0285b |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MalOT-l- W LAUANTAINA SVYSKUUH M P — SATORPAV SCW U aj Katsauksia Canadan LAPSET LEIKKIMÄSSÄ Parempia Huonakalustoia VUOOItTA 1IN AtTI historiaan Kirjoittanut Aapo Niska (Jatkoa' Nj - kyhäykset eivät pyri olemaan täydellisiä historiallisia kerto n uin cA-1- 4 ainoastaan lyhyitä katsauksia O: Un aikaisempaan loytöajan hi-- u J° koko tamän loytöajan l jl kaikkine retkineen Ja seu- - koottaisiin yhdeksi teok-rK- s ir-mee- n muodostuisi siltä niin suuri ic!k julkaiseminen nain Jatkoktrjoi-tu--'- !' sanomalehdessä tulisi mah-(- i t maksi Siksi supistan kalkki armollisimman lyhyeen Mainitse-„- a m jaä monia nimiä Jotka ovat „: j teoillaan rikastuttaneet lh-- v -- d unan tietoisuutta tämän pohjol- - nikan tunnetuksi tekemisessä Toi- - jaiän kalkki Jotka vaikka maan-- t isestl ovatkin nyt Canadan i sivuavia Ja Jotka eivät ole - i Mut suoranaisesti näiden : i 'uteellisten selkkain felvittäml-- J t-- k-i koskien yleismaailmallisten !nueteeMlsten probleemien selvit-- j ta ta kuten monet luoteisväylän t -- iniset sekä lukuisat retket Joiden t intuksena on ollut pohjoisten maantieteellisten Ja ilmastollisten f :kkatn selvittäminen Tahan asti on puhuttu löytäjistä mt saamme puhua mielestäni parem-- c mkin tienraivaajista Tien pää oli löydetty nyt oli vaan astuttava tietä eteenpäin Kalkkiin europalalslln Jotka Ameri-kan mantereen tapasivat Floridan Ja Labradorin välillä se teki syvät: vai-kutuksen Siltä kirjoittivat monet eri aikoina eri suunnista tulleina eri kohdista pitkää rannikkoa samanlai-sia ylistäviä kirjoituksia Kaikki jh-täpitavä- stl kehuivat rehevää luontoa moninaista kasvullisuutta Merien rik-kaudet metsänriistan moninaisuus Ja runau kaikki tämä sat tulijan rie-musta huudahtamaan Milloinkaan enää el Ihmiskunta paäe osalliseksi niin suuren alueen Jakoon eikä niin suuria sotasaaliita kuin tämä manner antoi tule valloit-tavan ihmisen syliin putoamaan Vaikka maa oli hyvää Ja hedelmäl-listä oli uudisasutus valkeaa Monet syyt Joita el ennakolta tunnettu toi turmion lupaavalle uudlsasutuskun-nall- e Jos olikin maa hedelmällinen oli siinä silti vaikea saada itsenäistä omillaan toimeentulevaa asutusta käyntiin Se oli kaukana pitkän meri-tien takana Joka sen aikaisilla purje-laivoilla vei usein kolme neljä kuu-kautta 11 purjehtia Oli monilukuinen alkua sukasjoukko Jolta el kohdeltu useinkaan oikeudenmukaisesti Kalkil-la tempuilla sitä petettiin Jos ei us-kallettu suoraan väkivaltaan ryhtyä Monet yritykset sortuivat näissä alku-valkeuksis- sa Monet siirtokunnat kuo-livat viimeiseen mieheen Ja naiseen Joko tautien sortamana tai vihollisen aelden kautta el aina punanahkojen vaan valkoihoistenkin Tavallisesti ahkerat työteliäät ihmiset mieluum min pysyvät kotimaassaan he kun ovat usein luoneet työllään itselleen kohtuulllen toimeentulon Eliel suo-rastaan ulkopuolinen pakko pakolta heitä he mieluummin pysyvät koti-massaan viljelevät maataan taikka tekevät muuta ellnkelnokseen Seik-kailun tielle lähtevät mieluummin ai-nekset Jotka Jostakin syystä kam-noav- at työtä sen kalkissa muodois-saan He retkillä toivovat pikaista rikastumista Ja kun tällainen siirto-maa asutus el lupaa edes huoletonta toimeentuloa kovan työn vastineeksi ciin seikkailijat huomaten turhaksi V 'Ku rikastua Jättävät koko työn l "- - ollen toisten ahkerampaln nls--l a eläviä loisia Ja näitä ahkerolta Cl valkea saada retkille lähtemään euvtiamalnltutsta syistä Tämä teki en-!mnäl- set slirtomaayrltykset va-laiksi toteuttaa Jo= vrltys olisi ollut helppo toteu-tti niin Erik Jälkeläisineen olisi suf tanut "Viinimaan" Ja olisi se tain muodostunut skandlnavlalalseksl teuk! Valkeudet olivat suuret vielä frnvkanja Englannin voimille Jotka - nsarikkalna Joskin monasti rlltal-to-a Ja kateellisina olivat tuhota ? omat yrityksensä toisia kilpaili-"- ' ' kuklstaessaan Samuel de Champlaln oli mies Joka J i'i seuraavia uusia yrityksiä nykyl-aen Canadan avaamiseksi uudlsasu-uksi)- e Ollen mukana de Chastesln Jteä'ämällä retkellä t 1603 hän en- - " purjehti Cartlerln mainitsemaan Hochebagaan Jonka vilkkaus oli pe-'''pohj- in hävinnyt Siellä kierteli ai-toaita- an algonouln-lntlaanej- a Jälkeä-k- l el tavannut silti vilkkaudesta J°k seitsemänkymmentä vuotta ai--emm- in Cartlerln aikana oli vallin-- "' Keko huron-lroquolsrot- u oli siel-tä liärinnyt Ylös Jokea noustiin Car-teria talvlmajollle Stadaconaan Jo ka löydettiin myöikln autiona Champlaln yritti nousta Jokea ylös mutta lilan raskailla merlvenelilä el yritys onnistunut koskien vuoksi Siksi tyytyi Champlaln kokoamaan tietoja ylämaasta tulleilta