0265a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K Mli ♦ ! 3 T"1 jft nwi'{tlJr"Jv! SSISSSS5 jpi"fitl[ I 1 IMm11 F £- - _ - r-- _ _1_ 7=rrL s## W vxvyr V- - — i T--r llifPm -- i%fa%A k L 'I frr+Kt? 'K v-- "tv " f 1 hi O ak K ~--f iffl JLCU4Xx4UCU --ulcm_ JluJzeAftitäi Hollolan Kirjoittanut Naima Kalliokoski "Mlnla-MalJak- o se alella niinkuin koni lotibfl!" huuti emäntä kamaritta tuvan polll "(H äiti minä täällä vaan syön vo-ileipää" "Jaa minun Martta tyttöseni se vaan tieltä niinkuin pikku orava na-kertaa" kuului Imelälnen lepertely Martalle Hetken kuluttua Martta meni kama-rlnovell- e Ja sanoi Maljalle: "Tuli vie-ras Maijan navettaan vei hevosensa" "Minkälainen vierus tunsitko?" "Pitkä mies en tuntenut" Voisimmekin Jättää tähän koko kertomuksen mutta koska siitä voisi yntya vääriä käsityksiä niin ker-romme koko kertomuksen alusta Maija oli kolmannesta pitäjästä ko-toisin erään pienen torpan tyttö Jon-ka imäntävalnaja oli tuonut kerran eräänä syksynä tullessaan käydes-sään kotonaan samassa pitäjässä Malja palveli emäntää kuten ältll Ja äidiksi hän kutsuikin emäntää sil-lä hänen oma äitinsä oli kuollut Jät-täen Jälkeensä miehen kaksi poikaa Ja viisi tytärtä Emännällä ei ollut kun yksi ainoa poika Tämä Kallo poika sattui ra-kastumaan Maljaan eikä Isäntä sen paremmin kun emäntäkään pannut avioliittoa vastaan Ja niin tuli Malja miniäksi pieneen taloon Maljan oltua miniänä vasta toista vuotta kuoli emäntä Joten Malja otti emännyyden haltuunsa Isäntä el kuitenkaan ollut leskenä kun vajaan vuoden kun otti vaimok-seen suutari Samnelsonln kauniin lesken jolla oli kolmatta tuhatta markkaa rahaa ja neljän vuotias tyt-tö tuoda myötäjäisin! taloon Uuden emännän tilini oli myöskin I Maija joten erotettiin emäntä lisää-mällä miniän nimeen miniä sana Kmäntä Malja kohteli aluksi miniä-Malja- a arkaillen Ji hillitysti mutta kun hän nitkl kuinka nöyrä Ja pe-räänantaval- nen mlnli Malja oli tuli hän aina alkaa myöten koppavani-maks- i Mlnlä-MalJall- a Ja Kallella oli pieni poika jonka nimi oli Paavo Tämä Paavo oli hyvin hiljainen oli äitinsä luontoinen vaikka Isänsä muotoinen Päivät päästänsä hän leikki lattialla yksin Ja milloin kuuli Itkua tiesi var-masti että Martta oli itkun alkusyy-nä Ja kiusanhenkenä Kalle puhui usein Maljalle että hän lähtee Amertkaan tienaamaan talonhlntaa mutta Malja aina esteli Kun Paavo oli kolmen vuotias tuli matkasta tosi Malja Jäi Paavon kanssa taloon teki työtä niinkuin kone ja palkakseen sai ruuan Itsel-leen Ja pojalleen Kallen Isä piti Maljasta Ja Paavos-ta niinkuin omista lapsistaan Ja an-toi joskus vaaterahaa Maljalle mut-ta kun tämä tuli emännän tietoon oli hän ihan kiukkuunsa hatjeta jo-ten Malja kieltääntyl ottamasta enää Isännältä raivaa omiin tarpeisiinsa Mitä hän tarvitsi osti hän Kallen lä-hettämillä rahoilla seka Itselleen että Paavolle Titoa oli muka vaha n ja Paavo Ja Martta rtltelvvat yhtämittaa Senkin seilaamia aataa oH emännällä aina kerrottavana Manatta Britaa pAhnnA laantA katsoi talloi-hl- n kyliä mtofcla tntl vetM mtsatä BikaJaraimlB ka4ttuj paita hln Ml rakentavansa alttä itsetiten vaBkanpairiB kotia II syytinkttu-pa- a ICnaartä oli niin vihainen eitä puhi-si kun laiee laolla Uitkä puhuu van-hääpäiv- in Mannosta CroSntä et pan-nut kortta rtstttn talkooväkeä mk-klakKte- a sikal Malja otti kiiruusti ihjakeet omiin käsiin Ja sai kylältä pari tyttfetä avukseen Malja hääräsi punaposkisena koko piirin hyrillipä vielä työtä tebdes-saa- n Tuntui niin hauskalle Ensinnä-kin tali Kallelta kirje että tämä on viimeinen tslrl kun hän on Ameri-kassa sitten bän puhut aamulla Isännän kanssa että kun syylinki-tup- a valmistuu niin hän pääsee Paa-von kanssa siihen asumaan ja kolmas hyvä asla oli että emäntä el tänään 23Tj3 sekaantunut hänen töihinsä vaan sai hän emäntänä olla koko päivän Kyl-lä talkooväki kiittelikin ruuan hy-vyyttä lupaslvatpa monet vielä pois-lähtiessä- än tulla rakennustapoihin kunhan keväiset päivät alkavat lämmitä illalla Malja sai kuulla kunniansa kuinka hän saattaa talon vasaran alle sellaisella ruuan ja juoman tuh-lauksella vähempikin mässääminen olisi riittänyt Kmäntä oli säästänyt tavanmukai-set haukkumisensa siksi kun Isäntä oli mennyt talliin mutta isäntä jos-tain syystä tuli tallista aikaisemmin ja kuuli emännän huutamisen Johon Malja vastasi: "Älkää hyvä emäntä huutako kyllä minä täältä poiskin rääsen koska en parhaalla tahdolla-nikaan osaa tehdä teidän mieliksen-ne" "Hyvä emäntä hyvä" emäntä!" huu-ti emäntä vastaan mutta suu jäi auki kun huomasikin Isännän ovella "Kuinka usein sinä haukut Maljaa niin kuin nyt?" Kmäntä el vastaa "Sano sinä Malja" "Ainakin kerran viikossa välillä useamminkin" "Miksi sinä et ole