Vapaa Sana, August 30, 1945

              m S1B!' fH '
r { I li H '
'
i 11 'm
f!
m ra iv s
' f fr Vl 1 1
! '--
1 SS
-
1 !
K ' ' I' h y 'ifi5 rMsJ Mii:
u r
9 I M i
f ii's '
m
j ? 'M
n a
--
" ! 0 tK
t
Ui
il]
J 'J!i i
iI'
i JMä r!
' IIII:8
a "iiJii
v
dll t
WM
' -- !
' a
VU1 TORSTAINA ELOKUUN JO F THURSDAY AUGUfT 30
YAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indcptndcnt Flnnlth-Canadia- n
Nwspaper
Publlshed tvtry Tucaday Thurt-da-y
and Saturday by Tha Vapaa
Sana Press Llmtid Toronto Ont
EINO UNHOLA Prcaldent
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Privatt Address of Prtldnt:
Soho St Toronto Ont
uusinen and Editorlal
Departmenta:
19 Huron St Toronto
Phone WA 7721
Reglttered teeond-clai- a matter
January 19th 1932 the Post
Office Department Ottawa Ont
Subscrlption rates In Canada and
United States: Ptr Year $375 Slx
Montht $£00 Three Montha $100
In otrrer Countrlei: Per Year $500
Slx Months $250
Historiallinen
tapahtuma
Taman viikon alussa tapahtui
taman sodan saurln historiallinen
tapahtuma kun ensimmäiset ame-rikalai- set
miehitysjoukot nousivat
maihin Japanissa Ensimmäisen
kerran historiassaan Japani nimit-täin
havisi sodan Ja Iisaksi Joutui
vieraiden mlehittamaksl Se on Ja-panilaisille
katkerin pala mitä
ajatella saattaa He ehkä voisivat
kestää havion katkeran maljan
mutta miehitys heille Jotka vuos-ituhansiin
eivät ole omassa maas-saan
nähneet vierasta rotua olevia
isäntiä on kaiken kukkura
Japanin perusteellista häviötä ei
kuitenkaan sovi ottaa surkuttelun
kannalta silla heidän pulaansa
eivät ole kukaan muut syypäitä
kuin he itse Ja valkoisen rodun
kannalta Japanilaisen sotilasmah-din
täydellinen hävittäminen on
mitä ensiluokkaisin historiallinen
tapahtuma Maailman Ja erikoises-ti
valkoisen rodun tulevaisuus oli-si
varmaan muodostunut perin
mustaksi Jos Japanilainen mUitaa- -
rlmahtl olisi saanut valtaansa ko-ko
Aasian Ja Tyynenvaltameren a-lu- eet
Muutamien vuosikymmenien
kuluttua olisi siltä kieltämättä ke-hittynyt
mahti Jonka kukistami-sessa
olisi tarvittu koko maailman
voimat erisessä elämän Ja kuo-leman
kamppailussa Nyt vielä ky-ke- n'
tuon uhkaavaksi nousevan
mahdin kukistamaan melkein yk-sinään
yhdysvaltalainen sotilas-mahti
Britannian Ja Venäjän o-san- otto
sotaan Japania vastaan el
nimittäin ollut mistään ratkaise-vasta
merkityksestä Joskin kunnia
on annettava brittiläisten doml-nioid- en
Australian Ja Uuden See-lannin
taisteluille yhteistä vihol-lista
vastaan Ja brittiläisten Jouk
kojen toiminnalle Burmassa Ja
Kiinan avustamisessa sekä britti-läinen
laivaston yhteistoiminnalle
Yhdysvaltain laivaston kanssa
Venäjän osallistumisella sotaan
Japania vastaan ci ollut mitaan
erikoista merkitystä sillä Japani
tosiasiallisesti oli Jo kypsä antau-tumaan
kun Venäjä JulMi sodan
Nyt kun sota maailmassa on
