Vapaa Sana, January 06, 1976

              LPf i & #ei) BBBBBBWIIIBMBMBMMM
M - j MMv 'HJaHaaiBkriiiasflK' ' '
Suomen Huiia-uiuoinaauiyncus- tys otti vuoden vaihteessa
käyttöön uuden markan pajatson Vuoden aikana sitä on tar
DDT on
Vuonna 1962 muuan tuntema-ton
amerikkalainen tutkija ni-meltä
Rachel Carson kirjoitti
teoksen "Hiljainen kevät" josta
tuli tieteellisen maailman sen-saatio
järkytys Yhdysvaltain ke-mialliselle
teollisuudelle ja ny-kyaikaisen
luonnonsuo jcluliik-kce- n
tienviitta Teos kohosi no-peasti
hcst selleriksi Yhdysval-loissa
ja se käännettiin oitis
useille kielille mm suomeksi
"Hiljaisessa keväässä" Rachel
f Carson syyt ti maansa kemiallis
x ta teollisuutta siitä että se käyt- -
1 tämällä summittaisesti ja har
kitsemattomasi! erilaisia tuho-laismyrkkyjä
oli aiheuttanut
suunnatonta hävitystä luonnos-sa
etenkin kalojen ja lintujen
keskuudessa Erityisen ankara-na
syytös kohdistui DDT:n käyt-täjiin
ja valmistajiin aineen jo-ta
toisen maailmansodan jälkeen
pidettiin yleisesti ihmiskunnalle
siunauksena ja jonka keksijä
oli saanut Nobel-palkinno- n
Kemiallinen teollisuus käyn--
nisti oitis rajun vastahyökkäyk- -
sen ja teoksesta kiisteltiin vuo- -
sikausia niin Yhdysvalloissa
kuin muuallakin Vähitellen kui- -
tenkin Carsonin esittämän laa- -
jan dokumenttiaineiston todis- -
tusvoima osoittautui painavana- -
maksi mitä tukivat muualla
maailmassa tehdyt havainnot
DDT:n tulovaikutuksista 0
Klcltoja useissa maissa
Kesti kuitenkin vuosikymmc- -
nen vnihinpsivn nii ennm
Kuin lakisääteisiin toimiin DDT
ia ja muita vaarallista kemial- -
ELLI
s 20
k 29
Haudattu
Laken
Syvästi
Matti
Laina
Sirkka
Eric
J!lt
m
kaksiteräinen
iisia myrkkyjä vastaan ryhdyt-tiin
Tällöin useimmat teolli-suusmaat
Yhdysvallat mukaan-lukien
kielsivät tai rajoittivat
jyrkästi niiden käyttöä Esimer-kiksi
Suomessa DDT:n käyttö
kiellettiin kaikissa muissa tapa-uksissa
paitsi havupuutaimisto-je- n
käsittelyssä jossa se on ai-noa
tunnettu torjuntakeino ns
tukkimiehen täitä vastaan
Nämä kiellot ja rajoitukset
ovat johfancct DDT:n ympärillä
käydyn kiistelyn vaimenemiseen
ja synnyttäneet sen vaikutel-man
kuin ongelma olisi jotenkjn
selvitetty Asenne näyttää levin-neen
jopa tieteellisiin piireihin
sillä DDT:n luontoon leviämistä
koskevia tutkimuksia ci ole vii-me
vuosina sanottavasti laadit-tu
Tosiasiaksi kuitenkin jää että
suurin tapahtunut muutos on
DDT:n käytön maantieteellisen
painopisteen siirtyminen teolli-suusmaista
kehitysmaihin Nä-mä
käyttävät sitä sekä viljelyk-sillään
että sairauksien erityi-sesti
malarian torjuntaan Myös
joissakin teollisuusmaissa ku-ten
Italiassa ja Belgiassa on vie--
lä viime vuosina esiintynyt run--
saasti DDT:n ja muiden cvaaral-Jistc- n
tuholaismyrkkyjen käyt- -
töä
Tosin DDT:n valmistus ja
käyttö ovat selvästi vähentyneet
vuoden 1963 huippuluvuista Ia
