Vapaa Sana, December 21, 1943

              Merry Christinaa and Ä Happy New Year to Ali Otir Friend Over Here and Over There!
Ainoa
nen
Sanomalehti
Canadaua
Suomalaisen
Kaaaaaraltai- - VAPAA' ANA Democratic
Newpaper
UmObIjt
Canada
FinaUh
in
SUOMALAISEN YHTEXÄISYYSVÄEX ÄÄNENKANNATTAJA
NO 146 — 1943 TORONTO — TUST JOULUKUUN 21 P — TUESDAY DECEMBER 21 VOLUME XII
Taina Ja Arvo Mäki olivat molem-mat
kotoisin eräästä keskisuomen
pitäjästä He olivat lapsuuden leik-kitover- it
Taina oli plentalolllsen ty
Ur Ja Arvo erään mökkiläisen poika
Monesti olivat he lapsena talosilla
oloa leikkineet Tainan hääriessä e-mänt- änä
Ja Arvon isäntänä Kukapa
olisi osannut silloin aavistaa että
täitä leikistä kerran tulee tosi Niin
kuitenkin tapahtui
Tainalla oli yksi eli Joka oli saa-nut
talon Ja Joka puolestaan Joutui
maksamaan Tainalle määrätyn sum-man
rahana Arvo taas ei saanut ko
toaan mitään Hän oli tavallinen sekat-yömies
mutta hyvin kykenevä teki-p- ä
mitä tahansa
He olivat nuoria Ja elämänhaluisia
tlvatkä pelänneet etteiko Suomessa-kin
toimeen tulisi mutta kun siirtol-aisuus
Canadaan siihen aikaan oli
tuuri Ja sieltä kerrottiin aivan tarun-cmail- a
Juttuja kuinka siellä pienes-tä
ajassa teki rahaa niin että se
suomeni ahaksl vaihdettuna oli koko-nainen
omaisuus päättivät hekin
lähteä sinne valkolsenlelvänmaahan
onneaan koettamaan
Vain kaksi viikkoa Jälkeen vihki-äisten
kun paatit ja muut asiat oli- -
ut Järjestetty nostivat he pankista
Tainan perintörahat Joilla maksettiin
piletit Ja lähtivät matkalle
Matka kului hyvin Ilman mitään
tuurempla vastuksia Ja Iloisina Ja
pirteinä saapuivat he Canadaan
Kun oli Joku päivä oleiltu Ja tu-tustuttu
uusiin ihmisiin Ja olosuhtei-siin
lahti Ano metsäkämpälle pape-ripuiden
katkaisuun koska kaupun-gissa
johon he olivat tulleet el sil-lä
hetkellä ollut töitä miehille saata-vana
Taina sitävastoin Jal kaupun-kiin
t)öhön hänkin hän oli ottanut
keittäjän apulaisen palkan eräässä
Tirakkaassa englantilaisessa per-heessä
Arvo oli kämpällä yhdeksän kuu
kautta paitsi että hän usein välillä
kävi kaupungissa tapaamassa vaimo-- n
He olivat kovin rakastuneita
toisiinsa Ja toivoivat että Arvo on-nistuisi
saamaan työn kaupungista
ttä voisivat perustaa kodin Ja elää
toistensa kanssa Vaikka Arvo kävi
ttelkeln Joka kuukausi katsomassa
Tainaa Ikävöivät he toisiaan sanomat
tömisti
Koska he olivat nuoria Ja ilykkäi-- U
oppivat he kielen Ja maan tavat
topeastl Jo muutaman kuukauden
kaluttua olivat he täydellisesti ca--(alalstun- eet
olivat metsät tässäkin
miestä
llannut metsäin mennä Hänelle
luvattu työ eräillä sikäläisellä
htaalla Joidenkin ku-lotpa
kun tehtaalle lisättäisiin työ-voimaa
Se olisi hyvä paikka helppo
tyydyttävä palkka Mutta ku--
ttS Sanottu InManktn
tonkauslen kuluttua Ja Arvo tahtoi
Tainan pois työsti tahtoi
He koti pian kuin suinkin
Kaupunkiin lisiä talo-- '