intiaaneil-ta Hän sai kuulla että Joessa on koski Jonka takana on suuri aava vesi (Ontario-Järvl- ) Sen takana pau-haa suuri koski Jossa muka on vain hyvin vähän vettä (Nlaiarat Sen ta-kan- a puolestaan on suuria Järviä Jois-sa on niin suuret aallot ettei niiden ! yli voi kulkea Niiden arveli Champ-laln olevan Etelämeren Vaan sitä että niissä olisi suolaton vesi sitä hän el saanut keneltäkään tietää Kun hän el ollut varustautunut tal-ven viettoon palasi hän takaisin Hanskaan Kuvaavana aikakaudelle mainitta koon eräs St Malon purjehtija Jotka tetkikunta tapasi Hän kertoi kaiken-laisia ihmejuttuja pitkäjalkalslsta pitkäkarvaisista Jättiläisistä Jotka oli-vat niin suuria että laivan mastot ulottuivat ainoastaan sen vyötäisille Hoviin kuninkaalle selkoa teke-mään mennessään toivoi Champlaln retkiä yhä Jatkettavan Kuningas oli tyytyväinen nähtyään kartat Ja kuul-tuaan kertomukset vaan ei voinut i cntaa laivoja eikä aroja retkien Jat- - kamiseen Champlaln ystävineen sai kuninkaalta luvan ehdoilla että halli--1 tus myöntää kumppaneille yksinoikeu-den turkiskauppaan Ja kumppanit si-toutuivat luovuttamaan kalkki uudet maat mitä he mahdollisesti löytävät Ranskan kruunulle Dieppen Ja Malon kauppiaat vastustivat jyrkästi tätä sopimusta syystä että se tekisi lopun neldän kaupastaan Canadassa Joka oli heidän käsissään kehittynyt aika suureko Kateus antoi aiheen virittää uudelleen vanhan uskonriidan sillä Champlaln oli ystävineen kalvinlste-J- a Kunlnkasta moitittiin siltä että hän pani tuhansien sielujen autuuden vaaraan sallimalla moisien keretti-läisten mennä harhaoppineen luonnon-kansojen keskuuteen Kuningas el ottanut valituksia huomioonsa Ke-holt- ti vain kalkkia valittajia 'ryhty-mään osakkaiksi yhtiöön Joka tul-laan perustamaan Ja yritys on Rans-kalle edullinen joten siihen on ryh-dyttävä kalkkien kunnon ranskalais-ten De Monts joka oli tämän uuden rit)ksen sielu Ja toimeenpaneva voi-ma vaikka oli myöskin kalvinlstl oli kuninkaan suosikki Hän toimi tar-mokkaasti Hän tiesi etteivät tällaiset yritykset menesty Ilman pysyväistä siirtokuntaa Siksi ensimmäisenä teh-tävänä pidettiin siirtokunnan perusta-mista Huhtikuussa vuonna 1C04 läksi lai-va Le Havresta Ja vähän möhemmln toinen laiva Jotka tapasivat toisensa rovltussa palkassa Sable-saarell- a Nyt slkol sopivan palkan hakeminen siir-tokunnan perustamista varten Pur-jehdittiin eteläänpäin pitkin Atlannin lannlkkoa Maissa löytyi monia sopi-via siirtokunnan palkkoja Eräs niistä miellytti de Montsla niin että hän valitsi palkan Ja pani sille nimeksi Ste Crotx Tämä kartta Joka nyt laa-dittiin rannikosta pelasti myöhem-min seudun Canadalle Yhdysvaltain alkamassa rajariidassa Annapolin lahti tuli saamaan myöskin ensi asu tuksensa Mukana ollut de Pien Court perusti siirtokunnan sinne Jo-- Olen tässä itsekseni alkanut ih-mettelemään tuota kahvlkysymystä En minä ihmettele sen säännöstelyä enkä sitä miten paljon sitä saadaan mutta laatua Minä muistan sj-u- : Jolloin saatiin — kun kahvi el ollut kortilla — katsella puotien hyllyil-lä kahveja Jotka maksoivat vartis-ta ylöspäin aln viiteen- - kuutcenkym meneen senttiin Nyt kun kahvi on kortilla Jokainen tykkää ostaa mah-dollisimman hyvää kahvia että kor-tillaan saisi parhaan mihdollisen tu-loksen Siis Gitettan vain hyvää kahvia Mutta missä vartin kahvi nyt on? Ja muut huoiommat UJit El iiksl etU minä niistä välittäl-tl- n Ihmettelen muuten vain Koko maamme kahvlkanta en yhtäkkiä muuttunut puolen taalan hinnan ym tArilli olevaksi Onko re huors? kahvit lähetetty Brasiliain tiVa'!!' - V- - Tästi nikkelikylän suomenkiehs"-- U paperiti luin mlMfikllnrrtla ensi kerran koko lehdn h'Jtor:an bPbbbbbbbK PFluMiTU BJBTfj ~i ~ __i U — jäi v JbH SmmTM " gKäi- - Mmma -- a €L a 'M -- 'tS ii_ smm-- f£mr:CT~"~~W----~JS~ii:r?-i-CÄSuL T-- uMmhm Syyskuun 12 päivästä syyskuun 20 päivään on erikoinen naisten vapaaehtoisvlikko jolloin naisia kehoitetaan liittymään vapaaehtoi-seen palvelukseen mm päiväaikaisten lastenkotien huoltamiseksi Kuvassa nähdään eräässä tällaisessa päiväkodissa vapaaehtoisen naisen pitämässä huolta lapsista siltä aikaa kun heidän vanhem-pansa ovat sotatyöitä hon hän plättl perheineen muuttaa Ste CroKin palkka oli sopimaton siirtokunnan palkaksi joka huomat-tiin myöhemmin Keripukki ja muut taudit tappoivat talvella puolet siirto-kunnan asukkaista Kevään tullen olivat uudet siirtolaiset halukkaita lähtemään takaisin kotimaahansa Siirtokunta slinettlin väliaikaisesti uute?n palkkaan Champlaln tutki tarkoin rannikkoa sillä siirtokunta haluttiin saada Ilmastollisesti lämpö!