vähenemistä lienee jossain mää- -
Viri tat'inhtunut mvöi'sÄvt£iimeHi vuo-- sinä Silti DDT:n cj(vään?Juon- -
toon chJjmXofcjpixluvat
RAKKAAMME
MARIA NORPPA
os Kotiaho
4 1900 Evi järvi
10 1975 Kirkland Lake
31 10 1975 Kirkland
hautausmaahan
kaivaten:
ja lapset
Nixon perheineen
Everit perheineen
Gertrude Watt perheineen
Norppa perheineen
oA
Omaiset
Lausumme rakkaat kiitoksemme kukista kor-teista
kantajille pastori toimituksesta
Taimo ja Maire Majalahdelle muistosanoista emän-nille
pöytäpalvelusta ja kaikille jotka otitte osaa
meidän suruumme ll
koitus levittää ympäri maata 1500 kappaletta Kuvamme vie- hättävä pelaaja on Raha-automaattiyhdistyks-en
sihteeri
— Lehtikuva
millään muotoa väistynyt Tämä
johtuu erityisesti siitä että DDT
on tavattoman pitkäikäinen ke-mikaali
joka säilyy luonnossa
vuosikymmeniä Se on myös
erittäin hcrkkäliikkeinen aine
joka kulkeutuu liukenematto-mana
vesivirtojen mukana sa-moin
kuin ilmateitse pitkiäkin
matkoja DDT:tä on löydetty jo-pa
Etelämantereen pingviineis-tä
Myrkky haittaa lisääntymistä
Erityisesti linnut ja kalat ovat
alttiita DDT:n aikutuksellc
valtaosaltaan siten että niiden
li sään tyrni skyky heikkenee Niin-pä
sen on todettu ohentavan lin-tujen
munankuorta sekä aiheut-tavan
munimiscn tai hautoml-c- n
poisjääntiä
Pahimmillaan DDT:n vaiku-tus
ilmenee ravintoketjun ylä-päässä
olcicn petolintukanto-je- n
kuten kotkan ja haukan vä
hencmisenä Mitä taas kaloihin
IluUtnt nrTi rutru (niistin rtiKniil Y"1 "" """"
ulViin louosurmaa vaa mau- -
mu"asa kehittyneiden l"' ttn i°llkossa- -
DDT:n biologinen vaikutus ci
kuitenkaan rajoitu tähän Niin- -
pU'sen on todejtu aiheuttavan
koe-eläimis- sä syöpää samom
Mn mutaatioita cli perintöteki- -
joiden muutoksia Lisäksi siltä
on myös fotosynteesiä cli aurin--
gonvalpn yhteyttämistä luonnon
kiertokulussa keskeisen tärkeä- -
lä ilmiötä ehkäisevä vaikutus
siihen ctta uusi entistä runsas-lukuisempi
tuholaiskanta saat-taa
syntyä jonkin ajan kuluttua
DDT:n käytöstä
Jonkinlaisen käsityksen siitä
miten paljon DDT:tä on joutu-nut
luontoon saa Yhdysvallois-sa
julkaistusta Imusta jonka
mukaan maassa tuotettiin vuf-i- i
en 1944 ja 1960 välisenä aika-na
kaikkiaan 136 miljardia ki-loa
tätä tuholaismyrkkyä
N kyisin maailman suurin ia
Yhdysvaltain ainoa DDlYn tuot-taja
Los Angelesissa sijaitseva
Montrose Chemical Corporation
valmistaa DDT:tä etupäässä ke-hitysmaiden
tarpeisiin Maail-man
kokonaistuotanto oli vuo-den
1971 tilastojen mukaan vuo-dessa
200 000—250 000 tonnia
eikä se liene siitä paljonkaan vä-hentynyt
Tehokas keino tappaa
tuholaisia
Cnslmmäincn syy siihen niik-si
DDT pääsi aikoinaan niin kor-kclhi- n
tuotanto- - ja käyttölukui-hin
oli valmistuksen helppous
ÖDT:n vaikutukselle alttiiksi
monessa tapauksessa jfcyS $ - '': js --
- 'ffllQ tuhphyönleisen luontaiset
MiitfMflMVMB EiavcgL?'aqi johtaa usein
Hjeltille
miekka
