Vapaa Sana, December 19, 1942

              0147-- 11
Uutta ja Vanhaa Saskatchewania
iTl'8?' B 1 LH i™fctiw-v- x iiii
3äSHf j
aBBIB[Bv
liiiiiHIIIHIiliHUH
Ytia on kaksi kuvaa suomalaiselta Cotcau Hillin perukalta Saskatchevva-niit- ä
YIIS nähdään minkälaisia ovat suomalaisten farmarien talot
ja alimmaisessa kuvassa nähdään suomalaisten uudisasukkaiden turve-maj- a
vuonna 1913 Jolloin suurin osa suomalaisia paikkakunnalle saapui Yh-dysvaltain
kaivosalueilta Turvemajanedessl on kokousvakeä
Muistelmia Coteau
Hillin kontrilta
Kirjoittanut LEO KALLIO
Tämä pilkkakunta sijaitsee länsi-pohjoises- sa
osassa etelä-Saskatche-vra- nm
aavikkoa lähes sata mailia
linsietelään Saakatoonin kaupungis-ta
Lähimmät kaupungit tämän seu-dun
suomalaisille ovat Dlnsmore
Lucky Lake Ja Beechy
Suomalaisia alkoi tälle kontrille
tulla Jo vuonna 1911 mutta suurin
osa tuli tänne vuosina 1912 Ja 1913
Ja sen jälkeen heitä on tullut vä-hän
kerrallaan Ja Joitakin on taas
muuttanut pois niin että olemnu
väkilukuumme nähdn pysyneet
melkein tasapainossa viimeiset pari-kymmentä
raotta
Suurin osa suomalaisia on tänne
tullut Yhdysvaltain puolelta toisia
on tullut moraan Suomesta Ja en
paikkakunnilta Canadasta
Kun muistelee sitä aikaa kun tän-ne
ensin tuli meitä pieni Joukko suo-malaisia
niin täytyy Ihmetellä sitä
innostusta Ja rohkeutta mikä meil
lä silloin oli kun asetuimme tänne
kivisten kukkulain (Joita naapuri-kontnlais- tt
sanovat vuoristoksi) se-kaan
taskut melkein tyhjinä etkä
mistään avun toivoa rakentamaan
majoja turpeista Ja vakavassa uskos-i- a
etU tuosta karusta "kivikosta
otamme joskus leipämme Me olim-me
melkein kalkki tulleet Minneso-tan
rautakalvoksista Ja olimme niin
kyllääntyneet savuisiin kaivoksiin
etu työskentely raittiissa Ilmassa
tuntui hauskalta Ja olihan sen li-taksi
oma työ Joten ae herätti li-- iä
Innostusta Härät olivat meillä
vetojuhtina Niitä hankimme mikä
milläkin keinolla Tolsinaan neljä
viisi miestä pani rahat yhteen Ja os-tettiin
härät Ja maata käännettiin
aurin Ja kiviä nostettiin Uni Ja näl-kä
meiltä melkein unohtui Mutta
mehän olimme silloin nuoria Ja
täynnä Innostusta Joten väsymystä
emme tunteneet
Mutta tuli tänne sellaisiakin uu-tavjljelij- ditä
Jotka olivat siinä us-kossa
että kun maan saa niin kyl- -'
se elättää vaikka Isäntä el töitä
teekään kun vaan osaa oikein
"runnata" Mutta nämä ovat toiveis-a- n
pahasti pettyneet Myöskin tu-- B
Joitakin farmarien poikia Joiden
isät olivat farmeilla rikastuneet Jo--
pojat tulivat tänne myöskin rl- -
astumaan Mutta toiveissaan pet- tivät hekin Mutta se Joukko Joka
tuli teollisuuskeskuksista Ja oli o