päättynyt länsimaisilla liittolaisil-la
Britannialla Ja Yhdysvalloilla
cvat kaikki valtit käsissään voit
taa myöskin rauha maailmaan Ja
nama raitit olisi käytettävä aika-naan
maailmalle pysyväisen rau-han
turvaamiseen Joissakin pii-reissä
pyritään osoittamaan kyl-myyttä
länsimaisten liittolaisten
politiikkaa kohtaan Ja koetetaan
väittää että Britannia Jr Yhdys-vallat
cvat Joissakin suhteissa
menneet myönnytyksissä Illan pit
I
—
4
2 B
aa
at
källe Ja että nami myönnytykjet
vaarantavat tulevaisuuden rauhaa
Niin el kuitenkaan asian välttä-mättä
tarvitse olla Me nyt sodan
päätyttyä olemme päässeet huo-maamaan
että Britannian ja Yh-dysvaltain
seuraama sotapolitiik-ka
sittenkin oli tehoisinta Ja se toi
voiton aseillemme Ei ole syytä
epäillä etteikö näiden maiden yh-teinen
sodanjälkeinen politiikka
olisi samoja linjoja kulkevaa ja
etteikö tuon politiikan ansiosta U
maallmanrauha turvattaisi Edellä
jo lausuimme että länsimaisilla
liittolaisilla on nyt sodan päätyt- -
tyä kaikki valtit käsissään N-- -(
kaksi Britannia Ja Yhdysvallat
seisovat suurina Ja voimakkaina'
lähes kuusi vuotta kestäneen so-dan
Jälkeen — suurempina Ja i-makkal-mplna
kuin ennen sotaa
Mutta niiden politiikka on demok-raattista
Ne eität käytä voimaan
sa Ja pakolta voimakeinoilla ellei
siihen ole aivan suoranainen pak-ko
toisia valtoja hyväksymään
niiden katsantokantoja vaan ne
vetoavat Järkisyihin Ja koettavat
saada erimielisyydet ratkaistua
rauhallisin keinoin Noita erimieli-syyksiä
on paljon tielä fodan Jäl-keenkin
Ja rehellisyyden nimenä
en sanottava että niitä ilmenee
ykslnpa liittolaisten keskenkin
Naiden ristiriitojen ratkalsuus lan
simaisten demokratioiden käsissä
olevat valtit Ja heidän voimania
jaavat taka-alal- le mutta cl ole
epäilystäkään etteiko niitä käy-tettäisi
ellei maailman turvalli-suutta
muuten saavutettaisi
Japanin miehityksen alkaminen
talla viikolla on ei ainoastaan it-selleen
Japanille historiallinen
mutta se on myöskin historiallinen
siinä merkityksessä että kaksi
maailman rauhaa uhkaavaa voi-maa
on nyt jo kukistettu: preussi-lainen
militarismi ja japanilainen
uhka valkoiselle rodulle Se on Ii-saksi
historiallinen siinä että Bri-tannia
ja Yhdysvallat seisovat nyt
maailman kaikkein voimak-kaimpana
yhdistelmänä Ja päät-täväisinä
luomaan maalimaan py-syvän
rauhan voimansa painolla-kansanvalt- aisen
rauhan jota seu-raa
kansanvaltainen maailman
järjestys
Huvia
Tämän viikon lopulla tulee taaen
olemaan hauskaa tuomirannalla
Sunnuntaina )kuun Z päitä on
uuret urheilukilpailut Ja penkkiur-heilijoille
monta ajanviettoa Illalla
nousee Jalka koreasti Klnnuen ol-ion
Johtamana Ja lystiä on vanhalla
Ja nuorella Maanantaina Jatketaan
samaan tyyliin mutta Illalla näytäm
me teille en hauskan Syy srornan-sln- "
Tulkaa nauramaan Ja nautti-maan
Olen arma että teillä on
hauka Ilta Näyttelijät otat teille