-sempää- n palkkaan De Monts läksi takaisin Ranskaan Talvea retkikunta vietti Port Rojallssa josa talvi kului hyvin sillä metsät ja vedet olivat tilstarlkkalta Ja kun pääasiassa elet-tiin tuoreen tuuan varassa el keri-pukki esiintynyt Keväällä sai retki-kunta huonoja uutisia Katolilaiset olivat juonillaan saaneet aikaan sen että de Montsln oikeudet lakkautet-tiin Joten hän el voinut jatkaa siirto-kuntayrityksen Kalkki Johtajat pa-lasivat Ranskaan Itse siirtokunta Jäi vielä uudelle palkalle Jonne se muutettiin eloon Eikä sitä lopetettu ennenkuin muutaman vuoden kulut-tua kun tuli pakko Ensin munkit häiritsivät sen toimeentuloa kalkin keinoin sitten Vlrutnlan englantilai-set välttäen rannikkoa omakseen Siirtokunta kun alkuvaikeudet olivat voitetut olisi menestynyt koko hyvin elleivät sivulliset olisi lilaksi sekaan-tuneet sen sisäisiin asioihin Jesuii-tat sekoittivat asiat kerettiläisvainoil-laan niin että ajottaln oli kalkki kaaoksessa Rajaselkkaukset tulivat myöskin niin polttavaksi että ranska-laisten vaikkapa olivat välillä koko suurilukuisat täytyi luovuttaa val-miit maansa englantilaisille Ja muut-taa pohjoiseen liretoniln jonka asu-Jam- et suurimmalta osaltaan polveutu aikani ilmoitukset Ja kirjoitukset että sen päämiehenä ollut Mr Kk-lun- d on nyt sotaväessä Minusta lyötiin Vapaudessa vähin lilan suu-resti rumpua mainitusta tapiukse?-t- a Minun tietojeni muksrJi Fklund joutui kutsunnan kautta sotaväkeen ei siis vapaaehtoiseen iretcntakai seen armeijamme osastoon JCn olei väärässä niin pyydän Oikaisemaan Joka tapauksessa Vapauden enti-nen päätoimittaja on nyt ens! kertaa sellaisen liikkeen palkkalistilla ja palveluksessa Jcta on hyötyä sekl kansalle että maalle JftähyvPiskir-joituksessaa- n hän selittää tulemansa tappelemaan kuin vimmattu natseja Ji fasclsteja vastaan kivääri kädes-sä ja minä sanon että niin sitä pi-tääkin Vaikkapa häneltä cl tsr peeton rajoitiaa tuo talstelulura"-- seisi natscih'n Ja fasdsteihli St-tllisvala- an kuuluu tapelli kilkkiä maamme vihcllisla vastaan tulina sitten vajtain ktä hyv&nsS Esi-merkiksi Jos täällä rupe!Ivat kom- - ViihomofiMn juttua vat nältä ranskalaisista raivaajista Kalkki asiat olivat nyt sekaisin Kalkki mitä oli rakennettu suurella vaivalla suurin aineellisin kustannuk-sin uhkasi raueta tyhjiin Kovalla a h alla ja monien yritysten jälkeen sai Champlaln ensin ile Montsln ja hän sitten kuninkaan taipumaan yri-tysten jatkamiseen Kuningas myönsi nyt yhtymälle vuodeksi turkiskaupan yksinoikeuden Nyt kolme vuotta edellisen retken 'aikeen näemme taasen Champlainln I matkalla Nyt hän ohjasi laivansa en-- I sln St lawrence-joell- e päin Ensin 1 Saguenay-joe- n suuhun poiketen Josta 1 oli muodostunut vilkas turkiskaupan I keskus Siellä oli nytkin baskien lal- - voja kauppaa lekemässä Champlaln I' muitta mutkitta takavarikoi laivat kun olivat tietämättään rikkoneet de Mcntsln oikeuksia ja lähetti ne Rans- - I kaan 1 Hän Itse nousi jokea ylös nykyisen Quebecin palkalle rakennutti siihen i hirsitaloja ja niiden ympärille hirsi- - varustukset Ja vallihaudan Näin oli laskettu perustus nykyiselle suurkau- - I pungllle Quebecille Talvi kului mel-ko hyvin Tavallinen sen ajan matka-laisten verottaja keripukki tosin vei i talven kuluessa kymmenen miestä Ne hyvät intiaanit Ja hyvä lääke Jo-- 1 ka pelasti edellinen retkikunnan tu-- { bosta oli nyt poissa Sitä lääkepuuta Joka Cartlerln oli pelastanut ei löy-tjn-yt Josko sitä ei tunnettu taikka olivat metsävalkeat sen hävittäneet Eivät myöskään intiaanit jotka olivat kokonaan toista heimoa kuin Cartle-ii- n aikana tunteneet tätä puuta Muu-ten rauha vallitsi koko talven retki- - i kunnan ja Intiaanien välillä Niin ku- - lul ensimmäinen talvi uudisasutuk-sella joka ei ole sen jälkeen tyhjänä ' ollutkaan — Jatkuu Imunlstlt natsit taikka fasclstlt ka-pinoima- An niin sotilaan on totelta-va laillisesti ji kansanvaltaisella ta-ivalla valittua hallitustamme Ja o-- j tettava kapinoivia niskakarvoista varmalla kouralla Rikta juu? -- v- Val on siltä Hannes Sulista tul-lut CCF:n dellkelttl! Niipurikätn-pälläol- i siltä puhetta kun raatiin tieto lehdistä Ja tultiin sitten va-kavan keskustelun Jälken tupakan-savua täynnä olevaapa ' kämpässä siihen tulokseen että Hannes on i-h- an Taaraton eläjä olipa hän sitten vaikka missä El hänen CCFtssä I olostaan oikeastaan Uni tao perus-taa Hän on sllainen poMttlnen vil-lakoiran rasu Jolla ci ole kotia missään Ja puolasee keren kättä hyvänsä voileivän toivossa Mutta kun pitää hänet palkattomana kar-tanovahtl- na vaikkapa CCFtssä niin pian hän katoaa jonkun toisen kät-- U nuolemaan El hän kauan pelkän aatteen vuoksi rupa dlikeltUi- - man