Jonkun verran maailmaa kulkenut
oli niin hiokkatietolnen ett näki
fe tullessaan raflt meillä on edessä
J tarttui kaksin käsin työhön eikä
haaveillut mitään ihanat tulevaiauut-- t
eikä suurta rikkauksia niin he tot ole pettynytkään Ja uokaeni
°kn huomannut sen että tuo iouk- -
° on kaiken aikaa nauttinut yleistä
ottanmsta la kunnioitusta muun
fcel-sel-ti
Tiestöltä niin farmareilta
kuin kaupunkilaisiltakin Tämä on
sitä mitä ei osteta rahalla sen tay
tyy palvella Ja ntä ci ole —ikävä
kyllä — kaikki suomalaiset tehneet
Yhteispyrlnnöl&tä ensimmäinen
meillä oli lainakirjasto joka muo-dostui
sillä lailla että jokainen vei
kalkki kirjansa lalnastoon ja sa-malla
aloimme keräämään rahia
saimme jonkun verran kannatusta
kaupunkien liikemichiltä joten saim-me
uus!a kirjoja tilata toisinaan
Itse me ensin tietysti tyhjensimme
taskumme kirjaston hyväksi mutta
kun ne olivat melkein tyhjät niin ei-hän
niistä paljoa karttunut Mutta
kun kaikki yhdessä ponnistimme
niin jonkun vuoden päästä meillä
oli Jo oloihin nähden hyvä kirjasto
Sitten perustimme S S osaston
kuten niitä silloin nimitettiin Ja Jo-ka
yhtyi Canadan suomalaiseen so-sialidemokraattisen
Järjestöön En
muista niin tarkoin jäsenmäärä mitä
yhtyi alustavassa kokouksessa mut
ta oli se yli parinkymmenen Osas-tomme
vaikka olikin pieni toiminta
oli silti virkasta sillä olimmehan
suurin osa Jo ennen olleet toiminnan
pyörteissä Isommissa osastoissa mikä
missikin Mutta toimintapaikan
puute meillä oli huutava kun ei ol-lut
muita rakennuksia kuin pieriä
VukottJx
Minullakin on jo Joulukuusi val
miina STinä se on kämpän edustal
la törröttänyt vuosia Luonto sen ai-na
Jouluksi koristelee Ja Jos sattuu
Jouluyönä olemaan kirpeä pakkanen
niin kuusen! on silloin koristettu
pehmeän valkoisen lumen lisäksi tu-hansilla
loistavilla timanteilla Jotka
kuutamon valossa tuikkivat kuin
tähdet yksinäisellä yötaivaalla Ja
onhan siinä kuusenl ympärillä elä
määkin Aattona heitän sen juu-relle
leivänmuruja Ja niin saan sii
hen lukemattoman Joukon pikku lir- -
tuja Jotka siinä telmivät niiden -- kimpussa
kuin ainakin iloissaan peuhaa
vat lapsoset Yöllä sitten Jänöjussi
käy viimeistelemässä antimjni M-iten
itse Jouluni vietin? Niin silti
puhutaan vasta Joulun Jälkeen El
ihän titä elämää saa perustella
muuta kuin päiväksi kerrallaan Eir
rfi imiluakaan Aika on lilan f
voton persoonallisiin tulevaisuuden- -
suunnitelmiin i -- v-
Mnnnstl kuulee Ihmisten lausuvan
'että kuinkajihuaanriEur:onp--ars-ssi -a- J#tor—tutleuletvuntl-1-
inenanr on siellä kurjaa Niinhän e
onkin Varsinkin sellaisissa maissa
" V
LAUAMT JOULUKUUN 1 1 P --SATU- RDAV DECEMIE !