ja aineen suhteellinen halpuus
Sen käytön keskittyminen kehi-tysmaihin
johtuu vuorostaan sii-tä
että DDT on ainakin lyhyellä
tähtäyksellä tehokkain keino
taistelussa sekä runsaslukuisia
maatalouden tuhohyönteisiä et-tä
vaarallisia taudinkantajia vas-taan
i
Epäilemättä DDT:n käytöllä
on saavutettu paljon menestys-tä
Maailman terveysjärjestön
WHO:n tilastojen mukaan DDT
oli vuoteen 1953 mennessä pc-lastanut
noin viiden milioonan
ihmisen hengen kehitysmaissa
ja ehkäissyt noin sata miljoo-naa
sairaustapausta Pitkäikäis-ten
tuholaismyrkkyjen käyttö
suojelee noin 1330 miljoonaa
ihmistä niillä alunperin mala-rian
vaivaamilla alueilla joilla
nyt asuu yli 1800 miljoonaa ih-mistä
Samojen tilastojen mukaan
vuonna 1971 käytettiin noin 35
000 tonnia DDT:tä taistelussa
malariaa vastaan Ensimmäinen
menestys saavutettiin jo vuonna
1944 jolloin liittoutuneet Italian
valtaamisen vhteydcssä suihkut-tivat
Tiberin suistoalueen talot
DDT:llä Sitä käytettiin mvös
menestyksellisesti usein lavan-tautia
poteviin keskitysleirien
asukkeihin vapautuksen hetkel-lä
VHO:n tavoin toinen Yhdisty-neiden
Kansakuntien - järjestö
FAO cli elintarvike- - ja maata-lousjärjestö
suhtautuu myöntei-sesti
DDT:hcn Niinpä" "ihmcrii-sin- "
keksijä ja Nobel-palkinn- on
saaja tri Norman Borlaugh on
useaan otteeseen puolustanut
tarmokkaasti DDTjnja muiden
pitkäikäisten maatalouskemi-kaalien
käyttöä Hänen mieles-tään
nälkäänäkevien maiden te-hokas
auttaminen ci ole muuten
mahdollista j
Vastustuskykyisiä malaria
sääskiä ' '
Käsillä oleicn VHOn raport-tie- n
tarkastelu ja niiden vertaa-minen
muihin tietolähteisiin an-taa
kuitenkin sen vaikutelman
että järjestö korostaa liikaa saa-vutettuja
menestyksiä ja valke-nee
haittavaikutuksista tai vä-hättelee
niitä
Niinpä otl turha etsiä VHO:n
lähteistä tietoja tutkimuksesta
jonka muuan riippumaton tie-demiesten
ryhmä suoritti taan-noin
Keski-Amerikas- sa ja jonka
The Ecologist-leht- l julkaisi Se
koski 1950 luvun lopulla mala-rian
torjumiseksi käynnistettyä
kampanjaa joka perustui pää-asiassa
DI)T:hen
Tutkijat havaitsivat että al-kumencstv-ksen
jälkeen malarian
esiintymistiheys oli vuoden 1971
No 2 1976 THttal tammlk 6 p Tuaiday January Vipu Sam — Sivu 7
(jatkoa 6:lta sivulta)
mlnlyödyn ongelman ratkaise-miseksi
Sen seurauksena voi-daankin
kirjata tiettyjä saavu-tuksia
tieteellisen yhteistyön
alalla Niinjiä on sovittu että
Maltaan perustetaan öljyonnct- -
fomuuksicn valvontakeskus
jonka tehtävänä on hälyttää tor- -
juntaclimet heti onncttomuudch
sattuessa I tM
DI)T:n metallien kcmikaa--
lien öljyn ja muiden luonnolle
vahingollisten aineiden eläinkun-nalle
ja veden laadulle aiheutta-mista
vahingoista on suoritettu
jo varsin laajoja tuklmuksia
Niitä vvten on perustettu Väli-meren
maiden muodostama
kansainvälinen laboratoriokct- -
Barcelonassa suositeltiin kai-kille
jäsenvaltioille tiukempaa