puhunut siltä minulle?" "Olen vaan odottanut Kallea Ja mi-tä se puhumalla olisi parantunut" "Paranee se jos el elämä tunnu hy-välle emännästä niin se on hän Joka muuttaa etkä sinä pankaa se mie-leenne" "Kun tupa Jonka hirret vedettiin kotiin valmistuu saat sinä Paavon kanssa muuttaa siihen ja pitää sitä kun omana kotinasi niin kauan kun Itse siinä tykkäät asua Tietäköön nyt sen emäntäkin Ja minä ostan sinne kamariin uudet huonekalut et-tä tuntuu viihtyisältä Ja navetan teemme Ja sinne viemme sen sinun tuomasi lehmän ja kaksi lammasta saat niitten tuloilla ylimääräistä kah-vlraha- a tietäköön sen nyt emäntä-kin vaikka aljon sanoa sen myöhem-min mutta onhan sanottuna" Kun tupa syyskesällä Jo valmistui oli se Maljalle suuri Ilo Hän sai aamusella Jättää Paavon nukkumaan kun lähti ensin omille askareillensa sitten talon puolelle Ilsäslhän se vä-hän työtä hänelle kun oli lehmä Ja lampaat omassa navetassa mutta se oli mieleistä työtä mielellään sitä nousikin lös vähän aikaisemminkin Kräänä päivänä Isäntä sanoi Mal-jalle: "Minä olen sinun sänkyysi tyynyn alle vienyt pienen lippaan Pidä se korjuussa älä näytä sitä ke-nellekään ennen kun Kalle tulee Jos vaikka minäkin sattuisin kuolemaan" "Mitä se Isäntä nyt kuolemasta pu-huu parhaassa IJässään kun on" "Ikäni puolesta kylläkin mutta lää-käri kun talvella sanoi että minulla on syöpä rinnassa niin voihan se kuolema tulta vaikka kuinkakin pian vahinko vaan että tuli otettua se emäntä mutta kuka sen silloin ym-märsi El olisi Kallekaan lähte-nyt Amerlkaan Jos en minä olisi emäntää ottanut mutta Ihminenhän on toisinaan hullu Ja ehkä Kalle siksi palaa tautia kaiken varalta kirjoitin ' testamentin se on tuossa lippaassa Jonka pyydin stnnn säilyttämään hy-vin Kallen palaamiseen saakka Avainta ea Jata vaikka luotankin si-nuna aratta Joku sivullinen voisi sen Htytiä Saa Kalle arkea lukon kun tule" "Kiitos 1 santa kiitos kaikesta te olette ollut minulle kun oma Isa mutta to ette sna puhua kuolemas-tanne vielä moniin vuosiin siksi te sitäpaitsi näytitte niin terveeltäkin" "Niin ukoapCiin mutta rinnassa on aina kalvava tunne ja se on ollut f vuoden verran se el minua petä sillä viikko viikolta se pahenee" Emäntä tuli tupaan Näkyi selvästi että bän et tapansa mukaan kuunnel-lut porstuassa mutta el kumpikaan päässyt selville mitenkä paljon emäs-tä todellisuudessa oli kuullut "Puaun toistan lisää" sai isäntä kuiskatuksi "Tietysti sinä puhut omalle vai-molleen el tuskin riitä sanaakaan J J- - l--- - J!T-vh-V- — y- - --M~c~mm-- ~-- Sedän Tarina mutta miniän kanssa punotaan sala-juonia ulos siltä lähdetkö sanon m-inä" hän polki Jalkaa Maljalle Maija lähti mitään sanomatta isäntä lahti perässä Ja sanoi Maljalle talliin men-nessään että: "Toinen paperi on kirkkoväärtln hallussa ja avaimen mi-nä vien Järveen ettet kukaan pääse lippaalle" } -- Kiitos Isäntä!" Ne olivat viimeiset sanat jotka vaihdettiin Malja näki cttenut Jotain äidin tyynyn alta Paa-vaa- n miten isäntä heitti jotain otkan- - va otti askin ja lu-s- a yli järveen ja sitten kääntyi 1 pasl Paavoa jos kertoo päin Jonne alkoi astella verkalleen Jonkun aikaa lypsettyään hän kuuli emännän sanatulvaa tallilta mutta ei kiinnittänyt siihen mitään huomio-ta se kun oli niin jokapäiväistä "Tuosta saat ja tuosta koska punot salajuonia miniäsi kanssa" Malja juoksi ulos "Hyvänen aika eihän emäntä vaan lyönyt sairasta miestä? — Kmäntä oli kun raivotar hyppi ja huuti hevospltska kädessä "Haluaako Maljakin maistaa samasta lääkkeestä?" Hänen piti lyödä Mal-jaa mutta tämä väänsi piiskan pois emännän kädestä ja heitti nurkkaan "Hyvänen aika Isäntä mitä hän te-ki teille Löikö hän tuon punaisen merkin poskeenne?" "Iiii Ja lyö vielä toihenktn Jos ko-mento el talossa muutu" sanoi emän-tä mutta Isäntä el puhunut mitään Istui- - vaan tallin lattialla ja nojasi päätänsä seinään "Nouskaa nyt ylös Ja tulkaa tu-paan" sanoi Malja "Anna sen vihotelli kylläpä lep-pyy" sanoi emäntä — Malja koetti auttaa Isäntää ylös mutta pää ret-kahti veltosti sivulle "Murhaaja sinä emäntä-Malj- a olet tappanut miehesi et ansaitse muuta kun linnaa menen soittamaan nimis-miehelle" sanoi Malja ja lähti Juok-semaan naapuriin Jonne oli noin kilo-metrin matka Matkalla hän kuitenkin päätti et-tei puhuttelekaan multa kun lääkä-riä Isäntä et enää virkoa ja Martan kasvatusta el hän ota tililleen Hän soitti lääkärille Ja lääkäri lu- - pasi pian tulla Lääkäri tuli melkein heti kun Maljakin ehti kotiin mutta lääkäri el voinut muuta kun todeta että henki oli paennut "Hän mah-dollisesti oli sälkähtänjt Jotakin tai oli varsa tuupannut hänet nurin Josta tuo punainen merkki on tullut po-ke- en "Niin juuri siltä varmaankin se oli tullut koska en minä nähnyt