TämmBInen käsitys meillä ' Bjoia nasur-- i naiuK! ii-- wi vn -- V — Ennenkuin täsä rMrtään hunl- - tuualksan nllrf Pieli t vMä eris selkää pakottava homma Pe-rumin nosto Laitoin vähin kuin Erikoi§alana korkeimman laadun Kodin Kaluitoja huokeimmalla mah dollitella hinnalla Meillä on myöskin suomalaista palreluskuntaa tehdäksemme ostokäyntlnne nopeaksi Ja mukavaksi Ennenkuin teette ostonne verratkaa YOLLES'IN ARVOJA YOLLES FURNITURE CO LIMITED 63 ELM ST EAST (Postitoimiston Vieressä) SUOBURY ONT Suomalaisi Virsi ja Lauluja Käyttäkää Meidän Kappelia siitä el ole ylimääräistä maksua A Fournier Ltd Perustettu v 1S96 VAKUUTUKSIA Suomalainen vakuutua-asiaml- e palveluksessamme Puhelin: Konttoriin 7—7546 J S JOOOUIN 11 Elm St E- - Sudbury Ont SUDBURY CLINIC Dr s S Poiack Dr D W Stewart Dr R M Thomson Or D W Louoheed lllklrlt Ja kirurgit Dr I G Poiack hammaslääkäri — Puhelin 6—560 — 130 Elm St East BudDury Unt Sudbury Footwear Ainoa suomalainen Jalkinolllka Sudburyssa C LATVALA 21 Larch St King Edvvaro raken Dr L HOOEY — Physlclan — Puh 7-73- 55 — Kotiin 6-67- 21 122 Elm SU Sudbury Ont Ida' Barber Shop Ensiluokan Työ ja Palvelusi T ERMISCHOFF 20 FROOO RD — SUDBURY I Dr W R Manchester — Puhtiin 4—4611 — 24 Dufferln St Sudbury (Ed Orain Co takana) TUKKA JA PARTA POIS Läntit Barbtr Shop Hyvä käsittely — Kaksi parturia — Veitset terötetaan — ERIK HJ LÄNSI 129 Durhsm SU Sudbury Ont (Bannon Uros vieressä) Maailmassa on noin 1700 lajia käärmeitä kokeilukseni sen Vlktorl-kaartenl- n että kasvaako perunat paremmin Kingin aikana kuin Iiennettin ai-kana ja eikö vain käynytkin niin että minun kasvimaani työnsi pe-runoita niin että minusta nfyttävät pottupenkltkln olevan paksumpia Ja lihavampia kuin keväällä Xilssä varmaan on pottu poikineen Eipä sillä eikä sen vusksl eipähän tarvit-se talven aikana pottusäkki selässä naapureista toi kaupasta kotiin hiih-tää sen tulimaisella vauhdilla pe-läten niiden paleltumista kun zaa mojakan perusaineen omasta pal-lostaan -- V-Tallmannl kuittasi kun kuittasi- - kin scdan Taikka mitenkähän sen asian kanssa lienee? Taitrrpa pa-remminkin käydä niin eUä kuit-tauksesta el ole puhetUkacn en-nenkuin natsit ovat Italiatt? pois Niihin antautumisen ehtoihin kun kuuluu Unella kalkkia multa maa-hansa tunkeutujia vastaan paitsi ei amerikalsls-rrittilälsi- ä vastaan Jos siis tätä ehtsa seurataan niin nyt vasta Italia soUan joutuikin V- - Mutta jääköön soUjutM silleen Syt näin syksn tullen o!iln sem-moisessa mielentilassa että mlnull? Parempi Hautaus Palvelus NYKYAIKAINEN KONEPAJA Rautaverstas- - Autokorjiamo- - Ja yleinen seppä —Voimme rakentaa tai korjata mltähyvänsä ouusta Ja raudasta ARTHUR REYNAERT 68 SAMUEL ST — PUH 5—5592 Puhelin kotiin: 3—1276 SUDBURY ONT KARI PHARMACY Suomalainen Apittkhi Vaarattomia Mato kapseleita $250 (KäyttöohJelneen) Peräpukamaa oldetta 75c Peräpukama-puikkoj- a $125 Vatsapulverla 75c Munualsplllereltä 4c Hoffmanin tippoja Kollc-tlppoj- a Mikstuuraa Anlstlppoja Ja Kan-vert- tl spriitä 50c ja $100 pullo Postikulut 10c extraa S4 Montagu St Pun 6-66- 72 Sudbury Ont SHELL GASOLINIA ÖLJYÄ Flrestone renkaita Ja sisäkume-ja Prest-O-Llt- e pattereita "Houtb VVInd" heaterelta Kuumavesl-bea-tereit- a Ketjuja Ja Autotarpeita GET GAS LIMITED 41 BEKCH ST 60 ELOIN ST Puh 8—6364 Puh S—M43 SUDBURY ONT E KOLARI KELLOSEPPÄ 38 Elm St W SUDBURY ONT Manhattan Floritt Kukkavihkoja hautajaisiin $2 ylös Seppeleltä $3 ylöspäin —Kukkia Häätllalsuuteen— S CEDAR ST — PUH 6-63- 41 SUDBURY — ONTARIO kelpaisi luettavaksi mukavat kirjoi-tukset Ja jutut Kaipa lukijat ket-saav- at mistä on kysymys? -- v- Ulos on tullut tieto cttt uusi Victory-lalnakl- n tulre taas merkit-täväksi ensi kuussa Pitää jäi-lee- n kaivaa syvemmältä kirstun pohja että bondiln rahat löytyisi Näin vanhalla pukarilla el oi enää muuta taistelun tietä nykyisersä so-dassa antaa dollarin tapolla Ta-pella sodan voittamiseksi ja tapelU hyvän koron saamiseksi rahalleen Tuleehan niillä korkorah3'l!% aivan kuin Ilmaiseksi UrslUava lamppu-öljy ja joskus pyhäpäiviksi sikaarl ja muuta sellaista jota dollarit ei-vät antaisi jos pitäisin ne kirstun pohjalla -- V-SateisU ja kylmää syksjä muil-lekin! Sitä on minullakin ollut run-sain mitoin Oli tämä eri kesä Ke-väällä ei meinannut tulla kunnon kesää ollenkaan ja sitten kun tuli niin muisteli sadella Nyt kun ale-tai- n kääntymään syksyyn rlm aja-tettiin että saadaan edes kaunis ja lämmin ja aurinkoinen syksy mut-- U mitä vielä llnuherran aikaUulut näkyy menneen pekalsin —Matti MäntyUhU
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, September 18, 1943 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1943-09-18 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001199 |