turvemajoja loissa voimme kutoen- -
tua Innoatuimme jo kerran raken
tamaan haalta turpelata mutta niin
se onneksi raukesi ennenkuin ehdit-tiin
alottaa Sitten kun rakennettiin
koulu suomalaisten keskukseen niin
saimme käyttää sitä niin kauan etti
saimme kunnollisen haalin
Maanviljelys seudullamme edistyi
hyvää vauhtia Ja kansalaisia lisään-tyi
ensi vuosina osastomme piiriin
niin paljon että koulurakennus kävi
jo kovin ahtaaksi Joten syntyi uu-destaan
haalin tarve Ja yleinen mieli-pide
osastossa painosti haalin ra-kentamista
niin voimakkaasti että
mitkään esteet eivät enää tulleet ky-symyks- een
Osaston täytyi valita
komitea ottamaan selvää kaikista
mahdollisuuksista silla el ole mi-kään
pieni asia aavikolla rakentaa
pienempikin rakennus kun haali
sillä täällä ovat rakennusaineet ehkä
kalliimmat kuina missään muualla
Canadassa MuttX komitea sai sel-ville
että mahdollisuudet rakentaa
haali olivat hyvät a päätös sen ra-kentamisesta
oli yksimielinen Suu-rin
valkeus oli löytää haalin paikka
Kontri kun oli laaja Ja oli paljon
sellaisia Jotka halusivat saada haa-lin
lähelle kotiaan Olipa selluina-kin
Jotka vaativat et:ä haali pitää
rakentaa 'sinne missä on tyttöjä"
mutta lopuksi enemmistö kumminkin
I voitti Ja haali rakennettiin keskelle
Konina ja yjeison Kannatus oli niin
suuri että emme Joutuneet velkaan
ollenkaan vaikka kustannukset oli-vat
yli kaksi tuhatta dollaria
Mutta kauan eivät haalin rakenta-jat
saaneet nauttia naalistaan sillä
silloin syntyi se kommunistinen ke-isarivalta
Torontossa Joka vaati et-tä
haali on luovutettava heille Ja
siitä syntyi riitaa täällä niinkuin
muuallakin Mutta tänne oli hiljan
saapunut Suomesta useampia puna-sotilai- ta
Jotka olivat siellä joutuneet
sisällissodan pyörteisiin ja ehkäpä
sattumalta Joutuneet punaisten puo-lelle
Nämä esiintyivät hyvin mää-räävinä
osastossa Ja kun Tobiaksel
ta tuli kirje että jokainen joka vas-tustaa
haalin luoutusta on erotet-tava
osastosta niin se antoi näille
aineksille lisää vettä myllyyn ja niin
saatiin päätös läp osastossa että tuo
joukko joka oli haalin rakentanut
Ja osaston perustanut erotettiin o-sast- osta
Mutta haali kun oli kum-minkin
laillistettu sen joukon nimiin
Joka osastosta erotettiin niin he pi-tivät
haalin Ja nuo innotteliit sal-vat
käyttää sitä kun pyysivät luvan
ja jos saivat luvan tuolta joukolta
Jonka he potkivat" pois osastosta
Se kiukutti niitä tietysti Eräänä
kauniina yönä haali nousi liekkeinä
Kukaan ci tiettävästi ollut naalilla
käynyt moniin aikoihin mutta tuli
siellä vain syttyi eikä ainakaan säh-köjohdoista
tuli syttynyt kun niitä
ei ollutkaan Mutta syttyJpä se mi-ten
syttyi paloi se vaan perustuksi-aan
myöten Oli se kumminkin va-kuutettu
Joten sitä saatiin vakuutus
maksu joka luonnollisesti makset-tiin
niille jotka haalin omistivat
Näitä rahoja alkoivat nyt nuo Into-ilijat
pyytelemään Ja lupasivat niillä
rakentaa uuden haalin ja kun nuo
osastosta potkitut olivat yleensä van-hempaa
Ja vakavampaa väkeä niin
he väsyivät siihen alituiseen rähi-nään
ja luovuttivat rahat uuden haa-lin
rakentamiseen Ja joka haali sit-ten
luovutettiin Tobiaksen joukolle
Torontossa Ja josta oli se seuraus
(Jatkoa 7:llä sivulla)
joissa joulua on kautta aikojen vie
Itetty krlstilteenä hyväntahdon Ja
j rauhanjuhlana Mutta tuskinpa ne
! tauluun kiinnittävät sellaisissa mais
sa Joissa ihmisten vainot ovat olleet
