt ranskalainen — siis
Charlie — Joi kapakasa Music Hal-lin
tyttöjen seurassa viimeisetkin ra-hansa
Englannin kielen tiedon Jyrä-ne- n
Jonka minäkin olin selliin kylvi
nyt kantoi Jo uljaan hedelmän: kuo-ro
lauloi relrpaastl "Show me the
way to go home" Vllmela masen-tuneena
Onnettarensa oikuista Ji tuh-- lattuaan Tiimeistäkin kolikon epäon- -
ia muuMiauiegiooniin (Jtku)
j Jälleen (avaimella aukaisi eräin
oven Mutta miksi kaikki ovet yli
lukittu? Tulimme huoneeseen Jo
ka oli Jonkinlainen arklhuone Ja
keskellä lattiaa seisoi katettu poy- -
ta Huoneen taustassa oll jonkin- -
lainen Iso verho
— Istukaa pöytään nuori mies
haen heti Jotakin purtavaa
Hän alkoi kantaa ruokaa pöy-tään
Ja minä katselin ympärilleni
Liedessä paloi paksu tukki Josta-kin
kaapista hän otti esiin kyl-mää
lihaa kylmiä perunoita voi-ta
pan leipää srka ylimääräisen
luuiuen vuuiuinsj isaiuu istuutui
t VlerCenl- -
i — olette Jalkamatkalla nuori
kelette?
— Minulla el ole perhettä sanoin
a tuijotin ruokaan himokkain
silmin — Vain sisareni tietävät
että olen Jossakin Skotlannissa
ja mitäpä minulle voisi tapahtua?
yjiiyjx mies kummallinen jjuiiv'- -
saan Mutta mitäpä siltä oli minkä
----- ---- -
nyt m nua syomaan? Ruoka oikein
vaivasi minua öiia paiisi hlllal- -
s-uus-
Kin aiKor Kayat nermoiueni
ja äskeinen kuulemani huokaus
Mikä paikka tämä oikein oll? Sa-massa
mies nousi ja lähestyi ovea
— Ehkä on aika syödä illallista
Menen noutamaan volmoanl Ikä-vä
kyllä hän el voi itse liikkua
joten minun on kannettava hänet
tänne ylös Suokaa anteeksi het-kinen
Kävelin huoneessa edestakaisin
ja minulla oll omituinen vaisto
siitä että minua uhkasi vaara
Lahtisinko tieheni? Mutta sitten
saisin taas harhailla ties kuinka
kauan eksyksissä ja nälissäni ko-vassa
tuulessa Ja sateessa Päätin
Joka tapauksessa odottaa Isäntäni
paluuta Samassa kuulin portaissa
raskaita askelelta ja lisäksi kuulin
hänen puhelevan hellästi Jolle-kulle
nähtävästi vaimoilleen
— Rakkaani kuulin hänen sa-novan
olen tuonut mukanani tän
ne eraan nuoren miehen Saat
tä yhtä paljon kuin konsanaan
Charles VVyntonlsta Saat nähdä
hänet rakkaani aivan heti Tule
nyt niin esitän sinut
Nousin pystyyn tervehtläksenl
talon emäntää Ovi aukeni Ja Isän- täni tuli huoneeseen Hänellä oll
svlissaän nainen — el sr olikin
vain suuri nukke! Han lukitsi Jäl
leen oven Ja pisti avaimen taskuun
sa Nyt hermostuin lopullisesti ja
lähestyin ovea
— Istukaa vain rauhassa nuori
mies me aterioimme kalkki vh- - dessä
— Aukaiskaa ov1 tahdon lahtea
heti
— El tule kysymykseenkään Te
Jäätte tänne vaimoni on hyvin 1-ha-stunut
nuoriin miehiin Sitä pait
sl ette kuitenkaan voi päästä ulos
Minun oli pakko Istuutua enhän
muutakaan voinut
=— Nucrl mies varoitan teitä
naisten petollisuudesta Te olette
komea mtei aivan yhtä komea
kuin minäkin mennessäni naimi-siin
tuon na!en kanssa Katsokaa
tuota naista hän oll Joskus kaunis
Ja nuori luulin häntä rehellisek-si
kuten itsekin olin Luotin hä-neen
rakastin häntä Jumaloin mntä Tein työtä kuin hullu voi
daksenl täyttää hänen pienim
mänkln oikkunsa Hän synnytti
-- — — -- — - aw a ia a~ tuskissaan hän huusi vieraan mie
hen nimeä Se oll Charles Vvnton
kalkkein paras Ja hiotetuin ystä-väni