pos-kessa mitään kun hän juuri kävi tu-vassa" ehätti emäntä selittämään "Ei suinkaan hän vaan tapellut Jonkun kanssa" sanoi lääkäri "El" sanoi Malja "Isäntä oli slkst h)vännahkatnen että hän ei sanonut vastaan siksi hän el koskaan tapel-lut kyläläisten eikä kotoisten kans-sa" ja siihen sai lääkäri tyytyä Naapurien isäntäväkeä tuli taloon MUSTA Heidän avullaan kannettiin Isäntä ka-mariin jokainen ihmetteli että mikä älkl se oli hännän poskessa mutta el kumpikaan naisista puhunut mi-tään Illalla vasta muisti Malja lippaan Hän meni kiiruusti tupaansa korja-takseen sen talteen mutta se oli Ja pysyi poissa Hän kysyi Paavolta Jos Paavo oli sanoi mummu talliin lyödä Paavo I ildllle "El mummo lyö älä pelkää Mihin iiummo meni kun otti sen askin?" "Mummo meni veateatttaan" 'Älä tule njt äidin perässä äiti ineuee mummon luo" "Tänne vaateaitan avain Ja paikal-la tai minä sittenkin soitan nimis-miehelle Vai olette te urkkija varas Ja murhamies Minä aukaisen kama-rin oven että isäntäkin kuulee Jos 'än vielä ol kuulta Minä pelastin kunnianne enkä tietänyt että te olit-te urkkinut tietoonne mitä lipas si-sälsi Ja missä se oli Jos sovinnolla tuotte lippaan minulle niin en soita nimismiehelle" "Hae se vaateaitasta" "Se on niin että te sen varastitte tuokaa se myöskin takaisin muuten voitte sanoa että minä olen käynyt teidän aitassanne" Emännän el auttanut muu kun läh-teä hakemaan Ja koska emäntä näin paljon tiesi lippaan salaisuudesta luuli Malja että hän tietää kaiken mutta hän el tietänytkään Kun häntä cli haudattu eikä ku-kaan asianomainen tuonut testament tla esille pidettiin luonnollisena että emäntä saa kaiken Olipa kuitenkin kaksi Jotka tiesivät että testamentti oli tehty Ja minkälainen se testa-mentti cli Ne olivat pitäjän pastori Ja klrkkoväärttl mutta heille oli sa-nottu että he stvustapäln katsovat perään ettet talo tule hävitettäväksi tai myytäväksi Jos hän sattuisi kuo-lemaan ennenkun Kalle tulee kotiin tl lra Imin in a_an HTiaiiHTU 1li1a„ itd BiUUSlI ItUILlUi_i IbIII-I - tään ennenkun Kalle tulee van tekisi Maljan olon sietämättömäksi niin tuumi Isäntä mutta kohtalo te-kikin toisin Harvoin tulee onnettomuudet yk-sin Tuskin oli Isäntä haudattu kun ( Malja sai kirjeen Joltain tuntematto- - maita mieheltä Joka oli asunut sa-massa talossa Kallen kanssa että Kalle oli loukkaantunut pahasti työ-maalla ettet odottaa sitä kotiin Sa-massa postissa tuli Kallen kirje että Jouluna hän saa sulkea syliinsä rak-kaimpansa Isän kuolemasta el ollut vieia saanut tietoa mutta toveri Jo-- ka kirjeen kirjoitti sanoi että hän oli ennen työhön menoaan saanut kirjeen lsänä kuolemasta Ja sitten yöllä hän oli loukkaantunut Hän sa- - nct työhön lähtiessään että nyt hän RISTI MERKITSEE r - KJ #AJ : n viimeisen yoa työssä sitten hän lähtee kotiin Hurmeen Kranssi se oli miehen nimi lupasi kirjoittaa mitenkä Kalle ilta paranee Jouluksi tuli kirje että Kalle on aivan muistinsa menettänyt Ja lää-- 1 kari on epätoivoinen hänen parane- - mlsestaan Hän lupasi myöhemmin aasen kirjoittaa mutta sanoi että Maljan on turhaa kirjoittaa et hänen miehensä muista mitään el edes omaa nimeään Tässä pisteessä olivat asiat pyhäin päivään Malja teki työtä taloon Ja sl niukan ruuan Ja haukkumisen palkakseen ' Maljan tuvasta oli vähitellen viety kalkki muut huonekalut paitsi sänky Ja siitäkin viety vällyt Emäntä sanoi tarvitsevansa niitä Martan kamaris-sa Mitä kymmenen vuotias tyttö nii-tä olisi tarvinnut mutta emäntä vaan teki mitä osasi klusatakseen Maljaa Antakaa Jtip4änH& Kirjoittanut Donna Q Olemme vähitellen heränneet huo maamaan että hipiämme pysyy rstknoa" kaina Ja kirkkaana aivan ilman hoi-toa Tiedämme miten tärkeätä pe-rinpohjainen puhdistus ja huokosten hoito on mutta monet meistä eivät vielä ole tulleet ajatelleeksi että Ihon täytyisi myöskin saada hengit-tää ! Olen monasti teroittanut mieleen-ne että teidän on ehdottomasti puhdistettava hipiänne Iltasin ennen nukkumaan menoa niin että ihohuo-kosenne saavat hengittää ja levätä yön aikana sekä kiristyä sulkemat-ta sisäänsä pienoisia pöly tnl puu-tterihlukka- sla sillä huokosiin Jäävä lika aiheuttaa Ihomatoja Ja näppy-löitä sekä laajentaa lilaksi huokoia Mutta nyt aion kehoitta teitä suo-maan hipiällenne tilaisuuden hengit-tää myös sillain tällöin päivisinkin! Useimmilla maalaistytöillä on ral' kaampt Ja tasaisempi hipiä kuin kau-punkilaisilla Juuri siksi että maalaisten hipiä saa enemmän ilmaa! He työskentelevät suu- - rimman osan päivästä ainakin ke- - säilä ulkosalla Ja talvellakin he Hik- - kuvat alinomaa edestakaisin aittojen Ja ulkorakennusten väliä elk£ heillä tavallisesti ole alJtaa puuteroida kas-- vojaan ennenkuin Joskus poikkeus- - KOSTOA BBBBBBBBBBBBBBBBBBT