valrinaLoJ nn rlSmänfnn-iai- i 1-n vhteis- - l kunnalliseen menoon kuuluvia m-itään
erikoista huomiota tänäkään
i Jouluna Se on heidän mielestään
jvaln niinkuin kaikki muutkin päivät
Eihän heitä ole viimeisten vuosikym-- i
menten aikana kasvatettu kunnioit
Itämain joulun tunnuata: Rauhaa Ja
ihyväätahtoa Heitä on päinvastoin
lopetettu vihaamaan ja hävittämään
'kaikki kaunis Jonka ihmiskunta or
I menneiltä ajoilta perinyt Tuossa
'hävitystyössään he nyt taistelevat Ja
Ikuclevat eivätkä-h- e tiedä mitään
siitä kauniista jonka me näissä si-vistyneissä
maissa omaamme nimit
täin ihanan aatteen rauhasta Ja on-nellisuudesta
hyvinvoinnista Ja ta-sa-arvoisuu-desta
kalkkien ihmisten
kesken Ei Europassa muisteta Jou-lua
monissa maissa El ennenkun
Europa on uudestaan syntynyt rau-han
hyväntahdon J tasa-trvolsuu-d- en
tunnuksen alla
-- V-Meidin
suomalaisten keskuudess"
tiliä mantereellakin oli tapana Jilel- -
1 Qacltna+teAta
:v
Ml
9
IX
fc#
ylös ylös
S X H K ö T Y Y N Y J Ä
Tämä on lahja jota koko ul käyttää sillä on monta käytäntöä
kodissa mm vaativansa hoidossa plnk Rrcen blue Ja yellovv
Mainen päällys ja kolmea eri varten
SJjjK — V
kunsenne ja kotinne värivalolla
valo-tähti-ä ym
(8 lamppua ryhmässä) 60c
(punaisia hopeisia)
värivalolla $330
ulos $275
kuusta varten kpl 15c
?
lemennelnä vuosina
pilkata joulua ja
jos jotakin juhlan tapaista silloin
laitetuin niin ne kaik-kea
muuta kuin Juo-tiin
mässättiin tapeltiin tanssit-tiin
Ju laulettiin verta tihkuvia
Ja pilkattiin niitä ihmisiä
jotka tuon vanhan
juhlan tahtoivat viettää rauhassa ja
Onneksi tämi
suunta el saanut suurempaa Jalansi-jaa
edes keskuu-doss- a
puhumattakaan muista
Jos olisi saanut niin
mehän Europan suurten
tasolla henkisesti
Mutta kyllä siitä Joi
takin Jälkiä Jäi Jos näillä perukoil-la
kuuntelee esimerkiksi erääseen
tunnettuun rikkojaryh-mii- n
kuuluvien nuoru-kaisten
se suo-men-
taikka enjjlanslnkielellä niin—
voi titä El
silti että he oi Uivat pa-hoja
Ja Ei vaan se
ainoastaan osoittaa minkälaisen
vanhemmat orat heille an-taneet
Entä tällaisetko vanhemmit
sitten olisivat uudista-jia!
Kyllä sitä he olisivat raa-kuuden
jumalan hyväksi
-- V-Timi
perukka el ole moniin vuo-siin
ollut niin tyhjää kuin se on nyt
Me vanhat olemme vain kotona
ovat lähteneet maailmalle
i
LAHJOJA VALAISTUKSEEN
JA KAUNISTUKSEEN
Meillä on lni-ll)tt- äa valikoima pellpöjtä- -
lamppuja sänKj lamppuja sekä pojtälamppuja Jotka ovat
kauniita ja kä)tännöllllä lahjoiksi
Sänky-- lamppuja lamppuja lamppuja
$1535
ylös
käytännöllinen poihe
lämpöä 1'astrlllväreji:
katkaista lämpöastetta
puhetta
SEINÄHYLLYJÄ KORISTEITA
VARTEN
Jokaisella naisella on pieniä mutta el olo
paikkaa niiden näytteillä pitämiseen Weil tässä on
vastaus ostakaa pieni korlsteleikkauksllla
joko suoraan seinään tai kulmaan
Hinnat 75c
G E AURINKOLAMPPUJA
pe on myöskin lahja koko perhettä varten hyvin teho-kas
sijasta Kaunis ruskea pinta voidaan
saada ja terveydellinen vaikutus sen
Hinnat $5950
JOULUKUUSEN LAMPPUJA
Pukekaa runsaalla Juhla-seppelei- tä
Vlctory-llppuj- a
Kuusenlamppuja
Juhlaseppeleltä vihreitä tai
ylös
Valaistus-settej- ä uS
Varalamput 2
etenkin kommu-nistien
keskuudessa
Järjestettiin
rauhanjuhliksi
tais-telulaulu- ja
vertauskuvallisen
hyvässätahdossa
suomalaistenkaan
kan-sallisuuksista
olisimmekin
diktatuurimaitten
kasvatuksesta
slveystapojen
suomalaisten
tapahtuupa
kirosanojen viljavuutta!