tuttuja ja saatte odottaa tyydyttävä}
eltystä Tulkaa suurella joukolla
Ii Voiman Sunmlrannalle sunnun-ain- a
Ja maanantaina syyskuun 2 Ja
3 pähä Erlkolen hyvä ravintola mo-lempina
päivinä Tulkaa nauttimaan
emäntien herkuista
—Voiman huvitolmlkunta
Montrealin opettajat
lakkopuuhista
Montrealista Ilmoitetaan että noin
1000 Montrealin opettajaa tulevat
syyskuun 4 päivänä toimittamaan lak-koäänestyks- en
ellei siihen mennessä
heidän palkkakysymystään ole rat-kaistu
tyydyttävällä tavalla Viime
keväänä sovittelulautakunta päätti
että Montrealin katolilaisten opet-tajien
palkkavaatimus oli oikeutettu
ja kohtullinen mutta sen jälkeen el
asla ole muuttunut miksikään Joten
opettajat aikovat saada mainitun lau-takunnan
päätöksen perille lakolla
ellei muu auta
Epävirallinen edustaja tulevaan rauhankonferenaalln — atooml-pomr- rl
" sePtfä raurankenfererstin eiustajiMe'
Ja kävtSnnclllren rauha — taikka muuten — Z S Monltor
Pakinajuttuja
On se kumma paikka että totuus
pakataan unhoittamaan vanhe-tessaan
Naiden sotavuosien aikana me
olemme esimerkiksi taalla Cana-das- sa
oman kansallisuutemme kes-kuudessa
nimittäin suomalaisten
päässeet huomaamaan sellaisen 1 0 htyivat vastustamaan ryssien
seikan että eräät piirit eivät mil-lään
tahdo omistaa omikseen sitä
mitä menneisyydessä ovat toosan-ne- et
Katsellaanpas esimerkiksi suo-malaisia
kommunisteja
Ennen tätä Isoa rytakkaa ne po-jat
vannoivat Kremlin Ja Mosko-van
tornien nimessä että Venaji
el ikinä tule hyökkäämään kenen-kään
päälle eikä se ikinä tahdo
tuumaakaan toisten alueita eikä
myöskään anna omlaankaan toi-sille
Kuinkas on käynyt?
Tuskin ehti Canadan suomalai
sen kommunlstilehden painomuste
näiden sanojen Jälkeen kuivamaan
kun ryssa laksl "vapauttamaan"
Suomen työläisiä Ja tänä päivänä
tuon "vapautuksen" tuloksena noin
kymmenen prosenttia Ikivanhoista
suomalaisista alueista on ryssän
hallinnassa
Mutta tämän maan suomalaisten
kommunistien eiliset touhut eivät
ole tassa Kun syntyi se tunnettu
Hitlerin Ja Stalinin liitto niin nä
mä älskat ryhtyivät veljcllemaan
natsien kanssa Ja selittivät sodan
sytyttyä että Britannia käy im-perialistista
sotaa Saksa-raukk- aa
astaan Samalla he lskekslvat fil-maa
natsimielisten kanssa ja tuu-mailivat
että kyllä nyt brittiläis-ten
loordlen selkäranka nujerre-taan
kun toverit Stalin Ja Hitler
ovat liitossa
Me koetimme Jo silloin heille
tuikuttaa että älkää hyvät veljet
vielä brittilaista leijonaa nylkekö
sillä se on historiassaan osoittau-tunut
sellaiseksi tekijäksi minkä
karjaisu viimeksi rauhanpoy däs&ä
kuuluu
Mutta uskolvatkos nuj hyväk-käät
mcita? Mlta vieli natsien
kanssa vain Jatkohat sllmanlsku-jaa- n
Vasta sitten kun Hitler laksl
kormyyttämaan Venäjää näinä
suomalaisista kommunisteista al-koi
muodostumaan natsi-- lhollisia
Silta lahtien koko ajan sodan