valvontaa ns dumppauksen suh-teen
joka tulisi yhdenmukais-ten
sääntöjen pohjalta luvanva-raiseksi
Tämä on eräs kohta jossa
luonnosvaiheessa oleva Välime-risopim- us
eroaa allekirjoitetus-ta
mutta lopullista vahvistusta
vailla olevasta Itämeri-sopimukses- ta
Siinä dumppaus on koko-naan
kielletty
Yhteistyön salakareja
Vaikka suunniteltu Välimeri-sopimu- s
eroaa muissakin suh-teissa
Itämeri-sopimukses- ta o-vath- an
nämä kaksi merta jo ko-konsa-kin
suhteen täysin erilai-sia
pyritään Välimeri-sopimuk-Rcs- sa
noudattamaan samaa pe-riaatteellista
linjaa Toisin sa-noen
Välimeri muodostaa yhte-näisen
kokonaisuuden jolla pä-tevät
yhdenmukaiset rannikko-valtioita
velvoittavat säännökset
Sopimukseen on kuitenkin vie-lä
pitkä matka ja siinä piilee
paljon salakareja Välimeren
valtiot muodostavat ensinnäkin
poliittisesti rodullisesti ja kehi- -
tystason suhtn mitä kirjavim-ma- n
kokoelman jossa yhteis-ymmärrykseen
pääsy on taval-lista
kovemman työn takana
Varsinkin kun jokaisen maan
olisi tingittävä omista eduistaan
yhteisen hyvän vuoksi
Niin kauan kuin yhteistyö on
tapahtunut tiedemiesten kes-ken
se on sujunut suhteellisen
hyvin jopa arabimaiden ja Isra-elin
välillä Mutta mitä lähem-mäksi
tulee poliittisen päätök-senteon
hetki sitä todennäköi-sempää
on että Välimeren val-tioiden
väliset avoimet tai piile-vät
ristiriidat jarruttavat sitä
Ehkä pahin ristitekijä on Israe-liin
YK:n järjestöissä kohdistet-tujen
boikottitoimien leviämi-ne- n
myös ympäristösuojelua
koskeviin hankkeisiin
alussa suunnilleen sama kuin
torjuntakampanjan alussa Il-miö
johtui etupäässä siitä eitä
DDT:lle vastustuskykyisiä tuho- -
laiskantoja oli vähitellen kehit- -
tynvt
Tutkimuksessa havaittiin
myös että DDT:n iäämät ravin-nossa
olivat 10—100 kertaa' kor-keammat
kuin Länsi-Euroopas-- sa
ia Yhdysvalloissa jä paljon
yli YHO:n määräämien ' enim-mäisrajojen
Guatemalassa ha-vaittiin
DDT:n määrä äidinmai-dossa
niin runsaaksi että se
ylitti jopa satakertaisesti WHO
:n määräämät raiat
DDTtn arvostelijat huomaul-tava- t
että vaikka DDTttä mala-da- n
vastaisessa taistelussa ruis-kutetaan
sisätiloihini sitä kui
tenkin kulkeutuu ajan mittaan
suuria määriä luontoon Sama-ten
he korostavat ettei kehitys-maiss- a
ole lähimainkaan tar-peeksi
koulutettua henkilökun-taa
tähän tarkoitukseen vaan
että DDT:n käsittely on usein
summittaista ja huolimatonta
Yhteenvetona voidaan kentic
päätettä että DDT ört parhaas-sakin
tapauksessa kaksiteräi-nen
miekka joka lyhyellä täh-täyksellä
tuottaa useinkin
nvvöntclsiä tuloksia mutta jonka
piilevät tulovaikutukset ulottu-vat
kauas niin aialllsestl kuin
paikallisesti (HS)
LEIKIN MERKITYS
LAPSEN KEHITYKSELLE
iMSten leikkimiuii kannattaa
ItJtffC iPlimtn ViiUrin tnrkflltliriilU
uin kuin vain ohimennen vilkai- -
semalla Se encruia innostus ja
usein vakavuus jolla lapsi leik- -