RJ k Kflk Jr al9AKVBV Wb1 RH rj VHH sv rfBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBr MIBU mm- kannfS bBbkaBbBBHBBBbBBVBBV bbbBBbbBI bbHVBBBBLBbBbBbBbbBbbbHbfKbTV BBBnbVt nB'B♦WHiU aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBT S m+ Mfl lKl vlLHV ft M ' " BBBBBBBBBBBbBbPP TBnmVl&Bf anfl SinnnVm BbBV yBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV % Vik --'M4PPBaf_~"Mly Smk ' JHLbVLm BBBr 'TvIbbbbbIV 1 IV M lABBBBKBMKKnKBJBKBntKtjWLfrBVBtmJ9K3KiifmW JbvbAbmW '4 BllnBBBBBBBBBf bbbbbbbbbbbbbbbbbbbI BnSnBBBBnKn' % sIbbH JBBBBBBBBBBBm Jna" 9EnnnWbnW V % 9nBBBBBBBBBBV iV ' BBBBBBBBBBBBnfA tJhlaHBlHhnBBBBBBBBBBBBBVV i iÄ K X 3 LbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV IfcfnJ CIbBBBBBBBBBBBBBBBBbU jnBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBnlnBBBBBBBBBBBBBB "1 1 'VtMjuULWalBHBWw 4mWBBBBZW 3 mmBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB w fta- _ _ - m tf&a Jokainen musta risti hinen koneessaan merkitsee tälle puolalaiselle lentljisankarliie kostea Hin kuuluu tunnettuun 301 Keteluuko-skatroonaa- n Britanniana Hin en pudottanut 15 natsien lentokonet-t- a taivaalta Ja tilaa en vielä uusille risteille £-- r h %rf l-r- -0 Malja kirjoitti veljelle kuu-viikoll- a Ja pyysi t- - — in:t hakemaan häntä Ja tu Joksikin alkaa Veli tul pälvä-lauantaln- a Vei l 'a M Jan navettaan Ja lt-- e -- iaija ei ouui Kotona k- - - t mässä kehruita Joita hai uus! cli unettomina öinään j r 'kina et puhteinaan kehrälllyt iun el oaj menuääuttisiltkäeharsätni nyktunllotamsauui upiat!J e-d- atf niinkuin ennen Paavo oli yksin kotor kua tuli Ja häneltä eno sai kiul v-v- u mUinmon Ilkeydet Eno ka'sl k-a- mnkin aivan tyhjä! Missä hno kaiut ovat? Mummo oa vienj1 jiartan kamariin Samassa katkesi Paavon puhe la huomasi Martan Juoksevan pihaa y'J tietysti hän tuli katsomaan kuka vi ras oli tullut Samassa se t ali äitiki- - "Voi Ville Ville rakas Ville että iii tenkin tulit" sanoi Malja i otti tt jeään kaulasta kiinni taman pyörä- - taessa siskoaan ympäri lattiaa Nyt huomasi Malja Martan "Mes kiiruusti kertomaan äldile am näit" sanot hän Ja aukaisi ovea eiii Marttaa tarvinnut käskeä kuudesti — Jatkuu - l tapauksessa Jos on Jonnek'1 "rre- - Kaupunkilaisillekaan el oln v-ahingoksi jollei heillä aina olisi li-kaa heti puuteroida kasvojnn p'Jh-distukse-n Jäkcen Päinvastoin a'ou Juuri ehdottaa teille että tisimaa puhdistettuanne päivällä kasr%ne antaisitte niiden olla ainakin tunnin ajan ilman mitään voiteita UI pu-uteria niin että hipiänne saa vapaasti hengittää Istukaa avoimen lkkurm ääressä tämän ajan tai Jos sjutte sellaisella seudulla että voitte men-nä kävelylle Ilman "sotamaalaustaa-ne- " niin tehkää se kaikin mokomia! Ja sitten haluaisin erikoisesti hu-omauttaa teille sateen suurenmoisesta merkityksestä hipiällenne! Onhan totta ettei työtä tekeviltä nai'ta Jää liikoja aikoja kauneuden hoitrr mutta Jokaisella lienee sentään ill-oinkin tilaisuus tehdä kävelyretki sadeilmalla Se on Ilmainen kasvo-käsitte- ly Jota et suinkaan svi ha-lveksia Kun siis ensikerran sitai J teillä on aikaa niin puhdistukaa ko-vonne Ja Jättäkää ne puuter 'matta pukeutukaa sadetakkiinne Ja kalrs-seihinn- e Ja lähtekää kävelylle acUea sateen "puoskarolda" mielin määri'-hipiäänne-! Onhan tunnettua etti esimerkiksi skotlantilaisilla frpr:-kalsnalsill- a on rlnomalscn ihana h-ipiä Ja siltä he aavat etupaas-- ä kt-tä- ä Skotlannin sumuista il--ait- oi Olen kuullut että monet s-Ki-l! t naiset kävelevätkin tihk:= 'eessa kasvot taivasta kohden knh tt-- ir Ja palaavat kävelyltä kovlut- - tton a- - sen raikkain hehkm" posk-- ' Sekä ulkomuotonne tti hyv"-vointinn- e kannalta on "vnski' t' vottavaa että annatte i 5'i il""-- " koko ruumiinne hlpifill- - ''ka ai" noastain kasvoillenne On-- 5 m nykyisin käytämme Jo paljon vaheT-mä- n alusvaatteita xuln meidä- - i ' äitimme Ja useimmat meistä kulu-ttavat kesälomansa uimarari '!' mutta el riita että otatte il"--- - J auringonkylpyjä noiden p""1 :l' men lomaviikon ajan Vaikka me:'tt el jokalsefia olekaan sellaista r" tarhaa tii takapihaa missä voim-me Jo keväällä varhain hlkusk-- U uimapuvussamme niin voimre o jkalnen avat makuuhuoneenne K- - kunat auki Ja suorittaa aarnia orrtf-telumm- e raittiissa Ilmassa hikkapa aivan "Eevar puvussa" VotirisMu-llikkeittenn- e ei tarvitse olls m-n-mutka-isia yksinkertaisimmat hik-ke- et ovat usein kaikkein vilkutta-vimma- t Muistakaa aina aleitta syvään hengityksellä arotaen ikku-nan ääressä Ja suorittakaa sitten muutamia reippaita TlrkäiUrt liikkeitä niin ett lämpenet eanen a a mu suihku anne!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, August 28, 1943 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1943-08-28 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001191 |