pohjaltaan
turmeltuneita
kas-vatuksen
yhteiskunnan
—
Nuoret
lattlalamppuja
Pöytä- - Lattia- -
$235 $250
Hinnat $389
koriMe-eslnelt- it
korlstehylly
Stelnattuja
kesä-aurinio- n
ultravlolet-säteist- ä
COCHRANE-DUNLO- P
HARDWARE LIMITED
SUDBURY — COPPER CLIFF
Toiset ovat maataan paiveitm-a- u
sotavoimissa toiset ovat tekemässä
'tinoja työvoimaansa Kaup~i:ii
Mutta kyllä täällä vielä tulee oji-naan
vilskettäkin sola lop-puu
Kun kymmenisen vuotta siiUsn
oil huono auta niin tonoja näille pe-tukoi- lle
nousi kdn sieniä sali-ell-a
Jäipä muutama lamankin sen ajan
pennnoksi paikkakunnalle Niin st
tulee käymään seuraavankin lama-aja- n
tullessa Nämä metsät ovatkin
työttömille hyviä pakopaikkoja Ei-kä
täällä oikein huonosti kukaan
pärjää Jos on vähänkin kislstään Ja
jaoistaan tekevä Elämähän ei tule
kalliiksi Kalaa Ja lihaa on "omasta
takaa" ja perunat kasvaa näissä
meidän "pelloissa" että tohina vain
käy Tämä on vain minun puoleltani
vähän sellainen kun viihdyttämlsjut-t- u
semmoisille jotka vaivaavat pää-tään
että mitenkähän sitten käy
kun nykyinen tohakka loppuu Kyl-lä
näissä Canadan erämaissa on ti
laa itsepätsareille Eikä taalla elä-m- ä
ole sen kovempaa kuin muualla-kaan
huonona aikana Miltei helpom-paa
Minä kun puhun kokemuksesta
-- v-
Kal timä jutustaminen pitää taas
kin lopettaa tälle kerralle Talous-homm- at
aikansa nekin En-simmäinen
työ Joka on odottamassa
on suksien rasvaaminen Täytyy
'piipahtaa naapurissa katsomassa
minkälaiset JcmluvalmUtelut siellä
jon käynnissä Ja voitakin pitäisi
jlusptili
löspätn
tuimalla
kunhan
ottavat
SIVU 3
saada pyhiksi että näkö säilyisi
tl
H
Kalpa sitä säänkin kun katson naa-purifarm- arii emäntään oikein kau-niis- ti Vaikka eipä näillä minun sil-milläni
cnäi kauniisti katsella Ovat
käyneet varhemmiten hieman tihrul-sik- sl Mutta eihän täällä maalla ole
vaatimuksetkaan niin suuret Me
emme täällä vaadi että naisten pl-tä- isi
huul punaa Ja poskimaall
höhäillä muotonsa kaunistamiseksi
Ja naiset eivät puolestaan perusta
miten suloisia säväyksiä meidän
ukonturilasten silmät heittävät Sa
nat ovat Jotka kauntaavat Niin Ja
millä äänenpainolla ne lausutaan
Jos sanat ovat kovin oksaisia niin
empä usko voita saavani naapurin
emännältä mutta Jos osaan sydäme-ni
halut oikealla nuotilla voi pulas
tani hänelle selvittää niin tyhjin kä-sin
en lähde tönölleni hiihtelemään
Jees! Nyt vitikelin voidetta suken
pohjiin vetämään MatU
Amerikalalsten liha-anno- s on 40
unssia viikossa Britanniassa se on
Jl unssia lullassa kuusi unssia ja
Hetulassa 49 unssia
Merien vesistä on niin paljon suo-lia
etti sillä voitaisiin peittää Yh-dysvallat
puolentoista mailin paksua- -
delta
Uusi Guinea on Gronlaaaln Jalke
S maailmaa suoria laari
'
i '
l
]
—
1
I
m
1:' lH
mm
rt