Arvo yritti nälati rakennuksille
työhön mutta siellä oli jo miehiä
Mittavasti Mutta netnnltrnhAn trrlt
j8 antaa siti saatiin eräistä van- asta suureita santahaudasU Josta
Sikojen kulutun ntttn inhan- -
atokuormla Siellä tarvittiin mle-- l
lapioimaan santaa kuorma-autoi- -
k AJroviollameni trsnin1n&eMllf oli VvaaninnnVvaiilit- -
'aiaen työ mutta väliaikaista
oli hla valliakin
tyt Vnokrislrat ntenti
hauskaa huonetta Taina tuli
W työsti ntkriin vain
Ula kotiaan varten Kuinka 'SkU olivatkaan nyt kun oli ko--
salvat asua yhdessä heistä
Bssssssf äBsaBsaBsaBsasam ssssBsaBsaBsaBsaBsaE Si'IBnBBBBBBBBBBaftBBBBBBBBHBBBBBBBBBBVVBBBBBBBBBBK BsaBsaBsaBsaBsaBsaBsaBssaV BsaBsaLaBsaBssaB ttaugtea Jomua ÄafkHfe
Löp Kohtalon Kuohujen
tuntui että rakkaus toinen toistaan
kohtaan vain kasvoi
011 kuitenkin eräs asia Jota he
surivat he eivät saaneet lasta Jota
molemmat niin kovin halusivat
Vallankin nyt kun oli Jo koti Ar-volla
tiedossa hyvä vakinainen työ oli-si
lapsi ollut omiaan ikäänkuin kruu-naamaan
kaiken
Eräänä sunnuntaina vei Arvo Tai-nan
katsomaan nykyistä työpalkkaan-sa
He ajoivat ensin taksautolla kau-pungin
reunaan Ja siltä kävelivät
Santahautoja oli siinä useampia mut-ta
kalkkein suurin oli se josta nyt
santaa otettiin sitä oli ruvettu kal
vamaan mäen reunasta menty ai-na
vain syvemmälle niin että nyt
oli vastaa äkkijyrkkä seinämä
ainakin neljäkymmentä Jalkaa kor-kea
ehkä enemmänkin Käsikädessä
kipusivat mäen päälle jyrkänteen
sivustaa mistä sinne Johti kapea pol-ku
Mäenpäällä kasvoi kanervia
Joltakin kitukasvuisia puita aivan
Jyrkänteen reunalla oli yksi iso kui-va
puu
"Tämän puun Juurella yon joka-päiv- ä
evääni" selitti Arvo Tainalle
Siihen nytkin levittivät mukanaan
tuomansa vaatteen jonka päälle is-tuivat
alkoivat syömään tuomiaan
voileipiä
Oli mitä kaunein kesäpäivä sano-maton
elämisen riemu valtasi hei-dät
"Kunpa vain voisimme saa-da
lapsen' huokasi Taina "kuinka
täjdellistä elämämme olisikaan"
"Eihän ole niin varmaa vaikka vie-lä
lapsen salsimmekln" lohdutti Arvo
"Emmehän ole olleet naimisissa ai-van
kahtakaan vuotta kukapa tietää
vaikka meillä olisi vielä montakin
lasta"
"Toivokaamme niin" vastasi Taina
hiljaa mietteissään
Alkoi tulla ilta kun he lähtivät
paluumatkalle Ennen lähtöä Arvo
vallattomasti irroittl Tainan tukasta
sinisen rusetin ripusti sen kuivan- -
puun latvaan jonka juurella olivat
istuneet sanoi: "Jätän tämän muis-toksi
kun tuolla alhaalla
lapioin ja tunnen väsymystä tarvit-sen
vain vilkaista ylös siniseen ruset-tiin
niin väsymys tiessään" He
molemmat nauroivat
Niin kului aika Arvo oli käynyt
taas tehtaan konttorissa kysymässä
Joko hän pian saisi aloittaa työnsä
tehtaalla Ja oli hänelle luvattu se jo
seuraavalla viikolla iloitsi
siltä samoin Taina
Mutta kaikki aina mene kuten
ajattelemme Ja suunnittelemme niin
N'y' vot Innussa ne tanahtul kfä taas muutaman kuukauden ku- - Santahaudalla tuli maanvleremä