loppuun saakka suomalainen kom-munisti
on Canadassa laulanut us-kollisesti
ylistysvirttä Venäjälle ja
joutuupa kenen tahansa kanssa
puheisiin heidän sakistaan niin
Joka yksi sovlettlrouva ja neuvos-tove- ll
on kirkkaasti sitä mieltä et-tä
Venäjä on kaiken voimallisin Ja
rehellisin maa maailmassa
Heiltä el saa puristamallakaan
myönnytystä että läntisten kan-sanvaltaisten
maitten rikkaus ja
teollinen ja tieteellinen voima oli
se tekijä joka talutti itse Venä
jänkin volttolsten aitojen Jouk-koon
Tällä hetkellä nämä suomalaiset
kommunistit kirota narskuttelevat
isäntiensä puolesta jokaista joka
yrittää puhua asioita suoriksi Ja
muistella mlta kommunistit ovat
olleet miehiään ja mitä he ovat
Alvan kuin kuorossa ja komen-nuksesta
ovat suomalaiset kommu-nistit
liittyneet mukaan toisiin
kommunisteihin kiroilemaan Bri-tannian
hallitusta siltä että se us
kaltaa vaatia kansanvallan perus-tamista
Venäjän kontrolloimissa
maissa
Ja entä minkälaista hammasten
kiristystä harjoitetaan suomalais-ten
kommunistien keskuudessa
niitä suomalaisia vastaan jotka
-- vapauttamista" vuoden 1939 syk-syllä
Heidän mielestään oli suo-malaisilta
rikos kun he puolusti-vat
maataan hyökkääjää vastaan
Mutta jos hyökkääjä olisi ollut
Joku muu kuin Venaja niin Cana-dan
suomalainenkin kommunisti
olisi antanut suomalaisten vastus-tushalul- le
siunauksensa Mutta
kun se oli kommunistinen Venäjä
niin se pyllaytti heidän mielissään
oikeuskasltteenkin ylösalaisin
Vaikka mikäpä kumma se on
Sitä ajaa "Isänmaan rakkaus"—
neuvostolsänmaan Se on nähty
tämän päättyneen sodan aikana
Neuvostolsänmaan puolesta kom-munisti
on valmis pettämään min-kä
hyvänsä ja kenen hyvänsä —
vaikka oman äitinsä Sillä el ole
mitään moraalia siinä mielessä
kuin kulttuuri-Ihmine- n sen ym-märtää
Klvlperän Pekka
Tunmins Ont
Nyt kun sodat on sodittu Ja Jäl-leen
saadaan siirtyä rauhan askarei-siin
Ja se suuri Jännitys minkä vai
lassa mielemme Ja katseemme on ol-lut
suunnattuna eteenpäin tulevai-suuteen
aa Jälleen enempi normaa-lle- t
suhteet niin meillä on tilaisuus
luoda katsau myöskin taaksepäin
Jo elettyyn elämään Ja tässä mle-Ie- ä
kehoitetaankln kaikkia Timmln-I- n
Ja ymrarlston suomalaisia Joilla
tähänkin on mielenkiintoa Ja harra-stuta
Canadan suomalaisia eslral-taaji- a
Ja heidän työtään Ja saavutuk-siaan
kohtaan sekä yleensä Cana-dan
suomalaMa Ja heidän harrastuk-sena
koskevan hltoriaalnehlston
keräämiseen mahdolllta hltorlateo-t- a
varten saapumaan yhteiseen ko-koukseen
Harmony-haallll- e tlltalna
syysk 4 p klo T3D III Kokouksen
tehtävänä tulisi olemaan löytää pa-r- a
mahdollinen tapa Tlmminsln Ja
ympärltön suomalaisia koskevan
hltoria-alnehlto- n keräämiseen Niin
että siltä muolotuisI historia Josa
asiat Ja tapahtumat perutuvat todel-lisuuteen
eikä Jäisi mielijohteista
rilrpuvikl Siis saapukaa Joukolla
keskutelemaan ala on tärkeä