Description
Title | 0265a |
OCR text | K Mli ♦ ! 3 T"1 jft nwi'{tlJr"Jv! SSISSSS5 jpi"fitl[ I 1 IMm11 F £- - _ - r-- _ _1_ 7=rrL s## W vxvyr V- - — i T--r llifPm -- i%fa%A k L 'I frr+Kt? 'K v-- "tv " f 1 hi O ak K ~--f iffl JLCU4Xx4UCU --ulcm_ JluJzeAftitäi Hollolan Kirjoittanut Naima Kalliokoski "Mlnla-MalJak- o se alella niinkuin koni lotibfl!" huuti emäntä kamaritta tuvan polll "(H äiti minä täällä vaan syön vo-ileipää" "Jaa minun Martta tyttöseni se vaan tieltä niinkuin pikku orava na-kertaa" kuului Imelälnen lepertely Martalle Hetken kuluttua Martta meni kama-rlnovell- e Ja sanoi Maljalle: "Tuli vie-ras Maijan navettaan vei hevosensa" "Minkälainen vierus tunsitko?" "Pitkä mies en tuntenut" Voisimmekin Jättää tähän koko kertomuksen mutta koska siitä voisi yntya vääriä käsityksiä niin ker-romme koko kertomuksen alusta Maija oli kolmannesta pitäjästä ko-toisin erään pienen torpan tyttö Jon-ka imäntävalnaja oli tuonut kerran eräänä syksynä tullessaan käydes-sään kotonaan samassa pitäjässä Malja palveli emäntää kuten ältll Ja äidiksi hän kutsuikin emäntää sil-lä hänen oma äitinsä oli kuollut Jät-täen Jälkeensä miehen kaksi poikaa Ja viisi tytärtä Emännällä ei ollut kun yksi ainoa poika Tämä Kallo poika sattui ra-kastumaan Maljaan eikä Isäntä sen paremmin kun emäntäkään pannut avioliittoa vastaan Ja niin tuli Malja miniäksi pieneen taloon Maljan oltua miniänä vasta toista vuotta kuoli emäntä Joten Malja otti emännyyden haltuunsa Isäntä el kuitenkaan ollut leskenä kun vajaan vuoden kun otti vaimok-seen suutari Samnelsonln kauniin lesken jolla oli kolmatta tuhatta markkaa rahaa ja neljän vuotias tyt-tö tuoda myötäjäisin! taloon Uuden emännän tilini oli myöskin I Maija joten erotettiin emäntä lisää-mällä miniän nimeen miniä sana Kmäntä Malja kohteli aluksi miniä-Malja- a arkaillen Ji hillitysti mutta kun hän nitkl kuinka nöyrä Ja pe-räänantaval- nen mlnli Malja oli tuli hän aina alkaa myöten koppavani-maks- i Mlnlä-MalJall- a Ja Kallella oli pieni poika jonka nimi oli Paavo Tämä Paavo oli hyvin hiljainen oli äitinsä luontoinen vaikka Isänsä muotoinen Päivät päästänsä hän leikki lattialla yksin Ja milloin kuuli Itkua tiesi var-masti että Martta oli itkun alkusyy-nä Ja kiusanhenkenä Kalle puhui usein Maljalle että hän lähtee Amertkaan tienaamaan talonhlntaa mutta Malja aina esteli Kun Paavo oli kolmen vuotias tuli matkasta tosi Malja Jäi Paavon kanssa taloon teki työtä niinkuin kone ja palkakseen sai ruuan Itsel-leen Ja pojalleen Kallen Isä piti Maljasta Ja Paavos-ta niinkuin omista lapsistaan Ja an-toi joskus vaaterahaa Maljalle mut-ta kun tämä tuli emännän tietoon oli hän ihan kiukkuunsa hatjeta jo-ten Malja kieltääntyl ottamasta enää Isännältä raivaa omiin tarpeisiinsa Mitä hän tarvitsi osti hän Kallen lä-hettämillä rahoilla seka Itselleen että Paavolle Titoa oli muka vaha n ja Paavo Ja Martta rtltelvvat yhtämittaa Senkin seilaamia aataa oH emännällä aina kerrottavana Manatta Britaa pAhnnA laantA katsoi talloi-hl- n kyliä mtofcla tntl vetM mtsatä BikaJaraimlB ka4ttuj paita hln Ml rakentavansa alttä itsetiten vaBkanpairiB kotia II syytinkttu-pa- a ICnaartä oli niin vihainen eitä puhi-si kun laiee laolla Uitkä puhuu van-hääpäiv- in Mannosta CroSntä et pan-nut kortta rtstttn talkooväkeä mk-klakKte- a sikal Malja otti kiiruusti ihjakeet omiin käsiin Ja sai kylältä pari tyttfetä avukseen Malja hääräsi punaposkisena koko piirin hyrillipä vielä työtä tebdes-saa- n Tuntui niin hauskalle Ensinnä-kin tali Kallelta kirje että tämä on viimeinen tslrl kun hän on Ameri-kassa sitten bän puhut aamulla Isännän kanssa että kun syylinki-tup- a valmistuu niin hän pääsee Paa-von kanssa siihen asumaan ja kolmas hyvä asla oli että emäntä el tänään 23Tj3 sekaantunut hänen töihinsä vaan sai hän emäntänä olla koko päivän Kyl-lä talkooväki kiittelikin ruuan hy-vyyttä lupaslvatpa monet vielä pois-lähtiessä- än tulla rakennustapoihin kunhan keväiset päivät alkavat lämmitä illalla Malja sai kuulla kunniansa kuinka hän saattaa talon vasaran alle sellaisella ruuan ja juoman tuh-lauksella vähempikin mässääminen olisi riittänyt Kmäntä oli säästänyt tavanmukai-set haukkumisensa siksi kun Isäntä oli mennyt talliin mutta isäntä jos-tain syystä tuli tallista aikaisemmin ja kuuli emännän huutamisen Johon Malja vastasi: "Älkää hyvä emäntä huutako kyllä minä täältä poiskin rääsen koska en parhaalla tahdolla-nikaan osaa tehdä teidän mieliksen-ne" "Hyvä emäntä hyvä" emäntä!" huu-ti emäntä vastaan mutta suu jäi auki kun huomasikin Isännän ovella "Kuinka usein sinä haukut Maljaa niin kuin nyt?" Kmäntä el vastaa "Sano sinä