lottaa alkaisivat mutta I Arvo enää Viisi oli lapioimassa santaa
" - -
oli
kuukausien
W Ja
a nll
a ja
niin
rakennettiin
°U In
j
"3 1
se
h fcnlm aU
1 II ml
Ja on- -
he
v J ja
he
Ja
ja
he
ja
he
ja
me
Jo
Ja
käynnistäsi
on
Ja hän
el
odottavan auton peräin kun se tapah
tui kun aonraava autn alol vuorol
laan Ihmetteli aen rihlalla ia kun ei I
edellinen tullut sitä vastaan kuten
tavallisesti Vasta kun hin tuli pal-kalle
näki hän mitä oli tapahtunut
Kymmeniä tonneja santaa oli vieri- -
nyt alas haudaten miehet alleen
vain auton nokka oli vähän näkyvissä
Hän ajoi kiireesti takaisin kaupun-kiin
ja häly yt tl miehiä kalvamaan uh-reja
ylös Miehet lapioivat kuin mle-lettom- ät
Hiki vlrtaal valunaan hei-d- är
piiltään ja kun yksi uupui otti
tolnn heti hinen palkkansa Neljä i
ruumista- - löydettiin mutta kalkki
henkllnherittirnisyritykset olivat
(
turhia Vain Arvoa ruumiita ei löy-detty
milloinkaan kaikilta yrftykiis-t- i
huolimatta Arvelivat hinen ehki
olleen erilliin toisista Ja hautautu- -
neen syvemmille Sinne hin sitten
myöhemmin siunattiin j
Kun Tainalle tuotiin tieto onnetto- -
muudesta oli hän aivan luunnlltaan itiirt la niin hin itsekin
ettei hin Iti mltenkiin keiti Ja el
vei aloittaa taai elimiini auin uu-delleen
Mutta sanotaan ettei Inml- -
""TT #- - -- v T t j
Kirjoittanut I L---
la
Kaunis kertomus kahden nuoren suomalaisen siir- tolaisen elämänkokemuksista Canadassa—onnes- ta ja tulevaisuudesta minkä moniksi vuosiksi lyö
pirstaleiksi kohtalon käsi heittäen toisen sano- mattomiin kärsimyksiin ja toisen muistinsa me- nettäneenä harhailemaan yksinään — mutta joka
lopuksi päättyy kirkkauteen ja uuteen valoisaan
tulevaisuuden kuvaan — Tässä kertomuksessa
esiintyy useita suomalaisia nimiä mutta ne kaik-ki
ovat keksittyjä joten nimien yhtäläisyys jon-kin
nimen kanssa ei ole tahallista
relle anneta enempää surua kuin
han kantaa jaksaa niin oli Tainan
kin laita Vaikka hän oli paljon muut-tunut
entisestään Jaksoi hän kuiten-kin
myöhemmin ajatella asemaansa
rauhallisesti ja Järkevästi Katkeraa
oli hävittää koti joka niin suurin
toivein oli perustettu Ja josta hän
niin vahan alkaa oli ehtinyt nautti
maan Hän meni taas tyohon tällä-kerta- a
keittäjäksi ja koetti unohtaa-suruns- a
tj olion
Kerran vähän jälkeen onnettomuu
den meni hän erään ystävättärensä
mukana käymään santahaudalla Paik-ka
näytti nyt aivan toisenlaiselta kun
silloin kun he Arvon kanssa olivat
siellä olleet Eräästä kohti pisti hä
nen silmiinsä kuha puu se oli lentä-nyt
vähän edemmäksi mutta oli kui-tenkin
hautautunut santaan niin et-tä
vain latva oli näkyvissä ja siinä
sininen rusetti Valtava itkun puuska
täilsyttl hänen ruumistaan ja ystä-vätär
kiiruhti viemään häntä pois
tästä kauheasta paikasta
Vaikka Taina nyt oli työssä Ja asui-kin
työpalkassaan niin että hän oli
aivan uudessa ympäristössä joutui