—Toimeksi saanut
Senturtt menettävät
paikkansa
Ottawata Ilmoitetaan että noin
£23 ensurla tulevat menettämään
palkkana hallituksen palveluksessa
syyskuussa Ainoastaan 10 tai 30 Jäi
palkalleen Joksikin alkaa Järjestele-mään
tilastoja Jotka ovat hyvin laa-jat
Nämä sensurit ovat olleet posti-j- a
kaapeliosaton palveluksessa ja mo-net
sensurelsta ovat pakolaisia Euro-pasta
Jotka elvit ole laillisesti maa-han
tulleet Niiden joukossa on monta
ennen korkeissa asemissa Europas sa
olleita ollen heissä tohtoreita laki-miehi- ä
Insinöörejä ja raliitusmtenil
' Viistatyotä
osnrtrininnan
hyväksi
Sudburyn alueen osuustoiminta-väe- n
mielipiteitä esiintuoden
Kirjoitti E M Jouppi
Nyt kun osuustoiminta elää vo-imakasta
nousukauttaan eri seu-duilla
Ontarisakin —niilläkin suu-rimmilla
suomalaisasutuksilla —
kuten pohJois-- Ja keski-Ontar- lo
Thunder Bayn Ja Sault Ste Marien
alueet tuntuu enempi kuin Joh-donmukaiselta
että meidän olisi
nyt otettava tilanteesta vaari ja
kylvettävä osuustoiminnan sieme-niä
silloin kun maaperä on siihen
otollinen
Aivan surkuteltavan usein saam-me
kokousraporteista lukea miten
eri osuusliikkeiden kokouksissa va-litellaan
kasvatustyön heikkoutta
jota palkalliset valistuskomiteat
elvat ole voineet sivutöinään tehdä
niin tehoisastl kuin tilanne edel-lyttäisi
Ja niinpä ovat osuusllik-keemm- e
vaarassa näyttämään suu-ren
yleisön silmissä vain tavalli-silta
liikeyrityksiltä Joilla ei huo-mata
olevan sen ylevaplirteislmpia
sosiaalisia päämääriä kuin yksityi
sillä liikeyrityksilläkään
Meidän kastatustyömme tarve on
siis huutava Oikeastaan osuustoi-minta
näkee naikaa valistustyön
puutteessa Ainakin keski-Onta-rios- sä
on se jatkuvasti todettu Ja
samansuuntaisia valituksia olemme
kuulleet muualtakin Ja tuonlaisen
tilanteen me sallimme Jatkuvan
Vaikka osuustoiminnan alkuhisto-ria
osottaa uranuurtajien jo sata
vuotta sitten käsittäneen että
agltatslonityön täytyy kulkea lii-ketoiminnan
edellä Osoltetaanpa
siinä aikoja Jolloin ei hyväksytty
uusia jäseniä enempi kuin voitiin
valistaa
Tana päivänä me olemme tämän
kysymyksen kanssa kuitenkin sa-manlaisessa
kiipelissä kuten hu-moristi
Mark Twain selitti ihmis-ten
suhteista Ilmoihin nähden
Twain sanoi: kaikki puhuvat ja
valittava Ilmoista mutta kukaan
el tee mitään sen suhteen
"Umojen Järjestely" ennen a-toomipo- mmln
keksimistä oli Ih-misille
kuitenkin paljon vaikeam-paa
kuin meille on osuust aglatio-ni- n
tehoistamlnen kun vain jär-kiperäisesti
tarmokkaasti ja Il-man
turhia ennakkoluuloja —
Ilman "junula-tanula- " henkeä —
lähdemme asiaa yhtelsedun kan
nalta katsoen Järjestämään
Tähän vakaumukseen on tullut
osuustolmintaväkl nlkkelialueella
Me alamme voittamaan pesslmls- -
tisyytcmme ja opitimlstelna katse
lemme tulevaisuuteen Ja kun me
keskiontariolaiset näin sanomme
ulin se on jo paljon sanottu se!