Hyhdyin kyselemään Ja tus- -
kissaan hän tunnusti kaiken Kä
sitättekö kaiken9
(Jatkoa T:nelli Ivullt)
SUOMEN
ja
—
55 Luku
Porvoon"
maamme hallinto loDullisestl
Suomessa tuli tästälä-hin
olemaan
Joka samalla oll
esimies Ja maassamme olevan so
taväen Hallitusneu
vosto sai nyt Jäsenen
a V 1816 ia nimen Keisarillinen
Suomen Senaatti Sen sivulle ase-tettiin
Jonka oli val-vominen
että ylim
mästä alimpaan asti lakia nou
Tähän virkaan tuli en- -
Matias Calonius Sltd
paitsi oll erityinen —
— Jolla oll toimena esittää Suomen
asiat Tähän toimeen
tuli R Rehbinder Mut
ta hallitus oll aluk
sl vain sitä Suomea varten Jonka
i venaja viime sodassa oli valloit- - t7iwakmnuiukuutji„ucnmksiltaviit(a7assu„'t„uio„u_liniacmiji„iva u_„inhi vv?n_uauomvie Kim uiuiiMuiMua ce tosin on
saanut osittain Pltdä Ruotsin ai
kuisia lakejansa mutta
oikeudet se oli alusta pi- täen Ja suuria alueita
oli siinä Venäjän
Joita Suo
men valtion vasta vii-me
aikoina on takaisin lunastettu
vanha Suomi niihin ai
koihin vietti kituvaa elämää
I:nen sen-tähd- en vuoden 1812 alusta Jo yh-distl- kln osan maata Suomen
Ja liitti kan-samme
erilleen Joutuneet osat tä- etetntä tyaahsä ytähmteäennkin Vpoeidräaastnä sAalneko-a staanteNriiinpI:än hhaärnrasvti 1S81u9ommenatpvanratsi-i
laajalti Suomessa voittaen monella
tanoua nnrieii„
Jo vuonna 1812 tuli Helsinki Tu- - run sijaan Suomen
sl Ja näistä ajoista alkaen mvv
kin Tampere alkoi kohota maam- me Mut-t- a vuoden lopulla 1825 saapui sa-no- ma että keisari oli äkkiä kuollut
lukuun i:nen päivä Jou- hl:inäenJa ohllänaeinkansa mieo-ll Suomelle tavallaan ai-k- aa Jonka vertaista tuskin sen
historia kertoa tiettä
muisteli kansa tätä
PoKrvuononSuomen rrit„it_uli sslen aukesi Itsenäl- -
Onalihan tasavaäevsatiöti suure- „
man väestön henkistä Jamekttainäsail-_tsät-- a- täällä yhtä tärkeinä asiana kuin
slvlstvsti n-- ti
HMsuetttaOlkoet rreahnfat helnntl hlstorUl- - Suomen lufVoHktat o4l1i4vUaUtVUJo
L uluneel- - tahollaan tuskin voitiienttä "idän
mistJäaän lvis
via umiin r um A niin että -slhrtv lunio
tajat Porvoon ~anoi-?- „
maan
Mtonuttanuorten miesteTnurun yUopU
eli henki ja se ui uut- -
HISTORIAA
Kirj Signe Prattis
Aleksanteri I:sen hallituskausi Maamme halli-tuksen
järjestäminen kansan suhtautu
minen siihen Suomalaisuuden suur- miehiä 19-vuosisa-dan
alussa
valtiopäivien päätyttyä
Jär-jestettiin
Keisari-suuriruhtina- an
edustajana
kenraalikuvernööri
hallltusneuvoston
ylipäällikkö
ensimmäiset
prokuraattori
virkamiehet
'dattivat
slmmälseksi
valtiosihteeri
myöhemmin mlnlsterivaltloslhteerl
hallitsijalle
nimitetyksi
yllämainittu
perustus-lailliset
menettänyt
läänitetty yli-myksille
lahjoitusmaiksi
välityksellä
Ylipäänsä
Jalo-mielisesti
Aleksanteri
suu- riruhtinaskuntaan
myötätuntoa
lempealla kdvtöksellään
pääkaupungik
teollisuuden pääpaikaksi
Taganroglssa Etelä-Venäjäl- lä
Aleksanteri
Jaloimpia
hallituskautensa
edistyksen
tl-kalse-mpl
Mielisuosiolla
hallitsijaansa
Suomalaisen kansallishengen
herätteitä
valtiojärjestys
valtiopäivillä
mahdollisuuksia
sivistyksenkin perustamiseen
suomalainen
enemmistönä
näyttlhän luonnolliselta
kohottamista
ruotsalaista
Juurtuneet
sivistyneet