hän kuitenkin ulkona liikkuessaan
tapaamaan Arvon ja hänen yhteisiä
tuttavia Ja kalkki tutut palkat jotka
olivat omiaan muistuttamaan hänel-le
Arvoa jota hänen oli niin kovin
valkea oppia ajattelemaan kuolleena
Jos hän olisi nähnyt Arvon ruumiina
olisi se ehkä ollut helpompaa mutta
hän muisti Arvon sellaisena kuin
nän oli ollut muisti aamun Jolloin
hän oli lähtenyt viimeisen kerran
työhönsä poikamaisen riehakkaasti
oli hän lähtiessään pyörittänyt Tai-naa
suudellut hyvästiksi Ja vielä vii-meiseksi
pörröttänyt hänen tukkans-s- a
El hän mitenkään ollut osannut
silloin aavistaa että Arvo lähti vii-meisen
kerran koskaan enää hänen
luokseen palaamatta Taina päätti
muuttaa seutua toivoen siten saavan-sa
pikemmin unohdusta
Paikka mihin Tiana nyt saapui oli
keskikokoinen kaupunki Itä-Cunadas-- sa
Hänellä ei ollut täällä ainoata-kaan
tuttavaa Hän meni ensin hotel-liin
asumaan muutamaksi vuorokau
deksi Ilmoitti lehdessä haluavansa
keittäjän palkkaa sai joltain tarjouk-sia
valitsi niistä yhden Johon meni
Hänellä olikin onnea sattui olemaan
mieluinen palkka heti alkuun
Taina oli ollut jo useita kuukausia
mainitussa kaupungissa eikä hänellä
ollut vielä yhtään tuttavaa Elävissä-kuviss- a
oli hän jonkun kerran käynyt
Ja Joissain liikkeissä asioilla siinä
kaikki Hän kyllä tiesi että suomalai-siakin
kaupungissa oli lian oli näh-nyt
kaupungin lehdessä suomalaisia
nimiä erilaisissa ilmoituksissa mutta
el hän ollut heidänkään seuraa hake
nut viihtyi nykyään parhaiten yksin
omine ajatuksineen ja muistolneen
Kerran eräänä torstal-lltapälvän- ä
kun Tainalla oli tavanmukainen va
if€XtCtCtCKlt€t€tiXl€tC4CCCW
JOULU-RUKOU- S
VUONNA 1943
Kirj HILMA HELEENA
Rauhan juhla saapunut on taas
lähestynyt meitä lämmöllänsä
Tullut tuttavana toivottuna
tuonut lapsen mielen tullessansa
Välkkyy valot kuusen kynttilöissä
lapset onnellisna odottaa
Harras tunne hiipii vanhan mieleen
korkeuksiin katse kohoaa
Herran kansa kirkkoon kiiruhtaa
kuullaksensa joulun sanomaa
Juhlamieltä virret nostattaa
arkihuolet kauas karkoittaa
Avaa Herra meille hengen aarteet
lahjat taivaalliset taitaakaemme
Taivaatunne lihellemme saata
seimen lasta taaskin muistaaksemme
Että joulun viesti: Maassa rauha!
kohu toteutuisi kaikkialla
Sekä Hyvätahto kansain kesken
uuden toivon toisi maailmalle
m m -
paaalka lähti hän ulos Hän nousi
katuvaunuun tarkoituksella ajaa siinä
niin pitkälle kuin se menisi kävellä
ehkä sitten vähäsen ja palata taas
kaJuvaunulla takaisin vain katsel-lakseen
kaupunkia ja kuluttaakseen
vupdu-alkans- a Hän el ehtinyt olla
vaunussa kauan kun hänen vierellään
Istuva roua pyörtyi Hän olisi pudon-nut
lattlallo mutta Taina ehti saada
kätensä hänen ympäillleen Toisia-kin
vaunussa olevia riensi siihen aut-tamaan
Pian hän vlrkoslkln oli sat-tunut
vain tilapäinen heikkouden
puuska Kysymyksiä alkoi sadella hä
nelle: "Kuinka voitte? Missä asutte?