Me — Jotka 1930-valhel- Ua kärsim-me
osuusliikkeiden nurlnmenot
taistelimme suuntarlldat ym ia nt parantune'na haavoistamme Ja
sisäisesti paljon voimakkaimpina
kokeneimpina Ja osuustoimntaan
luottavaisempina — etsimme o- -
suustolmlnnalle yhä laajempia le-venemismahdol- llsuuksia
— tarjoa-malla
ulkopuolisillekin yhteistoi-minnan
katta— tarkoituksella löy-tää
keinoja yhteisen teholsamman
kasvatuskoneiston luomiseksi yh-teiseksi
hyväksi
Kalkissa suhteissa me emme
kuitenkaan ole yhtä leväperäisiä
Meillähän on Juuri tuoreessa muis-tissa
se kun suurliike alkoi äsket-täin
uhkaamaan osuuslilitkeitä ko-hotetulla
verokuormalla niin sil-loin
me oivalsimme yhteistoimin-nan
voiman kiiruhtamalla tuke-maan
rahallisesti Ja toiminnalli
sesti Canadan osuustuimintaliit- -
toa Joka Johti puolustusta hyök-käystä
vastaan Mutta kun osuus
toimintamme näkee nälkää valis-tustyön
puutteessa niin sitä epä
kohtaa me emme voi Järjestää
samanlaisella päättäväisyydellä
Keskl-Ontarl- on osuustolmintavä-kl
on uskaltanut ottaa alottetn
tässä asiassa Esitämme asian kes-kusteltavaksi
Mitä te osuustolmin-taväkl
muualla tästä arvelette?
"Canadalainen" kan-salluuude- kii
Ottavasta ilmoitetaan että parla-mentin
ensi Istuntokaudella mahdol-lisesti
tullaan esittämään lakiesitys
Jonka mukaan canadalainen voisi ni-metä
Itsensä cacadalaiseksi niin ko-tona
kuin myöskin ulkomailla Bri-tannian
alamaisen asemasta jollat-te-n
kansallisuuden kuvaus eanadalal-sell- e
on nykyisin voimassa Mitään
varmempaa el kuitenkaan vielä ole
josko tällainen laki tulee
NO $4 — laif
Montreal Qoe
Montrealin P Mlkaehn Suom
u„nan UUtlllj
tumKielstäa aolnkakaohvtäakimteunlnlaytrujkaeaiEttal!l
I0vioUmimUni"s(Mtnun1UefUenam_i_T!iKiooimhtiantaalkaMa htinuZu
on ensimäinen syysjuhu yy
o—khirjker-o-ltmssaai—ltJauuumusaietltuainurapakaluvneemtlauusinHnojnaii lhomso
ta siltä sitten tuonnemrana
Allekirjoittanut oli Si
rlen seurakunnan i s
18 Ja 19 p Ne olivatkin
moiet Juhlittiin kok
ä eikä väsytty s
vaikka oli kuuma ki
Pastori A Karjala -
hyvää tjotä kesän uin
haikea
on se etu
vielä tyotai -- samaan seurakuntaan
oikein Cann
♦ Ste M
Jlussa tk
n suurta
uiiruntiipa
vi-Uk- aa
Sd inaS-- j
d tVrv
St-urdk- ji
W HIO! IllU WdlU {a nen toimiinsa Ja ei t „ UM molemmin pu m uffa v uuuihsena
toitek!n
hänestä i
1
-
TuUoonta
rarn a apotoll se on minunkin twcni a rukoukseni Kiitos n s n s- -„ kunnan ystäville ku„ M ]a
mastani hyvästä
Kotimatkallani an i i-j-mien
la pastori Ja rouva M-m-m
iUu5j Sudburjssa Sain kj u Uulaa u-udella
kohta valmiiksi t iiinaua km-huvilasaa-n