Description
Title | 0285b |
OCR text | MalOT-l- W LAUANTAINA SVYSKUUH M P — SATORPAV SCW U aj Katsauksia Canadan LAPSET LEIKKIMÄSSÄ Parempia Huonakalustoia VUOOItTA 1IN AtTI historiaan Kirjoittanut Aapo Niska (Jatkoa' Nj - kyhäykset eivät pyri olemaan täydellisiä historiallisia kerto n uin cA-1- 4 ainoastaan lyhyitä katsauksia O: Un aikaisempaan loytöajan hi-- u J° koko tamän loytöajan l jl kaikkine retkineen Ja seu- - koottaisiin yhdeksi teok-rK- s ir-mee- n muodostuisi siltä niin suuri ic!k julkaiseminen nain Jatkoktrjoi-tu--'- !' sanomalehdessä tulisi mah-(- i t maksi Siksi supistan kalkki armollisimman lyhyeen Mainitse-„- a m jaä monia nimiä Jotka ovat „: j teoillaan rikastuttaneet lh-- v -- d unan tietoisuutta tämän pohjol- - nikan tunnetuksi tekemisessä Toi- - jaiän kalkki Jotka vaikka maan-- t isestl ovatkin nyt Canadan i sivuavia Ja Jotka eivät ole - i Mut suoranaisesti näiden : i 'uteellisten selkkain felvittäml-- J t-- k-i koskien yleismaailmallisten !nueteeMlsten probleemien selvit-- j ta ta kuten monet luoteisväylän t -- iniset sekä lukuisat retket Joiden t intuksena on ollut pohjoisten maantieteellisten Ja ilmastollisten f :kkatn selvittäminen Tahan asti on puhuttu löytäjistä mt saamme puhua mielestäni parem-- c mkin tienraivaajista Tien pää oli löydetty nyt oli vaan astuttava tietä eteenpäin Kalkkiin europalalslln Jotka Ameri-kan mantereen tapasivat Floridan Ja Labradorin välillä se teki syvät: vai-kutuksen Siltä kirjoittivat monet eri aikoina eri suunnista tulleina eri kohdista pitkää rannikkoa samanlai-sia ylistäviä kirjoituksia Kaikki jh-täpitavä- stl kehuivat rehevää luontoa moninaista kasvullisuutta Merien rik-kaudet metsänriistan moninaisuus Ja runau kaikki tämä sat tulijan rie-musta huudahtamaan Milloinkaan enää el Ihmiskunta paäe osalliseksi niin suuren alueen Jakoon eikä niin suuria sotasaaliita kuin tämä manner antoi tule valloit-tavan ihmisen syliin putoamaan Vaikka maa oli hyvää Ja hedelmäl-listä oli uudisasutus valkeaa Monet syyt Joita el ennakolta tunnettu toi turmion lupaavalle uudlsasutuskun-nall- e Jos olikin maa hedelmällinen oli siinä silti vaikea saada itsenäistä omillaan toimeentulevaa asutusta käyntiin Se oli kaukana pitkän meri-tien takana Joka sen aikaisilla purje-laivoilla vei usein kolme neljä kuu-kautta 11 purjehtia Oli monilukuinen alkua sukasjoukko Jolta el kohdeltu useinkaan oikeudenmukaisesti Kalkil-la tempuilla sitä petettiin Jos ei us-kallettu suoraan väkivaltaan ryhtyä Monet yritykset sortuivat näissä alku-valkeuksis- sa Monet siirtokunnat kuo-livat viimeiseen mieheen Ja naiseen Joko tautien sortamana tai vihollisen aelden kautta el aina punanahkojen vaan valkoihoistenkin Tavallisesti ahkerat työteliäät ihmiset mieluum min pysyvät kotimaassaan he kun ovat usein luoneet työllään itselleen kohtuulllen toimeentulon Eliel suo-rastaan ulkopuolinen pakko pakolta heitä he mieluummin pysyvät koti-massaan viljelevät maataan taikka tekevät muuta ellnkelnokseen Seik-kailun tielle lähtevät mieluummin ai-nekset Jotka Jostakin syystä kam-noav- at työtä sen kalkissa muodois-saan He retkillä toivovat pikaista rikastumista Ja kun tällainen siirto-maa asutus el lupaa edes huoletonta toimeentuloa kovan työn vastineeksi ciin seikkailijat huomaten turhaksi V 'Ku rikastua Jättävät koko työn l "- - ollen toisten ahkerampaln nls--l a eläviä loisia Ja näitä ahkerolta Cl valkea saada retkille lähtemään euvtiamalnltutsta syistä Tämä teki en-!mnäl- set slirtomaayrltykset va-laiksi toteuttaa Jo= vrltys olisi ollut helppo toteu-tti niin Erik Jälkeläisineen olisi suf tanut "Viinimaan" Ja olisi se tain muodostunut skandlnavlalalseksl teuk! Valkeudet olivat suuret vielä frnvkanja Englannin voimille Jotka - nsarikkalna Joskin monasti rlltal-to-a Ja kateellisina olivat tuhota ? omat yrityksensä toisia kilpaili-"- ' ' kuklstaessaan Samuel de Champlaln oli mies Joka J i'i seuraavia uusia yrityksiä nykyl-aen Canadan avaamiseksi uudlsasu-uksi)- e Ollen mukana de Chastesln Jteä'ämällä retkellä t 1603 hän en- - " purjehti Cartlerln mainitsemaan Hochebagaan Jonka vilkkaus oli pe-'''pohj- in hävinnyt Siellä kierteli ai-toaita- an algonouln-lntlaanej- a Jälkeä-k- l el tavannut silti vilkkaudesta J°k seitsemänkymmentä vuotta ai--emm- in Cartlerln aikana oli vallin-- "' Keko huron-lroquolsrot- u oli siel-tä liärinnyt Ylös Jokea noustiin Car-teria talvlmajollle Stadaconaan Jo ka löydettiin myöikln autiona Champlaln yritti nousta Jokea ylös mutta lilan raskailla merlvenelilä el yritys onnistunut koskien