Mikä on nimenne?" "Kiitos voin Jäi- -
leen hyvin asun tässä aivan lähellä
Ja nimeni on Mrs Haapula" vastasi
hän Vaikka hän oli täysin piristynyt
päättelivät toiset matkustajat että
jonkun olisi lähdettävä saattamaan
häntä kotiinsa pysäkiltä Taina tar-joutui
siihen koska hänellä el ollut
mitään erikoista matkan päämäärää
Ja koska hän kuultuaan naisen nimen
tiesi tämän olevan suomalaisen Mat
kalla p) säkiltä Mrs Haapalan asun-nolle
esitti Taina Itsensä Ja että oli
myös suomalainen Mrs Haapala Ihas-tui
tästä kovin Ja Ihmetteli kun cl ol-lut
häntä ennemmin tavannut-vaikk- a
oli luullut kalkki kaupungin suoma
laiset ainakin ulkonäöltä tuntevansa
Taina puolestaan selitti olevansa uu
si tulokas kaupungissa eikä liikku
neensa paljon Mrs Haapala tahtoi
että Tainan oli välttämättä tultava
sisälle ja saatava kahvit vaivoistaan
eikä Taina sitä vantustellutkaan Sii-nä
heidän kahvia juodessaan ja ru-patellessa- an
kului aika nopeasti
Myöhemmin tuli myös Mr Haapala
kotiin työstään vaimonsa esitti hä-nel- le
Mrs Mäen Ja pian he kalkki
kolme olivat kuin vanhoja tuttuja
Taina oli jo useamman kerran puhu-nut
nols lähdöstään mutta Haapalat
estivät sen aina Vasta myöhään il-lalla
veivät he vieraansa pois saatu-aan
tältä sitä ennen lupauksen että
Mr Haapala saisi seuraavana sun-nuntaina
hakea autollaan hänet Jäl-leen
heille
Kun Taina sinä Iltana meni vuo-teeseen
tunsi hän enslmklsen kerran
pitkästi alkaa hyvänolontunnetta en-simais- en kerran oli hän tänään voi-nut
unohtaa hetkeksi surunsa Ja hä-nellä
oli ollut hauskaa
Tainatta tulikin sitten vakituinen
vieras Elma ja Leo Haapalan kotiin
Elma ja Leo olivat nuoria saman
Ikäisiä kuin Tainakin joten he Ikin--
säkin puolesta sopivat hyvin yhteen
Ja kun Taina oli kertonut heille eli-min
si valheet tunsivat he syvää
myötätuntoa tuota kovia kokenutta
nuorta naista kohtaan Ja ottivat hi-n- et
Ikäänkuin slipinsä suojaan koet-taen'
hauskuuttaa hinti voimiensa
mukaan Elman Ja Tainan Vilille ke-hittyikin
ystlryys joka kesti läpi
elämin
Elman ja lon vifltykselli tutus-tui
Taina toisiinkin paikkakuntalai-siin
seki suomalaisiin etti toiskieli-siin
heldin joukostaan Taina löysi-kin
monta joista piti
Elma ja dto kävivät paljon ulkona
huvittelemassa ja vähitellen onnistui
heldin houkutella Tainakin mukaan-sa
Taina oli ollut leskenä Jo kolme
vuotta ja Elman Ja Leon mielestä
oli hinelli jo aika hankkia Itselleen
polkaystivi ja menni naimisiin
mutta Taina el sietänyt sellaista edes
puhutUvan Elma teki parastaan:
"8lnl olet vlel nuori ja kaunis et
kai voi antaa elämäsi noin mennä"
puhui hän Tainalle 'On typerää sur-ra
koko Ikainsi luonnon laki on etti
unohdamme kuolleet niin rakkaita
kun he ehki ovatkin olleet" Mutta
Taina oli tissi asiassa Itsepäinen """ iiv laiauiiaueri imin par i
haatkaan saarnat I
Eräänä päivänä soittaa Elma Tai-nall- e
pyytäen häntä tulemaan heille
niin alkaisin kuin suinkin työstään
ehtisi "Minulla on yllätys sinulle
muista tulla varmasti" varoittaa hän
vielä viimeksi
Se yllätys oli Heimo Männistö El-ma- n