Hauska a pi n uio Iha
nan Järven rannalla p töineen ja vuoren seinineen Kylpemässä kMa-m- e pastori Ja rouva l ikkusaartn k-esäpaikassa
Kiitos teillekin HiKin
Sudburyn pappgpeihet kestitykses-tann- e minua matkalaita kohtaan
Kotiin saapuessani oli heti surus-anoma
vaMassa Mr Pekka Kinnunen
oli kuollut Ja haudattiin seuraavina
Palvana kun kotiin tulin Seuraku-ntatalolla
on kotimaan postia seura-aville
henkilöille: Neiti Alli Tervo D-n- o Tervolta Turusta Miss Olga
Mönkkönen Mlkko Marjamaa Nol-lalta
Mr Volt Drlsin Ruotsista Si-tten
on PunaNen Ristin kautta tullut
seuraaville: Annie Johansson West
Gurll Elvi Jaakkola Olkaa yst ja
Ilmoittakaa osoitteenne minulle Ja
lähetän ne mielelläni Hyvää kesä:
Jatkoa kalkille tämän lehden luk-ijoille
— J Yrttimaa
Pohjois-Ontario- n kasluku nousee
a$u- -
Pohjols-Ontarlo- n kaivoskaupunkien
asukasluku tulee Jälleen nousemaan
sillä monet sotatyolaiset Jutka sodan
aikana ovat kulkeutuneet Etelä Onta
rloon kuten Torontoon Ja HamlHo-nii- n
ovat alkaneet palaamaan taka-isin
entisiin kotikyliinsä Torontot
set muuttoliikkeet Ilmoittavat ettl
tämän vuoden aikana muuttokuormia
on mennyt pohJoleen enemmän tn
koko sodan aikana yhteensä
Sudburyn kaupunglnmajurl Beatos
selitti maanantaina että Sudburr?
piiristä on lukuisasti sotatyoU'sIi
Torontossa ym mutta näitä on '
kanut palaamaan takaisin Ja taka-isinpaluu
yhä kiihtyy
TImmlnsin kaupunpinmajurl Erä-nett- e
selitti että Tlmminsln viklla-k- u
on sodan aikana vähentänyt Tli
fiorto hengellä mutta muutamat poi-stuneista
ovat Jo palanntet Ja senja!
keen kun nykyinen jäädyttäni
tyopalkkolhlna päämy ' yy-ku- un
päivänä niin Timmlns ivoo sa"
Jätleenpalautumlsta Hai selitä
nykyl-i- n on tarve yli " "0 lrt'
palkallisissa kalvoksis=i
Kielioppi suomenkie-len
opiskelijoille
Duluthissa MInn 3 Haeit
Carl II Salmisen kusf -- ♦3MSS O
mens Niemen AM k Ituin
piklrja "Finnish Gran ur ? =
tarkoitettu sellalia henkilöni i
ten Jotka haluavat oppu suometti"
tä perusteelliesti Ja kieliopin Jo-keen
Sellaisille suomanille °
le Jotka osaavat eng!antitkW
mutta eivät vanhempiena kielti
mä kirja on erittäin suuriartri
Ja auttaa heitä helpot kun osa
Jo Josakln määrin puhua o
kieltä hallitsemaan Isiensä
fnyöskln kirjallisesti Soom--nuorel- le
el ota kauankaan
män kirjan avulla pBiit
Mutta "Ftt" maan suomenkieltä
Grammar" on myöskin nto J
piklrja kalkillekin ecglancikle
Jotka haluavat tutustua mo- -
Kuten sanottu "Hnnlsh Ori- --
on Carl H Salmisen f"!
voidaan sitä tilata Mtt
teellä: Carl H galmtaa i
MInn Kirjan hinta on UM