Malja" "Ainakin kerran viikossa välillä useamminkin" "Miksi sinä et ole puhunut siltä minulle?" "Olen vaan odottanut Kallea Ja mi-tä se puhumalla olisi parantunut" "Paranee se jos el elämä tunnu hy-välle emännästä niin se on hän Joka muuttaa etkä sinä pankaa se mie-leenne" "Kun tupa Jonka hirret vedettiin kotiin valmistuu saat sinä Paavon kanssa muuttaa siihen ja pitää sitä kun omana kotinasi niin kauan kun Itse siinä tykkäät asua Tietäköön nyt sen emäntäkin Ja minä ostan sinne kamariin uudet huonekalut et-tä tuntuu viihtyisältä Ja navetan teemme Ja sinne viemme sen sinun tuomasi lehmän ja kaksi lammasta saat niitten tuloilla ylimääräistä kah-vlraha- a tietäköön sen nyt emäntä-kin vaikka aljon sanoa sen myöhem-min mutta onhan sanottuna" Kun tupa syyskesällä Jo valmistui oli se Maljalle suuri Ilo Hän sai aamusella Jättää Paavon nukkumaan kun lähti ensin omille askareillensa sitten talon puolelle Ilsäslhän se vä-hän työtä hänelle kun oli lehmä Ja lampaat omassa navetassa mutta se oli mieleistä työtä mielellään sitä nousikin lös vähän aikaisemminkin Kräänä päivänä Isäntä sanoi Mal-jalle: "Minä olen sinun sänkyysi tyynyn alle vienyt pienen lippaan Pidä se korjuussa älä näytä sitä ke-nellekään ennen kun Kalle tulee Jos vaikka minäkin sattuisin kuolemaan" "Mitä se Isäntä nyt kuolemasta pu-huu parhaassa IJässään kun on" "Ikäni puolesta kylläkin mutta lää-käri kun talvella sanoi että minulla on syöpä rinnassa niin voihan se kuolema tulta vaikka kuinkakin pian vahinko vaan että tuli otettua se emäntä mutta kuka sen silloin ym-märsi El olisi Kallekaan lähte-nyt Amerlkaan Jos en minä olisi emäntää ottanut mutta Ihminenhän on toisinaan hullu Ja ehkä Kalle siksi palaa tautia kaiken varalta kirjoitin ' testamentin se on tuossa lippaassa Jonka pyydin stnnn säilyttämään hy-vin Kallen palaamiseen saakka Avainta ea Jata vaikka luotankin si-nuna aratta Joku sivullinen voisi sen Htytiä Saa Kalle arkea lukon kun tule" "Kiitos 1 santa kiitos kaikesta te olette ollut minulle kun oma Isa mutta to ette sna puhua kuolemas-tanne vielä moniin vuosiin siksi te sitäpaitsi näytitte niin terveeltäkin" "Niin ukoapCiin mutta rinnassa on aina kalvava tunne ja se on ollut f vuoden verran se el minua petä sillä viikko viikolta se pahenee" Emäntä tuli tupaan Näkyi selvästi että bän et tapansa mukaan kuunnel-lut porstuassa mutta el kumpikaan päässyt selville mitenkä paljon emäs-tä todellisuudessa oli kuullut "Puaun toistan lisää" sai isäntä kuiskatuksi "Tietysti sinä puhut omalle vai-molleen el tuskin riitä sanaakaan J J- - l--- - J!T-vh-V- — y- - --M~c~mm-- ~-- Sedän Tarina mutta miniän kanssa punotaan sala-juonia ulos siltä lähdetkö sanon m-inä" hän polki Jalkaa Maljalle Maija lähti mitään sanomatta isäntä lahti perässä Ja sanoi Maljalle talliin men-nessään että: "Toinen paperi on kirkkoväärtln hallussa ja avaimen mi-nä vien Järveen ettet kukaan pääse lippaalle" } -- Kiitos Isäntä!" Ne olivat viimeiset sanat jotka vaihdettiin Malja näki cttenut Jotain äidin tyynyn alta Paa-vaa- n miten isäntä heitti jotain otkan- - va otti askin ja lu-s- a yli järveen ja sitten kääntyi 1 pasl Paavoa jos kertoo päin Jonne alkoi astella verkalleen Jonkun aikaa lypsettyään hän kuuli emännän sanatulvaa tallilta mutta ei kiinnittänyt siihen mitään huomio-ta se kun oli niin jokapäiväistä "Tuosta saat ja tuosta koska punot salajuonia miniäsi kanssa" Malja juoksi ulos "Hyvänen aika eihän emäntä vaan lyönyt sairasta miestä? — Kmäntä oli kun raivotar hyppi ja huuti hevospltska kädessä "Haluaako Maljakin maistaa samasta lääkkeestä?" Hänen piti lyödä Mal-jaa mutta tämä väänsi piiskan pois emännän kädestä ja heitti nurkkaan "Hyvänen aika Isäntä mitä hän te-ki teille Löikö hän tuon punaisen merkin poskeenne?" "Iiii Ja lyö vielä toihenktn Jos ko-mento el talossa muutu" sanoi emän-tä mutta Isäntä el puhunut mitään Istui- - vaan tallin lattialla ja nojasi päätänsä seinään "Nouskaa nyt ylös Ja tulkaa tu-paan" sanoi Malja "Anna sen vihotelli kylläpä lep-pyy" sanoi emäntä — Malja koetti auttaa Isäntää ylös mutta pää ret-kahti veltosti sivulle "Murhaaja sinä emäntä-Malj- a olet tappanut miehesi et ansaitse muuta kun linnaa menen soittamaan nimis-miehelle" sanoi Malja ja lähti Juok-semaan naapuriin Jonne oli noin kilo-metrin matka Matkalla hän kuitenkin päätti et-tei puhuttelekaan multa kun lääkä-riä Isäntä et enää virkoa ja Martan kasvatusta el hän ota tililleen Hän soitti lääkärille Ja lääkäri lu- - pasi pian tulla Lääkäri tuli melkein heti kun Maljakin ehti kotiin mutta lääkäri el voinut muuta kun todeta että henki oli paennut "Hän mah-dollisesti oli sälkähtänjt Jotakin tai oli varsa tuupannut hänet nurin Josta tuo punainen merkki on tullut po-ke- en "Niin juuri siltä varmaankin se oli tullut koska en minä nähnyt pos-kessa mitään kun hän juuri kävi tu-vassa" ehätti emäntä selittämään "Ei suinkaan hän vaan tapellut Jonkun kanssa" sanoi lääkäri "El" sanoi Malja "Isäntä oli slkst h)vännahkatnen että hän ei sanonut vastaan siksi hän el koskaan tapel-lut kyläläisten eikä kotoisten kans-sa" ja siihen sai lääkäri tyytyä Naapurien isäntäväkeä tuli taloon MUSTA Heidän avullaan kannettiin Isäntä ka-mariin jokainen ihmetteli että mikä älkl se oli hännän poskessa mutta el kumpikaan naisista puhunut mi-tään Illalla vasta muisti Malja lippaan Hän meni kiiruusti tupaansa korja-takseen sen talteen mutta se oli Ja pysyi poissa Hän kysyi Paavolta Jos Paavo oli sanoi mummu talliin lyödä Paavo I ildllle "El mummo lyö älä pelkää Mihin iiummo meni kun otti sen askin?" "Mummo meni veateatttaan" 'Älä tule njt äidin perässä äiti ineuee mummon luo" "Tänne vaateaitan avain Ja paikal-la tai minä sittenkin soitan nimis-miehelle Vai olette te urkkija varas Ja murhamies Minä aukaisen kama-rin oven että isäntäkin kuulee Jos 'än vielä ol kuulta Minä pelastin kunnianne enkä tietänyt että te olit-te urkkinut tietoonne mitä lipas si-sälsi Ja missä se oli Jos sovinnolla tuotte lippaan minulle niin en soita nimismiehelle" "Hae se vaateaitasta" "Se on niin että te sen varastitte tuokaa se myöskin takaisin muuten voitte sanoa että minä olen käynyt teidän aitassanne" Emännän el auttanut muu kun läh-teä hakemaan Ja koska emäntä näin paljon tiesi lippaan salaisuudesta luuli Malja että hän tietää kaiken mutta hän el tietänytkään Kun häntä cli haudattu eikä ku-kaan asianomainen tuonut testament tla esille pidettiin luonnollisena että emäntä saa kaiken Olipa kuitenkin kaksi Jotka tiesivät että testamentti oli tehty Ja minkälainen se testa-mentti cli Ne olivat pitäjän pastori Ja klrkkoväärttl mutta heille oli sa-nottu että he stvustapäln katsovat perään ettet talo tule hävitettäväksi tai myytäväksi Jos hän sattuisi kuo-lemaan ennenkun Kalle tulee kotiin tl lra Imin in a_an HTiaiiHTU 1li1a„ itd BiUUSlI ItUILlUi_i IbIII-I - tään ennenkun Kalle tulee van tekisi Maljan olon sietämättömäksi niin tuumi Isäntä mutta kohtalo te-kikin toisin Harvoin tulee onnettomuudet yk-sin Tuskin oli Isäntä haudattu kun ( Malja sai kirjeen Joltain tuntematto- - maita mieheltä Joka oli asunut sa-massa talossa Kallen kanssa että Kalle oli loukkaantunut pahasti työ-maalla ettet odottaa sitä kotiin Sa-massa postissa tuli Kallen kirje että Jouluna hän saa sulkea syliinsä rak-kaimpansa Isän kuolemasta el ollut vieia saanut tietoa mutta toveri Jo-- ka kirjeen kirjoitti sanoi että hän oli ennen työhön menoaan saanut kirjeen lsänä kuolemasta Ja sitten yöllä hän oli loukkaantunut Hän sa- - nct työhön lähtiessään että nyt hän RISTI MERKITSEE r - KJ #AJ : n viimeisen yoa työssä sitten hän lähtee kotiin Hurmeen Kranssi se oli miehen nimi lupasi kirjoittaa mitenkä Kalle ilta paranee Jouluksi tuli kirje että Kalle on aivan muistinsa menettänyt Ja lää-- 1 kari on epätoivoinen hänen parane- - mlsestaan Hän lupasi myöhemmin aasen kirjoittaa mutta sanoi että Maljan on turhaa kirjoittaa et hänen miehensä muista mitään el edes omaa nimeään Tässä pisteessä olivat asiat pyhäin päivään Malja teki työtä taloon Ja sl niukan ruuan Ja haukkumisen palkakseen ' Maljan tuvasta oli vähitellen viety kalkki muut huonekalut paitsi sänky Ja siitäkin viety vällyt Emäntä sanoi tarvitsevansa niitä Martan kamaris-sa Mitä kymmenen vuotias tyttö nii-tä olisi tarvinnut mutta emäntä vaan teki mitä osasi klusatakseen Maljaa Antakaa Jtip4änH& Kirjoittanut Donna Q Olemme vähitellen heränneet huo maamaan että hipiämme pysyy rstknoa" kaina Ja kirkkaana aivan ilman hoi-toa Tiedämme miten tärkeätä pe-rinpohjainen puhdistus ja huokosten hoito on mutta monet meistä eivät vielä ole tulleet ajatelleeksi että Ihon täytyisi myöskin saada hengit-tää ! Olen monasti teroittanut mieleen-ne että teidän on ehdottomasti puhdistettava hipiänne Iltasin ennen nukkumaan menoa niin että ihohuo-kosenne saavat hengittää ja levätä yön aikana sekä kiristyä sulkemat-ta sisäänsä pienoisia pöly tnl puu-tterihlukka- sla sillä huokosiin Jäävä lika aiheuttaa Ihomatoja Ja näppy-löitä sekä laajentaa lilaksi huokoia Mutta nyt aion kehoitta teitä suo-maan hipiällenne tilaisuuden hengit-tää myös sillain tällöin päivisinkin! Useimmilla maalaistytöillä on ral' kaampt Ja tasaisempi hipiä kuin kau-punkilaisilla Juuri siksi että maalaisten hipiä saa enemmän ilmaa! He työskentelevät suu- - rimman osan päivästä ainakin ke- - säilä ulkosalla Ja talvellakin he Hik- - kuvat alinomaa edestakaisin aittojen Ja ulkorakennusten väliä elk£ heillä tavallisesti ole alJtaa puuteroida