tMmä paneutuu saattaa häni- - n'iu'ttui aikuista
leikeissä on usein sellaista
miä a'ku'cn ihmisen toimin- -
noissa ci nac Sitä on myös vat
kca' määritellä iillä leikki on hy-tin
monimutkaiNta ja monipuo-lista
toimintaa Leikki on lähinnä
yhteinen nimitys monenlaisille
aktiviteeteille joilla on jotakin
jhtefstä On esim luonteenomais-ta
leikille että tulos ci ole ratkai-se
a vaan toiminta itsessään —
päinvastoin kuin uscimmmiten
aikuisten toiminnoissa jotka o-- at
yleensä päämäärätietoisia
Leikki on suurelta osin kokei-lemista
tutkimusta haa ci lo-mista
luomista ja keksimistä ja
usein leikkiin sisältyy mös dra-maattisia
piireitä paljon teatte-ria
Lapset nostavat itsensä se-kä
oman tasonsa että arkipäivän
jläpuolellc valtavan mielikuvi-tuksensa
avulla
Leikit on tutkittu
Monet aikuiset pitävät leikkiä
harmittomana ajanvietteenä ja
leikkivälineitä lahjoina joita
lapset odottaat jouluna ja syn-tymäpäivänään
Uudemmat tut-kimukset
oat kuitenkin nosta-neet
leikin ja leikkivälineet aivan
toiseen &ioon Leikkiä pidetään
sisäisenä pakkona joka syntyy
lapsen tarpeista kehittää moto-rista
emotionaalista ja älyllistä
valmiuttaan Lapsen koko pyr-kimys
tuuntautuu kasvamiseen
ja kehittymiseen ja niinpä leikki
pitääkin nähdä välineenä joka
stimuloi ja aktivoi tätä prosessia
Syeitsiiainen biologi ja kchi
tyspsykologi J- - PPjaget jakaa tel- -
kit kolmeen pääryhmään: toi- -
minta- - svmboli- - ia sääntöleikkei- -
hin 'jotka yhdessä muodostavat
iapsen monitahoisen leikkimis- -
maailman siitä lähtien kun lapsi
alkaa huomioida itseään ja lähi-ympä- ri
s: öään
Ja vaikka Välimeri-sopimu- s
lopulta saataisiinkin allekirjoi-tetuksi
se astuu voimaan vas-ta
kun sopimusvaltiot ovat sen
ratifioineet Ja tämä oi puoles-taan
merkitä turhauttavaa odo-tusaikaa
Niinpä jo vuonna
1954 solmittu Välimeren öljy- -
saastesopimus tuli ratifiointien
viivästymisen takia voimaan
vasta vuonna 1967
Erityisenä vaikeutena Väli-meren
alueella on se että mo-nien
maiden kehitystasot poik-keavat
suuresti toisistaan Tä-mä
herättää köyhien maiden
piirissä pakostakin epäilyksiä
että rikkaat maat pyrkivät nii- -
den kehityksen jarruttamiseen
yhdenmukaisia saastenormeja
vaatiessaan
Voimaperäisten yhdensuun-taistettujen
suojelutoimien tar-ve
käy kuitenkin Välimeren
maissa vuosi vuodelta yhä polt-tavammaksi
Monet Välimeren
maat ovat joutuneet havaitse-maan
sen varsin kouraantuntu-vass- a
mielessä turistitulojen
kasvun pysähtymisenä tai pai-koin
jopa vähenemisenä Saas-tuneet
uimarannat ja turmeltu-nut
ympäristö eivät enää hou- -
lnttfl turistein ioista Italian
T
Vapa Sana Prfttt Ltal 400
Helistimen ravistaminen ja
en ufinnri l'iinnli1tn!nn iin
tyypillinen ihan pienen lapsen
TOIMINNALLINEN LEIKKI
joka on virikkeenä lapsen ais- -
teille ja motoriikalle Helistin
korvataan myöhemmin muilla
Jcluilla esim rakennuspalikoilla
mutta edelleenkin ne tähtäävät