serkku Joka oli yllättäen saapu-nut
uuteen työhönsä erään tehtaan
varastonhoitajaksi Komea Ilmestys
myönsi Taina sisimmässään
Nyt seuranneena aikana touhusi El-ma
kuin "tuliklvenkelttäja" kuten
hän Itse Jälesläpäln kertoi koettaes-saan
lähentää Tainaa Ja Heimoa toi-siinsa
Heimo olikin hyvin taipuvai-nen
Elman ehdotuksille sillä hän oli
Ihastunut Tainaan heti ensi näke-mältä
mutta Tulna vaikutti hyvin
haluttomalta Taas aloitti Elma saar-nansa:
"Ajattele Itseäsi ja tulevai-suuttasi"
sanoi hän Tainalle "Heimo
on komea mies Ja on hänellä hyvä- -
palkkainen toimi joten hän voi tar-jota
sinulle kunnollisen kodin i-l- kj slnäkäin jaksa Ikiisl soppakattllan
ääressä seisoa Ja kun olet naimisis
sa unohdat entisen elämäsi josta
et muuten näytä ikänä pääsevän"
En tiedä vaikuttivatko sitten El-man
puheet vai oliko se kokonaan
Talnatr 'omasta tahdosta mutta joi-tai- n kuukausia myöhemmin vihittiin
Taina ja Heimo Häät olivat pienet
Ja hiljaiset vain joltain parhaita ys- täviä otl kutsuttu Heimo oli laitta-nut
heille kauniin kodin ja vaikka
Taina tiesi ettei hän koskaan Voisi
rakastaa Heimoa kuten oli Arvoa ra- kastanut uskoi hän alkaamyöten op-pivansa
pitämään hänestä enemmän
Ja enemmän
Taina Jätti vakituisen työpalkkan-sa
heti mentyään naimisiin mutta
kävi samassa palkassa aina tilapäi-sesti
milloin Jotain ompelemassa
milloin auttamassa lelnomliraa ta
keittämisessä kun oli suurempia Juh-lia
joten hän ansaitsi Itsekin hiukan
Ja kun Heimolla oli hyvätuloinen toi-mi
oli heidän taloudellinen asemansa
hyvä Tainasta tuntui Jo etti oli
sittenkin tehnyt viisaasti mennes-sään
naimisiin Heimon kanssa
He olivat olleet naimissa vasta
kolme kuukautta kun Taina huomasi
tulevansa äidiksi Ennen kokematon
onni täytti hänen sydämensä kuinka
paljon onnea hänen osalleen vleli tu-lisikaan
vaikka hän joku aika sitten
oli luullut onnen ainiaaksi osaltaan
katkoneen sitten hän ajatteli
Heimoa mitähän hin sanonee Ihas-tuuko
yhti paljon kuin hin Itse oli
ihastunut Hän ajattelee myös Arvoa
kuinka hartaasti hän olikaan tiu
sanomaa vaimoltaan odottanut Ja
kuinka hin olisikaan Ilostunut siltä
Arvo parka Ja Taina kuivaa esiin
vierineen kyyneleen
Kun Taina sitten sopivana hetkenä
ilmoitti Heimolle tilansa niin tänä
aivan kauhistui: "Nytkö JoP hin sa
noi "Joka tapauksessa el mellll ote
vara ottaa lasta el ainakaan vleli
ehki el koskaan"
Taina loi kysyvän himmistyneen
katseensa mieheensä: "Meillikö el
ole varaa r kysyi hin "Melllihin
on hyvä toimeentulo totta kai nyt
lapsen voimme elittii" --Niin on
nyt" puhui Heimo kirilmittömistl
"mutta jos otamme lapsen tulee ole-maan
toisenlaista sinulla el Uida ol-la
aavistustakaan kuinka paljon tuot-laine- n
pieni olento makua Muiden
menojen lisiksi tulisi sinun Jlttii
työsi josta olet tähän aitl saanut
kauniit lisärahat"
"Mutta onhan niin paljon ratehli
Joilla on paljon pienemmät tulot kuin
sinulla ja hellii on useitakin lapsia
Ja he kuitenkin elivät" koetti Taina
sellttii
"Kiivit ja kituvat" tluikasl Heimo
"Mini en alistu sellaiseen" f
(Jatkoa 4:nelli sivulla)
9
1
( jj
H
M