uneksia-kaa- n Uyksestä suomalaisesta
tylsistynyt
""mvaltiopäivillä pysyttämistä e-deue- enkln virkakieleni
muutamien
Porthanin keskuudessa
ta virikettä Porvoon valtiopäivistä
Jhaet Hssaällvnantosstiuistäta mnäamhtäavnaustoaretkamn-le
sallisliikkeestä joka näihin aikoi- hin yhdisti Saksan kansan taiste-luun
Napeleonln valtaa vastaan Ja
Joka elinvoimaansa etsi oman kan-san- sa muinaisuudesta kansanru-noudesta
Ja kielestä Tuo Ruotsiin-kin
levinnyt kansallisuusliike c!t
kylläkin yksipuolista Ja haaveel- lista eli romanttista mutta se sai
nuorten sydämet syttymään myös- kin Suomessa Tämä harrastu3
puhkesi intomieliseksi suomalai-suuden
harrastukseksi Yksi noista
Turun yliopiston merkkimlehist a
oli Juhana Jaakko Tengström jo- ka hartaissa kirjoituksissaan esitM
suomalaisen kansanrunouden ke-räilem-isen
Ja suomenkielen tieteel-lisen
tutkimuksen taroeelllsuuttn
Toinen oll Eerik Kustaa Ehrströin
Joka erItylses harrasti suomen
leJen ottamlsta maan opetus- - Ja
1 virkakieleksi Suomessa oll Jou- - duttu sille kannalle että alettiin
yleisesti arvostamaan Suomen mie-hen
sivistystä sen mukaan kuinka
huonosti hän osasi suomenkieltä
"Nyt kun olot ovat muuttuneet"
— kirjoitti Ehrström — "me alam-me
vasta selvästi huomaamaan
kuinka paljon olemme kadotta-neet
irtautuessamme kansallisesta
kielestämme Ja samalla kansalli-sesta
itsenäisyydestämme Nyt pi-täisi
Suomen kansan muodostaa
Jakamaton kokonaisuus Nyt pitäisi
Jokaisen kansalaisen tuntea sisim-mässä
sielussaan että hän on suo-malainen
elka mikään muu Aja-tuksen
Ja kielen yhteyden oltaisi
sitoa kaikki toisiinsa ratkeamatto-milla
veljeyden siteillä" "
Vleslä vcimakkammln leimusivat
suomalaisuuden aatteet Adolf Ivar
Arvldsonln vuonna 1871 pcrusta-amss- a
sanomalehdessä "Abo Mor-gonbla- d"
(Turun Aamulehti suo-menkielen
mcrkltynsestä Hynellä
oll mahdollisesti vielä koikeampl
käsitys kuin hänen aatetovereil-laan
"Pyhlntä kansakunnalle on
sen äidinkieli" — hän kerrankin
kirjoitti — "Suomen kansalle on
äidinkieli kaiken kansallisuutem-me
Ja kansalllsarvomme ensimmäi-nen
ehto Se on se lähde josta
isänmammc ammentaa kaiken
henkisen voimansa se sykkivä sy
dän Joka levittää eloa Ja voimaa
kalkkiin kansakerrokslln" — Ar-vlds- on tahtoi myöskin valtlolllscstl
Ja yhteiskunnallisesti kohoUaa
suomalaisuutta Ja suomalaista
kansaa Senvuoksl hän vaatii val-tiollisen
elämän kehittämistä pai-novapautta
Ja elinkeinovapautta
yjn tärkeitä uudistuksia Ja pa- rannuksia
Neljäs suomalaisuuden harrasta-ja
Reinhold von Becker päätti
panna ohjelman toimeen käytän
nössä Turussa oll Jo v 1776 Ilmes-tynyt
suomalainen sanomalehti
"Suomen kieliset tietosanomat"
mutta vuoden kuluttua tuo maam-me
ensimmäinen suomenkielinen
sanomalehti oll kuollut Vuonna
1820 alkoi Becker Julkaista uutta
sujuvasti kirjoitettua suomenkie-listä
sanomalehteä "Turun Viikko-sanomat"
se sai parituhatta ti-laajaa
mikä siihen allraan oli kuu- -
lumatonta Vusikymmentt kauem
min el Beckerin lehti kuitenkaan
Jaksanut elää Arridsonln vaiku
tus sai äkilllsemmän lopun Alek-santeri
l:nen alkoi hallituskauten
sa loppupuolella enilleniln kaik
kia vapausharrastukala ia v ISIS
perustettiin hänen aloitteestaan
(Jatkoa 7:M HvaHa)