kas-- vojaan ennenkuin Joskus poikkeus- - KOSTOA BBBBBBBBBBBBBBBBBBT RJ k Kflk Jr al9AKVBV Wb1 RH rj VHH sv rfBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBr MIBU mm- kannfS bBbkaBbBBHBBBbBBVBBV bbbBBbbBI bbHVBBBBLBbBbBbBbbBbbbHbfKbTV BBBnbVt nB'B♦WHiU aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBT S m+ Mfl lKl vlLHV ft M ' " BBBBBBBBBBBbBbPP TBnmVl&Bf anfl SinnnVm BbBV yBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV % Vik --'M4PPBaf_~"Mly Smk ' JHLbVLm BBBr 'TvIbbbbbIV 1 IV M lABBBBKBMKKnKBJBKBntKtjWLfrBVBtmJ9K3KiifmW JbvbAbmW '4 BllnBBBBBBBBBf bbbbbbbbbbbbbbbbbbbI BnSnBBBBnKn' % sIbbH JBBBBBBBBBBBm Jna" 9EnnnWbnW V % 9nBBBBBBBBBBV iV ' BBBBBBBBBBBBnfA tJhlaHBlHhnBBBBBBBBBBBBBVV i iÄ K X 3 LbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV IfcfnJ CIbBBBBBBBBBBBBBBBBbU jnBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBnlnBBBBBBBBBBBBBB "1 1 'VtMjuULWalBHBWw 4mWBBBBZW 3 mmBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB w fta- _ _ - m tf&a Jokainen musta risti hinen koneessaan merkitsee tälle puolalaiselle lentljisankarliie kostea Hin kuuluu tunnettuun 301 Keteluuko-skatroonaa- n Britanniana Hin en pudottanut 15 natsien lentokonet-t- a taivaalta Ja tilaa en vielä uusille risteille £-- r h %rf l-r- -0 Malja kirjoitti veljelle kuu-viikoll- a Ja pyysi t- - — in:t hakemaan häntä Ja tu Joksikin alkaa Veli tul pälvä-lauantaln- a Vei l 'a M Jan navettaan Ja lt-- e -- iaija ei ouui Kotona k- - - t mässä kehruita Joita hai uus! cli unettomina öinään j r 'kina et puhteinaan kehrälllyt iun el oaj menuääuttisiltkäeharsätni nyktunllotamsauui upiat!J e-d- atf niinkuin ennen Paavo oli yksin kotor kua tuli Ja häneltä eno sai kiul v-v- u mUinmon Ilkeydet Eno ka'sl k-a- mnkin aivan tyhjä! Missä hno kaiut ovat? Mummo oa vienj1 jiartan kamariin Samassa katkesi Paavon puhe la huomasi Martan Juoksevan pihaa y'J tietysti hän tuli katsomaan kuka vi ras oli tullut Samassa se t ali äitiki- - "Voi Ville Ville rakas Ville että iii tenkin tulit" sanoi Malja i otti tt jeään kaulasta kiinni taman pyörä- - taessa siskoaan ympäri lattiaa Nyt huomasi Malja Martan "Mes kiiruusti kertomaan äldile am näit" sanot hän Ja aukaisi ovea eiii Marttaa tarvinnut käskeä kuudesti — Jatkuu - l tapauksessa Jos on Jonnek'1 "rre- - Kaupunkilaisillekaan el oln v-ahingoksi jollei heillä aina olisi li-kaa heti puuteroida kasvojnn p'Jh-distukse-n Jäkcen Päinvastoin a'ou Juuri ehdottaa teille että tisimaa puhdistettuanne päivällä kasr%ne antaisitte niiden olla ainakin tunnin ajan ilman mitään voiteita UI pu-uteria niin että hipiänne saa vapaasti hengittää Istukaa avoimen lkkurm ääressä tämän ajan tai Jos sjutte sellaisella seudulla että voitte men-nä kävelylle Ilman "sotamaalaustaa-ne- " niin tehkää se kaikin mokomia! Ja sitten haluaisin erikoisesti hu-omauttaa teille sateen suurenmoisesta merkityksestä hipiällenne! Onhan totta ettei työtä tekeviltä nai'ta Jää liikoja aikoja kauneuden hoitrr mutta Jokaisella lienee sentään ill-oinkin tilaisuus tehdä kävelyretki sadeilmalla Se on Ilmainen kasvo-käsitte- ly Jota et suinkaan svi ha-lveksia Kun siis ensikerran sitai J teillä on aikaa niin puhdistukaa ko-vonne Ja Jättäkää ne puuter 'matta pukeutukaa sadetakkiinne Ja kalrs-seihinn- e Ja lähtekää kävelylle acUea sateen "puoskarolda" mielin määri'-hipiäänne-! Onhan tunnettua etti esimerkiksi skotlantilaisilla frpr:-kalsnalsill- a on rlnomalscn ihana h-ipiä Ja siltä he aavat etupaas-- ä kt-tä- ä Skotlannin sumuista il--ait- oi Olen kuullut että monet s-Ki-l! t naiset kävelevätkin tihk:= 'eessa kasvot taivasta kohden knh tt-- ir Ja palaavat kävelyltä kovlut- - tton a- - sen raikkain hehkm" posk-- ' Sekä ulkomuotonne tti hyv"-vointinn- e kannalta on "vnski' t' vottavaa että annatte i 5'i il""-- " koko ruumiinne hlpifill- - ''ka ai" noastain kasvoillenne On-- 5 m nykyisin käytämme Jo paljon vaheT-mä- n alusvaatteita xuln meidä- - i ' äitimme Ja useimmat meistä kulu-ttavat kesälomansa uimarari '!' mutta el riita että otatte il"--- - J auringonkylpyjä noiden p""1 :l' men lomaviikon ajan Vaikka me:'tt el jokalsefia olekaan sellaista r" tarhaa tii takapihaa missä voim-me Jo keväällä varhain hlkusk-- U uimapuvussamme niin voimre o jkalnen avat makuuhuoneenne K- - kunat auki Ja suorittaa aarnia orrtf-telumm- e raittiissa Ilmassa hikkapa aivan "Eevar puvussa" VotirisMu-llikkeittenn- e ei tarvitse olls m-n-mutka-isia yksinkertaisimmat hik-ke- et ovat usein kaikkein vilkutta-vimma- t Muistakaa aina aleitta syvään hengityksellä arotaen ikku-nan ääressä Ja suorittakaa sitten muutamia reippaita TlrkäiUrt liikkeitä niin ett lämpenet eanen a a mu suihku anne! |
Tags
Comments
Post a Comment for 0265a