vuoksi Siksi tyytyi Champlaln kokoamaan tietoja ylämaasta tulleilta intiaaneil-ta Hän sai kuulla että Joessa on koski Jonka takana on suuri aava vesi (Ontario-Järvl- ) Sen takana pau-haa suuri koski Jossa muka on vain hyvin vähän vettä (Nlaiarat Sen ta-kan- a puolestaan on suuria Järviä Jois-sa on niin suuret aallot ettei niiden ! yli voi kulkea Niiden arveli Champ-laln olevan Etelämeren Vaan sitä että niissä olisi suolaton vesi sitä hän el saanut keneltäkään tietää Kun hän el ollut varustautunut tal-ven viettoon palasi hän takaisin Hanskaan Kuvaavana aikakaudelle mainitta koon eräs St Malon purjehtija Jotka tetkikunta tapasi Hän kertoi kaiken-laisia ihmejuttuja pitkäjalkalslsta pitkäkarvaisista Jättiläisistä Jotka oli-vat niin suuria että laivan mastot ulottuivat ainoastaan sen vyötäisille Hoviin kuninkaalle selkoa teke-mään mennessään toivoi Champlaln retkiä yhä Jatkettavan Kuningas oli tyytyväinen nähtyään kartat Ja kuul-tuaan kertomukset vaan ei voinut i cntaa laivoja eikä aroja retkien Jat- - kamiseen Champlaln ystävineen sai kuninkaalta luvan ehdoilla että halli--1 tus myöntää kumppaneille yksinoikeu-den turkiskauppaan Ja kumppanit si-toutuivat luovuttamaan kalkki uudet maat mitä he mahdollisesti löytävät Ranskan kruunulle Dieppen Ja Malon kauppiaat vastustivat jyrkästi tätä sopimusta syystä että se tekisi lopun neldän kaupastaan Canadassa Joka oli heidän käsissään kehittynyt aika suureko Kateus antoi aiheen virittää uudelleen vanhan uskonriidan sillä Champlaln oli ystävineen kalvinlste-J- a Kunlnkasta moitittiin siltä että hän pani tuhansien sielujen autuuden vaaraan sallimalla moisien keretti-läisten mennä harhaoppineen luonnon-kansojen keskuuteen Kuningas el ottanut valituksia huomioonsa Ke-holt- ti vain kalkkia valittajia 'ryhty-mään osakkaiksi yhtiöön Joka tul-laan perustamaan Ja yritys on Rans-kalle edullinen joten siihen on ryh-dyttävä kalkkien kunnon ranskalais-ten De Monts joka oli tämän uuden rit)ksen sielu Ja toimeenpaneva voi-ma vaikka oli myöskin kalvinlstl oli kuninkaan suosikki Hän toimi tar-mokkaasti Hän tiesi etteivät tällaiset yritykset menesty Ilman pysyväistä siirtokuntaa Siksi ensimmäisenä teh-tävänä pidettiin siirtokunnan perusta-mista Huhtikuussa vuonna 1C04 läksi lai-va Le Havresta Ja vähän möhemmln toinen laiva Jotka tapasivat toisensa rovltussa palkassa Sable-saarell- a Nyt slkol sopivan palkan hakeminen siir-tokunnan perustamista varten Pur-jehdittiin eteläänpäin pitkin Atlannin lannlkkoa Maissa löytyi monia sopi-via siirtokunnan palkkoja Eräs niistä miellytti de Montsla niin että hän valitsi palkan Ja pani sille nimeksi Ste Crotx Tämä kartta Joka nyt laa-dittiin rannikosta pelasti myöhem-min seudun Canadalle Yhdysvaltain alkamassa rajariidassa Annapolin lahti tuli saamaan myöskin ensi asu tuksensa Mukana ollut de Pien Court perusti siirtokunnan sinne Jo-- Olen tässä itsekseni alkanut ih-mettelemään tuota kahvlkysymystä En minä ihmettele sen säännöstelyä enkä sitä miten paljon sitä saadaan mutta laatua Minä muistan sj-u- : Jolloin saatiin — kun kahvi el ollut kortilla — katsella puotien hyllyil-lä kahveja Jotka maksoivat vartis-ta ylöspäin aln viiteen- - kuutcenkym meneen senttiin Nyt kun kahvi on kortilla Jokainen tykkää ostaa mah-dollisimman hyvää kahvia että kor-tillaan saisi parhaan mihdollisen tu-loksen Siis Gitettan vain hyvää kahvia Mutta missä vartin kahvi nyt on? Ja muut huoiommat UJit El iiksl etU minä niistä välittäl-tl- n Ihmettelen muuten vain Koko maamme kahvlkanta en yhtäkkiä muuttunut puolen taalan hinnan ym tArilli olevaksi Onko re huors? kahvit lähetetty Brasiliain tiVa'!!' - V- - Tästi nikkelikylän suomenkiehs"-- U paperiti luin mlMfikllnrrtla ensi kerran koko lehdn h'Jtor:an bPbbbbbbbK PFluMiTU BJBTfj ~i ~ __i U — jäi v JbH SmmTM " gKäi- - Mmma -- a €L a 'M -- 'tS ii_ smm-- f£mr:CT~"~~W----~JS~ii:r?-i-CÄSuL T-- uMmhm Syyskuun 12 päivästä syyskuun 20 päivään on erikoinen naisten vapaaehtoisvlikko jolloin naisia kehoitetaan liittymään vapaaehtoi-seen palvelukseen mm päiväaikaisten lastenkotien huoltamiseksi Kuvassa nähdään eräässä tällaisessa päiväkodissa vapaaehtoisen naisen pitämässä huolta lapsista siltä aikaa kun heidän vanhem-pansa ovat sotatyöitä hon hän plättl perheineen muuttaa Ste CroKin palkka oli sopimaton siirtokunnan palkaksi joka huomat-tiin myöhemmin Keripukki ja muut taudit tappoivat talvella puolet siirto-kunnan asukkaista Kevään tullen olivat uudet siirtolaiset halukkaita lähtemään takaisin kotimaahansa Siirtokunta slinettlin väliaikaisesti uute?n palkkaan Champlaln tutki tarkoin rannikkoa sillä siirtokunta haluttiin saada Ilmastollisesti lämpö!