kokeilemisen ja oppiminen stimu
lointiin
SYMBOLILEIKILLE on
tunnusomaista se että niihin
kuuluu "niinkuin"-element- ti
Ollaan "niinkuin" kuvitellaan eri-laisia
asioita Leikitään lääkäriä
perhettä jne asioita jotka tun-netaan
ympäristöstä Tavallaan
kuuluu kokeileminenkin symboli-leikkeihi- n
Kokeillaan niitä käsi-tyksiä
joita on ympäristön ta-pahtumista
saatu esim raken-nuspalikoista
rakentamalla
Hauskassa leikissä on taustalla
halu tuila hyväksytyksi' maail-massa
johon kuulutaan Leikki
on lyhyesti sanottuna harjoitusta
myöhempään aikuisen rooliin
SÄÄNTÖLEIK1T ovat kollek-tiivisia
leikkejä — leikkimistä
toisten kanssa — joissa sosiaali-set
kontaktit perustetaan Aikui-set
eivät kuitenkaan aina tule
ajatelleeksi miten paljon yh-teisleik- ki
lapselta vaatii leikki-toverie- n
leikin sääntöjen ja
työnjaon hyväksymisen muodos-sa
Sääntölcikki on olennainen
harjoitustapa alkuisten yhteis-kuntaa
varten
Miten ohjata lasta
Leikin merkitys lapselle on vii-meisten
50 vuoden kuluessa to-distettu
psykologisissa tutkimuk-- '
sissa Hitaammin tulee tämän a-jatuk- scn
omaksuminen näkyviin
vanhempien ja kasvattajien asen- -
teissä ja suhtautumisessa lasten
leikkeihin !
Mitä sitten pitäisi kasvattajien
jotka tietävät leikin merkityksen
tehdä? r
Hauskakin asia
on tärkeä
Ennen muuta on kunnoitctta-v- ?
lasten leikkiä suhtauduttava
siihen vakavasti niin kuin suh-taudutaan
esim koulunkäytiin
Se on ehkä monelle vaikeaa sil-lä
hauskuutta ja mielihyvää tuot-taviin
asioihin suhtaudutaan li-stin
kuin ne olisivat hyödyttö-miä
tarpeettomia Sen sijaan
cslni läksyjä jotka saattavat
tuntua lapsesta ikäviltä pide-tään
arvossa Ei tahdota vaka-vissaan
Uskoa että heikkalinnan
rakentaminen tietyssä kehitys-vaiheessa
on lapselle yhtä antoi-saa
ja tärkeää kuin' yhtälön ra-kentaminen
toisessa vaiheessa
Vanhempirn pitäisi kiinnittää
huomiota siihen ctta leikki ci
ole niin sattumanvaraista kuin
se nävttää vaan se on lähtöisin
siitä kehitysasteesta jossa lapsi
on Vanhemmat voivat antaa vi-rikkeitä
lapsen kehittymlse'le
antamalla heille oikeaa leikki-materiaal- ia
oikeaan aikaan
Lapsen kannustaminen ja in-nostaminen
leikkimään ei kui-tenkaan
tarkoita samaa kuin
hallitseminen On tärkeää ettei
pakoteta tai opasteta liian in-nokkaasti
vaan luotetaan siihen
että lapi itse ohjaa leikkiään
kaikkein tarkoituksenmukai-simmalla
tavalla
Yksi tapa kannustaa lasta on
antaa hänelle eri tyyppisiä leik-kivälineitä
Parasta materiaalia
ja Espanjan kaltaisten maiden on f Joka s!ftääs Pfont mah"
talouselämä on kuitenkin rat- dolhsuuksia joka ci ole valmista
kaisevasti riippuvainen (jatkoa 8:lla sivulla)
THERMO-ENGRAVE- D
BUSINESS STATIONtRY
Thrm-Engrovln- fl U rkh nifd Mrinf tftft hm lt
dittlnctlon oi fin crafttmonihlp h cottt much Um ihm yov'4 ' ' ptct end ctn b 4llwd vvkhln tm wk
Cerdi IttteritMdi mi Enttlf
Quon St W TarnU 24