-sempää- n palkkaan De Monts läksi takaisin Ranskaan Talvea retkikunta vietti Port Rojallssa josa talvi kului hyvin sillä metsät ja vedet olivat tilstarlkkalta Ja kun pääasiassa elet-tiin tuoreen tuuan varassa el keri-pukki esiintynyt Keväällä sai retki-kunta huonoja uutisia Katolilaiset olivat juonillaan saaneet aikaan sen että de Montsln oikeudet lakkautet-tiin Joten hän el voinut jatkaa siirto-kuntayrityksen Kalkki Johtajat pa-lasivat Ranskaan Itse siirtokunta Jäi vielä uudelle palkalle Jonne se muutettiin eloon Eikä sitä lopetettu ennenkuin muutaman vuoden kulut-tua kun tuli pakko Ensin munkit häiritsivät sen toimeentuloa kalkin keinoin sitten Vlrutnlan englantilai-set välttäen rannikkoa omakseen Siirtokunta kun alkuvaikeudet olivat voitetut olisi menestynyt koko hyvin elleivät sivulliset olisi lilaksi sekaan-tuneet sen sisäisiin asioihin Jesuii-tat sekoittivat asiat kerettiläisvainoil-laan niin että ajottaln oli kalkki kaaoksessa Rajaselkkaukset tulivat myöskin niin polttavaksi että ranska-laisten vaikkapa olivat välillä koko suurilukuisat täytyi luovuttaa val-miit maansa englantilaisille Ja muut-taa pohjoiseen liretoniln jonka asu-Jam- et suurimmalta osaltaan polveutu aikani ilmoitukset Ja kirjoitukset että sen päämiehenä ollut Mr Kk-lun- d on nyt sotaväessä Minusta lyötiin Vapaudessa vähin lilan suu-resti rumpua mainitusta tapiukse?-t- a Minun tietojeni muksrJi Fklund joutui kutsunnan kautta sotaväkeen ei siis vapaaehtoiseen iretcntakai seen armeijamme osastoon JCn olei väärässä niin pyydän Oikaisemaan Joka tapauksessa Vapauden enti-nen päätoimittaja on nyt ens! kertaa sellaisen liikkeen palkkalistilla ja palveluksessa Jcta on hyötyä sekl kansalle että maalle JftähyvPiskir-joituksessaa- n hän selittää tulemansa tappelemaan kuin vimmattu natseja Ji fasclsteja vastaan kivääri kädes-sä ja minä sanon että niin sitä pi-tääkin Vaikkapa häneltä cl tsr peeton rajoitiaa tuo talstelulura"-- seisi natscih'n Ja fasdsteihli St-tllisvala- an kuuluu tapelli kilkkiä maamme vihcllisla vastaan tulina sitten vajtain ktä hyv&nsS Esi-merkiksi Jos täällä rupe!Ivat kom- - ViihomofiMn juttua vat nältä ranskalaisista raivaajista Kalkki asiat olivat nyt sekaisin Kalkki mitä oli rakennettu suurella vaivalla suurin aineellisin kustannuk-sin uhkasi raueta tyhjiin Kovalla a h alla ja monien yritysten jälkeen sai Champlaln ensin ile Montsln ja hän sitten kuninkaan taipumaan yri-tysten jatkamiseen Kuningas myönsi nyt yhtymälle vuodeksi turkiskaupan yksinoikeuden Nyt kolme vuotta edellisen retken 'aikeen näemme taasen Champlainln I matkalla Nyt hän ohjasi laivansa en-- I sln St lawrence-joell- e päin Ensin 1 Saguenay-joe- n suuhun poiketen Josta 1 oli muodostunut vilkas turkiskaupan I keskus Siellä oli nytkin baskien lal- - voja kauppaa lekemässä Champlaln I' muitta mutkitta takavarikoi laivat kun olivat tietämättään rikkoneet de Mcntsln oikeuksia ja lähetti ne Rans- - I kaan 1 Hän Itse nousi jokea ylös nykyisen Quebecin palkalle rakennutti siihen i hirsitaloja ja niiden ympärille hirsi- - varustukset Ja vallihaudan Näin oli laskettu perustus nykyiselle suurkau- - I pungllle Quebecille Talvi kului mel-ko hyvin Tavallinen sen ajan matka-laisten verottaja keripukki tosin vei i talven kuluessa kymmenen miestä Ne hyvät intiaanit Ja hyvä lääke Jo-- 1 ka pelasti edellinen retkikunnan tu-- { bosta oli nyt poissa Sitä lääkepuuta Joka Cartlerln oli pelastanut ei löy-tjn-yt Josko sitä ei tunnettu taikka olivat metsävalkeat sen hävittäneet Eivät myöskään intiaanit jotka olivat kokonaan toista heimoa kuin Cartle-ii- n aikana tunteneet tätä puuta Muu-ten rauha vallitsi koko talven retki- - i kunnan ja Intiaanien välillä Niin ku- - lul ensimmäinen talvi uudisasutuk-sella joka ei ole sen jälkeen tyhjänä ' ollutkaan — Jatkuu Imunlstlt natsit taikka fasclstlt ka-pinoima- An niin sotilaan on totelta-va laillisesti ji kansanvaltaisella ta-ivalla valittua hallitustamme Ja o-- j tettava kapinoivia niskakarvoista varmalla kouralla Rikta juu? -- v- Val on siltä Hannes Sulista tul-lut CCF:n dellkelttl! Niipurikätn-pälläol- i siltä puhetta kun raatiin tieto lehdistä Ja tultiin sitten va-kavan keskustelun Jälken tupakan-savua täynnä olevaapa ' kämpässä siihen tulokseen että Hannes on i-h- an Taaraton eläjä olipa hän sitten vaikka missä El hänen CCFtssä I olostaan oikeastaan Uni tao perus-taa Hän on sllainen poMttlnen vil-lakoiran rasu Jolla ci ole kotia missään Ja puolasee keren kättä hyvänsä voileivän toivossa Mutta kun pitää hänet palkattomana kar-tanovahtl- na vaikkapa CCFtssä niin pian hän katoaa jonkun toisen kät-- U nuolemaan El hän kauan pelkän aatteen vuoksi rupa dlikeltUi- - man TämmBInen käsitys meillä ' Bjoia nasur-- i naiuK! ii-- wi vn -- V — Ennenkuin täsä rMrtään hunl- - tuualksan nllrf Pieli t vMä eris selkää pakottava homma Pe-rumin nosto Laitoin vähin kuin Erikoi§alana korkeimman laadun Kodin Kaluitoja huokeimmalla mah dollitella hinnalla Meillä on myöskin suomalaista palreluskuntaa tehdäksemme ostokäyntlnne nopeaksi Ja mukavaksi Ennenkuin teette ostonne verratkaa YOLLES'IN ARVOJA YOLLES FURNITURE CO LIMITED 63 ELM ST EAST (Postitoimiston Vieressä) SUOBURY ONT Suomalaisi Virsi ja Lauluja Käyttäkää Meidän Kappelia siitä el ole ylimääräistä maksua A Fournier Ltd Perustettu v 1S96 VAKUUTUKSIA Suomalainen vakuutua-asiaml- e palveluksessamme Puhelin: Konttoriin 7—7546 J S JOOOUIN 11 Elm St E- - Sudbury Ont SUDBURY CLINIC Dr s S Poiack Dr D W Stewart Dr R M Thomson Or D W Louoheed lllklrlt Ja kirurgit Dr I G Poiack hammaslääkäri — Puhelin 6—560 — 130 Elm St East BudDury Unt Sudbury Footwear Ainoa suomalainen Jalkinolllka Sudburyssa C LATVALA 21 Larch St King Edvvaro raken Dr L HOOEY — Physlclan — Puh 7-73- 55 — Kotiin 6-67- 21 122 Elm SU Sudbury Ont Ida' Barber Shop Ensiluokan Työ ja Palvelusi T ERMISCHOFF 20 FROOO RD — SUDBURY I Dr W R Manchester — Puhtiin 4—4611 — 24 Dufferln St Sudbury (Ed Orain Co takana) TUKKA JA PARTA POIS Läntit Barbtr Shop Hyvä käsittely — Kaksi parturia — Veitset terötetaan — ERIK HJ LÄNSI 129 Durhsm SU Sudbury Ont (Bannon Uros vieressä) Maailmassa on noin 1700 lajia käärmeitä kokeilukseni sen Vlktorl-kaartenl- n että kasvaako perunat paremmin Kingin aikana kuin Iiennettin ai-kana ja eikö vain käynytkin niin että minun kasvimaani työnsi pe-runoita niin että minusta nfyttävät pottupenkltkln olevan paksumpia Ja lihavampia kuin keväällä Xilssä varmaan on pottu poikineen Eipä sillä eikä sen vusksl eipähän tarvit-se talven aikana pottusäkki selässä naapureista toi kaupasta kotiin hiih-tää sen tulimaisella vauhdilla pe-läten niiden paleltumista kun zaa mojakan perusaineen omasta pal-lostaan -- V-Tallmannl kuittasi kun kuittasi- - kin scdan Taikka mitenkähän sen asian kanssa lienee? Taitrrpa pa-remminkin käydä niin eUä kuit-tauksesta el ole puhetUkacn en-nenkuin natsit ovat Italiatt? pois Niihin antautumisen ehtoihin kun kuuluu Unella kalkkia multa maa-hansa tunkeutujia vastaan paitsi ei amerikalsls-rrittilälsi- ä vastaan Jos siis tätä ehtsa seurataan niin nyt vasta Italia soUan joutuikin V- - Mutta jääköön soUjutM silleen Syt näin syksn tullen o!iln sem-moisessa mielentilassa että mlnull? Parempi Hautaus Palvelus NYKYAIKAINEN KONEPAJA Rautaverstas- - Autokorjiamo- - Ja yleinen seppä —Voimme rakentaa tai korjata mltähyvänsä ouusta Ja raudasta ARTHUR REYNAERT 68 SAMUEL ST — PUH 5—5592 Puhelin kotiin: 3—1276 SUDBURY ONT KARI PHARMACY Suomalainen Apittkhi Vaarattomia Mato kapseleita $250 (KäyttöohJelneen) Peräpukamaa oldetta 75c Peräpukama-puikkoj- a $125 Vatsapulverla 75c Munualsplllereltä 4c Hoffmanin tippoja Kollc-tlppoj- a Mikstuuraa Anlstlppoja Ja Kan-vert- tl spriitä 50c ja $100 pullo Postikulut 10c extraa S4 Montagu St Pun 6-66- 72 Sudbury Ont SHELL GASOLINIA ÖLJYÄ Flrestone renkaita Ja sisäkume-ja Prest-O-Llt- e pattereita "Houtb VVInd" heaterelta Kuumavesl-bea-tereit- a Ketjuja Ja Autotarpeita GET GAS LIMITED 41 BEKCH ST 60 ELOIN ST Puh 8—6364 Puh S—M43 SUDBURY ONT E KOLARI KELLOSEPPÄ 38 Elm St W SUDBURY ONT Manhattan Floritt Kukkavihkoja hautajaisiin $2 ylös Seppeleltä $3 ylöspäin —Kukkia Häätllalsuuteen— S CEDAR ST — PUH 6-63- 41 SUDBURY — ONTARIO kelpaisi luettavaksi mukavat kirjoi-tukset Ja jutut Kaipa lukijat ket-saav- at mistä on kysymys? -- v- Ulos on tullut tieto cttt uusi Victory-lalnakl- n tulre taas merkit-täväksi ensi kuussa Pitää jäi-lee- n kaivaa syvemmältä kirstun pohja että bondiln rahat löytyisi Näin vanhalla pukarilla el oi enää muuta taistelun tietä nykyisersä so-dassa antaa dollarin tapolla Ta-pella sodan voittamiseksi ja tapelU hyvän koron saamiseksi rahalleen Tuleehan niillä korkorah3'l!% aivan kuin Ilmaiseksi UrslUava lamppu-öljy ja joskus pyhäpäiviksi sikaarl ja muuta sellaista jota dollarit ei-vät antaisi jos pitäisin ne kirstun pohjalla -- V-SateisU ja kylmää syksjä muil-lekin! Sitä on minullakin ollut run-sain mitoin Oli tämä eri kesä Ke-väällä ei meinannut tulla kunnon kesää ollenkaan ja sitten kun tuli niin muisteli sadella Nyt kun ale-tai- n kääntymään syksyyn rlm aja-tettiin että saadaan edes kaunis ja lämmin ja aurinkoinen syksy mut-- U mitä vielä llnuherran aikaUulut näkyy menneen pekalsin —Matti MäntyUhU |
Tags
Comments
Post a Comment for 0285b